KURSK, miksi saksalaisia ei tuhottu

>>Kun saksalaiset olisivat verissäpäin lyöty takaisin niin massiivinen vastahyökkäys, saksalaiset olisivat tuhottu täysin.

>Näin ei kuitenkaan tyapahtunut, MIKSI?! Saksalaiset etenivät yllättävän pitkälle, venäläiset olivat jo helisemässä. Miten ihmeessä tämä voi olla mahdollista kun kerran voiton avaimet annettiin käteen?!<

Oletkohan ymmärtänyt lukemasi ihan oikein?

NL linnoitti hyökkäysaluetta niin paljon, että se muistutti joiltain osin ensimmäisen maailmansodan aikaista länsirintamaa. KK-pesäkkeitä, juoksuhautoja ja miinakenttiä oli valtavat määrät ja syvyyttä asemilla oli runsaasti. Alueella oli myös joukkoja runsaasti, osa keskitetty syvään puolustukseen ja osa rintaman takana valmiina vastaiskuun (kuten se panssariarmeija johon saksalaisten 12. SS-panssariarmeijakunta törmäsi kuuluisassa Prokhorovkan taistelussa). Tällaiset puolustusjärjestelyt aiheuttivat saksalaisille suunnattomia tappioita ja kuluttivat hyökkäysvoimia hirvittävällä tavalla (esim. Grossdeutschland-eliittidivisioonan 118 panssarivaunusta oli viiden päivän jälkeen jäljellä 30).

"The German delay in launching their offensive gave the Soviets four months in which to prepare, and with every passing day they turned the salient into one of the most heavily defended points on earth. The Red Army and thousands of civilians laid about one million landmines and dug about 5,000 kilometers of trenches, with positions as far back as 175 km from the front line. In addition they massed a huge army of their own, including some 1,300,000 men, 3,600 tanks, 20,000 artillery pieces and 2,400 aircraft. The Red Army could build up forces faster than the Germans; each month they pulled further ahead in men and weapons systems.

Many of the troops assigned to the defense of the salient were recent veterans of the Battle of Stalingrad, but the Red Army also added over one million new men to its ranks in the first half of 1943. Thus the Army was larger than in 1942, even after the losses at Stalingrad. The long delay between the identification of the likely site of the German attack and the beginning of the offensive gave the new units an unusually long time to train.

The density of artillery in the salient was unusual; there were more artillery regiments in the salient than infantry regiments. The Soviets were determined to attrit attacking German units with a combination of mines and artillery fire. Indirect fire from howitzers would stop the German infantry while direct fire from 45 mm, 57 mm, and 85 mm towed anti-tank guns and 76.2 mm divisional field guns would destroy the tanks. In the 13th Army sector (facing the German Ninth Army on the northern face of the salient) the density of anti-tank guns was 23.7 guns per kilometer of defended front. In the 6th and 7th Guards Armies sectors in the south, the density was lower at about 10 guns per kilometer.

The preparation of the battlefield by Soviet military engineers was thorough. Reports indicate that 503,993 Anti-tank mines and 439,348 anti-personnel mines were laid in the defended area. On average, 1,500 antitank mines and 1,700 antipersonnel mines were laid per kilometer of front. In the sectors that were eventually attacked, densities were never lower than 1,400 mines per kilometer and sometimes reached as high as 2,000 per kilometer. Soviet engineers also constructed miles of trenches, laid barbed wire, built antitank obstacles, and constructed thousands of gun and mortar positions. Dummy positions were built to attract German artillery fire. Camouflage of these positions and minefields was excellent; the first warning most German units would have of the presence of Soviet minefields or dug-in guns was their own vehicles exploding."

http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Kursk


Saksalaisten etuna taisi kuitenkin olla taktinen etevyys ja kaikesta huolimatta se osittainenkin aloite, jonka voimalla he työntyivät eteenpäin pari viikkoa. Samalla sitkeä vastarinta kuitenkin kulutti joukkoja ja lopulta hyökkäyksestä piti luopua kun kävi ilmi NL:llä olevan rintaman takana niin paljon vahvistuksia, ettei hyökkäyksellä ollut enää realistisia mahdollisuuksia onnistua. Lisäksi liittoutuneiden maihinnousu Italian rintamalla sekoitti saksalaisten suunnitelmia, kun sinne piti lähettää kiireesti vahvistuksia.

Vastaus: saksalaiset onnistuivat vetäytymään ajoissa pois.
Jos saksalaiset olisivat edelleen jatkaneet hyökkäystä niin pitkälle kuin olisivat kyenneet, olisi tullut motitus Stalingradin tyyliin.

Venäläisten taktiikka oli saapas suossa taktiikkaa: mitä syvemmälle saapas uppoaa suohon, sitä vaikeampi on sitä enää vetää sieltä pois.

On väitetty että länsiliitoutuneiden maihinnousu Sisiliaan pelasti puna-armeijan Kurskissa. Itse olen tullut siihen tulokseen että kyseinen maihinnousu antoi hyvän syyn Hitlerille keskeyttää hyökkäys ja aloittaa vetäytyminen ennen kuin se tulisi johtamaan katastrofiin.

Venäläisiä oli kurskin mutkassa noin 1 300 000 ja saksalaisia noin 850 000 miestä. Vain ilmavoimien suhteen saksalaiset olivat tasavertaisessa asemassa, muutoin aseistuksen suhteen puna-armeijalla oli selvä ylivoima.

Ennen Kurskin taistelua Saksa tunnusteli mahdollisuutta erillisrauhaan NL:n kanssa. NL ei murskannut saksalaisjoukkoja ennaltaehkäisevästi ennen Kurskia sen takia, että se halusi jättää erillisrauha-option auki mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Natsit itse munasivat tämän viimeisen oljenkortensa aloittamalla Kurskin offensiivin, jonka jälkeen NL:lta menivät viimeisetkin halut pelata erillismahdollisuudella, ja natsien kohtalo oli sinetöity.