"Kiintiösäädöksen myönteisten vaikutusten lisäksi tutkijat havaitsivat myös muita seurauksia. Keskustelu kiintiöistä on Eeva Raevaaran mukaan ollut keskustelua naisten pätevyydestä. Monen haastatellun käsitys oli se, että kiintiösäädöksen takia pätevät miehet joutuivat luovuttamaan paikkansa naiselle.
- Koko keskustelu kiintiöistä on monesti ollut keskustelua naisten pätevyydestä ja naisten pätevyyden epäilyä, Raevaara tiivistää.
Kiintiöt toki toivat monia täysin uusia naisia kunnallisiin luottamuselimiin, mutta Raevaara muistuttaa, että Suomen naisilla on takanaan pitkä historia niin poliittisesta osallistumisesta kuin työelämästäkin. Hän pohtiikin, miksi miesten pätevyyskriteerit niin sanottujen pehmeiden lautakuntien jäseninä eivät ole keskustelussa lainkaan mukana."
http://www.polemiikki.fi/lehdet/2006/numero-2/sukupuolikiintiot-naiset-ja.aspx
- Koko keskustelu kiintiöistä on monesti ollut keskustelua naisten pätevyydestä ja naisten pätevyyden epäilyä, Raevaara tiivistää.
Kiintiöt toki toivat monia täysin uusia naisia kunnallisiin luottamuselimiin, mutta Raevaara muistuttaa, että Suomen naisilla on takanaan pitkä historia niin poliittisesta osallistumisesta kuin työelämästäkin. Hän pohtiikin, miksi miesten pätevyyskriteerit niin sanottujen pehmeiden lautakuntien jäseninä eivät ole keskustelussa lainkaan mukana."
http://www.polemiikki.fi/lehdet/2006/numero-2/sukupuolikiintiot-naiset-ja.aspx
Vastaukset 10
Vanhimmat
ajattelusta, jonka mukaan kaikilla pitää olla asioita saman verran. Periaatteessa tällä ymmärretään tässä tapauksessa sukupuolia. Vaurautta, virkoja, johtopaikkoja tms pitää olla molemmilla sukupuolilla saman verran. Feminismin johtoajatus seuraa nimenomaan tätä. Kiintiöiden sekä niiden perustelujen vuoksi on toissijaista miettiä pätevyyksiä mikäli jossain virastossa ja kohta yritysten hallituksissa on tasa-arvovinoutuma. Paikalle on saatava ns. kiintiömäärä naisia, jotenka on luonnollista että pätevyys joudutaan asettamaan toiselle sijalle. Sukupuoli on tärkein.
Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö päteviä naisia olisi olemassa. Varmasti on siinä missä miehiäkin. Ongelmaksi tulee vain se, että hakeutuuko päteviä naisia kulloinkin kiintiöillä täytettäville paikoilla. Tietynlaista vinoutumaa yritysmaailmaan asettaisikin se, että ns. haluttujen sekä mediaseksikkäiden yritysten hallituksiin olisi varmasti hakeutumassa päteviä naisia ja näin ollen yrityksen tietotaito-taso ei laske. Ongelma olisikin vähemmän haluttujen yritysten ja alojen puolella. Näille kiintiöpaikoille saattaisi hakeutua vähemmän päteviä naisia, jotka kuitenkin olisi otettava kiintiöiden vuoksi pätevyyden hinnalla.
Naisen pätevyys kyseenalaistetaan, mutta ei koskaan miehen, vaikka kiintiöt koskevat miehiäkin. Kai luit sen jutun?
En oikeasti tästä jaksa vääntää enempää. Tein tämän aloituksen, koska täällä näyttää olevan vähän epäselvyyttä mitä kiintiöt koskevat. No Norjassahan kiintiöt koskevat myös pörssiyhtiöitä.
ethän oikeastaan kyseenalaistanutkaan sitä, etteikö päteviä naisia löytyisi vaan sitä että pätevät naiset eivät hakeutuisi joillekin vähemmän seksikkäille? aloille.
Mitä etua kiintiöistä on ollut? Toimivatko lautakunnat ymv. elimet paremmin sp-kiintiöiden käyttöönoton jälkeen. Missä ns. naisnäkökulma näkyy?
Kunnallisessa päätöksenteossa sp-kiintiöitä tärkeämpänä pitäisin alueellista tasa-arvoa. Jopa äänestystapa voitaisiin muuttaa niin, että kunta jaettaisiin kyläyhteisöjen mukaan vaalipiireihin (penempiä yhdisteltäisiin) ja kukin kylä/vaalipiiri valitsisi omat edustajansa kunnanvaltuustoon. Nythän on selkeästi nähtävissä se, että panostus tapahtuu entistä voimallisemmin kuntakeskuksiin syrjemmällä olevien kylien kustannuksella. Palvelut keskittyvät mm. koulujen lakkauttaminen on tästä hyvä esimerkki.
Valtuustoihin ja lautakuntiin pyrkiville pitäisi järjestää pääsykoe, jotta edes se minimituntemus kunnallisista asioista tai ko. lautakunnan toimialaan liittyvistä asioista olisi hallinnassa. Ketäänhän tämä ei syrjisi, sillä tokihan pääsykokeeseen olisi mahdollisuus opiskella.
lukemaan sen linkin.
Poimintoja:
http://www.polemiikki.fi/lehdet/2006/numero-2/sukupuolikiintiot-naiset-ja.aspx
"Tutkijat painottavat, että haastattelujen perusteella naiset ovat olleet hyvin perehtyneitä asioihin ja paneutuvat huolella luottamusmiehen tehtäväänsä.... Naiset ovat esittäneet enemmän kysymyksiä ja luoneet siten paineita valmisteleville virkamiehille. Näin ollen kiintiöt ovat tehneet asioiden valmistelusta avoimempaa."
Hyvä jos näin on. Onko esim. kunnallispoliittisessa päätöksenteossa tapahtunut jotain näkyvää muutosta v. 1995 jälkeen tai onko päätöksissä enemmän naisnäkökulmaa? Tässä jutussa mainittiin käyttäjänäkökulma, sitäkö naiset edustavat esim. Teknisessä lautakunnassa?
-------------
Hei Alli! Joutaisikko sää lähteen mukaan tohon tekniseen lautakuntaan? Ekkös sää asu talossa jossa on viemärit ja sähköt. Niin ja sun ukkovainaa tais olla iteoppinu sähkömies ja muutenkin kova roplaileen.
-------------
Entä kiintiöiden ongelmat? Valta saattaa lautakunnissa keskittyä asiantuntijoiden käsiin eli entisestään pienempi piiri päättää asioista (ei sp-sidonnaista).
Kunnallisten lautakuntien tarkoitus on lisätä poliittista valvontaa, tämä valvonta kohdistuu virkamieskuntaan ja niiden tarkoitus on myös lisätä asukkaiden vikutusmahdollisuuksia ts. estää vallan keskittyminen. Kiintiöt sopivat näihin tavoitteisiin hyvin, etenkin pienten kuntien valtakeskittymät ovat vähentyneet.
Lautakunnassa olevan ei siis tarvitse olla pätevä ja asiantuntija, se ei ole jäsenen tehtävä. Poliittinen valvonta onnistuu muutenkin. Asiantuntioita ovat, ainakin pitäisi olla, kunnan virkamiehet. Ennen kiintiöiden käyttöön ottoakaan luottamusmiesten asiantuntemus ei ollut sen kummempi, kuin nytkään. Sukupuoli ei pätevöitä esim. tekniseksi asiantuntiaksi.
"Sukupuoli ei pätevöitä esim. tekniseksi asiantuntiaksi."
Siitä huolimatta toivoisin, että valvoja olisi edes jollain tasolla perillä asioista, jotta hän todella ymmärtäisi mistä milloinkin on kysymys.
Olisiko pääsykoe huono ratkaisu pyrittäessä poliittisiin tehtäviin? Tiedä vaikka tästä olisi etua naisille?
voi rassukoita
pätevyyttä ei kukaan kyseenalaista.