Elikkä ensi keväänä olisi edessä haku lukion jälkeiseen opiskelupaikkaan. Kiinnostuksena olisi hakea opiskelemaan diplomi-insinööriksi, mutta haluaisin vähän lisätietoja.
Tällä hetkellä eniten kiinnostaisi kone-, rakennus- ja energiatekniikka. Jos täälä on joku joka on opiskellut/opiskelee jotain kyseisistä aloista olisi hienoa jos voisit kertoa vähän alan opiskelusta, työllisyydestä, työtehtävistä yms. Yleisesti kiinnostaa millä ko. aloilla on paras työllisyystilanne. Haluaisin myös tietää onko joillain ko. aloista muita enemmän/vähemmän matikkaa, koska se ei ole vahvin ala(lukion pitkä matikka tällä hetkellä ~6.5). Opiskelupaikoista lähinnä kiinnostaa TTY ja LTY. Onko ko. opiskelupaikoilla vaikutusta työllisyyteen kun näyttäisi, että Lappeenrantaan pääsisi huomattavasti alemmilla pisterajoilla kuin Tampereelle.
Diplomi-insinööriksi
36
16179
Vastaukset
- aasi
Muistatko että matematiikan YO-arvosanan pitää olla vähintään magna (8 asteikolla 4-10), jotta hakupaperit edes luetaan? Pääsykokeissa ei ole virallisia arvosanarajoja, toisaalta, mutta samat tiedot pitää olla.
Tämä on järkevää sen takia, että teekkari opiskelee alussa 2-4 lukukauden mittaista kurssia (12-24 työviikkoa) yliopistotason matematiikkaa. Itsellä oli YO-arvosana magna ja pääsin juuri ja juuri läpi kolmesta kurssista, viimeisestä varmaan tuurilla, vaikka tein systemaattisesti harjoitustehtäviä.
Matematiikkaa on tutkinnossa siksi, että se laajentaa tajuntaa.- tarvitse
olla ylppäreistä magnaa. Silloin tarvitsee jos hakee paperivalinnassa. Minä menin normaalisti pääsykokeilla sisään, pitkänmatikan keskiarvolla 6 ja en edes kirjoittanut matikkaa. TKK:lle ja teknillisiin yliopistoihin voi hakea ja päästä sisään vaikka ei olisi eden käynyt lukiota!
Kyllä minä ainakin ihan hyvin sain kakkosen keskiarvolla perusmatikat läpi...
Ja mitäköhän tajuntaa se matikka lisää...
Itse aloitan kohta dippatyön tekemisen, enkä juuri ole perusmatikoilla mitään tehnyt, riippuuhan se tietysti osastosta...
- konephuksi
Itse aloitin tänä syksynä konetekniikan opinnot. Saamani tiedon mukaan työllisyys on tällä hetkellä diplomi-insinööreillä hyvä, eikä ainakaan työllisyyden huononemista ole näköpiirissä. No, paperinjalostuksen diplomi-insinööriksi en ehkä tällä hetkellä opiskelisi...
Opinnoissa riittää haastetta taatusti jokaiselle. Insinöörimatematiikka on sopivalta jatkolta lukion matematiikalle, ja ainakin minä olen tähän asti pärjänyt siinä jopa paremmin kuin osasin odottaa. Itsellä oli lukiossa matematiikan keskiarvo muistaakseni 7.8 ja yo-todistuksessa M.
Suurimmat vaikeudet ovat tulleet vastaan mekaniikan opinnoissa. Lukion fysiikan mekaniikan osaamisesta ei ole käytännössä mitään hyötyä, eikä siitä saanut lainkaan realistista kuvaa siitä mitä se voisi yliopistossa olla. Jotenkin tuntuu, että täällä ei ole oikein otettu huomioon opiskelijoiden lähtötasoa mekaniikassa kun peruskurssien(!) tenttien tulosten keskiarvo alkaa ykkösellä tai nollalla...
Monelle teekkarille siis valmistuminen on suurempi ongelma kuin työllistyminen. Siihen en osaa ottaa kantaa, että kannattaako tänne pyrkiä 6.5 matematiikan keskiarvolla. Kannattaa ehkä harkita myös amk:ta.- Konephuksi-2
Nykyisellä moduulirakenteella valmistuminen on aika helppoa,aiemmin saattoi jäädä kaikenlaista roikkumaan.
- Valmis DI
Konephuksi-2 kirjoitti:
Nykyisellä moduulirakenteella valmistuminen on aika helppoa,aiemmin saattoi jäädä kaikenlaista roikkumaan.
Eipäs nyt kaunistella totuuksia, phuksi-pieni!! Kyllä sitä viinaa pitää juoda ympäri vuorokauden, myös heti aamusta neljä tuhtia kossuvissyä, muuten ei niiden promille-proffien teorioista ja höpötyksistä tajua tuon taivaallista.
Silloin jopa lujuusopin kolmetuntiset kallonkutistusluennot menee harmittoman leppoisasti ja huomaamatta .
- diplins
Minkälainen olet luonteeltasi? Ulospäinsuuntautunut? Jos olet käynyt armeijan, saitko hyviä kokemuksia johtamistehtävistä? Haluatko ottaa vastuuta toisten tekemisistä? Pidätkö esiintymisestä? Tuletko toimeen ulkomaan kielillä?
Jos vastaus on useimpiin kyllä niin mikä siinä ei kun di:ksi opiskelemaan.
Itse valmistuin di:ksi jo yli kymmenen vuotta sitten. Olen luonteeltani hiljainen ja vastaukseni kaikkiin yo. kysymyksiin on ei. Työelämässä olen ollut kymmenisen vuotta suunnittelutehtävissä useassa eri työpaikassa. Olen käynyt monen monta kertaa työhaastatteluissa ja todennut työnantajien aina haluavan di:ltä juuri noita ym. ominaisuuksia. Vaikka etsisivätkin tuotekehitysinsinööriä, taka-ajatuksena on kuitenkin saada kaveri kasvamaan pikku hiljaa päällikkötason tehtäviin. Kehottaisin nyt tarkkaan miettimään itseäsi, haluatko/onko sinusta tuollaisiin tehtäviin. Sama pätee myös tutkimustehtäviin, niissä esiintymiskyvytön/sosiaalisilta taidoiltaan heikko ei tänä päivänä pärjää.
Kone-, rakennus- ja energiatekniikan aloilla on paljon mielenkiintoisia suunnittelu- ja lujuus/lämpölaskentatehtäviä, jotka sopivat hyvin vähemmän sosiaalisille tapauksille kuten minäkin. Noihin vaan on älytöntä kouluttautua di:ksi joka on minua jälkikäteen harmittanut. No, onneksi on töitä vielä riittänyt.
Yleensäkin jos olet kiinnostunut tekniikasta noilla aloilla, muista, että ne ovat käytännönläheisiä aloja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alojen todelliset osaajat ovat käytännön kavereita, esim. työnjohtajat ja metallimiehet/asentajat tuntevat konetekniikan taatusti paremmin kuin konttorin insinööri. Eli jos osaajaksi haluat suosittelen verstas/kenttätyötä, siinä oppii paljon paremmin kuin jossain luennolla. Vaikka di:t monesti juuri kuvittelevat olevansa "osaajia" joille pitäisi maksaa automattisesti parempaa palkkaa.
Kenties di:ksi juuri kannattaisi opiskella matemaattisilla aloilla kuten tietotekniikassa.
Mieti myös sitä missä haluat asua. Yliopistokaupunkien ulkopuolella di:tä pidetään ylikoulutettuna tavallisiin hommiin. Haittaa työnhakua esim. suunnittelutehtäviin.- --abi--
Kiitos vastauksista ja erityisesti sinulle diplins! Kieltämättä vastaus useimmiten kysymykseesi oli ei tai ehkämahdollisestisittejoskus.
Vielä pari vuotta sitten olin täysin varma, että isona minusta tulee DI. Pääosin vanhempien painostuksena ja isoveljen esimerkkiä seuraamalla, mutta pikkuhiljaa olen ruvennut vakavemmin miettimään AMK:ta, sillä en tiedä haluanko koskaan "isoksi" pomoksi, jolla on paljon vastuuta vaan olen enemmänkin kiinnostunut suunnitteluhommista. Eniten tällä hetkellä harmittaa etten tehnyt kaksoistutkinota(lukio/ammatti), jolloin olisi ollut helpompi mennä ammattikorkeaan, koska olisi myös käytännön taitoja. Vielä on onneksi puolisen vuotta aikaa miettiä asioita ja mitä oikeasti haluaa. Kiitos vielä vastauksista. - DI:t
--abi-- kirjoitti:
Kiitos vastauksista ja erityisesti sinulle diplins! Kieltämättä vastaus useimmiten kysymykseesi oli ei tai ehkämahdollisestisittejoskus.
Vielä pari vuotta sitten olin täysin varma, että isona minusta tulee DI. Pääosin vanhempien painostuksena ja isoveljen esimerkkiä seuraamalla, mutta pikkuhiljaa olen ruvennut vakavemmin miettimään AMK:ta, sillä en tiedä haluanko koskaan "isoksi" pomoksi, jolla on paljon vastuuta vaan olen enemmänkin kiinnostunut suunnitteluhommista. Eniten tällä hetkellä harmittaa etten tehnyt kaksoistutkinota(lukio/ammatti), jolloin olisi ollut helpompi mennä ammattikorkeaan, koska olisi myös käytännön taitoja. Vielä on onneksi puolisen vuotta aikaa miettiä asioita ja mitä oikeasti haluaa. Kiitos vielä vastauksista.paljon suunnittelu hommia tekee. Esim LTYllä voi konetekniikalla lukea koneen suunnittelua ja sieltä valmistuneet todellakin ovat suunnittelioita.
Jos energia kiinnosta niin ainakin LTYllä voi lukea talotekniikkaa ja LVI-suunnittelijoista on suuri pula.
Ja rakennustekniikan puolelta ainakin on rakennesuunnittelijoista pula. - Tekn.yo
--abi-- kirjoitti:
Kiitos vastauksista ja erityisesti sinulle diplins! Kieltämättä vastaus useimmiten kysymykseesi oli ei tai ehkämahdollisestisittejoskus.
Vielä pari vuotta sitten olin täysin varma, että isona minusta tulee DI. Pääosin vanhempien painostuksena ja isoveljen esimerkkiä seuraamalla, mutta pikkuhiljaa olen ruvennut vakavemmin miettimään AMK:ta, sillä en tiedä haluanko koskaan "isoksi" pomoksi, jolla on paljon vastuuta vaan olen enemmänkin kiinnostunut suunnitteluhommista. Eniten tällä hetkellä harmittaa etten tehnyt kaksoistutkinota(lukio/ammatti), jolloin olisi ollut helpompi mennä ammattikorkeaan, koska olisi myös käytännön taitoja. Vielä on onneksi puolisen vuotta aikaa miettiä asioita ja mitä oikeasti haluaa. Kiitos vielä vastauksista.Diplins puhuu kyllä täyttä asiaa, kannattaa todella miettiä mitä lähtee opiskelemaan. Työpaikkailmoituksia selatessa DI:n työt näyttävät olevan pääosin noita esimiestason hommia, joten kaikennäköiset sosiaaliset taidot ovat valttia, vaikka tekninen asiantuntevuus ei olisikaan huippuluokkaa. En tiedä miten itselleni tulevaisuudessa käy, kun olen hieman ujo ja syrjäänvetäytyvä henkilö. Teknistä kompetenssia löytyy vaikka muille jakaa, mutta tiettyä itsevarmuutta puuttuu. Joskus sitä toivoo, että teknisen osaamisen tilalla olisi sosiaalista- ja kielitaitoa.
- diplins
DI:t kirjoitti:
paljon suunnittelu hommia tekee. Esim LTYllä voi konetekniikalla lukea koneen suunnittelua ja sieltä valmistuneet todellakin ovat suunnittelioita.
Jos energia kiinnosta niin ainakin LTYllä voi lukea talotekniikkaa ja LVI-suunnittelijoista on suuri pula.
Ja rakennustekniikan puolelta ainakin on rakennesuunnittelijoista pula.mutta mitä hyötyä noille oli käydä teknillinen korkeakoulu? liksat on suunnitteluhommissa samat insinöörillä ja di:llä. lisäksi monissa tekuissa opetus on tasokkaampaa ja ytimekkäämpää kuin korkeakouluissa.
- diplins
--abi-- kirjoitti:
Kiitos vastauksista ja erityisesti sinulle diplins! Kieltämättä vastaus useimmiten kysymykseesi oli ei tai ehkämahdollisestisittejoskus.
Vielä pari vuotta sitten olin täysin varma, että isona minusta tulee DI. Pääosin vanhempien painostuksena ja isoveljen esimerkkiä seuraamalla, mutta pikkuhiljaa olen ruvennut vakavemmin miettimään AMK:ta, sillä en tiedä haluanko koskaan "isoksi" pomoksi, jolla on paljon vastuuta vaan olen enemmänkin kiinnostunut suunnitteluhommista. Eniten tällä hetkellä harmittaa etten tehnyt kaksoistutkinota(lukio/ammatti), jolloin olisi ollut helpompi mennä ammattikorkeaan, koska olisi myös käytännön taitoja. Vielä on onneksi puolisen vuotta aikaa miettiä asioita ja mitä oikeasti haluaa. Kiitos vielä vastauksista.Ikävää tuollainen vanhempien painostaminen. muista että tuo voi jatkua valmistuttuasikin; sitten he katsovat lehdistä mitä sinun pitäisi saada palkkaa jne. Minunkin suvussani on akateemisia ja itsekin pidin lukioikäisenä yliopisto-opiskelua itsestäänselvyytenä. Harmittaa vain jälkeenpäin kuinka sokea/aivopesty olinkaan.
Yleensäkin ongelma on se, että lukioluokan lahjakkaimpien oletetaan ilman muuta pyrkivän yliopistoihin, vaikka heille soveltuvat työtehtävät olisivatkin jotain muuta. Ajatellaan, että miksi et mennyt yliopistoon kun sinun papereilla olisi helposti päässyt. Olisit saanut parempaa palkkaa ja helpommat hommat jne jne.
Yliopistojen sisäänotossa pitäisi painottaa huomattavasti nykyistä enemmän sosiaalisia taitoja. Ainakin teknisellä ja kaupallisella alalla korkeakoulupaikka kuuluisi luokan suosituimmalle hiljaisen nörtin sijaan. - diopisk
diplins kirjoitti:
mutta mitä hyötyä noille oli käydä teknillinen korkeakoulu? liksat on suunnitteluhommissa samat insinöörillä ja di:llä. lisäksi monissa tekuissa opetus on tasokkaampaa ja ytimekkäämpää kuin korkeakouluissa.
"Lisäksi monissa tekuissa opetus on tasokkaampaa ja ytimekkäämpää kuin korkeakouluissa. "
Miksi opetus olisi tasokkaampaa, kun oppilasaines on 50 prosenttisesta melko sopimatonta matemaattiselle alalle. Mitä AMK:ssa olevat kaverit on kertoneet niin pitkälti samanlaista se on kuin yliopistossakin, eli iso osa luokasta ei tajua asiaa eikä opettajalla ole aikaa neuvoo. Suurin osa jää itseopiskeluksi. - diplins
Tekn.yo kirjoitti:
Diplins puhuu kyllä täyttä asiaa, kannattaa todella miettiä mitä lähtee opiskelemaan. Työpaikkailmoituksia selatessa DI:n työt näyttävät olevan pääosin noita esimiestason hommia, joten kaikennäköiset sosiaaliset taidot ovat valttia, vaikka tekninen asiantuntevuus ei olisikaan huippuluokkaa. En tiedä miten itselleni tulevaisuudessa käy, kun olen hieman ujo ja syrjäänvetäytyvä henkilö. Teknistä kompetenssia löytyy vaikka muille jakaa, mutta tiettyä itsevarmuutta puuttuu. Joskus sitä toivoo, että teknisen osaamisen tilalla olisi sosiaalista- ja kielitaitoa.
hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, se on hyvä lähtökohta.
esiintymisen opettajat painottavat uskaltamista ja itsensä voittamista/kehittämistä. tuo on monesti väärin. ainakin omalla kohdallani oli oikea ratkaisu hyväksyä ettei minusta ole siihen. olen taatusti onnellisempi rivimiehenä vaikka ylikoulutettu olenkin.
olen työelämässä nähnyt kuinka johtamistehtäviin selkeästi soveltumattomat henkilöt ovat ilmeisesti kunnianhimonsa johdattelemina valinneet uraputken. ympäristön paine on usein suuri. ei työelämän johtaminen loppujen lopuksi niin paljon armeijan esimiestehtävistä eroa. herkät ja liikaa asioita ajattelevat eivät noihin tehtäviin sovellu. - diplins
diopisk kirjoitti:
"Lisäksi monissa tekuissa opetus on tasokkaampaa ja ytimekkäämpää kuin korkeakouluissa. "
Miksi opetus olisi tasokkaampaa, kun oppilasaines on 50 prosenttisesta melko sopimatonta matemaattiselle alalle. Mitä AMK:ssa olevat kaverit on kertoneet niin pitkälti samanlaista se on kuin yliopistossakin, eli iso osa luokasta ei tajua asiaa eikä opettajalla ole aikaa neuvoo. Suurin osa jää itseopiskeluksi.Ei kai oppilailla ole mitään merkitystä opetuksen tasoon, opettajathan ne opettavat. Korkeakouluissa opettavilla ei useinkaan ole yhtään kokemusta työelämästä muualla kuin yliopistomaailmassa. Lisäksi läsnäolopakko on oppimisen kannalta hyvä juttu.
Suomalaisessa koulussa ei tajuta tarpeeksi vuorovaikutuksen merkitystä. Kyselemällä oppii paremmin kuin tylsiä luentoja kuuntelemalla. Valitettavasti tässä maassa tyylinä on se, että hieman jopa loukkaannutaan jos joku kyselee jotain ja todetaan että aikataulussa pysymisen takia on mentävä eteenpäin.
Monella teknisellä alueella matemaattisten taitojen painottaminen on 90% turhaa. Omalla konetekniikan uralla olisi pärjännyt pelkällä peruskoulumatematiikalla, enkä ole kyllä monen muunkaan mitään matikkataitoja havainnut tarvitsevan. - .jv
diplins kirjoitti:
Ikävää tuollainen vanhempien painostaminen. muista että tuo voi jatkua valmistuttuasikin; sitten he katsovat lehdistä mitä sinun pitäisi saada palkkaa jne. Minunkin suvussani on akateemisia ja itsekin pidin lukioikäisenä yliopisto-opiskelua itsestäänselvyytenä. Harmittaa vain jälkeenpäin kuinka sokea/aivopesty olinkaan.
Yleensäkin ongelma on se, että lukioluokan lahjakkaimpien oletetaan ilman muuta pyrkivän yliopistoihin, vaikka heille soveltuvat työtehtävät olisivatkin jotain muuta. Ajatellaan, että miksi et mennyt yliopistoon kun sinun papereilla olisi helposti päässyt. Olisit saanut parempaa palkkaa ja helpommat hommat jne jne.
Yliopistojen sisäänotossa pitäisi painottaa huomattavasti nykyistä enemmän sosiaalisia taitoja. Ainakin teknisellä ja kaupallisella alalla korkeakoulupaikka kuuluisi luokan suosituimmalle hiljaisen nörtin sijaan."Yleensäkin ongelma on se, että lukioluokan lahjakkaimpien oletetaan ilman muuta pyrkivän yliopistoihin, vaikka heille soveltuvat työtehtävät olisivatkin jotain muuta."
Mutta juuri heitä vartenhan yliopistot ja teknilliset korkeakoulut ovat olemassa. Ei siellä ole tarkoitus kouluttaa supliikkitaitoisia keskinkertaisuuksia, vaan ihmisiä jotka selviävät alansa vaativimmista (asiantuntija)tehtävistä ja pystyvät toisaalta hyödyntämään työssään uutta tutkimustietoa. Osa heistä on ehkä luonteeltaan hiljaisia, osa vähemmän. Diplomi-inssejä koulutetaan joka tapauksessa niin paljon, ettei kaikista koskaan tule esimiehiä.
Se on kyllä totta, että yliopistotason koulutusta pidetään turhan usein statusasiana. Sen takia monet tosiasiassa ylikouluttavat itsensä ja siinä sivussa tuskailevat hankalilta tuntuvien matikan yms. kurssien kanssa. Joillain tekniikan aloilla koulutksen pääpaino voisi hyvin olla AMK-tasolla, jolloin yliopistot voisivat keskittyä enemmän tutkimukseen. - .........
diplins kirjoitti:
Ikävää tuollainen vanhempien painostaminen. muista että tuo voi jatkua valmistuttuasikin; sitten he katsovat lehdistä mitä sinun pitäisi saada palkkaa jne. Minunkin suvussani on akateemisia ja itsekin pidin lukioikäisenä yliopisto-opiskelua itsestäänselvyytenä. Harmittaa vain jälkeenpäin kuinka sokea/aivopesty olinkaan.
Yleensäkin ongelma on se, että lukioluokan lahjakkaimpien oletetaan ilman muuta pyrkivän yliopistoihin, vaikka heille soveltuvat työtehtävät olisivatkin jotain muuta. Ajatellaan, että miksi et mennyt yliopistoon kun sinun papereilla olisi helposti päässyt. Olisit saanut parempaa palkkaa ja helpommat hommat jne jne.
Yliopistojen sisäänotossa pitäisi painottaa huomattavasti nykyistä enemmän sosiaalisia taitoja. Ainakin teknisellä ja kaupallisella alalla korkeakoulupaikka kuuluisi luokan suosituimmalle hiljaisen nörtin sijaan.Jos pelkää sosiaalisia tilanteita, on olemassa erilaisia lääkkeitä. Tekniikan alalla pitää olla kiinnostusta matematiikkaan ja jonkinlaista matemaattista ajattelua. Se on lähtökohta, ei esiintymistaito. Luokan suosituin ei matemaattisissa tai analyyttisissä töissä pärjää. Rohkeuden pitäisi kasvaa iän mukana ja teknillisissä yliopistoissa voi opiskella suullista viestintää. Jos on aidosti kiinnostunut muista ihmisistä, voi ujokin pärjätä esimiestehtävissä. Esimiestehtäväthän ovat sekä asioiden että ihmisten johtamista ja jos asioita ei osaa, ei voi johtaa ihmisiäkään.
Ei kannata pyrkiä Teknillisiin yliopistoihin opiskelemaan, jos ylioppilaskirjoitusten arvosanat ovat alle c:n. Opiskelu on silloin lähinnä verorahojen hukkaamista. Esimerkiksi Lappeenrantaan pääsee jokainen opiskelemaan, joka vain haluaa, koska pisterajat ovat niin hävyttömän alhaisia. Lappeenrannasta valmistuu sitten näitä ylijäämä diplomi-insinöörejä ja työelämässä heillä on vaikeaa oppia uusia asioita. Kyllä työnantajat katsovat, mistä yliopistosta olet valmistunut. TKK:lla on pääsääntöisesti korkeimmilla pisteillä sisäänpäässeet ja työnantajat rekrytoivat heitä kiivaasti. Diplomi-insinööri ei enää nykypäivänä automaattisesti arvostettu tutkinto, vaan arvostus tulee siitä, missä yliopistossa ja osastolla olet opiskellut.
Odotan sitä päivää, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhdistetään muihin korkeakouluihin liian heikon opiskelija-aineiston vuoksi. Se olisi palvelus veronmaksajille ja ohjaisi näitä tyhjäpäitä itselleen sopivimpiin käytännön ammatteihin. - työelämässä
......... kirjoitti:
Jos pelkää sosiaalisia tilanteita, on olemassa erilaisia lääkkeitä. Tekniikan alalla pitää olla kiinnostusta matematiikkaan ja jonkinlaista matemaattista ajattelua. Se on lähtökohta, ei esiintymistaito. Luokan suosituin ei matemaattisissa tai analyyttisissä töissä pärjää. Rohkeuden pitäisi kasvaa iän mukana ja teknillisissä yliopistoissa voi opiskella suullista viestintää. Jos on aidosti kiinnostunut muista ihmisistä, voi ujokin pärjätä esimiestehtävissä. Esimiestehtäväthän ovat sekä asioiden että ihmisten johtamista ja jos asioita ei osaa, ei voi johtaa ihmisiäkään.
Ei kannata pyrkiä Teknillisiin yliopistoihin opiskelemaan, jos ylioppilaskirjoitusten arvosanat ovat alle c:n. Opiskelu on silloin lähinnä verorahojen hukkaamista. Esimerkiksi Lappeenrantaan pääsee jokainen opiskelemaan, joka vain haluaa, koska pisterajat ovat niin hävyttömän alhaisia. Lappeenrannasta valmistuu sitten näitä ylijäämä diplomi-insinöörejä ja työelämässä heillä on vaikeaa oppia uusia asioita. Kyllä työnantajat katsovat, mistä yliopistosta olet valmistunut. TKK:lla on pääsääntöisesti korkeimmilla pisteillä sisäänpäässeet ja työnantajat rekrytoivat heitä kiivaasti. Diplomi-insinööri ei enää nykypäivänä automaattisesti arvostettu tutkinto, vaan arvostus tulee siitä, missä yliopistossa ja osastolla olet opiskellut.
Odotan sitä päivää, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhdistetään muihin korkeakouluihin liian heikon opiskelija-aineiston vuoksi. Se olisi palvelus veronmaksajille ja ohjaisi näitä tyhjäpäitä itselleen sopivimpiin käytännön ammatteihin."Lappeenrannasta valmistuu sitten näitä ylijäämä diplomi-insinöörejä ja työelämässä heillä on vaikeaa oppia uusia asioita. Kyllä työnantajat katsovat, mistä yliopistosta olet valmistunut."
Ensimmäisen työpaikan jälkeen työnantaja ei papereiden perään utele. Siksi toisekseen, olen työpaikallani tavannut useita Lappeenrannasta valmistuneita dippainssejä, eikä heillä todellakaan ole ollut mitään vaikeuksia oppia uutta. Päinvastoin.
Muistan kertoa Lappeerannasta dipaksi valmistuneille ystävälleni, ettei hänen Mensan jäsenyydellään ole mitään merkitystä, tyhjäpää kun on... - diplins
.jv kirjoitti:
"Yleensäkin ongelma on se, että lukioluokan lahjakkaimpien oletetaan ilman muuta pyrkivän yliopistoihin, vaikka heille soveltuvat työtehtävät olisivatkin jotain muuta."
Mutta juuri heitä vartenhan yliopistot ja teknilliset korkeakoulut ovat olemassa. Ei siellä ole tarkoitus kouluttaa supliikkitaitoisia keskinkertaisuuksia, vaan ihmisiä jotka selviävät alansa vaativimmista (asiantuntija)tehtävistä ja pystyvät toisaalta hyödyntämään työssään uutta tutkimustietoa. Osa heistä on ehkä luonteeltaan hiljaisia, osa vähemmän. Diplomi-inssejä koulutetaan joka tapauksessa niin paljon, ettei kaikista koskaan tule esimiehiä.
Se on kyllä totta, että yliopistotason koulutusta pidetään turhan usein statusasiana. Sen takia monet tosiasiassa ylikouluttavat itsensä ja siinä sivussa tuskailevat hankalilta tuntuvien matikan yms. kurssien kanssa. Joillain tekniikan aloilla koulutksen pääpaino voisi hyvin olla AMK-tasolla, jolloin yliopistot voisivat keskittyä enemmän tutkimukseen.mitä nuo ns. asiantuntijatehtävät sinusta ovat?
oman kokemukseni mukaan "asiantuntijatehtävissä" työskentelevät ne, joista ei syystä tai toisesta ollut kehittymään uralla eteenpäin. ne, joita ei ylennetty vaan puurtavat samaa kuin vasta-alkajatkin. esim. "tuotekehitysinsinööri" tekee monesti aivan tavallista suunnittelua. palkattiin alunperin ehkä siinä mielessä että alkaisi pikkuhiljaa ottaa enemmän ja enemmän vastuuta yrityksen tuotekehityksestä. mutta huomattiin että henkilöstä ei ole siihen ja niin hän sai jäädä suunnittelijaksi.
älä ymmärrä väärin, arvostan suuresti tavallisia puurtajia. sinä et ilmeisesti ymmärtänyt että pointtini on se että noihin "asiantuntijatehtäviin" ei tarvita di-koulutusta vaan insinööri riittäisi. Näin ainakin kone- ja rakennusaloilla. - diplins
......... kirjoitti:
Jos pelkää sosiaalisia tilanteita, on olemassa erilaisia lääkkeitä. Tekniikan alalla pitää olla kiinnostusta matematiikkaan ja jonkinlaista matemaattista ajattelua. Se on lähtökohta, ei esiintymistaito. Luokan suosituin ei matemaattisissa tai analyyttisissä töissä pärjää. Rohkeuden pitäisi kasvaa iän mukana ja teknillisissä yliopistoissa voi opiskella suullista viestintää. Jos on aidosti kiinnostunut muista ihmisistä, voi ujokin pärjätä esimiestehtävissä. Esimiestehtäväthän ovat sekä asioiden että ihmisten johtamista ja jos asioita ei osaa, ei voi johtaa ihmisiäkään.
Ei kannata pyrkiä Teknillisiin yliopistoihin opiskelemaan, jos ylioppilaskirjoitusten arvosanat ovat alle c:n. Opiskelu on silloin lähinnä verorahojen hukkaamista. Esimerkiksi Lappeenrantaan pääsee jokainen opiskelemaan, joka vain haluaa, koska pisterajat ovat niin hävyttömän alhaisia. Lappeenrannasta valmistuu sitten näitä ylijäämä diplomi-insinöörejä ja työelämässä heillä on vaikeaa oppia uusia asioita. Kyllä työnantajat katsovat, mistä yliopistosta olet valmistunut. TKK:lla on pääsääntöisesti korkeimmilla pisteillä sisäänpäässeet ja työnantajat rekrytoivat heitä kiivaasti. Diplomi-insinööri ei enää nykypäivänä automaattisesti arvostettu tutkinto, vaan arvostus tulee siitä, missä yliopistossa ja osastolla olet opiskellut.
Odotan sitä päivää, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhdistetään muihin korkeakouluihin liian heikon opiskelija-aineiston vuoksi. Se olisi palvelus veronmaksajille ja ohjaisi näitä tyhjäpäitä itselleen sopivimpiin käytännön ammatteihin.opiskelu siis. rohkeus ei välttämättä edes iän myötä kasva riittävästi. pidän parempana että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.
olet jossain määrin oikeilla jäljillä siinä että eri yliopistojen välillä on eroja. minun mielestäni eroja on etenkin eri linjojen välillä. monet opintosuunnat on selkeästi keksitty ihan puhtaasti houkuttelemaan uusia opiskelijoita siistinkuuloisilla nimillään tyyliin "lasertekniikka". monesti juuri noilla sisältö onkin tyhjänpuoleinen ja oppimateriaali ala-arvoista.
esim. konetekniikan puolella kehottaisinkin opiskelemaan lähteviä lukemaan ihan perus konetekniikkaa. suuri osa alan perusjutuista ja teorioista on jo 1800-luvulta, joten hyvätasoista kirjallista materiaalia on riittävästi. tekniikkaa yleisellä tasolla opiskelleen on mielestäni helpompi hakea erilaisia töitä kuin pitkälti erikoistuneen. erikoistumisen pitää tapahtua vasta työelämässä. - Wooch
diplins kirjoitti:
mitä nuo ns. asiantuntijatehtävät sinusta ovat?
oman kokemukseni mukaan "asiantuntijatehtävissä" työskentelevät ne, joista ei syystä tai toisesta ollut kehittymään uralla eteenpäin. ne, joita ei ylennetty vaan puurtavat samaa kuin vasta-alkajatkin. esim. "tuotekehitysinsinööri" tekee monesti aivan tavallista suunnittelua. palkattiin alunperin ehkä siinä mielessä että alkaisi pikkuhiljaa ottaa enemmän ja enemmän vastuuta yrityksen tuotekehityksestä. mutta huomattiin että henkilöstä ei ole siihen ja niin hän sai jäädä suunnittelijaksi.
älä ymmärrä väärin, arvostan suuresti tavallisia puurtajia. sinä et ilmeisesti ymmärtänyt että pointtini on se että noihin "asiantuntijatehtäviin" ei tarvita di-koulutusta vaan insinööri riittäisi. Näin ainakin kone- ja rakennusaloilla.Sinänsä harmillista että ammattikorkeakoulut "pilasivat" insinöörien maineen järkyttävillä sisäänottomäärillä, turhan moni alasta kiinnostunut ei enää edes harkitse AMK:ta ja sinne menevät ne jotka eivät muualle pääse..
Järjetöntä päästää oppilaita kursseista läpi Gaussin-käyrien mukaan, joka vuosi pääsee kehnommilla taidoilla kurssit läpi. - enginjööri
Wooch kirjoitti:
Sinänsä harmillista että ammattikorkeakoulut "pilasivat" insinöörien maineen järkyttävillä sisäänottomäärillä, turhan moni alasta kiinnostunut ei enää edes harkitse AMK:ta ja sinne menevät ne jotka eivät muualle pääse..
Järjetöntä päästää oppilaita kursseista läpi Gaussin-käyrien mukaan, joka vuosi pääsee kehnommilla taidoilla kurssit läpi.Tässäkin taitaa olla mutulla suuri vaikutus. Todellisuudessa sisäänottomäärät ovat suuret, mutta amk-insseistä valmistuu vain murto-osa.
Tavallaan tämä on hyvä asia, sillä näin jyvät erottuvat akanoista. Valitettavasti on myös tekuja, joissa opiskelijat valmistuvat, vaikka kyvyt eivät oikeasti tähän edes riitä.
Ja sama ongelma on tradenomikoulutuksessa. - .jv
diplins kirjoitti:
mitä nuo ns. asiantuntijatehtävät sinusta ovat?
oman kokemukseni mukaan "asiantuntijatehtävissä" työskentelevät ne, joista ei syystä tai toisesta ollut kehittymään uralla eteenpäin. ne, joita ei ylennetty vaan puurtavat samaa kuin vasta-alkajatkin. esim. "tuotekehitysinsinööri" tekee monesti aivan tavallista suunnittelua. palkattiin alunperin ehkä siinä mielessä että alkaisi pikkuhiljaa ottaa enemmän ja enemmän vastuuta yrityksen tuotekehityksestä. mutta huomattiin että henkilöstä ei ole siihen ja niin hän sai jäädä suunnittelijaksi.
älä ymmärrä väärin, arvostan suuresti tavallisia puurtajia. sinä et ilmeisesti ymmärtänyt että pointtini on se että noihin "asiantuntijatehtäviin" ei tarvita di-koulutusta vaan insinööri riittäisi. Näin ainakin kone- ja rakennusaloilla.Juuri tuota tarkoitin edellisen viestin lopussa. Läheskään kaikki di:t eivät juuri tarvitse sitä tieteellistä pätevyyttä, jonka tutkinnon ainakin pitäisi tuottaa. Se ei silti tarkoita, etteikö joissain hommissa olisi tarvetta syvällisemmälle ymmärrykselle. Konetekniikassa näitä voisi olla esim. virtaussimulointi.
Vaikkapa sähkö- tai tietotekniikassa vastaavia on ehkä helpompikin löytää, koska siellä viimeaikainen kehitys on ollut voimakkaampaa. Niillä 1800-luvun tiedoilla ei voisi kuvitella pärjäävänsä edes teoriatasolla. - Obelix
Wooch kirjoitti:
Sinänsä harmillista että ammattikorkeakoulut "pilasivat" insinöörien maineen järkyttävillä sisäänottomäärillä, turhan moni alasta kiinnostunut ei enää edes harkitse AMK:ta ja sinne menevät ne jotka eivät muualle pääse..
Järjetöntä päästää oppilaita kursseista läpi Gaussin-käyrien mukaan, joka vuosi pääsee kehnommilla taidoilla kurssit läpi.AMK-inssien taso on kyllä aika katastrofaalinen. Vastannee entisaikojen sähköasentajien tasoa.
Itse valmistuin tekusta KA:lla 3,8 tekemättä juurikaan hommia. Eli kyllä DI-tutkinto on ihan eri tutkinto Insinöörin tutkinnon rinnalla. - Kerros
Obelix kirjoitti:
AMK-inssien taso on kyllä aika katastrofaalinen. Vastannee entisaikojen sähköasentajien tasoa.
Itse valmistuin tekusta KA:lla 3,8 tekemättä juurikaan hommia. Eli kyllä DI-tutkinto on ihan eri tutkinto Insinöörin tutkinnon rinnalla.Mistäs tekusta valmistuit? Hankit siis tutkinnon, etkä vaivautunut opiskelemaan sen aikana. Kyllä aika torvi olet.
Joo, tervetuloa vaan meidän laitokselle. Kyllä noita kakkosen diplejä meiltä löytyy. Ei nekään osaa mitään. Suomalaiset ovat tyhmä kansa. - Obelix
Kerros kirjoitti:
Mistäs tekusta valmistuit? Hankit siis tutkinnon, etkä vaivautunut opiskelemaan sen aikana. Kyllä aika torvi olet.
Joo, tervetuloa vaan meidän laitokselle. Kyllä noita kakkosen diplejä meiltä löytyy. Ei nekään osaa mitään. Suomalaiset ovat tyhmä kansa.Kyse on lähinnä AMK-inssin "bulkki-tuotannosta". Motivaatio meni täysin opiskellessa alkeellisia asiota päivästä toiseen. Okei, ihan kivoja taitotoja mekaaniseen / liukuhihna työskentelyyn. Yliopiston puolella täytyykin jo sitten jumpata aivojaan tosissaan.
Eli "summa summarum": Kyllä DI-tutkinnon suorittanut (vaikka sitten Keskiarvolla 2) todellakin on huomattavasti kovemman teoriataustan omaava kaveri verrattuna AMK-inssiin. Noin pelkistettynä. Molempia tarvitaan.
Eli kyllä AMK-inssin tutkinto on hyvä väylä, mikäli on kiinnostunut käytännön tasosta. Syvälliseen ja tieteelliseen ajatteluun valmistaa yliopisto. - sailorway
diplins kirjoitti:
opiskelu siis. rohkeus ei välttämättä edes iän myötä kasva riittävästi. pidän parempana että hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.
olet jossain määrin oikeilla jäljillä siinä että eri yliopistojen välillä on eroja. minun mielestäni eroja on etenkin eri linjojen välillä. monet opintosuunnat on selkeästi keksitty ihan puhtaasti houkuttelemaan uusia opiskelijoita siistinkuuloisilla nimillään tyyliin "lasertekniikka". monesti juuri noilla sisältö onkin tyhjänpuoleinen ja oppimateriaali ala-arvoista.
esim. konetekniikan puolella kehottaisinkin opiskelemaan lähteviä lukemaan ihan perus konetekniikkaa. suuri osa alan perusjutuista ja teorioista on jo 1800-luvulta, joten hyvätasoista kirjallista materiaalia on riittävästi. tekniikkaa yleisellä tasolla opiskelleen on mielestäni helpompi hakea erilaisia töitä kuin pitkälti erikoistuneen. erikoistumisen pitää tapahtua vasta työelämässä.Itse aloitan tuotantotalouden opiskelut LTY:ssa armeijan jälkeen, enkä todellakaan kadu opiskelupaikkavalintaani. Itse olen aina saanut kiitettäviä tai hyviä arvosanoja lukion matematiikasta ja fysiikasta. Luulen, että LTY:on suht. huono maine johtuu älyttömän helposta sisäänpääsystä opiskelemaan esim. kone -ja sähkötekniikkaa. Maine paranisi huomattavasti nostamalla sisäänpääsyrajoja.
- Hmmmm
Obelix kirjoitti:
Kyse on lähinnä AMK-inssin "bulkki-tuotannosta". Motivaatio meni täysin opiskellessa alkeellisia asiota päivästä toiseen. Okei, ihan kivoja taitotoja mekaaniseen / liukuhihna työskentelyyn. Yliopiston puolella täytyykin jo sitten jumpata aivojaan tosissaan.
Eli "summa summarum": Kyllä DI-tutkinnon suorittanut (vaikka sitten Keskiarvolla 2) todellakin on huomattavasti kovemman teoriataustan omaava kaveri verrattuna AMK-inssiin. Noin pelkistettynä. Molempia tarvitaan.
Eli kyllä AMK-inssin tutkinto on hyvä väylä, mikäli on kiinnostunut käytännön tasosta. Syvälliseen ja tieteelliseen ajatteluun valmistaa yliopisto.Olen samaa mieltä viimeisen kappaleen kanssa, mutta en ensimmäisen kappaleen.
Kakkosen dippa on täysi nolla. Tällainen henkilö ei osaa -mitään-.
Tosin vastaan on tullut myös ykkösen dippoja. Kiesus mitä torvia.
T: Ingengör & ålmöyst dippendalen, med keskiarvo 4,2. - olen erimieltä
Hmmmm kirjoitti:
Olen samaa mieltä viimeisen kappaleen kanssa, mutta en ensimmäisen kappaleen.
Kakkosen dippa on täysi nolla. Tällainen henkilö ei osaa -mitään-.
Tosin vastaan on tullut myös ykkösen dippoja. Kiesus mitä torvia.
T: Ingengör & ålmöyst dippendalen, med keskiarvo 4,2.Kyllä 2:sen ka on dippainsseillä ihan normaali. Mutta jos ka on alle kakkosen niin sitten on kyllä jo asiat huonosti. Eri asia on diplomityön arvosana, kyllä siitä kolmonen on vähintään saatava. Muutenkaan kurssiarvosanoilla ei niin paljoa ole merkitystä. Ei DI:n tutkinto anna sinulle valmiuksia mihinkään työhön. Se antaa valmiudet oppia työssä.
Ja katsoo monet työnantajat liian hyvääkin ka:a kieroon. Sehän monesti viestii tutkijatyypistä...
- KTM-DI
Hei, kiva kun harkitset teknillistä alaa.
Minua kiinnostaisi ensin tuo matematiikan taitosi, eli eikä tällä hetkellä kiinnosta ja siksi keskiarvosi on tuo 6,5 vai koetko sen oikeasti vaikeaksi?
Ei perus DI-matematiikka nyt mitään kovin ihmeellistä ole, itsekin sain ne suoritettua vaikka pohjana oli lukion yleinen matmatiikka.
Itsellä on sellainen käsitys, että osasta diplomi-insinöörejä tulee nimenomaan johtajia ja osasta tulee asiantuntijoita. Asiantuntijatehtävissä on kyllä varaa myös kehittyä ja päästä eteenpäin. Eli ei se johtajuus ole DI-uralla "ainoa" vaihtoehto. Eli mitään yltiösosiaalisuutta ei mielestäni vaadita. Ja onhan sinulla edessäsi koko teekkariaika kehittää sosiaalisia taitoja :)
Se hyvä puoli on DI-tutkinnossa, että se antaa valmiuksia aika moneen.- diplins
täytyy olla aika tittelinkipeä jos tähtää asiantuntijatehtäviin ja opiskelee di:ksi. kyllä tavallinen insinööri riittää aivan mainiosti. itse asiassa lähes kaikki tekniikan alat pitävät sisällään sen verran paljon tietoutta, ettei kymmenen vuoden kokemuksellakaan vielä kannata paljoa brassailla. vasta 20-30-vuotta kokemusta omaavilla alkaa olla alansa oikeata asiantuntijuutta. tämän takia on melko lailla yhdentekevää oletko ennen uraa opiskellut teknikoksi, insinööriksi vai di:ksi. tärkeämpää on oma mielenkiinto asioihin ja halu/kyky ottaa itse selvää asioista.
sen sijaan johtotehtäviin tähtääville ilmanmuuta korkeakoulutus hierarkiamielessä. ei ainakaan harmita jos alainen on korkeammin koulutettu. - koulutus_abc
diplins kirjoitti:
täytyy olla aika tittelinkipeä jos tähtää asiantuntijatehtäviin ja opiskelee di:ksi. kyllä tavallinen insinööri riittää aivan mainiosti. itse asiassa lähes kaikki tekniikan alat pitävät sisällään sen verran paljon tietoutta, ettei kymmenen vuoden kokemuksellakaan vielä kannata paljoa brassailla. vasta 20-30-vuotta kokemusta omaavilla alkaa olla alansa oikeata asiantuntijuutta. tämän takia on melko lailla yhdentekevää oletko ennen uraa opiskellut teknikoksi, insinööriksi vai di:ksi. tärkeämpää on oma mielenkiinto asioihin ja halu/kyky ottaa itse selvää asioista.
sen sijaan johtotehtäviin tähtääville ilmanmuuta korkeakoulutus hierarkiamielessä. ei ainakaan harmita jos alainen on korkeammin koulutettu.Johtotehtävissä DI:n koulutus on ihan turha ellei se ole esim. tietojohtamisen alalta. Johtajalta kun vaaditaan kokemuksen lisäksi johtamisalan koulutusta, jossa esim. aika vähän auttaa jos osaa vaikka z-muunnoksen. Johtotehtävissä kun ei paljon vaadita muuta kuin ihmissuhdetaitoja ja kaupallista osaamista, MIKÄ ON AIKA PALJON VAADITTU.
Asiantuntijatehtävissä tarvitaan riittävää teoreettista osaamista = ylempää korkeakoulututkintoa ja ajattelutaitoa. Teknikosta voi tulla hyvä johtaja, mutta teoreettinen osaaminen on vähän niin ja näin asiantuntijatehtäviin. - diplins
koulutus_abc kirjoitti:
Johtotehtävissä DI:n koulutus on ihan turha ellei se ole esim. tietojohtamisen alalta. Johtajalta kun vaaditaan kokemuksen lisäksi johtamisalan koulutusta, jossa esim. aika vähän auttaa jos osaa vaikka z-muunnoksen. Johtotehtävissä kun ei paljon vaadita muuta kuin ihmissuhdetaitoja ja kaupallista osaamista, MIKÄ ON AIKA PALJON VAADITTU.
Asiantuntijatehtävissä tarvitaan riittävää teoreettista osaamista = ylempää korkeakoulututkintoa ja ajattelutaitoa. Teknikosta voi tulla hyvä johtaja, mutta teoreettinen osaaminen on vähän niin ja näin asiantuntijatehtäviin.en väittänytkään että pomon tehtävässä mitään koulutusta tarvittaisiin. oma pomoni on koulutukseltaan metallimies ja ihan hyvä pomona. enemmän siinä tiettyjä luonteenpiirteitä kaivataan.
veikkaan että olet joko vielä di-opiskelija tai sitten töissä jossain isossa akateemisvaltaisessa työpaikassa helsingissä esim. nokia, vtt.
akateemisille tuntuu olevan hyvin yleistä alemmin koulutettujen osaamisen (myös teoreettiesen) aliarvioiminen. - koulutus_abc
diplins kirjoitti:
en väittänytkään että pomon tehtävässä mitään koulutusta tarvittaisiin. oma pomoni on koulutukseltaan metallimies ja ihan hyvä pomona. enemmän siinä tiettyjä luonteenpiirteitä kaivataan.
veikkaan että olet joko vielä di-opiskelija tai sitten töissä jossain isossa akateemisvaltaisessa työpaikassa helsingissä esim. nokia, vtt.
akateemisille tuntuu olevan hyvin yleistä alemmin koulutettujen osaamisen (myös teoreettiesen) aliarvioiminen.Tiedän mistä puhun, koska olen asentaja, teknikko, insinööri ja akateeminen. En ole Helsingissä käynytkään moneen kuukauteen.
Puhun teoreettisesta osaamisesta. Insinöörikoulutuksessa opetetaan laskemaan, yliopistossa opetetaan matematiikkaa. - DI 38v
koulutus_abc kirjoitti:
Johtotehtävissä DI:n koulutus on ihan turha ellei se ole esim. tietojohtamisen alalta. Johtajalta kun vaaditaan kokemuksen lisäksi johtamisalan koulutusta, jossa esim. aika vähän auttaa jos osaa vaikka z-muunnoksen. Johtotehtävissä kun ei paljon vaadita muuta kuin ihmissuhdetaitoja ja kaupallista osaamista, MIKÄ ON AIKA PALJON VAADITTU.
Asiantuntijatehtävissä tarvitaan riittävää teoreettista osaamista = ylempää korkeakoulututkintoa ja ajattelutaitoa. Teknikosta voi tulla hyvä johtaja, mutta teoreettinen osaaminen on vähän niin ja näin asiantuntijatehtäviin.Olen edelleen ns. asiantuntija, vaikka työuraa on kohta 15 vuotta takana. En ole koskaan ollut kovin sosiaalinen, mutta pärjään hyvin pienissä tiimeissä, joita en ole halunnut vetää. Tällaisena nörttinä tuskin olisin pärjännyt millään muulla koulutuksella näin hyvin.
Osaan hommani, jotka ovat välillä aika matemaattisia ja tiedän olevani firmalle tärkeä henkilö. Tunnustus siitä tulee kerran kuussa palkkakuitissä, jossa nettopalkka on yli 4000€.
Suosittelen DI:ksi kouluttautumista, jos matemaattiset kyvyt ylittävät sosiaalisuutesi. - di+amk ope
DI 38v kirjoitti:
Olen edelleen ns. asiantuntija, vaikka työuraa on kohta 15 vuotta takana. En ole koskaan ollut kovin sosiaalinen, mutta pärjään hyvin pienissä tiimeissä, joita en ole halunnut vetää. Tällaisena nörttinä tuskin olisin pärjännyt millään muulla koulutuksella näin hyvin.
Osaan hommani, jotka ovat välillä aika matemaattisia ja tiedän olevani firmalle tärkeä henkilö. Tunnustus siitä tulee kerran kuussa palkkakuitissä, jossa nettopalkka on yli 4000€.
Suosittelen DI:ksi kouluttautumista, jos matemaattiset kyvyt ylittävät sosiaalisuutesi.Olen DI ja toiminut amk:n sivutoimisena opena monta vuotta. Tässä omia kokemuksia.
TKK:lla perehdytään syventymiskohteissa perusteellisemmin pariin tekniikan aihepiiriin. Monien erikoisalojen todellinen opetus on kokonaan korkeakoulujen varassa. Amk:ssa taas koulutuksessa paneudutaan enempi alan yleisen tason laitteisiin, koneisiin ja ohjelmistoihin ja erikoisjuttuja käsitellään usein yhden kurssin verran. Meidän firmaan (ei Nokia tms.) palkataan molempia. Ensin vastavalmistuneena suunnittelupuolelle, sitten joko perehtyen vaativiin erikoisjuttuihin tai vähitellen myös alkaen hoitaa isompia kokonaisuuksia. Johtamisessa pitää mielestäni eritellä yleisjohtajuus ja johtaminen omalla erikoisalallaan. On taitavia projektipäälliköitä ja jämptejä yksikönpäälliköitä, jotka eivät kuitenkaan voi tau halua edetä ison firman pääjohtajaksi. Asiakkaat arvostavat näitä ja haluavat antaa töitä näitten hoidettaviksi. Kaksvitosesta ei voi kovin hyvin vielä sanoa, mitä tyyppiä tämä työelämässä edustaa 10 vuoden päästä.
"Yksi tuhannesta miehestä saa joukot kulkemaan perässään, muut kulkevat naisten perässä" (Grougho Marx). "University is not a place, it is a state of mind" (Pirsing). - Olet
koulutus_abc kirjoitti:
Tiedän mistä puhun, koska olen asentaja, teknikko, insinööri ja akateeminen. En ole Helsingissä käynytkään moneen kuukauteen.
Puhun teoreettisesta osaamisesta. Insinöörikoulutuksessa opetetaan laskemaan, yliopistossa opetetaan matematiikkaa.Tottakai olet asentaja, teknikko, insinööri ja akateeminen.
Missäs vaiheessa olet niitä töitä tehnyt?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 941719
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2321453- 881331
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!651005Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46921- 47908
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38898Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9864- 46842
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika35809