lähde:http://www.iltalehti.fi/teevee/200611015286228_tv.shtml
Kidutus kasvatuskeinona
MTV3 klo 23.00
Järjestö tienaa miljardeja euroja vuodessa muokkaamalla väkivallalla ja aivopesulla hankalista nuorista nöyriä.
Vanhemmat luulivat lähettävänsä lapsensa trooppisille rannoille ryhmätöihin, mutta toisin kävi.
KUINKA epätoivoisia amerikkalaiset vanhemmat oikein ovat, kun he laittavat lapsiaan sellaisiin paikkoihin, joista kerrotaan ohjelmassa Tranquility Bay - kurinpalautusleiri?
Dokumentti on ansiokas ja järkyttävä. Siinä näytetään Utahissa päämajaansa pitävän, mormoneihin kytkeytyvän World Wide Associaton of Specialty Programs and Schools (WWASP) -järjestön törkeistä kasvatusmenetelmistä.
WWASPilla on 11 vankilamaista sisäoppilaitosta, joista osa USA:ssa, osa ulkomailla, mm. Jamaikalla ja Costa Ricassa. Meksikossa sijainnut laitos suljettiin, kun poliisi sai näyttöä lasten hyväksikäytöstä.
Perheet lähettävät lapsiaan kurikouluihin jopa vuosiksi. Osalla oppilaista on huume- ja rötöstausta, osan vanhemmat vain uskovat sokeasti WWASP-aatteeseen, joka lupaa tehdä tavallisista penskoista tottelevaisia ja nöyriä ihannelapsia.
DOKUMENTISSA tavataan myös itkeviä isiä ja äitejä, jotka liian myöhään ovat tajunneet luovuttaneensa lapsensa kidutettaviksi.
Monet kouluissa eläneistä nuorista joutuvat loppuikänsä käyttämään psyykenlääkkeitä, eivätkä kenties enää koskaan pysty tekemään työtä tai opiskelemaan.
Parikymppisen Stevenin vanhemmat lähettivät pojan WWASPin kasvatuslaitokseen, kun tämä oli vasta 12-vuotias. Steven joutui viiden vuoden ajan kokemaan rajua fyysistä ja henkistä väkivaltaa, joka ajoittain oli myös seksuaalista.
Hirveintä oli se, kun toverit yrittivät tappaa Stevenin. Nuorten keskuudessa oli levinnyt huhu, että viranomaiset ovat uhanneet sulkea laitoksen, jos siellä sattuu yksikin kuolemantapaus.
Epätoivoiset oppilaat päättivät uhrata nuorimman lapsista, 12-vuotiaan Stevenin päästäkseen vapaiksi. Poika pelastui vain ihmeen kaupalla.
MUUAN äiti kertoo pojastaan, joka oli vain yhdeksän kuukautta WWASPin laitoksessa. Kun hän palasi kotiin, hän ei uskaltanut seistä, istua, syödä nukkua tai käydä vessassa, ellei joku antanut hänelle lupaa.
WWASPilla on edelleen reteät kotisivut netissä, eikä sen toimintaa ole pystytty lopettamaan. Dokumentissa seurataan oikeudenkäyntiä, jossa järjestö tuomitaan, mutta ilman rangaistusseuraamuksia.
Kaiken takana on tietysti raha, sillä järjestö kerää vuosittain miljardeja euroja vanhemmilta, jotka haluavat kiltimpiä lapsia.
BRITA PASSI
[email protected]
Kidutus kasvatuskeinona
MTV3 klo 23.00
Järjestö tienaa miljardeja euroja vuodessa muokkaamalla väkivallalla ja aivopesulla hankalista nuorista nöyriä.
Vanhemmat luulivat lähettävänsä lapsensa trooppisille rannoille ryhmätöihin, mutta toisin kävi.
KUINKA epätoivoisia amerikkalaiset vanhemmat oikein ovat, kun he laittavat lapsiaan sellaisiin paikkoihin, joista kerrotaan ohjelmassa Tranquility Bay - kurinpalautusleiri?
Dokumentti on ansiokas ja järkyttävä. Siinä näytetään Utahissa päämajaansa pitävän, mormoneihin kytkeytyvän World Wide Associaton of Specialty Programs and Schools (WWASP) -järjestön törkeistä kasvatusmenetelmistä.
WWASPilla on 11 vankilamaista sisäoppilaitosta, joista osa USA:ssa, osa ulkomailla, mm. Jamaikalla ja Costa Ricassa. Meksikossa sijainnut laitos suljettiin, kun poliisi sai näyttöä lasten hyväksikäytöstä.
Perheet lähettävät lapsiaan kurikouluihin jopa vuosiksi. Osalla oppilaista on huume- ja rötöstausta, osan vanhemmat vain uskovat sokeasti WWASP-aatteeseen, joka lupaa tehdä tavallisista penskoista tottelevaisia ja nöyriä ihannelapsia.
DOKUMENTISSA tavataan myös itkeviä isiä ja äitejä, jotka liian myöhään ovat tajunneet luovuttaneensa lapsensa kidutettaviksi.
Monet kouluissa eläneistä nuorista joutuvat loppuikänsä käyttämään psyykenlääkkeitä, eivätkä kenties enää koskaan pysty tekemään työtä tai opiskelemaan.
Parikymppisen Stevenin vanhemmat lähettivät pojan WWASPin kasvatuslaitokseen, kun tämä oli vasta 12-vuotias. Steven joutui viiden vuoden ajan kokemaan rajua fyysistä ja henkistä väkivaltaa, joka ajoittain oli myös seksuaalista.
Hirveintä oli se, kun toverit yrittivät tappaa Stevenin. Nuorten keskuudessa oli levinnyt huhu, että viranomaiset ovat uhanneet sulkea laitoksen, jos siellä sattuu yksikin kuolemantapaus.
Epätoivoiset oppilaat päättivät uhrata nuorimman lapsista, 12-vuotiaan Stevenin päästäkseen vapaiksi. Poika pelastui vain ihmeen kaupalla.
MUUAN äiti kertoo pojastaan, joka oli vain yhdeksän kuukautta WWASPin laitoksessa. Kun hän palasi kotiin, hän ei uskaltanut seistä, istua, syödä nukkua tai käydä vessassa, ellei joku antanut hänelle lupaa.
WWASPilla on edelleen reteät kotisivut netissä, eikä sen toimintaa ole pystytty lopettamaan. Dokumentissa seurataan oikeudenkäyntiä, jossa järjestö tuomitaan, mutta ilman rangaistusseuraamuksia.
Kaiken takana on tietysti raha, sillä järjestö kerää vuosittain miljardeja euroja vanhemmilta, jotka haluavat kiltimpiä lapsia.
BRITA PASSI
[email protected]
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Siinä näytetään Utahissa päämajaansa pitävän, mormoneihin kytkeytyvän World Wide Associaton of Specialty Programs and Schools (WWASP) "
Mistahan tuo on temmattu?
Olen kuullut firmasta aikaisemminkin joten paatin googlettaa ihan kiinnostuksesta. Katselin artikkeleita virallisista sivuista New York Timesiin ja australialaisiin lasten suojelu sivuihin. En kylla loytanyt tuossa pikaisen selailun jalkeen yhtaan sivua joka olisi edes vaittanyt minkaan laista yhteytta mormoneihin.
tietenkin jokin kytkös löytää, varmaankin kyseisen yrityksen palveluksesta löytyy joku mormonikin, kun oikein kaivetaan. Jokainen yksityishenkilönä tienatkoon leipänsä kuten haluaa.
Asian kytkemiseen MAP-kirkkoon ei löytyne asiaperusteluja, toiminta ei perustu MAP-ideologiaan, vaikka joku leiri Utahissa sijaitsisikin. Päinvastoin, kirkossa tavoite on, että perheet oppivat hoitamaan asiat nuortensa kanssa 'kotona', terveesti.
Toki mormoniperheilläkin saattaa ilmetä tarvetta kääntyä ammattiauttajien puoleen, mutta lehtijutun mukaista 'ammattiapua' voisi verrata ennemminkin nyky-yhteiskunnan ongelmalliseen tarpeeseen saada pika-apua tautiin kuin tautiin. Ongelmat pitää ratkaista tässä ja nyt, pitkäjänteisyyteen ei ole aikaa. Kilot pitää saada pois viikossaa rasvapolttotableteilla, kun ei ole aikaa syödä vähemmän ja liikkua enemmän.
Tottakai joku entinen merijalkaväen kouluttaja huomaa markkinaraon. Ja tekee sen tehokkaasti,
sarjatyönä, vailla henkilökohtaisten tarpeiden arviointia.
Ei sentään ole kysymys pika-avusta, jos lapsi laitetaan vuosikausiksi tuollaiseen laitokseen.
Tällaista tapahtuu Suomessakin, ehkä vähän pienemmässä mittakaavassa, mutta kuitenkin. Siitä ei vaan puhuta eikä tiedetä.
Esimerkiksi minun huostaanottoni yhteydessä vanhemmille esiteltiin mainoslehtinen perhekodista, jossa olisi mahtavat harrastusmahdollisuudet, paljon mielekästä tekemistä, otetaan monenlaiset nuoret ja lapset avosylin vastaan, perhetaustat jne otetaan huomioon ja jossa nuorista aidosti välitetään ja heitä autetaan.
Kun mentiin vierailemaan siel, niin ne johtajat kertoili mun vanhemmille tarinoita, joissa milloin kukakin nuori oli tullut sinne milloin mitenkin kamalana ja hankalana ja muuttunut siellä sitten nöyräksi, hiljaiseksi, ahkeraksi ja kuuliaiseksi kansalaiseksi ja ruvennut ikävöimään vanhempiaan, joita oli vihannut koko ikänsä. Tässä kohdassa johtaja hymyili kyynisesti.
Tässä perhekodissa vietin sit kolme vuotta nuoruudestani.
Mulla oli puoli vuotta kamerat jopa omassa huoneessani, mikä on laitonta. Yhtä kymmenenvuotiasta poikaa hakattiin johtajien toimesta siellä säännöllisesti niin kauan, että se tuli hulluksi siellä. Jouduin seisomaan kaksi tuntia asennossa, jos en osannut kotikoulussa jotain matikantehtävää. Meillä teetettiin niin raskaita töitä, että selkäni on mennyt siellä pysyvästi kieroon. Jos teki vahingossa jonkin virheen tai ilmaisi "väärän" mielipiteen, joutui seisomaan asennossa ja kuunnella johtajan karjuntaa ja solvausta, mikä oli kaikkea muuta kuin tervettä kuultavaa. Jouduin käymään suihkussa ja saunassa miesohjaajan kanssa. Miesohjaaja pystyi katsomaan kamerasta, kun vaihdoin huoneessani vaatteita. Pahinta oli kuitenkin se, kun keski-ikäinen miesohjaaja ahdisteli mua ja tämä jatkui vielä päästyäni pois.
Koko ilmapiiri oli kuin keskitysleiriltä. Meitä simputettiin, aivopestiin, hakattiin ja pahimmillaan käytettiin seksuaalisesti hyväksi, kuten mulle lopulta kävi. Emme saaneet pitää yhteyttä muuta kuin omiin vanhempiin, heihinkin vain kuunneltujen puheluiden välityksellä. Jos joku uskalsi valittaa meidän oltavista, joutui hän viikoiksi, joskus kuukausiksi eristyksiin muista lapsista ja nuorista ja erityisvalvontaan, johon kuului myös kaksinkertainen määrä pakkotöitä.
Valitin huostaanotosta lääninhallitukseen, mutta se ei hyödyttänyt mitään, ehkä siksi koska vanhempani halusivat pitää minut laitoksessa.
oletko koskaan jälkeenpäin valittanut asiata?? Tääläpäin on nykyään suuria oikeusjuttuja tuollaisten laitosten pitäjiä ja opettajia vastaan. Moni joka on saanut elämänsä pilattua on ainakin saanut laihan rahlohdutuksen!
Jos seedelleen on toiminnassa olisi siitä kyllä ilmoitettava, jotta eivät pilaa useampia elämiä. Kyllä minäluulen että ns. lastenhuollon ihmiset ovat saaneet montakin elämää tuhottua ottamalla pois lapsia kodeista joissa heillä loppujen lopuksi avun turvin olisi ollut parempi lapsuus ja nuoruus,kuin tuollaisissa paikoissa ja jättämällä lapsia perheisiin, jotka eivät pystyneet lapsistaan huolta pitämään.
Usea esim lastensuojelussa työtä tekevä tekee lopulta vain työtä ja seuraa lakia ...ei hän ajattele sydämellä, vaan aivoilla ja aivoilla ajattelu EI aina tuo parasta tulosta.
Voin ajatella että sinunkin tapauksessasi tiukempi seurantaja enempi apu perheessä olisi varmaan ollut paremmin paikallaan! Entisajan jopanekin rankaisutoimenopiteet joita minun lapsuudessani käytettiin tuntuvat niin vääriltä... mutta ei ne nykyisetkään mitään kivoja ole! Ja mitä tehdä kun mikään ei auta. Oikestaan ymmärrrän hyvin vankilasaarten tarkoituksen...
Huostaanotto on aivan siras juttu, sille ei vanhemmatkaan enää voi mitään. Usein sanotaan että jos et allekirjoita niin me saame sen kuitekin oikeuden teitä!
Jos tarvit rohkaisua ja apua asian esiintuomisessa niin otayhteyttä allekirjoittaneeseen. Luulisi maailmalta löytyvän useampiakin kohtalotovereita, jotka voivat avustaa ja saada itsekkin hieman balsamia haavoihinsa. Tunnen hyvän asianajajan ..tai parikin... mailiosoitteeni on [email protected]
Tästä ketjusta on kadonnut joukko viestejä.
"Eräs mormoni" (tulkoon käyttämällään nimimerkillä itse esiin jos haluaa) paljasti, että tuo järjestö (World Wide Associaton of Specialty Programs and Schools eli WWASP) todellakin liittyy johonkin mormoniryhmään.
Minä kiitin häntä tiedosta, koska hetken jo uskoin mormonien viestejä, että järjestöllä ei ole mitään tekemistä mormonismin kanssa.
"Eräs mormoni" vastasi, että järjestöllä ei ole mitään tekemistä MAP-kirkon kanssa.
Minä vastasin, että MAP-kirkkohan on vain yksi mormonismin lahko yli sadan muun joukossa.
"Eräs mormoni" otti nokkiinsa lahko-nimityksestä ja palattuani viikonlopun vietosta huomaan hänen tai jonkun muun itkeneen tuon ketjun pois.