Suomessa turpeella on tärkeä merkitys energiantuotannossa kahdessa suhteessa. Turve on toisaalta erinomainen kotimainen energianlähde ja toisaalta se sopii hyvin käytettäväksi seospolttoaineena yhdessä puun kanssa. Vuonna 2001 Suomessa tuotettiin energiaturvetta 17 milj. m3, ja sen osuus energian kokonaiskulutuksesta oli n. 6,2 %.
Huomattaa on, että turvetuotannon määrissä saattaa olla suuria vuosittaisia vaihteluita säistä riippuen. Sateisina kesinä tuotantomäärät voivat pudota huomattavasti, koska turpeenkorjuu ei onnistu märissä olosuhteissa.
Suomi on kärkimaita energiaturpeen käytössä
Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaita. Vain Irlannissa turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta on ollut suurempi kuin Suomessa. Irlannissa turpeella on tuotettu n. 10 % maan koko energiankulutuksesta vuosittaisen tuotantomäärän ollessa n. 12 miljoonan kuutiometrin tasolla. Ruotsissa turvetta tuotettiin v. 2001 n. 2,5 milj. m3. Kaikkiaan turpeen merkitys energiantuotannossa on varsin pieni maaimanlaajuisesti tarkasteltuna.
Suomen kansallisessa ilmastostrategiassa hallitus tähtää siihen, että turpeen käyttö säilyy määrällisesti suunnilleen nykyisellä tasolla sekä lämmön tuotannossa että yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Turpeella katetaan jatkossakin 5-7 % kokonaisenergian tarpeesta. Strategian mukaiseen tavoitteeseen pyrkiminen edellyttää turpeen käytön lisäämistä nykyisestä jos kokonaisenergiankulutus lisääntyy.
Turve on hyvä seospolttoaine sähkön- ja lämmöntuotannossa
Turvetta käytetään pääasiassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa jyrsin- tai palaturpeena. Turpeesta saatavan energian ohella sillä on myös teknistä merkitystä puun polton yhteydessä seospolttoaineena. Puun polttaminen saattaa nimittäin aiheuttaa teknisiä ongelmia polttolaitoksien polttojärjestelmissä. Erityisesti metsähakkeen polttaminen aiheuttaa polttokattiloiden likaantumista eli kuonaantumista ja myös kuumakorroosion vaara on olemassa.
Kuonaantumista aiheutuu, koska metsähakkeen tuhkapitoisuus on selvästi suurempi kuin pelkän puuaineen tuhkapitoisuus. Kuumakorroosiota puolestaan syntyy suuritehoisten laitosten höyrykattiloissa, joiden tulistimissa höyryn lämpötila ylittää 480 °C. Korkeissa lämpötiloissa metsähakkeessa olevien neulasten sisältämä kloori voi aiheuttaa kuumakorroosiota.
Turpeen ja hakkuutähteiden seospoltto on todettu tehokkaaksi keinoksi estää sekä kattilan kuonaantumista että kuumakorroosiota. Puun lisääminen energiantuotannossa edellyttää siis käytännössä myös jonkin sopivan seospolttoaineen käyttöä ja tähän tarkoitukseen turve soveltuu teknisessä mielessä hyvin.
Turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi
Turve muodostuu kuolleista kasvinosista maatumalla hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen puutteen ja runsaan veden takia kasvien jäänteet eivät hajoa kunnolla, jolloin syntyy jatkuvasti, mutta hitaasti kasvava turvekerros. Paksuutta turvekerros kasvaa noin millimetrin vuodessa.
Uusiutumisnopeuden suhteen turve eroaa sekä uusiutuvaksi energialähteeksi luokitellusta puupolttoaineesta että uusiutumattomista fossiilisista polttoaineista, kivihiilestä ja öljystä. Turpeen uusiutuminen on varsin hidasta verrattuna esimerkiksi puuston uusiutumiseen hakkuun jälkeen. Uusi hakkuukypsä puusukupolvi kasvaa vanhan tilalle noin sadassa vuodessa, kun turvetuotannosta poistuneen suon turvekerroksen uusiutuminen voi kestää kahdesta tuhannesta viiteen tuhanteen vuoteen. Syntytapansa vuoksi turve luokitellaan Suomessa hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi.
Suomi on suomaa
Suomen pinta-alasta n. 26 % on suota. Kaikkiaan suota on n. 9 miljoonaa hehtaaria, josta n. 54 % on ojitettu. Suoksi on tällöin luokiteltu alueet, jotka ovat turpeen peitossa tai joiden pintakasvillisuudesta vähintään 75 % on suokasvillisuutta. Turvekerroksen paksuudelle ei tässä määrittelyssä ole vaatimuksia. Geologisesti määriteltyä suota, jossa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 cm ja pinta-ala yli 20 hehtaaria, on Suomessa 5,1 miljoonaa hehtaaria.
Turvevarat
Turvetuotantoon soveltuvien soiden määräksi arvioidaan n. 1,4 milj. ha. Vuonna 2000 soita oli turvetuottajien hallussa 144 700 ha eli n. 1,6 % Suomen koko suoalasta. Vuonna 2001 energiaturpeen tuotannossa oli 37 821 ha ja tuotannosta poistuneita, kunnostettavia alueita n. 11 500 ha. Jos oletetaan, että 20 % tuotantokelpoisista soista voidaan ottaa tuotantoon, on vuotuinen tuotantopotentiaali 4,7 Mtoe 60 vuoden keskimääräisellä tuotantoajalla.
Turvetuotanto on taloudellisesti kannattavinta yli 2 metriä syvillä ja yli 50 hehtaarin kokoisilla soilla. Tällaista turvetuotantoon soveltuvaa suota on Suomessa n. 810 000 ha. Kaikkiaan tuotantokelpoisista soista vajaat 500 000 ha on soiden reuna-alueita ja suopeltoja, joilla tuotantokustannukset ovat nyt tuotannossa olevia alueita suuremmat.
Turve polttoaineena
Keskimäärin turpeen lämpöarvo on polttolaitoksella saapumistilassa 9,6 MJ/kg jyrsinturpeella ja 11,8 MJ/kg palaturpeella. Kosteudeltaan 35-40 prosenttisen hakkuutähdehakkeen lämpöarvo on samaa suuruusluokkaa. Turpeen kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo (20-23 MJ/kg) on hieman hakkeen kuiva-aineen lämpöarvoja (19,4-20,1 MJ/kg) korkeampi. Turvekuutio sisältää energiaa n. 0,47 MWh ja hehtaarin suoalalta saadaan keskimäärin 11 700 MWh, jos turvekerroksen paksuus on 2,5 m.
http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/uusiutuvatenergialahteetsuomessa/muutbiomassaenergianlahteet/turve.html
Huomattaa on, että turvetuotannon määrissä saattaa olla suuria vuosittaisia vaihteluita säistä riippuen. Sateisina kesinä tuotantomäärät voivat pudota huomattavasti, koska turpeenkorjuu ei onnistu märissä olosuhteissa.
Suomi on kärkimaita energiaturpeen käytössä
Energiaturpeen käyttäjänä Suomi on maailman kärkimaita. Vain Irlannissa turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta on ollut suurempi kuin Suomessa. Irlannissa turpeella on tuotettu n. 10 % maan koko energiankulutuksesta vuosittaisen tuotantomäärän ollessa n. 12 miljoonan kuutiometrin tasolla. Ruotsissa turvetta tuotettiin v. 2001 n. 2,5 milj. m3. Kaikkiaan turpeen merkitys energiantuotannossa on varsin pieni maaimanlaajuisesti tarkasteltuna.
Suomen kansallisessa ilmastostrategiassa hallitus tähtää siihen, että turpeen käyttö säilyy määrällisesti suunnilleen nykyisellä tasolla sekä lämmön tuotannossa että yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Turpeella katetaan jatkossakin 5-7 % kokonaisenergian tarpeesta. Strategian mukaiseen tavoitteeseen pyrkiminen edellyttää turpeen käytön lisäämistä nykyisestä jos kokonaisenergiankulutus lisääntyy.
Turve on hyvä seospolttoaine sähkön- ja lämmöntuotannossa
Turvetta käytetään pääasiassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa jyrsin- tai palaturpeena. Turpeesta saatavan energian ohella sillä on myös teknistä merkitystä puun polton yhteydessä seospolttoaineena. Puun polttaminen saattaa nimittäin aiheuttaa teknisiä ongelmia polttolaitoksien polttojärjestelmissä. Erityisesti metsähakkeen polttaminen aiheuttaa polttokattiloiden likaantumista eli kuonaantumista ja myös kuumakorroosion vaara on olemassa.
Kuonaantumista aiheutuu, koska metsähakkeen tuhkapitoisuus on selvästi suurempi kuin pelkän puuaineen tuhkapitoisuus. Kuumakorroosiota puolestaan syntyy suuritehoisten laitosten höyrykattiloissa, joiden tulistimissa höyryn lämpötila ylittää 480 °C. Korkeissa lämpötiloissa metsähakkeessa olevien neulasten sisältämä kloori voi aiheuttaa kuumakorroosiota.
Turpeen ja hakkuutähteiden seospoltto on todettu tehokkaaksi keinoksi estää sekä kattilan kuonaantumista että kuumakorroosiota. Puun lisääminen energiantuotannossa edellyttää siis käytännössä myös jonkin sopivan seospolttoaineen käyttöä ja tähän tarkoitukseen turve soveltuu teknisessä mielessä hyvin.
Turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi
Turve muodostuu kuolleista kasvinosista maatumalla hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen puutteen ja runsaan veden takia kasvien jäänteet eivät hajoa kunnolla, jolloin syntyy jatkuvasti, mutta hitaasti kasvava turvekerros. Paksuutta turvekerros kasvaa noin millimetrin vuodessa.
Uusiutumisnopeuden suhteen turve eroaa sekä uusiutuvaksi energialähteeksi luokitellusta puupolttoaineesta että uusiutumattomista fossiilisista polttoaineista, kivihiilestä ja öljystä. Turpeen uusiutuminen on varsin hidasta verrattuna esimerkiksi puuston uusiutumiseen hakkuun jälkeen. Uusi hakkuukypsä puusukupolvi kasvaa vanhan tilalle noin sadassa vuodessa, kun turvetuotannosta poistuneen suon turvekerroksen uusiutuminen voi kestää kahdesta tuhannesta viiteen tuhanteen vuoteen. Syntytapansa vuoksi turve luokitellaan Suomessa hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi.
Suomi on suomaa
Suomen pinta-alasta n. 26 % on suota. Kaikkiaan suota on n. 9 miljoonaa hehtaaria, josta n. 54 % on ojitettu. Suoksi on tällöin luokiteltu alueet, jotka ovat turpeen peitossa tai joiden pintakasvillisuudesta vähintään 75 % on suokasvillisuutta. Turvekerroksen paksuudelle ei tässä määrittelyssä ole vaatimuksia. Geologisesti määriteltyä suota, jossa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 cm ja pinta-ala yli 20 hehtaaria, on Suomessa 5,1 miljoonaa hehtaaria.
Turvevarat
Turvetuotantoon soveltuvien soiden määräksi arvioidaan n. 1,4 milj. ha. Vuonna 2000 soita oli turvetuottajien hallussa 144 700 ha eli n. 1,6 % Suomen koko suoalasta. Vuonna 2001 energiaturpeen tuotannossa oli 37 821 ha ja tuotannosta poistuneita, kunnostettavia alueita n. 11 500 ha. Jos oletetaan, että 20 % tuotantokelpoisista soista voidaan ottaa tuotantoon, on vuotuinen tuotantopotentiaali 4,7 Mtoe 60 vuoden keskimääräisellä tuotantoajalla.
Turvetuotanto on taloudellisesti kannattavinta yli 2 metriä syvillä ja yli 50 hehtaarin kokoisilla soilla. Tällaista turvetuotantoon soveltuvaa suota on Suomessa n. 810 000 ha. Kaikkiaan tuotantokelpoisista soista vajaat 500 000 ha on soiden reuna-alueita ja suopeltoja, joilla tuotantokustannukset ovat nyt tuotannossa olevia alueita suuremmat.
Turve polttoaineena
Keskimäärin turpeen lämpöarvo on polttolaitoksella saapumistilassa 9,6 MJ/kg jyrsinturpeella ja 11,8 MJ/kg palaturpeella. Kosteudeltaan 35-40 prosenttisen hakkuutähdehakkeen lämpöarvo on samaa suuruusluokkaa. Turpeen kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo (20-23 MJ/kg) on hieman hakkeen kuiva-aineen lämpöarvoja (19,4-20,1 MJ/kg) korkeampi. Turvekuutio sisältää energiaa n. 0,47 MWh ja hehtaarin suoalalta saadaan keskimäärin 11 700 MWh, jos turvekerroksen paksuus on 2,5 m.
http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/uusiutuvatenergialahteetsuomessa/muutbiomassaenergianlahteet/turve.html
Vastaukset 26
Vanhimmat
Jon Vuotos tuottaaa 100 MWh, ja tämä Turpeella oleva 1 -hehtaarin ja rapeat 2-metriä syvästi, olisi 10 000 MWh.
Pikaisesti laskemalla vertaus olisi: 24x100= 2400 MW vuorokaudessa se x 4 olisi 4 Vuorokautta ja risat, joka vastaisi Vuotos tehoa, Turvesuon 100x100x 2.. metriä.
Eli kun Vuotos puskisi täysillä se vastaisi sähkönä, ~5-vuorokaudessa 10 000 MWh
Ja mikä olisi sitten Öljyksi muutettuna 5-vuorokauden Vuotos anti ? . Tiedetään vai ei sanota..eikös niin..
sama vaikka olisi 10000000000000000000000000000 MW.
Vuotosta kun ei voida rakentaa, se on tupla-Natura-alue. Ei ole suomalaisten käsissä, kuulumme EU:hun - vai onko uusi uutinen?
Tyhjää märinää jos et pysty mitenkään kertomaan miten lukot avataan.
Mikään "mennään vaan ja muutetaan lakia ja rakennetaan väkisin" ei nyt kelpaa - annapas tulla tarkka menettely?
Odotellaanpa ohjeistusta.
:DD
Vain hassittelu estää käyttämästä kotimaista uusiutuvaa energiaa! Muilla ei ole siihen nokan koputtelemista.
näköjään ihan omaa elämäänsä, kaukana pahasta maailmasta.
Toisaalta siinä on tyyliä.
Ei kuulu radio, ei tule lehtiä. Arvoitus on vain mitenkähän ihmeessä nettiin pääsee tuo Ryysyrannan Jooseppi.
"Päätöksessä todetaan myös komission viitanneen Kemihaaran soihin huomautuksessaan Suomen valtiolle lintudirektiivin toimeenpanosta."
-ensinnäkään siellä ei ole lintuja, niinkuin muuallakaan. Ihan normaali linnustoa "silläkin" niinkuin muillakin alueen soilla ja ryteiköissä. Siihen ei voi edes mitenkään vedota, käytännössä.
Ihan helppo toteuttaa, heitetään vain allas alue sivuun suojelluista alueista, tai uusi parempi laki joka mahdollistaa uuden ajatuksen, eli tulvansuojelun ja sähköntuotannon, ja sähkö sitä maailman puhtainta.
Alue itselle tiedossa ja tuttu, sillä itseä vaikea manipuloida asialla. En asu Lapinläänissä.
Kun nyt vain vähänkään asiaa puntaroidaan oikein, niin purku asianvalmistelut alkaa välittömästi. Laki uusi lienee, joka sivuuttaa aikaisemman Vihreitten tekemän, ja KHO/KO leimaaman.
Joskus laskin, että vesimäärä joka Vuotos altaassa, on suureltaan : jos 100 kuutioita tulee sekunnissa, kestää tyhjennys 3-kuukautta~ noin. Eli talvenselän yli apuna muille varastoille.
Emmekai unohda että Kemijoessa jo Voimalaitoksia lähes parikymmentä, ja millä ne toimii.
Kai itselläkin sähkö on. Ja mistä se sähkö tulee. Jos hän niin autuas että ajattelee sen vain pistorasiasta tulevan. Jos tällä tasolla, niin neuvo: mene ulos huomenna ja katso taivaalle, mitä huomaat?
Huomaat sähköjohtoja ja kaapeleita maanpirusti, melkein sama mihin katsoo, aina näkyy. kaupungin keskustoissa päätä paksuja kaapeleita sitten upotettu maahan.
Ja mihin se toinen pää menee.
massiivisesti pieleen, ei päätä eikä eikä häntää ollut tuossa. "heitetään vain alue sivuun" -mölinässä.
Mitä ihmeen imbesillejä tänne kirjoittaa? Ei haituvan alkeitakaan mistään lainkäytöstä tiedossa? Onko kansakouluakaan käyty loppuun?
Alkaa olla jo huonoja nuo vitsit jos sellaisiksi tarkoitettu.
Niin, mikä meni pieleen. Ei alue mihinkään mene se on ja pysyy siinä. Mikähän hinttari oikein olet!. Mutta alue otetaan käyttöön, se vain tulevaisuudessa järvenä.
Helppoa mutta yksikertaista. Kemijoessahan jo vastaavia, tai Kemijokeen liittyen. mm. Kemijärvi, komea kuin mikä. Rovaniemikin vesi nostattettu komeasti.
Laki tehdään, laki puretaan tai muutetaan, tai ei kosketa lainkaan, tehdään laki joka menee vanhan lain päälle tietyiltä osin. Ihmiset niitä tekee. Näin aina tehty ja tullaan tekemäänkin.
"Onko kansakouluakaan käyty loppuun?
Alkaa olla jo huonoja nuo vitsit jos sellaisiksi tarkoitettu."
-itse maisterin tekstiä. Koita kestää! Näkemiin ja hyvää Yötä!
terveisiä peräkammariin ja kerro myös terkkuja vaimollesi Nyrkki-Kyllikille.
Äläkä itse tukehdu siihen keskikaljaasi, se näköjään pehmittää aivot...
Sitä on yritetty tolkuttaa. Sen merkitys voi olla ilmastopolitiikan näkökulmasta vain toissijainen.
"Turpeella on oma roolinsa myös uusiutuvien polttoaineiden seospolttoaineena ja huoltovarmuuden lisääjänä. Tämän vuoksi turpeen verotus pitäisi porrastaa niin, että turvevero on alempi tilanteissa, joissa turvetta käytetään uusiutuvan energian rinnalla."
http://komposti.vihrealiitto.fi/kannanotot/1009.html
Öljyn energiasisältö on 10 kWh/litra. Heitetään nyt Öljynkin energia arvo, koska meni kysymyksen tasolle aiemmin.
_________
-Turvekuutio sisältää energiaa n. 0,47 MWh (~500 kW)
-Öljykuutio n. 10 MWh (10 000 kW)
-Vuotos n. 100 MWh (100 000 kW) eli 1000 litraa tunnissa öljynä, Turpeena 20 kuutiota.
______________
Siitä voimme itsekukanenkin muuttaa, vaikkapa 2000 MW (Vuotos vuorokaudessa). Isoluku(summa), siinä olisi naisväki jo ihan lääpällään, kun ymmärtäisi asian. Huomaamme ettei syyttä ole vesivoima perusenergiaa Suomessa. (1 MW = 1000 kW)
____________
Mikä on öljyn osuus maailman energiankulutuksesta?
Öljyn osuus maailman energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Öljyn kulutus on kasvussa.
Mitkä ovat viisi suurinta öljyn tuottajamaata?
Saudi Arabia, Venäjä, USA, Iran ja Meksiko. Nämä viisi maata tuottivat noin 44 prosenttia maailman raakaöljystä vuonna 2005.
Mitkä ovat viisi suurinta öljyn käyttäjämaata?
Yhdysvallat, Kiina, Japani, Venäjä ja Saksa (vuonna 2004).
Miten kauan öljyä riittää?
Useimpien öljyvarantoihin erikoistuneiden asiantuntijoiden mukaan öljyä riittää kysynnän kasvusta huolimatta pitkälle tulevaisuuteen. Ns. todettujen öljyvarojen on arvioitu vastaavan jatkuvasti seuraavien noin 40 vuoden kulutusta.
Lisäksi on olemassa tavanomaisia öljyvaroja hankalammin hyödynnettävissä olevia ei-konventionaalisia öljyvaroja, esim. öljyliuskeet ja öljyhiekat, joiden on arvioitu vastaavan jopa useamman sadan vuoden kulutusta.
Öljyn etsintä- ja poraustekniikka ovat kehittyneet jatkuvasti. Nykyisin pystytään vanhoistakin öljykentistä saamaan entistä enemmän öljyä. Samoin voidaan hyödyntää teknisesti entistä hankalampia öljykenttiä maan alla ja meren pohjassa silloin, kun se katsotaan taloudellisesti järkeväksi. Esimerkiksi arktisilla merialueilla on merkittäviä öljyesiintymiä.
Raakaöljyesiintymistä puhutaan useilla termeillä. Usein käytetään termiä todetut öljyvarat. Niillä tarkoitetaan öljyesiintymiä, jotka on jo paikannettu sekä arvioitu olevan nykyisillä tuotantotekniikoilla valmiina tuotantoon ja joita nykyisillä tuotantokustannuksilla kannattaa käyttää. Todettujen öljyvarojen lisäksi puhutaan todennäköisistä ja mahdollisista öljyvaroista.
Suurin osa todetuista öljyvaroista on Lähi-idässä. Suurimmat todetut öljyvarat on Saudi-Arabiassa ja toiseksi suurimmat Irakissa. Lähi-idässä on arvioitu olevan myös runsaasti vielä paikantamattomia öljyesiintymiä.
Paljonko Suomessa kulutetaan öljyä vuodessa/päivässä?
Vuonna 2005 Suomen öljynkulutus oli noin 10 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa noin 220 000 barrelin kulutusta päivässä (barreli = 159 litraa).
Mihin öljytuotteet Suomessa käytetään?
Öljytuotteista suurin osa eli 43 prosenttia kulutetaan polttoaineena liikenteessä. Raaka- ja voiteluaineiden osuus kulutuksesta on 20 prosenttia. Rakennusten lämmitykseen käytetään 13 prosenttia ja teollisuuden energiana 15 prosenttia. Maa- ja metsätalous sekä rakennustoimi
Eikö muuta löydy kuin copy-paste -huttua?
Joka ääliö voi kopioida netistä mitä tahansa, se ei paljoa vaadi.
Olisiko jotain omia ajatuksia? Vai eikö rahkeet riitä? Tuleeko liikaa kirjoitusvirheitä?
:DDD
-Vuotos n. 100 MWh (100 000 kW) eli 10 000 litraa tunnissa öljynä, Turpeena 200 kuutiota. Tunnissa.
Vuorokaudessa Vuotos n. 240 000 litraa öljynä, iso öljyauto 40 000 litraa vetää tankkeihinsa.
Turpeeksi muutettuna vuorokaudessa Vuotos tuotto n. 4800 kuutiota n.50 Rekka-autollista
Pisillä ensin!
Ovela temppu. Ovelaa! Helvetin ovelaa.
Lisäksi komunistien vihreät tekaisivat mukamas sitoutumattoman puolueen, vihreän liiton! Samaa p-tä!
Lupauksistaan huolimatta ottivat heti puoluetukea, korkeita virkapaikkoja ym.
Nyt hyväksyvät ydinvoimalarakentamisenkin, jotta pääsis hallitukseen.
Kommunisti on luullut, että saa soittaa naamaansa joka asiasta.
Luulo on perustunut siihen, että Venäjän eli kommunismin tuhon jälkeen kommunisteja ei rangaistu,
Miksei kommunisteja ja vaselin kansanedustajia lähetetä tutkittaviksi Haagiin, jossa selvitetään heidän toimintansa natsismiin verrattavan kommunismin tukemisessa?
Nyt kansanuutiset on päässyt suunsoitosta kiihotussyytteeseen.
megawattitunnit on hieman eri asia kuin megawatit.
Isohharan voimalan teho on 106 MW ja siinä huilaa koko Kemijoen vesi.
MW = megawatti = 1000 kW
(MWd = "megawattipäivä")
kW eli kilowatti
Tehon mittayksikkö. Kertoo kuinka paljon sähköä esim. sähkölaite tarvitsee, jotta se toimisi. Normaalin hehkulampun teho on 25-100 W. 1 kW = 1 000 W (wattia).
1 000 kilowattia = 1 megawatti (MW).
kWh eli kilowattitunti
Energian mittayksikkö. Laite, jonka tehontarve on yksi kilowatti, kuluttaa tunnin aikana yhden kilowattitunnin verran energiaa. 1 000 kWh = 1 MWh (megawattitunti). 1 000 MWh = 1 GWh (gigawattituntia).
_____________
Tehoyksiköt
1 kW
kilowatti » tyypillisen mikroaaltouunin teho
1 MW
megawatti = 1000 kW » suuren tuulivoimalan huipputeho
Energiayksiköt:
1 kWh
kilowattitunti » tyypillisen jääkaapin sähkönkulutus vuorokaudessa.
1 MWh
megawattitunti = 1000 kWh » pienen sähkökiukaan vuosikulutus, käyttö 3h/viikko
1 GWh
gigawattitunti = 1000 MWh » 50 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus
___________
Seuraavassa esimerkkejä niin sanottujen luonnonsuojelijoiden yhdessä vihreiksi naamioituneiden taistolaisten harjoittamasta manipuloinnista, jonka päätarkoitus on iskeä Suomen elinkeinoelämää vyön alle eikä suinkaan varsinainen luonnonsuojelu:
- Vuotos-allas, joka oli viime vuosikymmenien paras infrainvestointiesitys Suomessa tyrmättiin toiminnalla Brysselin kautta, koska demokraattiset keinot Suomessa eivät riittäneet.
- Turpeen hyväksyminen osittain uusiutuvaksi polttoaineeksi tyrmättiin iskulla Brysseliin, kun demokraattiset keinot Suomessa eivät riittäneet.
- Todellisuudessa uusiutuvien polttoaineiden kehittäminen vie vuosikymmeniä ja sen ajan yli selviytymiseen on olemassa perusvoiman tuotantomuoto, ydinvoima. Jos luonnonsuojelijat olisivat todella luonnon suojelijoita eivätkä elinkeinoelämän tuholaispartioita,
- Tuulivoiman hyödyllisyyttä esille tuotaessa unohdetaan aina selvittää, mistä teho otetaan silloin, kun ei tuule. Näin annetaan ihmisille käsitys, että joku tuottaa ilmaiseksi varavoiman. Ongelma on vain siinä, ettei sen varavoiman ilmaistuottajia ole vielä ilmoittautunut.
- Suomi manipuloitiin Kioto-sopimuksena tunnettuun farssiin virheellisin perustein.
Täytyy nostaa hattua Taisto Sinisalon osaamiselle. Hänen oppinsa poliittisesta manipuloinnista ovat päteviä vielä tänäkin päivänä.
Taisto oli "kova kasvo" vieläkin v2006 vaikuttaa voimakkaasti. Mutta saapa nähdä miten "Taisto" vielä uudella Eduskunnalla vaikuttaa!. Tuleeko se Vuotos ym. pikaisesti, kun asianlaita oikein "hoksataan", tai ainakin rakennus alkaa pikaisesti.
selvennäs nyt alan miehenä miten voi latvoilla oleva allas tuottaa 100 MW jos suulla saadan tehoja 106 MW?
Ihan vain uteliasuudetsta.
No.., kun kokonaishyöty otetaan, vaikka lähtö alle puolet siitä. Menee sama vesi lähes parinkymmenen laitoksen läpi.
Ihan yksinkertaistaen, kun on vetistä aikaa, vesi menee jopa ohi turbiinien, ja kun tästä ohimenevästä saadaan suuriosa talteen altaaseen. Ja säätönä sitten vielä arvo kasvaa, vaikka ei näy jatkuvana tehona. Joskus laskin että, jos Vuotos allas tyhjennetään, menisi aikaa >3 kk kun 100 kuutioita tulisi sekunnissa. Olisi vrk 100x3600x24= 8,6 milj. kuutiota, vaikkapa 8,6/1000, olisi 116 Vuorokautta, eli lähes 4 kuukautta.
Sen pinta-ala on 9 347 km2 Säännöstelyvälillä N43 158,50 - 166,50 m on tekojärven bruttotilavuus 1 157 milj. m3
"Kemijoen jääpatotulvat Pelkosenniemen ja Kemijärven väliltä lähes kokonaan. Tulvat pääuomassa vähenevät ja pienimmät virtaamat suurenevat. Tekojärvi parantaa ensi sijassa jo valmiiden voimalaitosten tuottoa. Tekojärven ja jokiuoman putousero hyödynnetään Vuotoksen voimalaitoksella. Talviajan lisääntyvä virtaama parantaa suunniteltujen lisäkoneiden kannattavuutta Kemijoen pääuoman laitoksissa."
Eli, sama "pidätys" vesi menisi jälestä sitten kaikkien voimaloiden läpi, ja siihen taas sovittaa turbiinejakin isommiksi, tai jotka jo valmiina, tehoa nostaa. Siksihän juuri altaat on. Olisi itse Vuotosvoimala n. 35-40 MW
Mutta, kuvan saanee vesimäärästa, joka Vuotosaltaassa, kun 3 kk tulisi yli 100 kuutiota sekunnissa.
Turve vie uusiutuessaan aikaa tuhannen vuotta, mutta vesiakut täyttyvät kerran vuodessa, joskus useimminkin! Kumpi se onkaan taloudellisempi tapa uusiutivaan energiaan turvata? Vesi ei muuten saastuttele ilmastoa!
...kuin Suomi käy rikkomaan kansainvälisiä sitoumuksiaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000109&posting=22000000020836360
Seitakorva 130 MW
Pirttikoski 110 MW
Petäjäskoski 154 MW
Taivalkoski 133 MW
Kuten lehdissäkin näkee, että 20 kiloWatin linja on poikki hih hih .. millainenhan sekin on ?
Samaa luokkaa se on vihreidenkin käsityskanta suurimmalla osalla.
Vihreät siitä metkaa väkeä, että lukevat toistensa kirjoituksia, ja niitä sitten totena kertovat. Vanhemmat muistaa Taiston, miten paasasi, paasamisesta päästyäänkin, miten olisi suomi liitettävä Neuvostoliittoon, ja miten olisi oma hallitus ajettava alas, sotaväki siinä ohella.
monet käyneet jopa kouluja - toisin kuin Uuno, joka lienee vain kiertokoulun väärinpäin käynyt.
Nuo olkiukko -viritelmät alkaa jo olla todella hätäiseti rykäistyjä. Ottakko se niin lujille kun jää väitteysä tappiolle kun tiedot ja ymmärrys ei riitä?
Malmin lentokentän takana olevalle suolle. Olisi lähellä kuluttajia ja saisivat seurata siinä samalla turpeen ajoa ja pölyytystä.