pari yleistystä

Ihmisen Poika, Kristus on ollut yksi koko tunnetun maailman suurimmista ja sanavalmiimmista opettajista kautta kaikkien elettyjen aikojen
, ja kas kummaa hän on sitä edelleenkin. Sillä hänen sanomisiaan siteerataan kaikkialla asutun maapallon päällä, ynnä muunmuassa edelleenkin monet yleiset perusoikeussäännöt ja useimmat ihmisoikeuskäsitteet pohjautuvat hänen antamille opetuksille. Kukaan muu ei ole samaan kyennyt milloinkaan, eikä tule enää kykenemäänkään. Siksi hänen ja taivaallisen Isän voidaankin sanoa olevan suurimman viisauden lähde ja täydellisen rakkauden loppumaton virta, iankaikkisesta iankaikkisuuteen.
13309
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

"Norsut vaalivat vainajiaan

Afrikannorsut (Loxodonta africana) tuntevat voimakasta vetoa lajitoveriensa maallisiin jäännöksiin.

Biology Letters –tiedelehti kertoo brittitutkimuksesta, jossa norsuille esiteltiin niiden laumaan kuuluvien kuolleiden yksilöiden kalloja ja syöksyhampaita. Ne kiinnostivat norsuja selvästi enemmän kuin muut niille esitetyt jäänteet, kuten toisten isojen maanisäkkäiden kallot. Norsut eivät kuitenkaan tutkiskelleet ja käännelleet pelkästään lähisukulaistensa kalloja ja luita, vaan kohteeksi kelpasivat minkä tahansa lajitoverin jäänteet. Kiinnostus voi selittää sen, miksi norsut palaavat usein sellaisille paikoille, missä niiden sukulaisia on kuollut. Eläimet kenties tajuavat ja muistavat, että kaveri on poistunut joukosta."

http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2281

Äänestä
  • Tottakait eläimet omat omalla tavallaan viisaita, mutta kun tällä palstalla ei minun tietämykseni mukaan ole tarkoitus käsitellä norsujen tai muiden eläinten viisauksia, toki Luoja luodessaan eläimet antoi myös järjen hedelmiä heillekkin, enkä minä sitä ala kiistämään. Mutta norsu jumalana kuulostaa kyllä yliammutulta mahdollisuudelta, sillä norsu ei asetu Luojaansa vastaan, niin kuin ihmiset yleensä tekevät.

    Äänestä

  • Trubaduuri kirjoitti:

    Tottakait eläimet omat omalla tavallaan viisaita, mutta kun tällä palstalla ei minun tietämykseni mukaan ole tarkoitus käsitellä norsujen tai muiden eläinten viisauksia, toki Luoja luodessaan eläimet antoi myös järjen hedelmiä heillekkin, enkä minä sitä ala kiistämään. Mutta norsu jumalana kuulostaa kyllä yliammutulta mahdollisuudelta, sillä norsu ei asetu Luojaansa vastaan, niin kuin ihmiset yleensä tekevät.

    Mikä minä enää sinun viisautesi rinnalla. Mokoma ateisti.

    Doo-dle-oo. Truba. Pidä ittesi kunnossa ja terveenä.

    Äänestä

  • Trubaduuri kirjoitti:

    Tottakait eläimet omat omalla tavallaan viisaita, mutta kun tällä palstalla ei minun tietämykseni mukaan ole tarkoitus käsitellä norsujen tai muiden eläinten viisauksia, toki Luoja luodessaan eläimet antoi myös järjen hedelmiä heillekkin, enkä minä sitä ala kiistämään. Mutta norsu jumalana kuulostaa kyllä yliammutulta mahdollisuudelta, sillä norsu ei asetu Luojaansa vastaan, niin kuin ihmiset yleensä tekevät.

    siitä on jo nyt selkeää näyttöä - parinvalinta ja evoluutio pitävät taantuvasta kehityksestä huolen.




    "Älykkyys ja uskonnollinen usko – statistiikkaa

    Alla oleva teksti esittelee lyhyesti kaikki yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset (ennen vuotta 1986) älykkyysosamäärän (eli ÄO:n, eng. IQ) ja uskon välisestä suhteesta. Artikkeli on paljon velkaa Free Inquiryn (1986) vastaavalle artikkelille. Alkuperäisen artikkelin sisältöä ei ole oleellisesti muutettu, tähän artikkeliin on kuitenkin lisätty muutama muu tutkimus aiheesta älykkyys ja uskonnollisuus. Omat kommentit alkuperäiseen artikkeliin on julkaistu kurssivoidulla tekstillä.

    Joistain tutkimuksista puuttuu tarkat tekijöiden nimet ja vuosiluvut, lisäksi muutamissa artikkelin esiintuomissa tutkimuksissa on käytetty ns. sekundalähteitä. Artikkelin kieliasua ei ole myöskään tarkastettu. Pahoitteluni, koetan tehdä kyseisille asioille jotain lähiaikoina.
    Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia

    1. Thomas Howells, 1927
    Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".

    2. Hilding Carlsojn, 1933
    Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".

    3. Abraham Franzblau, 1934
    Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).

    4. Thomas Symington, 1935
    Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."

    5. Vernon Jones, 1938
    Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".

    6. A. R. Gilliland, 1940
    Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".

    7. Donald Gragg, 1942
    Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).

    8. Brown ja Love, 1951
    Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".

    9. Michael Argyle, 1958
    Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".

    10. Jeffrey Hadden, 1963
    Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.

    11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
    Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.

    12. James Trent, 1967
    Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.

    13. C. Plant ja E. Minium, 1967
    Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.

    14. Robert Wuthnow, 1978
    532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)

    15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
    Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.

    16. Norman Poythress, 1975
    Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.

    17. Wiebe ja Fleck, 1980
    Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
    Muita

    Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".

    Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".

    Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
    Oppilaitosten väliset vertailut

    1. Rose Goldsen, 1952
    Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.

    2. National Review Study, 1970
    Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu

    3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
    Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.

    4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
    Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
    Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa

    1. Terman, 1959
    Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.

    2. Warren ja Heist, 1960
    Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.

    3. Southern ja Plant, 1968
    Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
    Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia

    1. William S. Ament, 1927
    Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.

    2. Lehman ja Witty, 1931
    Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.

    3. Kelley ja Fisk, 1951
    Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.

    4. Ann Roe, 1953
    Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".

    5. Francis Bello, 1954
    Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".

    6. Jack Chambers, 1964
    Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.

    7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
    Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.

    8. Skeptic lehti, 1998
    Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.

    9. Nature lehti 394:313, 2001
    Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
    Muuta

    1. Franzblau, 1934
    Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).

    2. Ross, 1950
    Tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan on suurempi todennäköisyys että ateistit ja agnostikot auttavat hätää kärsiviä, kuin että vahvasti uskonnolliset tekevät sen.

    3. Hirschi ja Stark, 1969
    Huomasivat että kirkossa käyvät ja kirkossa käymättömät lapset, rikkovat yhtä usein lakia.

    4. Fundamentalistikristittyjen oma tutkimus, 1995
    Tuli siihen tulokseen että uskovien osuus on suurempi huonosti tienaavien ja heikosti koulutettujen keskuudessa. Uskon asioita tärkeänä heikosti koulutetuista pitää 63 %, vastaavan luvun ollessa 53 % korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yli 50 000 $ tienaavien keskuudessa vastaava prosentti on 48, kun taas alle 20 000 $ tienaavien keskuudessa prosentti on 66.

    Vaikka tuloista ei suoranaisesti voida vetää johtopäätöstä älylliseen kapasiteettiin, on olemassa vahva yhteys suurten tulojen ja korkean ÄO:n välillä. Älykkyyden ja tulojen yhteyttä ei tutkimuksessa otettu esille.

    5. The Barna Research Group, 1999
    Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa.

    6. Vankilastatistiikkaa
    Suhteutettuna yhdysvaltojen väestöön, uskonnollisten ihmisten lukumäärä vankilassa on yli 40-kertainen, verrattuna ateistien määrään. Yksi mahdollinen selitys saattaa olla koulutuksella, mutta se vain vahvistaisi sen, ettei usko ole todellinen vastaus. G-7 maiden (eli maailman kehittyneimpien valtioiden) keskeisessä vertailussa on todettu että usko korreloi positiivisesti rikollisuuden määrään kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen niissä maissa rikollisuus on vähentynyt eniten, missä uskon rooli on laskenut vahvimmin.

    Skeptic lehden mukaan (vol. 6 #2 1998), useat tutkimukset korostavat että on olemassa negatiivinen korrelaatio teismin ja moraalisuuden välillä (ts. ateisteilla on keskimääräistä korkeampi moraali). Artikkelin kokoajalla ja kirjoittajalla ei valitettavasti ole tarkkaa listaa näistä tutkimuksista.
    Yhteenveto

    Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan. Uskonnollisten ihmisten keskiarvoinen ÄO on myös pienempi, kuin ei-uskonnollisten ihmisten vastaava ÄO:n keskiarvo. Tätä tulosta vahvistaa vielä lisäksi se fakta että yllä esitettävät tutkimukset on suoritettu eri metodeilla, eri ajankohtina, eri henkilöiden toimesta etc., silti tulos pysyy samana. Uskonnollisuus ei myöskään paranna avio-onnea, eivätkä uskonnolliset ihmiset toimi yhtään moraalisemmin verrattuna ei-uskonnollisiin. Nämä tiedot eivät ole mitenkään uusia, uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc.

    Päivitetty: 05.09.2004"

    http://www.stabu.net/uskojaao.html

    Äänestä

  • "Norsu todella muistaa

    Leijonien ja norsujen ääniin erikoistunut englantilainen biologi Karen McComb on muutaman tutkijatoverinsa kanssa selvittänyt, että aikuinen afrikannorsunaaras kykenee tunnistamaan ainakin sata lajitoveriaan äänen perusteella. Kokeissa käytettiin myös jo kuolleiden yksilöiden ääniä, jotka oli nauhoitettu vuosia sitten. Nämäkin äänet tunnistettiin tutuiksi, jos yksilö oli aikoinaan kuulunut samaan laumaan. McCombin, Cynthia Mossin ym. norsututkimus on julkaistu Animal Behaviour -lehdessä."

    http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=62

    Äänestä

  • ajan oloon: kirjoitti:

    siitä on jo nyt selkeää näyttöä - parinvalinta ja evoluutio pitävät taantuvasta kehityksestä huolen.




    "Älykkyys ja uskonnollinen usko – statistiikkaa

    Alla oleva teksti esittelee lyhyesti kaikki yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset (ennen vuotta 1986) älykkyysosamäärän (eli ÄO:n, eng. IQ) ja uskon välisestä suhteesta. Artikkeli on paljon velkaa Free Inquiryn (1986) vastaavalle artikkelille. Alkuperäisen artikkelin sisältöä ei ole oleellisesti muutettu, tähän artikkeliin on kuitenkin lisätty muutama muu tutkimus aiheesta älykkyys ja uskonnollisuus. Omat kommentit alkuperäiseen artikkeliin on julkaistu kurssivoidulla tekstillä.

    Joistain tutkimuksista puuttuu tarkat tekijöiden nimet ja vuosiluvut, lisäksi muutamissa artikkelin esiintuomissa tutkimuksissa on käytetty ns. sekundalähteitä. Artikkelin kieliasua ei ole myöskään tarkastettu. Pahoitteluni, koetan tehdä kyseisille asioille jotain lähiaikoina.
    Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia

    1. Thomas Howells, 1927
    Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".

    2. Hilding Carlsojn, 1933
    Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".

    3. Abraham Franzblau, 1934
    Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).

    4. Thomas Symington, 1935
    Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."

    5. Vernon Jones, 1938
    Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".

    6. A. R. Gilliland, 1940
    Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".

    7. Donald Gragg, 1942
    Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).

    8. Brown ja Love, 1951
    Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".

    9. Michael Argyle, 1958
    Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".

    10. Jeffrey Hadden, 1963
    Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.

    11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
    Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.

    12. James Trent, 1967
    Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.

    13. C. Plant ja E. Minium, 1967
    Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.

    14. Robert Wuthnow, 1978
    532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)

    15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
    Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.

    16. Norman Poythress, 1975
    Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.

    17. Wiebe ja Fleck, 1980
    Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
    Muita

    Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".

    Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".

    Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
    Oppilaitosten väliset vertailut

    1. Rose Goldsen, 1952
    Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale 36; Cornell 42; Wayne 43; Weslyan 43; Michigan 45; Fisk 60; Texas 62; North Carolina 68.

    2. National Review Study, 1970
    Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskovat persoonattomaan henkeen tai jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Reed 15; Brandeis 25; Sarah Lawrence 28; Williams 36; Stanford 41; Boston U. 41; Yale 42; Howard 47; Indiana 57; Davidson 59; S. Carolina 65; Marquette 77. Marquette on uskonnollinen koulu

    3. Caplovitz ja Sherrow, 1977
    Kristinuskon jättäneiden osuus kasvoi 5 prosentista huonoissa kouluissa, 17 prosenttiin huippu kouluissa.

    4. Niemi, Ross ja Alexander, 1978
    Eliitti kouluissa, uskoa piti tärkeinä vain 26 prosenttia oppilaista. Vastaava tulos kaikkien oppilaiden kesken on 44 prosenttia.
    Tutkimukset erittäin älykkäiden ryhmien keskuudessa

    1. Terman, 1959
    Tutki ihmisiä joiden ÄO on yli 140. Miehistä vain 10 % ja naisista 18 % olivat vahvasti uskonnollisia. 62 % miehistä ja 57 % ilmaisi uskon olevan vähäpätöinen asia, kun taas 28 % miehistä ja 23 % naisista, ilmoitti uskon olevan yhdentekevää.

    2. Warren ja Heist, 1960
    Ei löytänyt eroja National Merit oppineiden ryhmässä. Tutkimukseen saattoi vaikuttaa se tosiasia, ettei NM oppineita valita ÄO-arvosanan tai koulumenestyksen perusteella, vaan arvioinnissa on mukana myös lista erilaisia älykkyydestä riippumattomia suoritteita.

    3. Southern ja Plant, 1968
    Tutki 42 mies- ja 30 naispuolista Mensan jäsentä. Mensan jäsenet olivat keskimäärin paljon vähemmän uskonnollisia uskomuksia, kuin keskiverot amerikkalainen lukion opiskelija tai aikuinen.
    Tutkijoista tehtyjä tutkimuksia

    1. William S. Ament, 1927
    Tarkasti silloisen Michiganin yliopiston rehtorin C. C. Littlen tutkimuksen, jonka mukaan huippu tutkijat olivat yli 40 kertaa useammin ei-uskonnollisia, verrattuna tavalliseen väestöön.

    2. Lehman ja Witty, 1931
    Teki tutkimuksen 1189 huippututkijalle, ja totesi että ei-uskonnollisuus on peräti 81,4 kertaa yleisempää heidän keskuudessa, kuin valtaväestön.

    3. Kelley ja Fisk, 1951
    Löysivät negatiivisen (-.39) yhteyden uskonnollisten arvojen ja tieteellisesti hyvien tutkimusten välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat objektiivisempia tutkijoita). Millä tämä tieto on mitattu, on kirjoittajalle epäselvä.

    4. Ann Roe, 1953
    Haastatteli 64 "huippu tutkijaa, lähes kaikki jäseniä arvovaltaisessa National Academy of Science tai American Pihlosophical Society. Hän raportoi että, vaikkakin lähes kaikki heistä omasivat uskonnolliset vanhemmat ja olivat usein käyneet pyhäkoulun, 'vain kolme näistä miehistä otti usein osaa jumalanpalveluksiin. Muutama muu kävi silloin tällöin kirkossa, tai lahjoitti kirkolle rahaa jossa eivät käyneet... Kaikki muut olivat ajat sitten hylänneet uskon elämän oppaana, ja kirkolla ei ollut minkään näköistä merkitystä heidän elämässään... Muutama heistä on militantti ateisti, mutta suurinta osaa ei yksinkertaisesti kiinnosta'".

    5. Francis Bello, 1954
    Haastatteli ja kyseli 107 teollisuuden ulkopuolella työskentelevältä alle 40-vuotiailta tutkijoilta, joiden tutkimustuloksia vanhemmat kollegat pitivät huipputuloksina. 87 saadusta vastauksesta, 45 prosenttia kertoi olevansa "agnostikko tai ateisti", ja lisäksi 22 prosenttia kertoi, ettei kuulu mihinkään uskontoon. Ryhmän 20 parhaana pidetystä tutkijasta "niiden osuus jotka ovat ei-uskonnollisia, on selkeästi suurempi kuin koko tutkimusryhmässä".

    6. Jack Chambers, 1964
    Esitti kyselyn 740 amerikkalaiselle psykologille ja kemistille. Hän tuli tulokseen että "huippuluovista yksilöistä... huomattavan suuri määrä ei sympatisoinut mitään uskontoa, tai ei omannut erityistä kiinnostusta uskontoon". Huippu psykologeista peräti 40 prosenttia ei omannut kiinnostusta uskoa kohtaan, kemistien vastaava prosentti oli 16.

    7. Vaughan, Smith, and Sjöberg, 1965
    Lähetti kyselylomakkeen 850 yhdysvaltalaiselle psykologille, biologille, kemistille ja geologille, joiden nimet oli listattu "American Men of Science" (1955), koskien kirkkoon kuuluvuutta, kirkossa käymistä ja uskoon elämän jälkeisestä kuolemasta. 642 vastauksesta, 38,5 % eivät uskoneet kuoleman jälkeiseen elämään, kun puolestaan 31,8 % uskoi. Kuolemattomuuten uskominen oli harvinaisempaa huippu yliopistojen tutkijoiden keskuudessa, kuin niiden jotka työskentelivät valtiolle tai vähäisemmille yliopistoille. Kysely tehtiin ajankohtana jolloin yli 67 % yhdysvaltalaisista uskoi kuoleman jälkeiseen elämään, joten tutkijat olivat paljon tavallisia aikuisia epäuskonnollisempia.

    8. Skeptic lehti, 1998
    Julkaisi tutkimustuloksen joka vertaili uskonnollisuutta eri tieteenalojen välillä. Tavallisista kansalaisista noin 90 % uskoi jumalaan. Tutkijoista vastaava luku on keskimäärin hieman alle 40 %. Matemaatikoista hieman yli 40 % uskoo jumalaan, biologeista alle 30 %, fyysikoista vain noin 20 %.

    9. Nature lehti 394:313, 2001
    Esitti että viimeisemmän tutkimuksen mukaan 72 % National Academy of Sciencen jäsenistä (= huippututkijoista) on ateisteja, 21 % agnostikkoja ja vain 7 % jumalaan uskovia.
    Muuta

    1. Franzblau, 1934
    Löysi tutkimuksessaan negatiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja rehellisyyden kanssa (ts. ei-uskonnolliset ovat rehellisempiä).

    2. Ross, 1950
    Tutkimus päätyi tulokseen, jonka mukaan on suurempi todennäköisyys että ateistit ja agnostikot auttavat hätää kärsiviä, kuin että vahvasti uskonnolliset tekevät sen.

    3. Hirschi ja Stark, 1969
    Huomasivat että kirkossa käyvät ja kirkossa käymättömät lapset, rikkovat yhtä usein lakia.

    4. Fundamentalistikristittyjen oma tutkimus, 1995
    Tuli siihen tulokseen että uskovien osuus on suurempi huonosti tienaavien ja heikosti koulutettujen keskuudessa. Uskon asioita tärkeänä heikosti koulutetuista pitää 63 %, vastaavan luvun ollessa 53 % korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yli 50 000 $ tienaavien keskuudessa vastaava prosentti on 48, kun taas alle 20 000 $ tienaavien keskuudessa prosentti on 66.

    Vaikka tuloista ei suoranaisesti voida vetää johtopäätöstä älylliseen kapasiteettiin, on olemassa vahva yhteys suurten tulojen ja korkean ÄO:n välillä. Älykkyyden ja tulojen yhteyttä ei tutkimuksessa otettu esille.

    5. The Barna Research Group, 1999
    Selvitti avioeron yleisyyttä Yhdysvalloissa. Ryhmä huomasi että uudesti syntyneiden kristittyjen avioeroprosentti on 27 %, vastaavan ollessa tavallisilla kristityillä 24 % ja ateisteilla ainoastaan 21 %. Lisäksi selvisi, että osavaltioissa missä raamattua opetetaan eniten kouluissa ja jossa uskolla on vahva asema, on eniten avioeroja koko maassa.

    6. Vankilastatistiikkaa
    Suhteutettuna yhdysvaltojen väestöön, uskonnollisten ihmisten lukumäärä vankilassa on yli 40-kertainen, verrattuna ateistien määrään. Yksi mahdollinen selitys saattaa olla koulutuksella, mutta se vain vahvistaisi sen, ettei usko ole todellinen vastaus. G-7 maiden (eli maailman kehittyneimpien valtioiden) keskeisessä vertailussa on todettu että usko korreloi positiivisesti rikollisuuden määrään kanssa. Toisen maailmansodan jälkeen niissä maissa rikollisuus on vähentynyt eniten, missä uskon rooli on laskenut vahvimmin.

    Skeptic lehden mukaan (vol. 6 #2 1998), useat tutkimukset korostavat että on olemassa negatiivinen korrelaatio teismin ja moraalisuuden välillä (ts. ateisteilla on keskimääräistä korkeampi moraali). Artikkelin kokoajalla ja kirjoittajalla ei valitettavasti ole tarkkaa listaa näistä tutkimuksista.
    Yhteenveto

    Lyhyesti: älykkäämmät ihmiset ovat useimmin ei-uskonnollisia. On olemassa suurempi todennäköisyys, ettei älykäs ihminen usko jumalaan. Uskonnollisten ihmisten keskiarvoinen ÄO on myös pienempi, kuin ei-uskonnollisten ihmisten vastaava ÄO:n keskiarvo. Tätä tulosta vahvistaa vielä lisäksi se fakta että yllä esitettävät tutkimukset on suoritettu eri metodeilla, eri ajankohtina, eri henkilöiden toimesta etc., silti tulos pysyy samana. Uskonnollisuus ei myöskään paranna avio-onnea, eivätkä uskonnolliset ihmiset toimi yhtään moraalisemmin verrattuna ei-uskonnollisiin. Nämä tiedot eivät ole mitenkään uusia, uskontososiologiassa on pitkään jo pidetty todennäköisenä että uskonnollisuus kompensoi jotain muuta heikkoa kykyä kuten "fertiliteettiä, älykkyyttä, tuloja, ulkonäköä, menestystä" etc.

    Päivitetty: 05.09.2004"

    http://www.stabu.net/uskojaao.html

    Sinä se tunnut vihaavan vankeja, vammaisia, sairaita, mielisairaita sekä uskovaisia että yksinkertaisia ihmisiä ihan sydämesi pohjasta. Siihen voi vaan todeta täten ykskantaan:
    Kyllä sinun on syytä tehdä itsesi hyväksi jotakin konkreettista, sillä et sinäkään voi iankaiken jatkaa tuolla rasistisella linjallasi. Siksi kehoitankin sinua hakeutumaan joidenkin sellaisten ihmisten joukkoon, jotka ajattelevat prikulleen samoin kuin sinä ja jotka voivat antaa jotakin kättä pidenpää tuohon sinua riuduttavaan ja mieltäsi köyhdyttävään rakkauden nälkääsi sekä myös antamaan lohtua tuohon toivottamaan tilaasi, siis edes jollakin tyydyttävällä tasolla.

    Äänestä

  • xzcrtsrew kirjoitti:

    Mikä minä enää sinun viisautesi rinnalla. Mokoma ateisti.

    Doo-dle-oo. Truba. Pidä ittesi kunnossa ja terveenä.

    Item.

    Äänestä

  • Trubaduuri kirjoitti:

    Sinä se tunnut vihaavan vankeja, vammaisia, sairaita, mielisairaita sekä uskovaisia että yksinkertaisia ihmisiä ihan sydämesi pohjasta. Siihen voi vaan todeta täten ykskantaan:
    Kyllä sinun on syytä tehdä itsesi hyväksi jotakin konkreettista, sillä et sinäkään voi iankaiken jatkaa tuolla rasistisella linjallasi. Siksi kehoitankin sinua hakeutumaan joidenkin sellaisten ihmisten joukkoon, jotka ajattelevat prikulleen samoin kuin sinä ja jotka voivat antaa jotakin kättä pidenpää tuohon sinua riuduttavaan ja mieltäsi köyhdyttävään rakkauden nälkääsi sekä myös antamaan lohtua tuohon toivottamaan tilaasi, siis edes jollakin tyydyttävällä tasolla.

    Eikö Jeesus ja 'rakkaus' enää riitä? Hihhuli tarttuu oljenkorteen - 'RASISMIIN'?

    Äänestä

  • vaan? kirjoitti:

    Eikö Jeesus ja 'rakkaus' enää riitä? Hihhuli tarttuu oljenkorteen - 'RASISMIIN'?

    Niin, se tiedetään ettei sinulla ole rakkautta ja Jeesuksesta et tiedä mitään, mutta siitä huolimatta olet rasisti joka lainaa joidenkin toisien rasistien tekstejä alinomaan korostaen samalla omaa erinomaisuuttasi, joka ei missään vaiheessa kyllä esille tule, ja teet sen muuten juuri siten, kuten heille, rasisteille tyypillistä onkin, eli sangen lapsenomaisesti uhitellen ja syytellen muita ihmisiä omista virheistäsi sekä epäonnistumisistasi.
    Joten mitä täällä vielä mutiset ja jupiset öykkäri? Ohjeeksi sinulle: Hanki elämä itsellesi!

    Äänestä

  • Trubaduuri kirjoitti:

    Niin, se tiedetään ettei sinulla ole rakkautta ja Jeesuksesta et tiedä mitään, mutta siitä huolimatta olet rasisti joka lainaa joidenkin toisien rasistien tekstejä alinomaan korostaen samalla omaa erinomaisuuttasi, joka ei missään vaiheessa kyllä esille tule, ja teet sen muuten juuri siten, kuten heille, rasisteille tyypillistä onkin, eli sangen lapsenomaisesti uhitellen ja syytellen muita ihmisiä omista virheistäsi sekä epäonnistumisistasi.
    Joten mitä täällä vielä mutiset ja jupiset öykkäri? Ohjeeksi sinulle: Hanki elämä itsellesi!

    http://www.kristinusko.info/muuta/vaittely.html

    Äänestä

  • ohjeistusta: kirjoitti:

    Tuohan se onkin se ateistin perustapa viestitellä, meinaan tuo linkkien laittaminen joka paikkaan ja toisten ihmisten vaivalla tekemien kirjoitusten plagioiminen. Eikö teillä ole ollenkaan enää ikiomia mielipiteitä tai mitään asiaan kuuluvaa itsenne muovaamaa sanottavaa?

    Äänestä

"Sillä hänen sanomisiaan siteerataan kaikkialla asutun maapallon päällä,..."

Nyt taidat puhua vähän palturia. Kongon maaseudulla hänestä ei olla edes kuultu niinkuin ei monessakaan muussa paikassa. Miljoonat jollei sadat miljoonat ihmiset eivät ole kuulleetkään hänestä tai hänen isästää.

"..ynnä muunmuassa edelleenkin monet yleiset perusoikeussäännöt ja useimmat ihmisoikeuskäsitteet pohjautuvat hänen antamille opetuksille."

Ennen kuin käskyt oli edes hakattu kiveen ja raamattu kirjoitettu oli ollut monia sivistyneitä kansoja ja kulttuureja. Joten älä viitsi naruttaa itseäsi.

"Siksi hänen ja taivaallisen Isän voidaankin sanoa olevan suurimman viisauden lähde..."

Sanoo kristitty, mutta mitä sanoo buddhalainen tai vaippapa Vishnun ylipappi :)

Äänestä
  • Huomion arvoinen seikka, meinaan tuo Kongon maaseutu
    , sillä siellä ei tiedetä buddhasta, eikä myöskään vishnusta yhtään mitään, mutta taivaan Isälle siellä on kyllä kiitosvirttä veisattu. Joten miten nyt tuon palturin oikein ottaa, olan takaa taikka vain yhden ateistin tokaisuna. Ennen kuin yhtään kirjoitusta on tehty, on täytynyt luoda kirjoituksillekkin oma tekijä ja teoksen välineet sekä aiheet, joten otappa tuosta ja painiskele sitten logiikan kanssa. Lopuksi lisään vain, on he muutkin ihmiset jostakin lähtöisin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Trubaduuri kirjoitti:

Ihmisen Poika, Kristus on ollut yksi koko tunnetun maailman suurimmista ja sanavalmiimmista opettajista kautta kaikkien elettyjen aikojen
, ja kas kummaa hän on sitä edelleenkin. Sillä hänen sanomisiaan siteerataan kaikkialla asutun maapallon päällä, ynnä muunmuassa edelleenkin monet yleiset perusoikeussäännöt ja useimmat ihmisoikeuskäsitteet pohjautuvat hänen antamille opetuksille. Kukaan muu ei ole samaan kyennyt milloinkaan, eikä tule enää kykenemäänkään. Siksi hänen ja taivaallisen Isän voidaankin sanoa olevan suurimman viisauden lähde ja täydellisen rakkauden loppumaton virta, iankaikkisesta iankaikkisuuteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu