Sapatti tuntuu aiheuttavan suurinta sapelinkalistelua täällä. Se ei kuitenkaan ole Adventisteille mikään ongelma, sillä kukaan ei ole pystynyt raamatulla pitävästi asiaa kumoamaan. Kyllä mun tästä asiasta pitää antaa pisteet siis Adventisteille.
Ellen White tulee hyvänä kakkosena. Eipä tämäkään tunnu suuri murhe olevan, ei ainakaan niille Adventisteille jotka ensisijaisesti lukevat raamattua ja elävät tuossa suuressa kirjassa olevien elämänohjeiden mukaan.
Tutkiva tuomio onkin sitten kait se hankalin asia, eipä siltäkään kriitikot täysin ole pystyneet pohjaa viemään.
Minusta tämän palstan tarkoitus kyllä olisi puhua rakentavasti Adventismista eikä niinkään sen mollaaminen, se kun ei hyödytä ketään.
Tämmöisiä ajatuksia siis pakanalta.
Noh, seurataan vielä tämäpäivä sapeleinkalistelua. Emäntä kun tulee huomenna, niin sitten on parempaakin tekemistä tiedossa.. =)
Ellen White tulee hyvänä kakkosena. Eipä tämäkään tunnu suuri murhe olevan, ei ainakaan niille Adventisteille jotka ensisijaisesti lukevat raamattua ja elävät tuossa suuressa kirjassa olevien elämänohjeiden mukaan.
Tutkiva tuomio onkin sitten kait se hankalin asia, eipä siltäkään kriitikot täysin ole pystyneet pohjaa viemään.
Minusta tämän palstan tarkoitus kyllä olisi puhua rakentavasti Adventismista eikä niinkään sen mollaaminen, se kun ei hyödytä ketään.
Tämmöisiä ajatuksia siis pakanalta.
Noh, seurataan vielä tämäpäivä sapeleinkalistelua. Emäntä kun tulee huomenna, niin sitten on parempaakin tekemistä tiedossa.. =)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuitenkaan eivät adventistitkaan itse aina puhu kovin rakentavasti koska jo lähtökohtana heidän ajattelussaan Rooma on porttokirkko ja muut protestantit porton tyttäriä. Hekin elävät yhteiskunnassa jossa "kansallinen" lepopäivä on sunnuntai: he kertovat sunnuntain viettäjien olevan "kadotuksen lapsosia". Sitäpaitsi sapattikysymyksen suhteen heidän tavaton itsepäisyytensä aiheuttaa sen että esim. samaan perheeseen kuuluvat ei-adventistiset perheenjäsenet kylläkin joutuvat mieluummin antamaan heille periksi mm. töiden järjestelyjen suhteen kuin he.
Vaikka heidän oppejaan ei ehkä voi heidän itse asettamillaan ehdoilla suoranaisesti Raamatulla kumotakaan, eivät hekään ilman omaa tulkintaansa kykene osoittamaan - Raamatulakaan - olevansa oikeassa. Sitäpaitsi selvä maalaisjärkikin ymärtää v. 2006, ettei heidän myyttiseen maailmankuvaansa perustuva käsitys esim. kuusipäiväisestä, 24 tuntisesta, luomisviikosta 6000 vuotta sitten voi olla tosi. Samoin myöskään "alusta asti " olleelle sapatille, jota mm. he väittävät vietetyn "maailman perustamisesta asti" ei löydy edes raamatusta perusteita.
Ei tietystikään itsepäinen tosiasioiden kieltäminen ole yksinomaan adventismin oireyhtymä. Samahan pätee kaikkin fundamentalisteihin. He kyllä huutavat kurkku suorana "totuus! totuus! mutta kieltäytyvät uskonsa ja uskomustensa vuoksi tosiasioiden näkemiseltä.
Toota kai on täysi turhaa kinastella sen paremmin adventistien kuin muidenkaan oppinsa ja aatteeseesa lukkiutuneiden ihmisten kanssa. Mutta! Mikä ei pitkässä juoksussa olisi turhaa?
Lähisukulaisista kun löytyy korkeasti koulutettu adventtiteologi, riviadventisti, uskova jonka mielestä adventistit ovat suoraan helvetin esikartanosta ja vaimo joka on entinen adventisti. Tulee vaan mieleen vanha sanonta: kun yhdelle kumarrat, niin toiselle pyllistät. Yritä tässä nyt sitten parsia omaa risaista sielunmaisemaansa kuntoon...
Niinpä sitten. :(
Helpollahan tässä taitaa meikäläinen loppujen lopuksi päästa.- Ei ole sentään noin suurta monimuotoisuutta aivan lähipiirissä.
Itse asiassa meikäläisen ei tarvitsis monelle taholle kumarrella mutta yhteenkin suuntaan kumartaminen tuntuu vähän kuin itselleen pyllistämiseltä. Tuo itselleenkin pyllistäminen on vähän kuin kumartaisi "vieraita jumalia".
Niin, että sellaista sielunmaiseman parsimistahan tämä täällä "murheen alhossa" vaeltaminen on. Johtuneeko sitten siitä, (ett)"ei meillä ole kotia maan päällä, komennuksellahan täällä vain ollaan, kuten kauan sitten eräs työtoverini sanoi.
vaikeaa, mutta ottakaapa Jeesus elämänne Herraksi niin Hän auttaa, niistä vaikeuksista, joita kohtaatte täällä maailman tiellä, puhun vain kokemuksesta.
"Ottaa Jeesus elämänsä herraksi"! Se ei olekaan, ainakaan kaikille, sellainen temppu kuin on mainoslehtisiä luettuaan mennä valintamyymalään ja sieltä hyllyltä kerätä koriin mitä kauppias luulee sinun tarvitsevan.
Joillekin se tietenkin voi sitä ollakin - kaikesta päätellen.
eikä valinta myylälästä, mutta tarkoitin, kun pyytää Jeesusta elämänsä Herraksi niin Hän varmasti vastaa pyyntöön, jos vilpittömällä sydämellä sen teemme, eipä tietystikään Hän tule jos ihminen ei tosissaan halua,Hän tuntee meidät jokaisen, jopa meidän ajatuksetkin ovat Hänelle tuttuja.
..eipä se ole srk:ssakaan aina niin helppoa näiden lampaiden ja susien kanssa..?
Mutta Kristusta on ihana katsella ja tutkia..näkee Häntä niin harvoin missään...mutta näkee kuitenkin ihmisissään! :)
Totuus ei ole ihmisistä, vaan totuus on Jumalasta. Niinpä sinun on kumarrettava Jumalaa, huolimatta siitä kenelle pyllistät.
Jokainen joka vetää ylleen tuomarin viitan asettuu ihmisiä vastaan ja pyllistää Jumalalle!
"Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän ON ITSE ITSENSÄ TUOMINNUT" (Tiit 3:10-11)