Kun kirjoitat suurinpiirtein oikein, on lukijan helppo kulkea mukana ajatustesi virrassa.
Esimerkiksi, kirjoituksesi otsikko on:
-Auto tallissa-, josta saa sen käsityksen että siellähän se ruosteläjä seisoo neljällä renkaallaan.
Jos taas kirjoitat, jota ilmeisemmin tarkoitit:
-Autotallissa-, päästään asiaan, eli sieltähän voi löytyä mitä helmiä hyvänsä, kasteluletkusta pensassaksiin.
Toinen lukemisen sujuvuutta lisäävä asia on pilkun oikea käyttö; ethän toki halua että lukija joutuu sen sinne sopivaan paikkaan itse asettelemaan; silloinhan lukemisesta menee se viimeinenkin hohto.
Ja jos pilkutus on kertakaikkiaan mennyt metsään, tuskin tuotoksesta ottaa selvää itse Erkkikään, jos nyt on sattunut itse jutun kirjoittamaan.
Puolipiste on mainio välimerkki, sillä on helppo korvata esim. sana -nimittäin-.
Kaksoispiste, paitsi lainauksessa, on mainio merkki kun tulossa on vaikkapa luettelo asioista.
Esimerkkinä:
Kylpytynnyrivarustus: seksinestohousut, alapään tiiviste, ynnä muuta kaiken hauskan estävää tarviketta ja vempelettä.
Kirjoittelemisiin.
Esimerkiksi, kirjoituksesi otsikko on:
-Auto tallissa-, josta saa sen käsityksen että siellähän se ruosteläjä seisoo neljällä renkaallaan.
Jos taas kirjoitat, jota ilmeisemmin tarkoitit:
-Autotallissa-, päästään asiaan, eli sieltähän voi löytyä mitä helmiä hyvänsä, kasteluletkusta pensassaksiin.
Toinen lukemisen sujuvuutta lisäävä asia on pilkun oikea käyttö; ethän toki halua että lukija joutuu sen sinne sopivaan paikkaan itse asettelemaan; silloinhan lukemisesta menee se viimeinenkin hohto.
Ja jos pilkutus on kertakaikkiaan mennyt metsään, tuskin tuotoksesta ottaa selvää itse Erkkikään, jos nyt on sattunut itse jutun kirjoittamaan.
Puolipiste on mainio välimerkki, sillä on helppo korvata esim. sana -nimittäin-.
Kaksoispiste, paitsi lainauksessa, on mainio merkki kun tulossa on vaikkapa luettelo asioista.
Esimerkkinä:
Kylpytynnyrivarustus: seksinestohousut, alapään tiiviste, ynnä muuta kaiken hauskan estävää tarviketta ja vempelettä.
Kirjoittelemisiin.
Vastaukset 21
Vanhimmat
äidinkielen oppitunnista, mutta tuskin meitä niin kauheasti tuo kiinnostaa.
Moni meistä kuitenkin tuntee toisensa ja tietää mitä kukin tarkoittaa.
Minunkin kalleriassa lukee etten osaa kirjoittaa taikka en viitsi niitä virheitä korjata.
Tosin jos haluat aremmatkin kirjoittajat häätää palstalta, niin siinä onnistut hyvin.
Uskon että tarkoituksesi oli kuitenkin hyvä, mutta....
Joten niinkuin sanoit, kirjoittelemisiin....
Tarkoitin sita että -auto tallissa- on aivan eri asia kun -autotallissa-.
Ei se sen vaikeampaa ole, enkä itsekään ole opiskellut suomen kieltä ylioppilaskevään jälkeen, ja siitähän on jo huikeat kolmisenkymmentä vuotta.
Jollakin tavoin on pakko pitää yläpäätä kunnossa, vaikkapa ainakin yrittämällä kirjoittaa oikein, eikä toisten kiusaksi, vaan helpotukseksi.
kirjoittaa oikein, mutta kun ongelmien syntyessä sitä kysyy joskus täällä, niin ei siihen vastata. Joten en enään edes pahemmin välitä koko asiasta.
yhdyssana tai pilkkuvirheet. Enemmän ymmärrykseni on koetuksella lauseissa, joiden viestiä en ymmärrä. Ei ole kirjoittaja pystynyt ajattelemaan päässään loppuun asti tai saattamaan kirjoitettuna helposti ymmärrettävään muotoon.
Joillakin on tahallisesti tyylikeinona vaikeaselkoisuus. En ymmärrä mitä tai ketä se palvelee.
Sama selkokielellä :)
Se mitä tässä näkyy on suoraan verrannollinen kirjoittajan ajatuksen selkeyteen. Tuliko selväksi? ;-)
varmaan esiintyy tuo vaikeaselkoisuus kirjoituksissani. Joskus en vain saa oikeita sanoja ulos tai sitten ne tulee väärässä järjestyksessä.
Ehkä siksi monet luulevat minun hattuilevan, kun en sitten ymmärrä heidän vastauksiakaan.
"Enemmän ymmärrykseni on koetuksella lauseissa, joiden viestiä en ymmärrä."
Jos lause on välimerkitetty, sanoisinko päin honkia, on perimmäisestä asiasta todella vaikeaa ottaa selkoa.
Kirjoittaja kirjoittaa lukijoille, ei itsellaan.
tässä ajatellut. Olen ymmärtänyt viestisi ilman vaikeuksia. Tarkoitin...no kyllä kai arvaatte? Joitain herrahenkilöitä paremminkin. Mutta voihan joku nekin ymmärtää :)
tietää ketä tarkoitat ja en itsekkään niitä ymmärrä, joten jätän niihin yleensä vastaamatta. Sitten jälkeenpäin hän syyttää minua ymmärtämättömäksi. heh... :))
niitäkin ymmärtää? Nekin?
osan ymmärrän, en täysin. Heitäkin lienee, jotka ne viestit täysin ymmärtävät, eivätkä vain joitakin niistä sanoista ;-)
Luen ne mutta jätän vastaamatta.
ps. Saako nui lyhyet lauseet olla iliman pilikkuja? :DD
pps. Ja soapiko murteilla hoastella? Tehä diftongeja ihan oman mielen mukkaan :)
Entäpä hymistelyt :) ;-), tarvitaanko niitä?
mukavata huastoo vuan nyt ei kerkiä herkiämää, jotenka toisella mahollisella kerralla möhistää?
werc w
Olen lisännyt kirjainvarastoani helposti ymmärrettävillä välikkeillä: Kun tarkoitan synkkää niin pistän █, kun tarkoitan harmaata säätä tai elämää pistän ▒, kun koen mieltä nostattavaa pistän ╩. Kuolema on ╬ tai ♠, putkiaivomainen ajattelu ═.
Näin tekstistä saa lyhyempää ja kirjaimet eivät kulu kovin paljon.
> Sokea mies tuli ravintolaan ja istuutui erään pöydän ääreen.
> Tarjoilija, joka oli myös omistaja, käveli miehen luokse ja ojensi
> sokealle miehelle ruokalistan.
>
> "Anteeksi, mutta olen sokea ja en pysty lukemaan listaanne. Tuokaa
> minulle edellisen asiakkaan käyttämä haarukka. Haistelen sitä ja
> tilaan sen mukaan."
>
> Hieman epäröiden, omistaja meni tiskipöydän luokse, josta poimi
> rasvaisen haarukan. Hän palasi pöytään ja antoi haarukan sokealle.
> Sokea mies laittoi sen nenän alle ja vetäisi syvän henkäyksen.
>
> "Aah, kyllä, tätä minä haluan...lihamureketta, ruskeaa
> kastiketta ja perunamuussia."
>
> "Uskomatonta!" omistaja mietti ja käveli keittiöön. Kokkina oli
> omistajan vaimo, jolle hän kertoi asiasta. Sokea mies söi ateriansa
> ja lähti.
>
> Muutaman päivän kuluttua sokea mies oli jälleen tullut syömään ja
> omistaja erehdyksissään ojensi uudestaan ruokalistan.
>
> "Hyvä herra, muistatteko minut? Olen se sokea mies."
> "Olen pahoillani. En heti tunnistanut teitä. Menen
> hakemaan käytetyn haarukan."
>
> Omistaja palasi käytetyn haarukan kera ja ojensi sen sokealle
> miehelle.
> Vedettyään taas syvän henkäyksen, sokea mies sanoi:
>
> "Tuo tuoksuu todella hyvältä. Otankin juustolasagnen valkosipulilla."
>
> Epäuskoisena omistaja ajatteli, että sokea mies huijaa
> häntä jollain tapaa. Omistaja kertoi vaimolleen, että ensi
> kerralla, kun
> sokea mies tulee, hän aikoo testata miehen. Sillä välin sokea
> mies oli
> syönyt ateriansa ja lähtenyt.
>
> Sokea mies palasi seuraavalla viikolla, mutta tällä kertaa omistaja
> näki hänen tulonsa etukäteen ja syöksyi keittiöön.
> Hän sanoi vaimolleen: "Merja, hiero tätä haarukkaa alushousuihisi
> ennen kuin vien sen sokealle miehelle."
>
> Merja myöntyi ja antoi haarukan omistajalle. Kun sokea mies astui
> ravintolaan ja istuutui vakiopaikalleen, oli omistaja
> valmiina odottamassa.
>
> "Hyvää iltapäivää, herra, tällä kertaa muistinkin
> teidät ja minulla onkin haarukka tässä valmiina."
>
> Sokea mies laittoi haarukan nenänsä alle, vetäisi syvän
> henkäyksen ja sanoi: "Hei, enpä tiennytkään, että Merja on
> täällä töissä...
tuon sokean kanssa. Joskus tunnustelen monitoria ennen kuin saan selvää mitä on tullut raapustettua. Tikkukirjainten lukeminen monitoria tunnustelemalla on helppoa kuin vellinteko liian kylmällä hellalla. Eli suurustaminen vie liian pitkän ajan. Ehtii syödä kuivamuonaa siinä välissä.
nyt minua naurattaa...
* :DD *
jokainen saa itse ripotella pilikkunsa minne haluaa! Ja mulle on joskus ilkeilty mun puolipisteistä (oikea muoto = puolipisteistäNI), mitäs siihen sanot?
mutta asiaa
Karkeasti puolipisteestä voidaan sanoa, että se pisteen ja pilkun välimuoto. Minusta puolipiste on jotenkin väkinäisen oloinen välimerkki? Mieluummin pyrkisin muuttamaan virkkeitä ja käyttämään pistettä tai pilkkua. Toki on tilanteita, missä puolipistekin paikallaan.
Esimerkin vuoksi tuo kirjoittamasi teksti:
"Toinen lukemisen sujuvuutta lisäävä asia on pilkun oikea käyttö; ethän toki halua että lukija joutuu sen sinne sopivaan paikkaan itse asettelemaan; silloinhan lukemisesta menee se viimeinenkin hohto."
Itse kirjoittaisin sen kenties näin:
Toinen lukemisen sujuvuutta lisäävä asia on pilkun oikea käyttö, sillä ethän toki halua, että lukija joutuu sen sinne sopivaan paikkaan itse asettelemaan? Silloinhan lukemisesta menee se viimeinenkin hohto.
Pilkkujen viilaaminen on hyvä asia tässä yhteydessä, mutta oleellisinta on, että kynnys kirjoittaa matala.=)
kunnoi immeiset arvostelloo ja siksen annannii sullekkin ilmatteeksi kakskytä kappaleta pilikkuu pistetä huuto ja kymysys merkkii ja mittee lie kaikkii näetä onnii
voittii sitte sirrooteela näitähi ihtelles sopivimppii paikkoloihi ku ehä ite ain tiiä mihi kaikkii niittä voip panna
sammaa hintaa suat viiskytä ilimetä ja kuuskyt kanssainvälilöistä käsmerkiiki suat sammaa syssyy
vuan oo nihe kaa varovvainne
piän puistatus ku suattapi tarkottaa tiellä ei ennee lissee ja numipiassa tuas kaik tahtoo lissee sitä sammoo
viehneet kaikki pisthet tunturhin.Mie en oo mikhän maisteri ja laitan kirijaimia siihen mihin ne mahtuupi.Ja jos joku kärpäsenpaska sattuupi välhin,ni olokoonpa siinä sitte!;)))