Kuinka suuresti ylioppilastodistuksen arvosanat vaikuttavat sisäänpääsyyn? Entä millainen ylioppilastodistus vaaditaan, että sisäänpääsy esim. Helsingin yliopistoon on realistista keskiverrolla pääsykoemenestyksellä?
Kaikki te, joilla on omakohtaista kokemusta vähänkään asiaan liittyen, vastauksenne ovat tervetulleita! Kiitos jo etukäteen!
Kaikki te, joilla on omakohtaista kokemusta vähänkään asiaan liittyen, vastauksenne ovat tervetulleita! Kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Entä millainen ylioppilastodistus vaaditaan, että sisäänpääsy esim. Helsingin yliopistoon on realistista keskiverrolla pääsykoemenestyksellä?"
Oikikseen ei juuri lukion papereilla päästä, onneksi pääsykoekiintiö on niin suuri, että sisään kyllä pääsee normaalilla pääsykoemenestyksellä, vaikka lukion todistus ei niin hyvä olisikaan.
Lukion keskiarvoni on 7,5. En tosin tehnyt koko lukioaikana yhtään mitään ja olematon tuntiaktiivisuus viisti arvosanat vielä alaspäin.
Ei se lukion keskiarvo mikään älykkyyden mitta ole. Tietty jos on antanut kaikkeensa ja tuon paremmaksi ei ole noussut, niin sitten voi olla harkinnan paikka. Mutta silloinkin kannattaa valmistautua pääsykokeisiin, siis jos oikeasti kiinnostaa. Pääsykokeet ovat oikiksen vaikein tentti!
Edellinen viesti oli hyvä, konkretisoin vielä esimerkein hieman.
Pääsykokeikokeiden merkitys on ratkaiseva, lukion papereilla voi pyyhkiä strategisia alueita Helsingin tai Turun oikiksen ollessa kyseessä. Lapin yliopistossa papereista voi sitten olla jopa oikeasti hyötyä tai haittaa. Esimerkiksi vuonna 2003 Turkuun päässeet olisivat kaikki päässeet sisään pelkän pääsykokeen perusteella, ts. kaikkien pääsykoepisteet olisivat riittäneet sisäänpääsyyn pääsykoekiintiössä (vaikka yhteispistekiintiö on huomattavan paljon suurempi).
Turkuun ja Helsinkiin pääsykokeesta voi saada 80 pistettä, yo-tutkinto-todistuksesta olikohan 26-28. Neljän pitkän/laajan laudaturin kirjoittaja voi maksimissaan hyötyä ehkä 5 pistettä neljän appron kirjoittajaan nähden, yleensä hyöty on n.2-3 pistettä. Mutta kuten sanoin, mitään käytännön merkitystä sillä ei yleensä ole.
laskelmia...yliopistojen nettisivuilta löytyy kyllä tiedot siitä, miten ylppärituloksista annetaan pisteitä. Sitten löytyy tiedot siitä, millaisilla pisteillä on päästy sisään. Siitä saapi osviittaa, jotta jos mulle kertyy todistuksesta X pistettä, ja sisäänpääsyraja on noin-ja-noin, niin paljonko pojoja tarvii saada pääsykokeesta. Minun tapauksessani hyvällä koulumenestyksellä (5 ällää ja keskiarvo vajaat 9) oli merkitystä.
Heippa!
Kirjoitin keskivertopaperit (siis 1xB 2xC 2xE) lukiosta. En siis yhtään ällää ja tuosta ruotsin B:stä en saanut edes yhtään lisäpistettä mihinkään. Luin 3kk pääsykokeisiin (oikeesti se on niin lyhyt aika, että sen vaikka seisois päällään) ja sisälle pääsin. Eli neuvoni on kuten muillakin täällä: panosta pääsykokeisiin ja toiseksi käy hyvällä valmennuskurssilla ellei sinulla ole tuttuja oikkareita. Vastaustekniikka kannattaa opetella jo pääsykokeisiin niin pisteetkin nousevat vastauksissa. Tsemppiä ja onnea koitokseen!
Olet oikeassa, että kolme kuukautta on hyvin lyhyt aika, jos motivaatiota vaan riittää. Osaatko arvioida, paljonko luit päivässä? Ihan mielenkiinnosta kyselen, koska olen myös harkinnut hakemista, enkä ole varma, kuinka suurella lukemisella pääsee sisään.
Kaikki ilmoittaa samat tiedot hakemuksessa. Sieltä otetaan ensin sisään kiintiö yo-pisteillä pääsykoepisteillä ja sen jälkeen kiintiö pelkillä pääsykoepisteillä.
Pääsykokeesta voi saada 70 pistettä, lähtöpisteitä tulee kaikille 6-32.
Yhteispistekiintiössä pääsi viime vuonna sisälle 68 pisteellä, pääsykoekiintiössä 44 pisteellä, eli jos sai tasan 44 pistettä pääsykokeesta, pääsi aina sisälle.
Jos olisi vähintään eximiat äikästä, reaalista ja kahdesta pitkästä kielestä eli saa 24 lähtöpistettä, tulee 44 pisteen saavutuksella valituksi jo ekassa kiintiössä ja siitä paremmilla ylppäriarvosanoilla laskee se minimipistemäärä, jolla voi päästä sisään (yhteispistekiintiössä), neljän pitkän ällän yo tarvitsi 36 pääsykoepistettä eli siinäkin ero on alle yhden tehtävän pistemäärän.
Mutta jos lähtöpisteet olivat alle 24, kuten ne useimmiten ovat, oli käytännössä ihan sama, miten alhaiset ne ovliat, koska aina sillä 44 koepisteellä pääsi sisään. Käytännössä siis lähtöpisteillä ei ole suurtakaan merkitystä, eikä niillä tai kiintiöillä kannata päätään vaivata.
Moni oikikseen pyrkivä tekeekin niin, että keskittyy vain neljään helppoon aineeseen ja siihen, että ne menevät läpi, ja käyttävät abien lukuloman pääsykokeisiin lukemiseen. Kun pyrkii tarpeeksi pian ylppäreiden jälkeen, saa ilmaiset 3 pistettä, eikä siinä mene vuosia hukkaan.
Tuossa ylempänä tulikin jo hyvää tekstiä ylioppilasarvosanojen merkityksestä, sekä mitä koe- ja yhteispisteiskiintiöillä tarkoitetaan. Niihin ei ole paljoa lisättävää, mutta pari sanaa opiskelutekniikasta tai opiskelurutiinista.
Oma lottorivi ylppäreissä ei ollut mikään täysosuma, mutta sisälle oikikseen pääsee vaatimattomallakin rivillä, Lukion jälkeen piti kuitenkin ihan oikeasti opetella opiskelemaan, koska lukiohan meni läpi lukematta. Laiskaperseenä olin tottunut siihen ettei kokeisiin tarvinut oikeasti lukea niin armottomasti ja nuorena sällinä oli mukavampaa tehdä kaikkea "kivaa" hikipinkoilun asemasta.
Oikiksen pääsykoe olikin sitten aika kylmää kyytiä kaltaiselleni mukavuudenhaluiselle kaverille. Kahtena kesänä peräjälkeen tuli koettua tosi karvas pettymys. Pisteet eivät vaan kertakaikkiaan riittäneet, eikä oikikseen pääse sisälle lukematta kunnolla pääsykoekirjoja. Se tarkoitti, että oli pakko muuttua ihmisenä ahkerammaksi ja opetella todella opiskelemaan.
Vinkkini on siis, että panostat lukiossa opiskelutekniikkaan. Eli siis luet lukion kokeisiin ihan vaan sen vuoksi, että saat rutiinia pääsykoelukuja varten. Pääsykokeeseen lukeminen on vielä rankempaa hommaa ja jos ei ole lukiossa tehnyt töitä, niin pyrkiminen oikikseen tuntuu siltä kuin sataisi kylmää vettä niskaan.
Pääsykokeessa oikeasti pitää osata asiat tismalleen oikein, eikä mistään jaarittelusta saa lisäpisteitä. Taso on tosi korkea, koska hakija-aines on niin valikoitunutta ja motivoitunutta. Pääsykoekirjoista voidaan kysyä ihan mitä vaan ja millä tavalla tahansa, joten et voi jättää oikein mitään lukematta tai opiskelematta. Tämän voin sanoa kahden pieleen mennen kerran kokemuksella.
Jos sisäistät jo nyt miten vaativasta urakasta on kyse, niin vältät allekirjoittaneen siperian kokemukset ja pääset heti ensimmäisellä kerralla sisälle :-)