Paljonko oikeustieteellisessä on kieliopintoja? Entä kuinka paljon itse opetusta on englanniksi/ruotsiksi? Entä onko vieraskielistä kirjallisuutta paljonkin? Ja ennen kaikkea, tarvitseeko moneenkin tenttiin vastata jollain muulla kielellä kuin suomenkielellä?
Kiitos, jos joku osaisi neuvoa.
Tarvitseeko oikeustieteellisessä kielitaitoa?
ydinkysymys
19
8057
Vastaukset
- o i k k a r i
Tutkintokielihän on suomi (tai vaihtoehtoisesti ruotsi), joten tietenkin tenteissä vastataan Suomeksi. Okei, englanninkielen tentissä englanniksi ja ruotsin tentissä ruotsiksi, mutta niistä kyllä selviää.
Oikiksessa on vähän kieliopintoja. Ainakin Turussa on kaksi kurssia vierasta kieltä eli yleensä englantia ja kaksi kurssia ruotsia. Turun ruotsinopetus on legendaarista ja siellä oppii oikeastikin.
"Kielipään" puute ei todellakaan ole esteenä oikiksessa opiskelulle. Oikiksessa on yliopistossa varmaankin vähiten vieraskielistä kirjallisuutta, koska tarkoituksenahan on opiskella suomalaista oikeusjärjestelmää. Toki valinnaisilla opinnoilla voi suorittaa todella paljon vieraskielistä kirjallisuutta sisältäviä opintoja.- vielä vähän
täydennystä, että ulkomaankielistä pakollista tenttikirjallisuutta on todennäköisimmin kansainvälisen oikeuden, kansainvälisen yksityisoikeuden ja eurooppaoikeuden aineopintojaksoissa. Mut kyl me Rovaniemen oikkarit luettiin oikeusinformatiikan tenttiin norjankielinen artikkeli...ihan kouluruotsilla sai tarpeeksi tolkkua.
- pannaren
Turun yliopistolla, Turun kauppakorkeakoululla ja Åbo Akademilla on yhteinen Turku law school, jossa kaikki opiskelu luennoista tentteihin tapahtuu englanniksi.
OTM tutkintoa suorittavat oikkarit voivat valita kursseja TLS:n valikoimista. Pakollista se ei ole. - Hartley
pannaren kirjoitti:
Turun yliopistolla, Turun kauppakorkeakoululla ja Åbo Akademilla on yhteinen Turku law school, jossa kaikki opiskelu luennoista tentteihin tapahtuu englanniksi.
OTM tutkintoa suorittavat oikkarit voivat valita kursseja TLS:n valikoimista. Pakollista se ei ole.Se on sitten toinen juttu kuka ottaa töihin vain suomea taitavan lakimiehen nykypäivänä, jolloin kilpailu alan työpaikoista on jo muutenkin erittäin kovaa.
Kyllä se on mun mielestä sellainen juttu, että kannattaa jättää oikis väliin tai vaihtoehtoisesti opetella ruotsi/englanti ennen valmistumista.
Aina voi tietenkin perustaa kielitaidottomana oman praktiikan, mutta asiakkaiden saanti vastavalmistuneena kloppina on sitten eri asia =).
Että näin. - nimi-erkki
Hartley kirjoitti:
Se on sitten toinen juttu kuka ottaa töihin vain suomea taitavan lakimiehen nykypäivänä, jolloin kilpailu alan työpaikoista on jo muutenkin erittäin kovaa.
Kyllä se on mun mielestä sellainen juttu, että kannattaa jättää oikis väliin tai vaihtoehtoisesti opetella ruotsi/englanti ennen valmistumista.
Aina voi tietenkin perustaa kielitaidottomana oman praktiikan, mutta asiakkaiden saanti vastavalmistuneena kloppina on sitten eri asia =).
Että näin.Se on häviävän pieni prosentti oikkareista kuitenkin loppujenlopuksi, joka oikeasti kv-tehtävissä työskentelee.
- .....
nimi-erkki kirjoitti:
Se on häviävän pieni prosentti oikkareista kuitenkin loppujenlopuksi, joka oikeasti kv-tehtävissä työskentelee.
kv-tehtävissä työskentelevien oikkareiden määrä vaan kasvaa koko ajan...
- valmistunut
Hartley kirjoitti:
Se on sitten toinen juttu kuka ottaa töihin vain suomea taitavan lakimiehen nykypäivänä, jolloin kilpailu alan työpaikoista on jo muutenkin erittäin kovaa.
Kyllä se on mun mielestä sellainen juttu, että kannattaa jättää oikis väliin tai vaihtoehtoisesti opetella ruotsi/englanti ennen valmistumista.
Aina voi tietenkin perustaa kielitaidottomana oman praktiikan, mutta asiakkaiden saanti vastavalmistuneena kloppina on sitten eri asia =).
Että näin.Melkoinen osa lakimiehistä löytää itsensä julkisensektorin palveluksesta ja lääninhallituksen ylitarkastajat, kaupunginlakimiehet, syyttäjät, verotarkastajat, jne. eivät todellakaan käytä työssään ulkomaankieltä. Tjänstesvenskaa varmasti useammin.
Totta kai mainitsemani lakimiehet osaavat englantia normaaliin tapaan, mutta eivät he työtään englanniksi tee. Hallinto kun pyörii jokaisessa maassa kotimaisilla kielillä, myös Suomessa. - niku
Hartley kirjoitti:
Se on sitten toinen juttu kuka ottaa töihin vain suomea taitavan lakimiehen nykypäivänä, jolloin kilpailu alan työpaikoista on jo muutenkin erittäin kovaa.
Kyllä se on mun mielestä sellainen juttu, että kannattaa jättää oikis väliin tai vaihtoehtoisesti opetella ruotsi/englanti ennen valmistumista.
Aina voi tietenkin perustaa kielitaidottomana oman praktiikan, mutta asiakkaiden saanti vastavalmistuneena kloppina on sitten eri asia =).
Että näin.pääkaupunkiseudun ja rannikon ulkopuolella, ei vieraita kieliä käytänössä koskaan tarvi. Itse olen pärjännyt tuomioistuinjuristin viroissa parikymmentä vuotta joutumatta koskaan puhumaan vieraita kieliä, joita huvikseen olen itse myöhemmin opiskellut. Ainkaan 80 luvulla Helsingin Yliopistossa kieliopintoja ei juuri ollut. Jos selvitti helpohkon tasokokeen, ei tarvinnut mennä lainkaan kurssille.
- kolleka
niku kirjoitti:
pääkaupunkiseudun ja rannikon ulkopuolella, ei vieraita kieliä käytänössä koskaan tarvi. Itse olen pärjännyt tuomioistuinjuristin viroissa parikymmentä vuotta joutumatta koskaan puhumaan vieraita kieliä, joita huvikseen olen itse myöhemmin opiskellut. Ainkaan 80 luvulla Helsingin Yliopistossa kieliopintoja ei juuri ollut. Jos selvitti helpohkon tasokokeen, ei tarvinnut mennä lainkaan kurssille.
Aivan sama pätee tuhansiin ja tuhansiin muihin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin.
Eivät opettajat, terveyskeskuslääkärit, psykologit yms. akateemiset työläiset yleensä muuta kuin äidinkieltään työssään käytä.
- Tohtori Sykerö
Joensuun kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunnasta voin kertoa, että joillain kursseilla eteen tulee myös englannin ja muun kielistä kirjallisuutta ja opetusta. Tämä koskee erityisesti kansainvälisen oikeuden, EU-oikeuden, oikeusvertailun ja oikeushistorian kursseja. Kielitaitoakin siis tarvitaan. Hyvä juttu taas on, että tutkintoon myös kuuluu asiallinen määrä kielten opetusta.
Käy tuolta tutkimassa opinto-opasta.
http://yliopisto.joensuu.fi/oikeustieteet/valikko/index_3.html- Laitos..
Joensuusta ei valmistu oikeustieteen kandinaatteja, eikä se ole mikään oikis, joten hiljaa siellä!
- paistomittari
Laitos.. kirjoitti:
Joensuusta ei valmistu oikeustieteen kandinaatteja, eikä se ole mikään oikis, joten hiljaa siellä!
Jopas taas joku osoittaa kypsää asennetta. "Well done", sanoi paistomittari.
- ...
paistomittari kirjoitti:
Jopas taas joku osoittaa kypsää asennetta. "Well done", sanoi paistomittari.
Lakimiehiä ei Joensuusta valmistu nyt, eikä tulevaisuudessa.
- Luhtanen
paistomittari kirjoitti:
Jopas taas joku osoittaa kypsää asennetta. "Well done", sanoi paistomittari.
Turha meuhkata Joensuusta. On harhaanjohtavaa mainostaa sitä oikeustieteiden tiedekuntana, kun se ei sitä kerran ole. Joensuun kauppa-ja oikeustieteen laitokselta valmistuu hallintotieteen maistereita, eikä oikeustieteen kandeja ja siinä on suuri ero!
Tiedekuntia on Suomessa kolme: Helsinki, Turku ja Lappi. Se ei siitä toivottavasti muutu ja sillä sipuli! - a r t i s t i
Luhtanen kirjoitti:
Turha meuhkata Joensuusta. On harhaanjohtavaa mainostaa sitä oikeustieteiden tiedekuntana, kun se ei sitä kerran ole. Joensuun kauppa-ja oikeustieteen laitokselta valmistuu hallintotieteen maistereita, eikä oikeustieteen kandeja ja siinä on suuri ero!
Tiedekuntia on Suomessa kolme: Helsinki, Turku ja Lappi. Se ei siitä toivottavasti muutu ja sillä sipuli!Jos nyt pilkkua viilataan nin Joensuun yliopistolla on kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta, josta tosin valmistuu hallintotieteiden maistereita... Aikaisemmat kauppatieteen ja oikeustieteen laitokset yhdistettiin tiedekunnaksi. Itse opiskelen oikiksessa Rovaniemellä, mutta voin myöntää, että tulen tulevaisuudessa kilpailemaan työpaikoista HTM-tutkinnon suorittaneiden kanssa julkisen sektorin alueella. Esim. hallinto-oikeutta pääaineenaan opiskellut on vahvassa asemassa julkishallinnon tehtäviin, kun oikkari on lukenut hallinto-oikeutta n. 8-25 op verran. Yksityisen sektorin asianajaja- ja lakimiesammatit ovat asia erikseen. Hyviä tutkintoja molemmat.
- Utelias
a r t i s t i kirjoitti:
Jos nyt pilkkua viilataan nin Joensuun yliopistolla on kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta, josta tosin valmistuu hallintotieteiden maistereita... Aikaisemmat kauppatieteen ja oikeustieteen laitokset yhdistettiin tiedekunnaksi. Itse opiskelen oikiksessa Rovaniemellä, mutta voin myöntää, että tulen tulevaisuudessa kilpailemaan työpaikoista HTM-tutkinnon suorittaneiden kanssa julkisen sektorin alueella. Esim. hallinto-oikeutta pääaineenaan opiskellut on vahvassa asemassa julkishallinnon tehtäviin, kun oikkari on lukenut hallinto-oikeutta n. 8-25 op verran. Yksityisen sektorin asianajaja- ja lakimiesammatit ovat asia erikseen. Hyviä tutkintoja molemmat.
Näyttää, että keskustelu ajautuu pois varsinaisesta aiheesta eli kielitaidon tarpeesta, mutta...
Tutustuin Joensuun opetusohjelmaan. Asiassa näyttää olevan mielenkiitoisia puolia. Joensuusta näyttää valmistuvan oikeustieteellisen koulutuksen saaneita henkilöitä, vaikka he eivät suoritakaan oikeustieteen maisterin tutkintoa. Joensuun hallintotieteilijät eivät näytä opiskelevan lainkaan hallintotiedettä vaan täyttä oikeustiedettä. Kysymys kuulukin, voiko oikeustiedettä opiskella muulla tutkintorakenteella kuin mitä perinteisen oikeustieteelliset tiedekunnat tarjoavat. Joensuun malli näyttää rakentuvan ns. pääainemalliin. - ...
a r t i s t i kirjoitti:
Jos nyt pilkkua viilataan nin Joensuun yliopistolla on kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta, josta tosin valmistuu hallintotieteiden maistereita... Aikaisemmat kauppatieteen ja oikeustieteen laitokset yhdistettiin tiedekunnaksi. Itse opiskelen oikiksessa Rovaniemellä, mutta voin myöntää, että tulen tulevaisuudessa kilpailemaan työpaikoista HTM-tutkinnon suorittaneiden kanssa julkisen sektorin alueella. Esim. hallinto-oikeutta pääaineenaan opiskellut on vahvassa asemassa julkishallinnon tehtäviin, kun oikkari on lukenut hallinto-oikeutta n. 8-25 op verran. Yksityisen sektorin asianajaja- ja lakimiesammatit ovat asia erikseen. Hyviä tutkintoja molemmat.
Toistaiseksi julkisella sektorilla useiden virkojen kelpoisuusvaatimuksissa on oikeustieteen kandidaatin/-maisterin tutkinto. HTM ei kilpaile näiden virkojen täytössä. Jos kelpoisuusvaatimuksissa on OTK tai muu soveltuva korkeakoulututkinto, niin silloin on mahkuja niin HTM:llä, VTM:llä kuin muillakin vastaavilla tutkinnoilla.
Jos työnantajalla on varaa valita juristin ja ei-juristin välillä, kallistuu vaaka valtaosassa tapauksia juristiin. Näin ainakin silloin, kun tehtävässä vaaditaan lakimiehen perustaitoja.
- oikeis
ei kyllä kauheesti tarvii
- lain nojalla
Vaikka tutkintokieli onkin suomi...
Ruotsia tarvitsee osata yksinkertaisesti siksi, että se on toinen kotimainen kielemme. Et voi toimia juristina kauhean laajalla skaalalla jos et hallitse ruotsia. Ihan viran puolesta täytyy sitä osata Tiedän, että se on vähän oma mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, mutta ajattele nyt pidemmällä tähtäimellä kuinka paljon se helpottaa, kun ei tarvitse jännätä niin samperisti ruotsinkielisiä asiakkaita tai papereita.
Englantia on pakko osata nykypäivänä. Heh sitä oletetaan, että englantia osataan. Osa oppikirjoista on englanniksi ja välillä luentosarjoillakin luetutetaan englanninkielisiä kirjoituksia. Joskus opetuskin tapahtuu englanniksi (esim kansainvälinen oikeus)
Muut kielet ovat sitten ihan vaan plussaa. Ranskan ja saksan merkitystä ei tarvinne alleviivata.. Kiinan ja venäjän osaajista vasta on kysyntää. Espanijakin on yllättävän laajalle levinnyt kieli. Kyllä niille kielille käyttöä löytyy. Jopa latinan osaamisesta on varsin paljon hyötyä, mikäli aikoo lähteä tutkimaan vanhoja tekstejä, puhumattakaan siitä, että nykypäivän juridiikassa käytetään edelleen latinalaisia termejä :)
Ja mitä tulee hallintotieteilijöihin. No katsontakanta juridiikkaan on mielestäni vähän kapeampi kuin oikeustietelijällä ja kyse on paljon nuoremmasta tutkinnosta. yliopistolaitoksen historiassa. Oikeustieteellisiä tiedekuntia on ollut niin kauan kun on ollut yliopistoja. Aika siis näyttää siis miten hallintotieteille käy. Muuttuuko esim laitos jossain vaiheessa oikeasti oikeustieelliseksi tiedekunnaksi vaiko vahvistuuko hallintotieteiden asema entisestään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723033
- 552675
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322295- 792168
- 951976
- 361793
- 121566
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171517Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301360Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?291329