nämä sanat tai termit, osittain tai kaikki, ne liittyvät uskontoon enkä ymmärrä niitä, koska en osaa hepreaa kuin muutaman sanan. Kiitos!
Lev Chadash
Davar Torah
Sefer Ha Chinuch
Sh`vita`Asor
lehitannot
Mitzràim
Talmud Bauli
Torat Hayim
Schachrit
Parashà
Chol Ha Mo ed Pesach
Minchà
Dvar Torà
kevodecha
shemittah
Shirat-ha-iam
Shirei Yerushalayim
Mishnah Yadaim
Hatima Tovà!
Lev Chadash
Davar Torah
Sefer Ha Chinuch
Sh`vita`Asor
lehitannot
Mitzràim
Talmud Bauli
Torat Hayim
Schachrit
Parashà
Chol Ha Mo ed Pesach
Minchà
Dvar Torà
kevodecha
shemittah
Shirat-ha-iam
Shirei Yerushalayim
Mishnah Yadaim
Hatima Tovà!
Vastaukset 16
Vanhimmat
tuosta vain, odotan mielenkiinnolla. Varmaan ne myös ymmärtää, ihan helposti!! Jos tuntee yhtään juutalaisuutta, niin eipä tuota päänvaivaa. Tosi vaatimaton kysymys!
Ei tarvinnu kauan odottaa, ja tuli oikein hyvät vastaukset, vai mitä.
Tuo Lev Chadash on muuten italialainen liberaalijuutalaisten seurakunta, jollaista Suomessa ei taida olla, eiköhän täällä olla ortodokseja?
Aivan totta. Minä en osaa arvioida kuinka 'hyviä' vastaukset ovat, mutta toistaiseksi ne eivät herätä ainuttakaan ristiriitaista, tunnetta missään kohdassa (sen perusteella mitä itse tiedän juutalaisuudesta en olisi osannut vastata ollenkaan)
Lev Chadash = uusi sydän
Davar Torah = Tooran sana
Sefer Ha Chinuch = opetuksen kirja
Sh`vita`Asor = kymmenes pysähdys (viittaa niihin tekoihin jotka ovat kiellettyjä Jom Kippurina)
lehitannot = marttyyriys
Mitzràim = Egypti
Talmud Bavli = Babylonian Talmud
Torat Hayim = elämän Toora
Schachrit = aamurukous
Parashà = tarkoittaa sapattisynagogissa luettavaa edeltämääräättyjä Tooran lukuja
Chol Ha Mo ed Pesach = pääsiäisen välipäivä
Minchà = keskipäivän rukous
Dvar Torà = Tooran sana
kevodecha = sinun kunniasi
shemittah = (tätä en tiedä)
Shirat-ha-yam = meren laulu
Shirei Yerushalayim = Jerusalemin laulut
Mishnah Yadaim = Mishnan kädet
Hatima Tovà! = hyvä sinetti/hyvin sinetöity
Kiitos paljon vastauksestasi, suomennoksesi on ytimekäs ja selkeä ja vastaus tuli nopeammin kun osasin odottaa keneltäkään.
Lev Chadash - uusi sydän
Devar Torah - "toran sana"; lyhyt diskurssi/saarna jostakin toran kohdasta
Sefer haChinuch - http://en.wikipedia.org/wiki/Sefer_ha-Chinuch
Shevitat Asor - kymmenentenä lepääminen (liittyikö Mishne Toraan?)
lehitannot - verbin nöyrtyä ("ana) hitpael-muoto prefiksin kanssa
Mitzraim - Egypti
Talmud Bavli - Babylonian Talmud
Torat Chayim - "elävä Tora"
Shacharit - aamujumalanpalvelus
Parsha - viikottainen toran lukujakso (tora luetaan vuodessa läpi)
Chol haMoed Pesach - Pääsiäisen välipäivät jolloin työ sallittu
Mincha - päiväjumalanpalvelus
kevodecha - "(sinun) kunniasi"
shemittah - sapattivuosi
Shirat HaYam - meren laulu (2. Moos. 15:1-21)
Shirei Yerushalayim - "Jerusalemin laulut"
Mishnah Yadaim - Jadajim "kädet". Mishnan osa käsien (rituaalisesta) saastumisesta ja niiden puhdistamisesta
Hatima Tova - eräs uuden vuoden toivotteluista
Ilmeisen asiantunteva vastaus sinultakin, mielenkiintoista että sinun ja Shomer Mitzvotin vastauksessa on hienoisia vivahde-eroja, mutta samaa tarkoittavat käännökset kuitenkin.
sinulla jo olikin.
tuo nikkisi tarkoittaa?
sitä sopii miettiä...
Tuo nikki..
Kyllä keskusteleminen juutalaisuudesta on sitten monimutkaista! :D
lev chadash uusi sydän, davar torah,dvar Torah "Tora asia", puhe, opetus tms. jossa käsitellään Toraa tai asioita sen pohjalta.
Sefer Hachinuch kirja keskiajalta jossa käsitellään Toran mitsvat.
Shvitat asor , Jom Kippurin eli kymmennen päivän määräyksiä.Jom Kipur on 10. tishri-kuuta.
Mitsrajim Egypti
Talmud Bavli Babylonian Talmud toinen on Jerushalmi, Palestiinassa koottu
Torat chaijim elämän Tora=Torah
Shaharit aamurukous
kunniasi
shemitah sabattivuosi
shirat hajam laulu Torassa meren ylittämisen jälkeen
Parasha jumalanpalveluksessa luettava Toran osa
chol hamoed pesach pesachin eli pääsiäisen välipäivät
Mincha iltapäivän rukous
Mishna jadajim Mishnaa ja myös Rambamin kommenttia siitä
Chatimah tovah uuden vuoden toivotus, liittyy nimen kirjoittamiseen elämän kirjaan Rosh Hashanana.
vielä entisestään asioita. Sinun vastauksessasi on asiayhteyksiä mukana, ymmärrän nyt vieläkin paremmin terminologian uskonnonhistoriallista taustaa. Tosin tässä on eroavaisuutta Shomer Mitzvot`in käännökseen, esim. tuo shirat hajam viittaisi tiettyyn Toran kohtaan, ja hänen käännöksessään se on "meren laulu", siis yleismerkityksessä. Myös se jäi hieman epäselväksi, onko pääsiäisessä yksi tai useampia välipäiviä, ja muuten, kauanko pääsiäinen yleensä kestää? Kysyisin vielä pari asiaa, mitä tarkoittaa Dvar Acher ja Pirké Avoth, liittyy jotenkin kuuluisaan rabbi Hillel`iin.
Kiitokset!
hajam on juuri se jonka israelilaiset lauloivat meren jakaannuttua. Suomeksi se on "merilaulu", mutta sillä tarkoitetaan tätä.
Davar acher on muu asia, mutta pitäisi tietää missä käytetty.
Pirkei avot (isien opetukset) on osa Mishnaa, joka on Talmudin perusosa, toinen -Gemara- on kommenttia Mishnaan.
Olen yrittänyt tänään saada selvää tekstistä, jossa on alussa eettistä opetusta Mishnasta, sitten seuraa kommentaariosa, tässä tapauksessa rabbi Bartinoron tekemä, ja sitten seuraa otsikko "Davar acher: un altra interpretazione" (toinen tulkinta), jossa on toisenlainen (ilmeisesti reformijuutalainen) tulkinta kyseisestä alkuperäistekstistä. Onkohan tämä esim. "Lev Chadash`in" ja muiden liberaalijuutalaisten ryhmien opetukselle ominaista tällainen kahden erilaisen kommentaarin esittäminen vai onko se yleinen tapa myös traditionaalisessa juutalaisuudessa?