Eli jos olet jonossa ja edessä olevalta mummilta tippuu lompakko, niin nostatko lompakon ja tunnet hetken ylpeyttä itsestäsi vai jätätkö nostamatta sen koska et halua tehdä tekoa jolla kerskata hyvällä teolla ja podet huonoa omaatuntoa koska et ole mummia auttanut?
Paradoksi on se, että jos et tee hyviä tekoja koska et halua kerskata vaan luottaa jumalan armoon, niin tunnet ylpeyttä siitä että et ole tehnyt hyviä tekoja!
Niin miksi siis et tekisi ihan suosiolla niitä hyviä tekoja ja olisi niistä ylpeäkin?
Vastausta raamatunjakeena en hyväksy! Vastatkaa oman sydämenne mukaan!
Paradoksi on se, että jos et tee hyviä tekoja koska et halua kerskata vaan luottaa jumalan armoon, niin tunnet ylpeyttä siitä että et ole tehnyt hyviä tekoja!
Niin miksi siis et tekisi ihan suosiolla niitä hyviä tekoja ja olisi niistä ylpeäkin?
Vastausta raamatunjakeena en hyväksy! Vastatkaa oman sydämenne mukaan!
Vastaukset 12
Vanhimmat
En oikein ymmärrä, miksi ihmeessä näin selvässä asiassa pitäisi ruveta teologisoimaan. TOTTAKAI se lompsa kannattaa lompsaa, antaahan se mummillekin hyvän mielen ja voihan siellä olla tärkeitä papereitakin.
Ei se ole kaikille selvää että nostaa,
mutta minä nostaisin.
...mutta en tunne ylpeyttä. Nostan sen koska näin sen putoavan.
Se on pahinta kerskailua jos jätät lompakon nostamatta sen takia että et halua kerskailla. Lesotat sillä että "et halunnut esittää julkisesti hyväntekijää", mutta esitit kuitenkin.
...kommentti jota ajoin takaa! Vielä kun joku oikein oikein kiihofundamentalisti luterilainen kommentoisi!
Jos mummi näyttää rikkaalle (hänellä koruja ja vaikkapa turkistakki) niin otan rahat surutta. Palautan lopsan vaikkapa poliisilaitokselle, tai kaupan tiskille.
Jos mummo tarpeeksi reppanan näköinen niin palautan rahapussin ja jos ei kiitosta kuulu niin tylytän mummoa nuivasta käytöksestä.
Vanha ikä ei oikeuta kusipäisyyttä!
"Vanha ikä ei oikeuta kusipäisyyttä! "
Mutta nuori ikä näköjään oikeuttaa?
Ateistikin nostaa ja tuntee ylpeyttä hyvästä teosta ja mummon kiitoksista :D
***
Jos epäilet tuntevasi ylpeyttä niin et vaan nosta. Jos voit tehdä sen tunteettomasti ja hieman katuen voit sen nostaa.
Jos panisi silmät kiinni ja nostaisi vain toisella kädellä, niin silloin varmaan toimisi uskovaisesti, koska toinen käsi ei tiedä toisen puuhia.
Eli vakioratkaisu uskovaisten eettisiin pulmiin: aivot narikkaan, silmät kiinni, vain toinen käsi sinne töihin ja sitten teetellään, attä mitään ei ole tekeillä.
Sitä voisi vain nostaa lompakon ja antaa pudottaneelle. Yksinkertaista.
Köyhälle tilanteesta voi tulla ongelma. Jos ei ole aikoihin syönyt, voi ajatella nostavansa lompakon omaan taskuun.
Tietenkin on sekin vaihtoehto, että tekee väkisin tilanteesta eettisen ongelman ja jää puntaroimaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja - jolloin lompakon nostaminen jäisi jonnekin hamaan tulevaisuuteen.
Sana "mummi" viittaa lähisukulaisuuteen, isoäitiin.
Tässä tapauksessa kysymys vertautuu lähinnä ennakkoperintöön tai lahjoitukseen.
On todennäköistä ettei "mummi" nosta kerralla koko varallisuuttaan vaan nostaa tililtään vain pienen osan kansaneläkkeestään ns. juokseviin menoihin - eli tässä tapauksessa lahjoitettava summa ei edes edellytä ilmoitusta verottajalle tai tulevalle perikunnalle.
Ilmeisesti ko. "mummi" on myös täysvaltainen koska hänellä on oikeus oman tilinsä käyttöön, joten edes holhouksenalaisuus ei estä häntä tätä pientä lahjoitusta tekemästä.
Kysymys on pelkästään juridinen - ei moraalinen.