Yritysjohtajien palkat ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2002. Tuon ajan meillä on ollut punamultahallitus. Varsinkin demarien mutta myös kepupopulistien suusta saamme tuontuosta kuulla marmatusta tuloerojen kasvusta.
Eniten tienaavien tulojen räjähdysmäinen kasvu juuri kepun ja demarien hallituskaudella ja valtionyhtiön johtajan nousu koko maan kovapalkkaisimmaksi asettaa näiden puolueiden edustajien puheet kovin kyseenalaiseen valoon.
Paheksuvat puheet tuloerojen kasvusta näyttävätkin edustavan näille puolueille tyypillistä populistista kaksinaismoraalia, eikä niillä ole mitään tekemistä vallitsevan totuuden kanssa.
Eniten tienaavien tulojen räjähdysmäinen kasvu juuri kepun ja demarien hallituskaudella ja valtionyhtiön johtajan nousu koko maan kovapalkkaisimmaksi asettaa näiden puolueiden edustajien puheet kovin kyseenalaiseen valoon.
Paheksuvat puheet tuloerojen kasvusta näyttävätkin edustavan näille puolueille tyypillistä populistista kaksinaismoraalia, eikä niillä ole mitään tekemistä vallitsevan totuuden kanssa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
No oikeasti kyse ei ole kaksinaismoraalista. Ei ole ahneuden moraalia yhtäällä ja peittelymoraalia toisaaltta.
Kyse on siitä että talous on uskontoa, ja uskonnon ominaisuuksiin on aina kuulunut ihmisten jakaminen hyviin ja huonoihin. Ja koska uskonnossa on aina kyse jostain ihmistä suuremmista voimista, kukaan ei voi potkia uskontoa vastaan. Ei vaikka haluaisikin ja vaikka moraali niin vaatisi.
Noitaoikeudenkäynneissä menneillä vuosisadoilla ei suinkaan ollut kyse siitä että inkvisiotio tai muut uskonnolliset julmurit olisivat oikein mielihalusta kiduttaneet ja teloittaneet noidiksi nimettyjä ihmisiä. Tämä on historiallisesti väätä kuva noitavainoista. Kyse oli pikemminkin siitä että niin tuomarit, tuomitut kuin suuri rahvaskin olivat voimattomia sen tosiasiana pidetyn mahdollisuuden edessä että sielunvihollinen olisi päässyt pesimään noidaksi epäillyn sieluun. Itse asiassa rovioilla tai muilla teloituslaitteilla usein itkivät yhdessä niin tuomarit, noita kuin suuri rahvaskin. Kukaan vain ei mahtanut mitään asioille joiden uskottiin olevan realiteetteja.
Samanlaisia näytelmiä näytellään näinä päivinä taloususkonnon nimissä. Esimerkiksi olemme hiljan nähneet ansiokkaan tv-rapostin espoolaisen Fröstin pariskunnan häädöstä, jossa väkivaltaa käyttäen vietiin vanha aviopari pois talouden tielle jääneestä omakotitalostaan. Tässäkin näytelmässä on vain "realiteetteihin" uskovia ihmisiä: kaikki tragedian osapuolet itkevät yhdessä että näinkö kovaa tämän talouden täytyy olla.
Kovin korneilta tosiaan tuntuvat tämän jälkeen nykyhallituksemme edustjaien paheksuvat puheet tuloerojen kasvusta ja pienituloisten aseman parantamisesta, kun mainitsemasi tosiasian (Fortum/Lilius) lisäksi 20 eniten tienanneen suomalaisen joukossa on seitsemän Fortumin tai Sammon johtajaa. Ja valtio on noiden yhtiöiden suurin omistaja. Isännän ääntä niissä käyttää kepulainen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen.
Oppisotio-kepun eturivin räksyttävä rakki osoittautuu ministerinä asiat ymmärtäväksi käytännön realistiksi, eli suomenkielellä kunnon takinkääntäjäksi, joka hyväksyy valtionyhtiöiden johtajille kilpailukykyiset palkat ja ansioiden mukaiset optiolisät palkan päälle, vaikka oppositiossa ollessaan olisi kysynyt hallitukselta, että eiko nämäkin rahat voisi käyttää alueellisen eriarvoisuuden tasapainottamiseen. ;-)))))
että jo aikaisemmin sovittuja asioita ei noin vain pureta.
Muutama kymmenen ison pörssiyhtiön johtajaa saa oikein paljon rahaa siitä, että saavat kansantalouden kasvuun ja veropohjaa yhteiskunnalle.
Onko tämä tulonjakokysmys, missä olisi muka jotain sellaista epäoikeudenmukaista jaettavaa, jossa joku saisi itselleen enemmäön, jos johtajilta otettaisi jotain pois?
Jaettava kakku ei kasva viipaleista riitelemällä. kannattaa mieluummin miettiä, miten köyhät saataisi rikastumaan kuin rikkaat köytymään.
Olen kanssasi samaa mieltä, kansantalouden kasvu, jaettavan kakun kasvu, saa ja sen tulee lisätä tuloeroja.
Kiinnitin vain huomiota siihen populistiseen pulinaan jota vaikkapa presidentti Halonen ja muu demarieliitti samoin kuin kepupoliitikot ovat pitäneet tuloerojen kasvusta.
Sama se, ketä äänestät, mutta vastailehan, oliko Lipposen hallitukselta oikea teko:
laittoi lääkärinaisen Mönkäreen ensin runnomaan stm-ministerinä lakeja vakuutusyhtiöiden edunsaajiksi, sitten kauppa-ja teollisuusministeriksi laatimaan optiotulot Fortumille. Hyväksytkö tuon naisen teot suomen kansalle syrjäytymisestä ja jopa elinikäiseen talousahdinkoon, vrt. oikeusmurhat vakuutusyhtiöiden eduksi. Jos et tiedä, mistä puhun, olet todella tyhmä ja lukutaidoton.
Sinikka Mönkäre oli katastrofi minun mielestäni, sillä hänen osaamisensa talousasioissa ei liene ainakaan parempi kuin hänen juristipuolisonsa, Juha Laisaaren, joka ansioitui lähinnä siinä, että EKA-Yhtymä tuhlasi punapääoman taivaan tuuliin täysin epäonnistuneissa sijoitusyhtiöspekulaatioissa. Laisaari nimittäin oli merkittävässä asiantuntijaroolissa Eero Rantalan konsernijohdossa.