Miksi Che Guevara on useimpien Peace - henkisten sivarien ja vasemmistolaisten idoli vaikka yleisessä tiedossa on, että Guevara oli sairas sotahullu?
Che Guevara, sivarit ja vasemmistolaiset
Miksi, miksi?
5538
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
taantumukselliset konservatiivit täytyy tuhota ihannemaailmasta.
jos joku ei satu tietämään, Che pimahti päästään ja alkoi silmittömästi tappamaan ihmisiä. Tutustukaapa tarkemmin tähän "idoliinne" ...
Johtajana Che Guevara oli armoton ja yksioikoinen, jopa pedantti, mutta yleisesti ottaen oikeudenmukainen. Hän ei pyrkinyt kompromisseihin, vaan halusi kärjistää ja aiheutti konflikteja. Hän uskoi esimerkin voimaan. Tällainen toimintamalli sopi sissisotaan, muttei siviilielämään. Hän kuvitteli, että hänen askeettinen esimerkkinsä kelpaisi muillekin, mikä osoitti melkoista kyvyttömyyttä asettua tavallisen ihmisen asemaan. Hän mm. yritti kieltää miehiltään naissuhteet ja valloittamaltaan alueelta alkoholin sekä arpajaiset turhana ajanvietteenä. [8] Che puolusteli toimintaansa sillä, että hän vaati itseltään vielä enemmän kuin alaisiltaan. Hänen vastustajansa ovat kyseenalaistaneet tämän ja syyttäneet häntä taistelun johtamisesta selustasta. Monet silminnäkijät ovat kuitenkin todistaneet, että hän otti osaa taisteluihin miestensä rinnalla haavoittuen. [9]
Vihollisen kanssa yhteistyössä olevat, niskuroijat, karkurit ja vakoojat saivat suurella todennäköisyydellä teloitustuomion. Guevara teloitti omin käsin sissien liikkeistä kertoneen maatyöläisen Eutimio Guerran ja kuvaa tapahtunutta yksityiskohtaisesti päiväkirjassaan. Yhdessä vaiheessa hän suunnitteli huonon ruuan takia nälkälakossa olevien sissitoverien ampumista, mutta Castro tuli väliin ja rauhoitti häntä. Eräs sissi, joka kyseenalaisti Che Guevaran auktoriteetin, määrättiin taisteluun ilman asetta.
Alussa Castro sai lepytellä Chen kapinoivia miehiä, mutta taisteluiden edetessä nämä oppivat luottamaan johtajaansa, joka oli lunastanut paikkansa rohkeudellaan ja vaatimattomuudellaan.[10] Monet hänen joukoissaan taistelleista hylkäsivät siviilielämänsä ja seurasivat Chetä aina Afrikkaan ja Boliviaan asti, kuten Harry Villegas Tamayo ("Pombo"). Luultavasti Chen ulkomaisella taustalla oli osuutensa miesten muodostaessa hänestä mielipidettään. Castro oli hänen täydellinen vastakohtansa tässä suhteessa - Fidel oli tottunut elämään makeasti tilaten viinejä ruokapöytäänsä ja pesettäen pyykkinsä palvelusväellä jopa kenttäoloissa.
Autoritaarisista piirteistä huolimatta on huomattava, että Guevaran sota-aikana teloituttamista monia hän syytti rikoksista, jotka sota-aikana lähes poikkeuksetta johtivat kuolemantuomioon – karkuruus, petturuus ja sellaiset rikokset kuin raiskaus, kidutus ja murhaaminen ovat etenkin sen ajan latinalaisen Amerikan sodissa useimmiten olleet kuolemalla rangaistavia tekoja. Sissijoukon säännöt olivat ankarat ja teloituksia tehtiin myös pienemmistä syistä: sissiaikana Guevara teloitti mm. erään joukkioonsa kuuluneen pojan siitä, että tämä oli ryöstänyt ruokaa nälkäänsä. Teloitetuksi määrätyille ei annettu mahdollisuutta oikeudenkäyntiin eikä sota-oikeuteen.
Kontrastina Che Guevaran armottomuuteen väitetään olleen, että kun hänen joukkonsa ottivat vangiksi vihollisen sotilaita, jotka eivät olleet tiedettävästi syyllistyneet rikoksiin, heiltä otettiin ainoastaan aseet ja varusteet pois ja vapautettiin
Che on eräänlainen kapinallisuuden symboli, varsinkin se tunnettu kuva. Ei kai hän mikään sen kummempi idoli ole.
Tosin on sanottavat että jostain syystä latinaisamerikkalaisia pyssymiehiä ihannoidaan, esim. ihmisoikeuksia polkevaa diktaattori Castroa. Tuskinpa joku Aleksander Lukashenko saa yhtä sankarillista kohtelua, vaikka hänen hallintonsa ei ole castroa pahempi.
Rauhan puolesta voi joutua surmaamaan niitä jotka vastustavat rauhaa. Aina ei tärkeintä ole keinot vaan mielen puhtaus ja jalo päämäärä.
Tarkoitus pyhittää keinot. Vaikka tätähän ei natsi-militantti-sotahullut ymmärrä.