Pitäisikö kommunismin epäonnistuneen aatteen nimissä uhratut ja murhatut satoihin miljooniin uhreihin syyllistyneet elossaolevat määräysten toteuttajat nyt vihdoinkin ympäri maailman saattaa kansainvälisen tuomioistuimen eteen,ja saada heidät tuomituksi rikoksista ihmisyyttä kohtaan,sekä heidän kertomuksensa ja tunnustuksensa dokumentoiduksi jälkipolvien tiedostettavaksi!?Ps.älkää nyt kommunistit heittäkö vastinetta että Amerikkalaisen ja länsimaisen imperialismin nimissä on kuollut myös miljoonia ihmisiä.Miten on?Odotan rehellisen ja humanistisen omantunnon mukaista vastausta.
Kysymys kommunisteille!
mitätön raato
21930
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kommunismi aatteena ei ole epäonnistunut. Aatelis, pappis ja porvaris johtoiset sosialistiset kokeilut ovat kylläkin menneet aika pahasti metsään. Työläistaustaisen Titon johtamassa Jugoslaviassa oli jonkinlaista oikesuuntaista yritystä.
Kyllä voidaan tuomita esim. Neuvostoliiton epäonnistuneen kommunismin tavoittelussa.
Chilen ex-diktaattori Augusto Pinochet on asetettu kotiarestiin. Häntä syytetään mm. murhista ja kidutuksista.
Pinochetin ollessa vallassa vuosina 1973-1990 kymmeniätuhansia ihmisiä pidätettiin ja kidutettiin. Heistä ainakin 3000 tapettiin tai "katosi".
Tapahtui laillisen hallituksen kaataminen ,eikä ollut sillä suunnalla ensimmäinen kerta.
Miksi vain kommunistiset ihmisoikeuksien rikkojat pitäisi saada kansainvälisen oikeuden eteen? Miksi oikeistolaiset diktaattorit ovat onnistuneet aina löytämään jostain toisesta valtiosta mukavan poliittisen turvapaikan ja näin ollen välttymään kaikilta mahdollisilta syytteiltä, joista heidät voitaisiin tuomita jopa kuolemaan.
Hyväksyn kyllä kommunistijohtajien ja järjestelmästä vastuussa olevien henkilöiden tuomitsemisensiinä tapauksessa, jos myös Pinochet ja elossa olevat natsirikolliset tuomittaisiin kuolemaan heidän tekemistään ihmisoikeusrikkomuksista. Pikaoikeudenkäynnit ja teloitukset olisivat kaikkein paras keino hoitaa Pinochetin ja elossa olevien natsirikollisten tuomitseminen, sillä ei se ikä ja huono terveys ole mikään puolustus siihen, jos on syyllistynyt viattomien ihmisten tappamiseen.
Kaikki vuorollaan. Klank! Siellä se on Augusto
nyt telkien takana.
Mistä seuraava?
Kyseltiin niitä kansan isiä, punaisia kansantappa-
jia.
Listaa kehiin.
Lista punaisista ei sulje pois listaa muista
kansan taivaallisten elinolojen edistäjästä.
Taas muuten tuli kysymys vastauksen sijaan.
Häppeisit.
On niin vanhakantaisen stalinistisen näköistä.
Rosenbergit,ja ihan USA:n lakien mukaan.
Olen tässä odotellut telaketjukapitalismin seuraavaa siirtoa vankiloiden yksityistämisen jälkeen.
Sellainen voisi olla kuolema sähkötuolissa kovennettuna.
Kovennetuksi sähkötuolin tekisi se,että perikunta joutuisi maksamaan sähkölaskun.
En kannata kuolemantuomioita,minusta niissä on vähän niin kuin turhan lopullinen maku ja tuntu.
Taikka jos nyt pitää välttämättä säilyttää kuolemanrangaistus niin tuomitun kuuluisi saada itse valita kuolintapansa. Kuolema vanhuudenheikkouteen tulisi sisällyttää lähtötapojen valikoimaan.
Kuolemanrangaistus ja kommunismihan kuuluvat
yhteen kuin paahtoleipä ja marmeladi!
Eipäs nyt horjuta uskossa.
Ei Uskokaan horjunut.
Kiina,Saudi-Arabia,USA. Siinä kolmen kärki teloitusten määrässä viime vuonna.
Kommunistisia maita kaikki??
Mainitkaa nimeltä joku kommunisti, joka pitäisi tuomita.
Antti P...aja. Veti Sirola-opistossa kimppapullon kokonaan sillä aikaa,kun olin Hämeenlinnassa Härkätiessä huikkaamassa.
Andrei pitäisi tuomita käymään meillä ja tuomaan kaksi pulloa Stolishnajaa tullessaan.
Milloin kävit Sirolaa. Itse en ole kyseisessä opinahjossa opiskeluut, mutta eräs ystäväni opiskeli siellä -80 luvun alussa, jolloin vierailin siellä parisen kertaa. Kovasti rentoa meininkiä oli ainakin silloin. Viinikin virtasi. Tämä ystäväni on jälkeenpäin todennut oppineensakin Sirolassa jotain.
Poikkesin Vanajanlinnassa jokusen kerran lyhytkursseilla.Vuosikurssiin ei ollut varaa,eikä olisi taitanut olla kykyjäkään.
Viimeisellä keikalla mukana oli kansanedustaja,piirisihteeri jne. Jo silloin alkoi tuntua,että olen ylisarjassa.
Sirola oli sinänsä tiukka paikka. Niihin aikoihin työmailla ryypättiin vähän helvetin ruokottomasti,niin tehtiin myös Haukiputaalla,Kiljavalla ja Teiskossa opiskeltaessa. Sirola oli poikkeus.Joka kurssin alussa sanottiin,te olette tulleet tänne opiskelemaan ettekä ryyppäämään.Sirolassa maitojuna oli muutakin,kuin uhkaus.Sirola poikkesi edukseen muista opinahjoista.
Se oli kansankorkeakoulu ja niitä koskevien säädösten alainen. Sirolaa katsottiin suurennuslasilla.
Sirolassa oli keittiö-,tiski- ja siivousvuorot.Siellä Saarisen Arskakin vei vuorollaan roskat pihalle.Muualla passattiin,Voinmaalla käydessään Sorsan Kalella ei ollut lattiaharja kädessä.
Sirolassa näki kavereita,jotka tekivät töitä.Se oli monelle köyhän kakaralle ensimmäinen mahdollisuus opiskella.Siellä näki kansakoulun käyneitä kavereita,joista kasvoi matemaattisia lahjakkuuksia tai kielineroja. Sirola mielletään kommunistien puoluekouluksi.Sitä se ei ollut.Eikä sen käyneistä yleensä tullut puolueen työntekijöitä. Työnantajat palkkasivat kurssin käyneitä ihan kiitettävästi. Nimilistat Sirolan käyneistä ovat esillä julkisuudessa aika ajoin,noin sensaatiohakuisesti. Niitä listoja lukiessa moni saattaa lentää hämmästyksestä perseelleen. Esimerkiksi oikeustieteelliseen hakeneet pitivät välivuotta Sirolassa täydentääkseen kieliopintojaan,työoikeutta jne.
No,nyt aika on toinen. Vanajanlinnassa pidetään missikisoja.Porvari nukkuu paremmin.
Mitä näitä viestejäsi olen seuraillut, niin kykyjesi puolesta opisto olisi ollut todella oikea paikka sinulle. Kokemukseni harvoista vierailuista antoi Sirolasta sen kuvan, että siellä tarkasteltiin marxismia aika luovaan tyyliin, en tarkoita revisioiden, vaan ideologisena ja poliittisena toimintaohjeena, ei minään uskonkappaleena kuin tuntuu vielä olevan meno esim. KTP:ssä.
Mutta aika entinen ei enää palaa - missejä siellä nyt... Itse en Sirolaan menoa tai hakemista isommin harkinnut, koska tämä tunnettu SKP:n kahtiajako saneli etenkin -70 luvulla toimintani tältä osin: Sirola oli enemmistön opinahjo. Olihan siellä vähemmistönkin porukkaa, mutta "stallarit" kävivät yleensä neukuissa ja derkuissa aatettaan vahvistamassa. Enpä ole niissäkään käynyt kuin turistimatkoilla, mutta taajaan. Ja 80 luvulla oli sitten jo perhettä ja huollettavia melkoinen liuta, että silloin paiskittiin töitä. Mutta olihan se Sirola ainutlaatuinen maailmanmitassakin jo ulkoisten puitteidensakin puolesta.
Rahallahan se on Vanajanlinna tehty. Tämä huomenlahja morsmaikulle. Itseasiassa alunperin metsästyslinna,hehtaareja 501.Siihen sai siten hirvenkaatoluvan.
Uima-allashuoneen lattia oli peitetty levyin,opiskelutila. Alla piilossa Carraran marmoria. Tarina sinänsä on kirjastonhoitajan huone.Siellä oli allas ja tippuva vesihana jota ei saatu korjatuksi. Selvisikin,että se oli rikottu tarkoituksellisesti. Kun herrat pelasivat biljardia laveammissa tiloissa niin tämä huone toimi sikarivarastona.Tippuva hana piti ilmankosteuden sikareille sopivana. Ja Harvialan pelloilla torpparinpennut nostivat syyssateessa perunaa perse housuista vilkkuen.
Vanajanlinnan maisemissa suomalainen ylä- ja alaluokka kohtasi. Eikös linnan rakentaneelle Rosenlewille tehty yksityinen rautatiekin linnalleen. Sen myös muistan linnasta, että silloisen Sirolan kirjaston jossakin osassa oli todella iso, miehen- ellei kahden mentävä marmorinen takka. Siellähän se tietysti vieläkin ja niitä komeita marmoritakkoja oli siellä useita. Se on aina jäänyt hieman hämärään, miten moinen linna kohkaantui kommunististeille? Jotenkin hämmästelin sitäkin vieraillessani Sirolassa, että linnan puutarha ja ympäristö oli päästetty melko heikkoon tilaan, vaikka porukkaa talossa oli.
Kun Vanajassa järjestettiin missikisat,sen historiaa esiteltiin ohjelman alussa. Esittelystä jätettiin pois oleellinen. Rosenlewit myivät linnan Saksan kansalaiselle,en ulkomuistista osaa enää sanoa kenelle,sodan jälkeen kaikki Suomessa oleva saksalainen omaisuus luovutettiin sopimuksen mukaan liittoutuneille. SKP muiden joukossa anoi ja sai Vanajanlinnan.
Tämän sivun porvarit hehkuttelevat SKP:n konkurssilla vieläkin. Tollikoimmat väittävät puolueen jättäneen pesänsä veronmaksajien maksettavaksi. He eivät kaiketi erota miljoonaa sadasta miljoonasta. Vanajanlinnalla ja Koiton talolla kuitattiin se,mitä aitaa kaatui.
Matti Rossin runossa toisinajattelija Volker Bierman on kaivautunut Berliinin muuriin.Biermanin korvien kautta avautuu tie länteen.
Runoilija Biermankin on arvioitava uudelleen historian valossa mutta tosiseikaksi kai jää,että Biermanin kaltaiset suuntautuivat länteen. Ne joista muutos todellisuudessa lähti,eivät. Ne toiset eivät tyytyneet olevaan,he olisivat parantaneet sitä. Biermanit halusivat tilalle kapitalismin.
Tarkkoja ja tehokkaita saksalaisia ne olivat harppisaksalaisetkin. Toisenlaisessa maailmantilanteessa ja saamalla aikaa muutokseen he olisivat antaneet sosialismille toisen suunnan.
Aivan noin se juuri kävi, se Vanajanlinnan siirtyminen SKP:lle tai Sirola-säätiölle, kuten kerroit. Tässä kun sairaslomalla olen niin aikaa on tiedustella asiaa opiston käyneiltäkin. Yksi kaveri kertoi saksalaisliikemiehen nimeltään Wili Daux, tai sinnepäin, ostaneen Rosenlewiltä asetehtaan, jonka kaupantekijäisenä hänelle siirtyi myös Vanajanlinna, joka sitten sotien jälkeen siirtyi neukkujen omistukseen ja neukuilta sitten SKP:lle. Toki oston kautta myös.
Osuitpa oivaan aiheeseen - sosialististen maiden merkityksen uudelleen tai paremmin sanoen syvällisempää arviointia olen odotellut jo vuosia. Eräs kaverini totesi vastaavan odotuksen tunteessa, eri aiheen kohdalla tosin, että jos tutkimusta ei kohta kuulu teen sen itse. Että pitäisikö siihen työhön alkaa tosiaan itse? Sitäkin olen myös harkinnut, mutta kun leipätyö tuppaa viemään kaiken ajan, vapaa-ajankin... Eli noin historiaa oikovana ja vahvasti yleistävänä johtopäätöksenä: niin neukut kuin "harppisaksalaisetkin" olisivat toisissa historian käänteissä ja maailmantilanteissa antaneet ihmiskunnalle uutta suuntaa. Eikä tämä ole vanhan "stallarin" toiveajattelua, vaan historian objektiivista arviointia kontrafaktuaalisten linssien läpi...
Korpikommunistin kotikirjastosta löytyy Sirola-opiston historiikki, Kotkan lailla, kirj. Teemu Oinonen. Sisältäen alkutaipaleen Helsingin Myllykalliossa ja vähän myöhemmin siellä Hämeenlinnan kupeessa Vanajanlinnassa.
70-luvulla opiston pääkursseille valittiin opiskelijat pääasiassa SDNL suositusten myötä. Oli hienoa olla heidän joukossa. Taisi olla vielä jokin ammattiliitto joka maksoi opinnot.
Kyllä sydäntä lämmittää kun muistelee...
PS. En kai tullut kaapista?
selvää vastausta alkuperäiseen kysymykseen?Näin arvelinkin käyvän.Mutta ,Yritetään vielä edelleen!Siis kommentteja ja aiheesta.
Mainitse nimeltä joku kommunisti, joka on tehnyt rikoksen ja olisi syytä tuomita. Summittainen parveen ampuminen on metsästyslaissa kielletty.
Ihan oikeasti!