Lalli oli Mannerheimmin verrattava sotapäällikkö ja patriootti, joka puolusti isänmaataan vierasta valtaa ja uskoa vastaan.
Lalli myös voitti johtamansa taistelun, jossa piispa sai surmansa.
Lalli mainitaan kirkon surmavirren ja piispa Henrikin kronikan mukaan kahdessa muussa eri lähteessä.
Jotka ovat kaksi kuningas-saagaa Ruotsista.
Näissä molemmissa lyhyt mainita Lallista.
Ensimmäisessä saagassa mainitaan vain, että "Lalli odottaa lahden takana".
Kun kuvaillaan kyseisen kuninkaan vihollisia ja vastustajia, mutta siinä ei mainita että Lalli olisi voitettu tai lyöty.
Toisessa saagassa joka on tämän kuninkaan seuraajan saaga, maininta kuuluu, että "koko kangas kumisi, siitä tiesi Lallin tulevan" ...
Tämä viittaa suoraan ratsuväen käyttöön, koska vain ratsuväen hyökkäyksessä "kangas kumisee" ...
Tapahtuma voi liittyä Sigtunan polttamiseen ja vanhan piispan istuimen ryöstämiseen, joka tapahtui 1100 luvun lopussa tai 1200 luvun alussa.
Joka tapauksessa Lalli "nitisti" ainakin kaksi Ruotsin kuningasta valtakaudellaan.
On minun tulkintani ...
Lalli myös voitti johtamansa taistelun, jossa piispa sai surmansa.
Lalli mainitaan kirkon surmavirren ja piispa Henrikin kronikan mukaan kahdessa muussa eri lähteessä.
Jotka ovat kaksi kuningas-saagaa Ruotsista.
Näissä molemmissa lyhyt mainita Lallista.
Ensimmäisessä saagassa mainitaan vain, että "Lalli odottaa lahden takana".
Kun kuvaillaan kyseisen kuninkaan vihollisia ja vastustajia, mutta siinä ei mainita että Lalli olisi voitettu tai lyöty.
Toisessa saagassa joka on tämän kuninkaan seuraajan saaga, maininta kuuluu, että "koko kangas kumisi, siitä tiesi Lallin tulevan" ...
Tämä viittaa suoraan ratsuväen käyttöön, koska vain ratsuväen hyökkäyksessä "kangas kumisee" ...
Tapahtuma voi liittyä Sigtunan polttamiseen ja vanhan piispan istuimen ryöstämiseen, joka tapahtui 1100 luvun lopussa tai 1200 luvun alussa.
Joka tapauksessa Lalli "nitisti" ainakin kaksi Ruotsin kuningasta valtakaudellaan.
On minun tulkintani ...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ruotsissa ”.. osa tutkijoista on sitä mieltä, että karjalaiset polttivat
Sigtunan ja tappoivat arkkipiispan vuonna 1187. Osa on sitä mieltä,
että eestiläiset tai paremminkin baltit ...
”En del forskare menar att det var kareler som brände Sigtuna och
dödade ärkebiskopen år 1187. Andra menar att de var est-finnar
eller en bredare baltisk operation ..”
http://finnpro2000.tripod.com/forhistoria.htm
Myös ruotsalainen historioitsija W. Tham jo vuonna 1850 kirjassaan
”Beskrifning öfver STOCKHOLMS LÄN” syyttää karjalaisia ja
eestiläisiä Sigtunan tuhoamisesta:
..vuonna 1187 eestiläiset ja karjalaiset hävittivät kaupungin (Sigtuna) ja
veivät pääkirkon hopea-astiaston Novgorodiin.
”..år 1187 förhärjades staden af Ester och Kareler, hvilka skola ha fört
hufvudkyrkans silfverportar till Nowgorod.
http://runeberg.org/thamstoc/0096.html
Sigtunan pääkirkko: http://runeberg.org/bygder/0065.html
Lalli toimi niin kuin epätoivoisen ahtaalle ajetun tosiuskovaisen isänmaan ystävän siinä tilanteessa kuuluikin.
Kunnia Lallin muistolle!
patriootti, joka puolusti isänmaataan vierasta valtaa ja uskoa vastaan.
---
Älä hiivatissa! Lalli on kristitty nimi. Sinulta lipesi taas.
En minä sanonut, että Lalli olisi ollut pakana ...
Pientä tarkkuutta näin tärkeässä asiassa.
Mutta eivätkö ruotsalaiset sitten tuoneetkaan kristinuskoa suomalaisille?
Mistä Suomi sai sivistyksen? Tuskin sentään germaaneilta, jotka tuolloin asuttivat .. ?
Vaiko Irlannista? Islannista? Vaiko sitten Amerikasta?
Ei tuonut Piispa Henrik kristinuskoa, eikä tällä retkellä ollut mitää tekemistä uskon kanssa sinänsä.
Kristinuskon tulemnen voidaan todeta hautaustavoista, Suomessa oltiin siirrytty Henrikiä ennen jo polttohautauksesta kristilliseen itä-länsi suuntaiseen ruumishautaukseen.
Eli kristittyihin hautausmaihin, tästä voidaan suoraan ajatella että ihmiset jotka hautasivat vainajansa kristillisin menoin olivat myös itse kristittyjä.
Piispa Henrik ja ristiretki liittyy todennäköisesti valtataisteluun, jota käytiin Ruotissa. Kunigas Sverkerin suku sammui ilman mies puolista perillistä ja maassa alkoi valtataistelu sukujen kanssa, jotka olivat naimakauppojen kautta sukua Sverkerin suvulle.
Mutta Lalli oli myös Suomen ensimmäinen murhamies, joka yhdessä apurinsa Toivo Tapanaisen kanssa murhasi Huhtiniemessä Piispa Henrikin, erään venäläisen ortodoksisen kirkonmiehen ja näiden 9-miehisen seurueen, jotka olivat menossa rauhanomaisesti neuvottelemaan Pähkinäsaareen mm. rajakysymyksistä, bilateraalikaupasta ja yhteisistä sotaharjoituksista.
Myös Nils Gustafsonilla väitetään olleen osuutta asiaan.