PAHOINVOINNIN HYÖTYKÄYTTÄJÄT
- eli mistä löytyvät yhteiskunnan ahdistuksesta elävät vallanhaluiset parasiitit
Nyky-yhteiskunnan henkistä ilmapiiriä kuvataan yleisesti ja liki kuorolaulantana ahdistuneeksi, masentuneeksi, suuntaa vailla liikkuvaksi ja pahoinvoivaksi. Syyksi pahoinvointiin esitetään mm. poliittisten päättäjien vieraantumista tavallisesta kansasta, kansanedustuslaitoksen blokkiutumista omaksi norsunluutornikseen, yhteiskunnan päättävien elinten kylmyyttä ja byrokraattisuutta, nuorison kyllästymistä puolue- ja yleisesti poltiikkaan ja kansan tulevaisuudenuskon katoamista.
Yhdeksi syyksi esitetään myös niin sanottua "arvotyhjiötä" ja luultavasti yhteiskunnan arvojen koveneminen ja henkisten arvojen katoaminen onkin syynä erityisesti nuorten, kasvukeskuksissa asuvien eksyneisyyteen. Tätä eksyneisyyttä yhteiskunnan ahdistuksesta elävät vallanhaluiset poliittiset parasiitit ovat nopeasti oppineet käyttämään hyväkseen.
Yhteiskunnallisten epäkohtien etsiminen kissojen ja koirien kanssa ja niillä herkuttelu on muodostunut eräitten yhteiskunnallisten parasiittien "leipätyöksi" ja mikäli epäkohtia ei löydetä, niitä keksitään. Nämä tavallisen kansalaisen pahoinvoinnista lihovat loiset mässäilevät populistiset suupielet rasvasta lotisten jokaisen vähäisimmänkin Suomen kansalaiseen kohdistuneen (kuvitteellisen) epäkohdan jokaisella pienelläkin yksityiskohdalla lisäillen niihin omat mausteensa, jotka useimmiten ovat, elleivät suoranaista valhetta niin äärimmäisen kylmähermoista ja tarkoitushakuista liioittelua kuitenkin. Nämä populistiset, poliittiset parasiitit ruokkivat suomalaisten aikojen alusta syntynyttä herravihaa ja lietsovat tavallista, työtätekevää (tai mikä vielä parempaa: työtöntä) kansalaista mm. uskomaan siihen omituiseen entiteettiin, jota nämä loiset kutsuvat nimellä "eliitti".
"Eliittin"-käsite ei ole suinkaan näitten vallanhaluisten populistien kielenkäytössä mikään tarkkarajainen ihmisryhmä tai klikki. Ei suinkaan. "Eliitti" tarkoittaa heillä kaikkea mahdollista suomalaisten, "vääriä asenteita" omaavien poliittisten päättäjien ja amerikkalaisen "juutalaismafian" mediamanipulaation välillä. "Eliitti" on outo otus, joka muuttaa muotoaan näitten poliittisten parasiittien tarkoitusperien mukaisesti. Se on jonkinlainen demoninen hahmo, joka putkahtaa aina esiin siellä, missä sen on luontevinta ja kaikkein hedelmällisintä populististen parasiittien mielipiteitä vahvistaakseen esiin putkahtaa.
"Eliitti" hallitsee televisiota, radiota ja päivälehtiä; "eliitti" tekee päätöksiä ja sanelee ne sitten poliitikoille; "eliitti" tuottaa Suomeen muukalaisia; "eliitti" siunaa vierasperäisille kalliit asunnot, luksusautot ja purjeveneet; "eliitti" pakottaa koululaisparat opiskelemaan ruotsia; "eliitti" vaientaa tehokkaasti "salaisen eliittipoliisin" avulla yhteiskunnallisista epäkohdista valittavien, rehtien suomalaisten suut - ja niin edelleen.
Populistisille parasiiteille "eliitti" on pop ja rock, jing ja jang sekä syy ja seuraus sillä sen kontolle saa lasetettua kaiken negatiivisen maan ja taivaan väliltä. Se on oiva kassara siihen tehtävään, joka on vallanhaluisten poliittisten populistien mielestä oleellisinta eli populistiparasiittien valtaan pääsy!
Poliittisilla populisteilla on kuitenkin edessään paha dilemma: valtaan pääsemiseksi poliittisten parasiittien on ehdottomasti saatava jaettua yhteiskunta tarkkaan kahtia. On katsottava, että helpoiten manipuloitavat lampaat ryhtyvät vallanhaluisten populistien laajaksi kannattajakunnaksi. Helposti manipuloitaville lampaille vallanhaluiset populistiparasiitit tosin esiintyvät "syvästi yhteiskunnasta ja suomalaisesta ihmisestä huolestuneina eduskuntavaaliehdokkaina".
Vallanhaluiset populistit sylkevät erilaisia, hyvin yksinkertaisia ja trendikkään seksikkäitä sloganeita suustaan saadakseen yhteiskunnan jaettua "meihin" ja "heihin". He toistelevat, että Suomen rajojen takana ulvoo musta, pakolaismeri (valhe), että vallanpitäjät kannattavat maahanmuuttoa ja pakolaisten ottamista Suomeen saadakseen suomalaisen veren "huononemaan" (valhe), että yhteiskunnan varoilla elävät pakolaiset ja maahanmuuttajat saavat ilmaiset asunnot esim. Eirasta, Kaisaniemestä ja Herttoniemen rannasta (valhe), että "eliitti" on tehnyt suunnitelman muuttaa Suomi - tämä valkoisten miesten, talvisodan ja Elovenatytön luvattu maa - inhottavaksi, ghettoutuneeksi rajatilaksi kiirastulen ja helvetin välillä (valhe).
Pääasia poliittisilla parasiiteilla on kuitenkin tehdä ns. tavalliselle äänestäjälle selväksi, että on olemassa rikas, kultakasoissa rypevä elitti, joka haluaa pahaa Suomelle ja tekee kaikkensa saadakseen rehteinä, ylevinä valkoisina ritareina esiintyvät poliittiset, vallanhaluiset populistit vaiennettua. Urbaanilegendat toimivat parasiiteille ihanana paskakasana, josta ammentaa tuhat ja taas tuhat "tositarinaa" siitä, kuinka suomalaista huijataan ja kuinka parasiitti huijauksen täten paljastaa.
Erityisen näppäriä vallanhaluiset populistit ovat luomaan valheellisia, mutta mediaseksikkään raflaavia mielikuvia a) sisällissodan repimästä, mustaihoisten valloittamasta Suomesta, jonka kaduilla virtaa veri, b) kellarissa pelosta värisevästä suomalaisperheestä, jonka ovea ryskyttää raiskaushaluinen juutalais- tai pakolaisjoukko, c) limaisuuttaan kiiltelevistä poliitikoista, jotka kättelevät (jonkin salaisen agendansa vuoksi) kultahampaat loistellen mustaihoisia rikollisia ja toivottavat heidät tervetulleiksi Suomeen, d) HIV-tautisista mustaihoisista, jotka on tuotettu (sic!) Suomeen tartuttamaan ja levittämään sairauttaan jne. Kaikkien edellämainittujen ja muutaman sadan muun, vastenmielisen ja negatiivisen, tuulesta temmatun mielikuvan ratkaisuksi vallanhaluiset, populistiset parasiitit esittävät kansallismielisten ehdokkaitten äänestämisen seuraavissa eduskuntavaaleissa ja heidän - "huolestuneitten suomalaisten" (SIC!) - päästämisen valtaan.
Populististen parasiittien sekavia argumentteja huutavien ja keskenään riitelevien ehdokkaitten primäärinä tarkoituksena on pelkästään ja yksinkertaisesti ahne vallantavoittelu. Ratkaisumalleja laajempiin poliittisiin kysymyksiin saatika yhteiskunnallisiin ongelmiin heillä ei ole. He ovat keskittyneet muutamien vähemmistöjen potkimiseen vaaliteemoissaan ja uskovat suomalaisten äänestäjien lammasmaisuuteen, että se riittää. Näille vallanhaluisille parasiiteille avarampi poliittinen katsanto on äärimmäisen vierasta. Sen osoittaa jo pelkästään pikainen vilkaisu näitten vallanhaluisten, poliittisten parasiittien kannattajien ylläpitämille nettisivuille.
Kannattajien sivut rehottavat kansallismielisen kentän sisäisiä, lapsellisia ristiriitoja aina siitä kuka on hävinnyt kenelle puolimaratonissa siihen kuka kansallismielisen kentän johtohahmoista on fyyreri ja kuka homo. Kansallismielisen kentän kannattajien nettisivut ovat tottapuhuen erinomaisen surkuhupaisaa luettavaa. Siellä pelätään kommunisteja upeimpaan, 70-lukulaiseen taantumuksellishenkeen; siellä puolustetaan suomalaista rotua, joka on väliin sukua viikingeille, väliin germaaneille, väliin ties kenelle; siellä luvataan kostoa ja giljotiinia "eliitille" (muistattehan: se entiteetti, joka on, mutta jota ei oikein pysty määrittelemään, mutta joka kuitenkin tekee aina pahaa); siellä riemuitaan hurmahenkisesti HIV-tartuntoja saaneitten naisten epäonnella ja hähätetään, että naiset saivat mitä ansaitsivat; siellä uhotaan, että "puhdistus tulee" kunhan kansallismieliset pääsevät valtaan - ja jokainen historiaa tunteva voi kyllä helpostikin aavistaa, millaisista puhdistuksista on kyse.
Kansallismielisten poliittisten vallanhaluisten parasiittien kannattajien sivuilla käsitellään asiantuntevasti natsismia ja puolustetaan ss-joukkoja, mutta sanoudutaan vilkkaasti irti - muutamaa, ilmeisesti laajaa kannatusta nauttivaa teininatsipoikkeusta lukuunottamatta - natsismista ja kansallissosialismista. Onhan toki takapuoli suojattava, jos ilkeästi moinen januskasvoisuus määritellään.
Nettisivustoja leimaa jonkinlainen infantiili ulkokultaisuus, jonka lävitse mustavalkoinen ja rasistinen fanaattisuus paistaa kuitenkin hyvin räikeästi. Välillä sivustoilla jopa varoitellaan, että määrätyistä, sivustoilla vallan suosituista aiheista ei oikein sopisi keskustella, ettei satunnainen sivuilla kävijä saisi "väärää" kuvaa sivustojen taustavoimista. Jotkut sivustot yrittävät ylläpitää jonkinlaista, poliiittisesti korrektia julkisivua, mutta jos sivustoille sattuu joitain nettileikkikehän provokaattoreita niin julkisivu rapisee kuin renesanssihurmurin meikki ja esiin astuu raivoisa, kiihtynyt ruskeapaita, joka lupaa tuomiota aatettaan herjaavalle.
Sinänsä poliittisille, vallanhaluisille populisteille on varmaankin olemassa tilaus joissain marginaaliryhmissä. Toki Arkadianmäellä olisi varmaankin hupaisana väriläikkänä vaikkapa ulkomailla painiuransa tehnyt bodari tai pornokuvia levittelevä kunnallispoliitikko - mutta olisivatko he siellä mitään muuta kuin eräänlainen koominen aksentti tavanomaisen poliittisen työn keskellä?
Tuskinpa.
- eli mistä löytyvät yhteiskunnan ahdistuksesta elävät vallanhaluiset parasiitit
Nyky-yhteiskunnan henkistä ilmapiiriä kuvataan yleisesti ja liki kuorolaulantana ahdistuneeksi, masentuneeksi, suuntaa vailla liikkuvaksi ja pahoinvoivaksi. Syyksi pahoinvointiin esitetään mm. poliittisten päättäjien vieraantumista tavallisesta kansasta, kansanedustuslaitoksen blokkiutumista omaksi norsunluutornikseen, yhteiskunnan päättävien elinten kylmyyttä ja byrokraattisuutta, nuorison kyllästymistä puolue- ja yleisesti poltiikkaan ja kansan tulevaisuudenuskon katoamista.
Yhdeksi syyksi esitetään myös niin sanottua "arvotyhjiötä" ja luultavasti yhteiskunnan arvojen koveneminen ja henkisten arvojen katoaminen onkin syynä erityisesti nuorten, kasvukeskuksissa asuvien eksyneisyyteen. Tätä eksyneisyyttä yhteiskunnan ahdistuksesta elävät vallanhaluiset poliittiset parasiitit ovat nopeasti oppineet käyttämään hyväkseen.
Yhteiskunnallisten epäkohtien etsiminen kissojen ja koirien kanssa ja niillä herkuttelu on muodostunut eräitten yhteiskunnallisten parasiittien "leipätyöksi" ja mikäli epäkohtia ei löydetä, niitä keksitään. Nämä tavallisen kansalaisen pahoinvoinnista lihovat loiset mässäilevät populistiset suupielet rasvasta lotisten jokaisen vähäisimmänkin Suomen kansalaiseen kohdistuneen (kuvitteellisen) epäkohdan jokaisella pienelläkin yksityiskohdalla lisäillen niihin omat mausteensa, jotka useimmiten ovat, elleivät suoranaista valhetta niin äärimmäisen kylmähermoista ja tarkoitushakuista liioittelua kuitenkin. Nämä populistiset, poliittiset parasiitit ruokkivat suomalaisten aikojen alusta syntynyttä herravihaa ja lietsovat tavallista, työtätekevää (tai mikä vielä parempaa: työtöntä) kansalaista mm. uskomaan siihen omituiseen entiteettiin, jota nämä loiset kutsuvat nimellä "eliitti".
"Eliittin"-käsite ei ole suinkaan näitten vallanhaluisten populistien kielenkäytössä mikään tarkkarajainen ihmisryhmä tai klikki. Ei suinkaan. "Eliitti" tarkoittaa heillä kaikkea mahdollista suomalaisten, "vääriä asenteita" omaavien poliittisten päättäjien ja amerikkalaisen "juutalaismafian" mediamanipulaation välillä. "Eliitti" on outo otus, joka muuttaa muotoaan näitten poliittisten parasiittien tarkoitusperien mukaisesti. Se on jonkinlainen demoninen hahmo, joka putkahtaa aina esiin siellä, missä sen on luontevinta ja kaikkein hedelmällisintä populististen parasiittien mielipiteitä vahvistaakseen esiin putkahtaa.
"Eliitti" hallitsee televisiota, radiota ja päivälehtiä; "eliitti" tekee päätöksiä ja sanelee ne sitten poliitikoille; "eliitti" tuottaa Suomeen muukalaisia; "eliitti" siunaa vierasperäisille kalliit asunnot, luksusautot ja purjeveneet; "eliitti" pakottaa koululaisparat opiskelemaan ruotsia; "eliitti" vaientaa tehokkaasti "salaisen eliittipoliisin" avulla yhteiskunnallisista epäkohdista valittavien, rehtien suomalaisten suut - ja niin edelleen.
Populistisille parasiiteille "eliitti" on pop ja rock, jing ja jang sekä syy ja seuraus sillä sen kontolle saa lasetettua kaiken negatiivisen maan ja taivaan väliltä. Se on oiva kassara siihen tehtävään, joka on vallanhaluisten poliittisten populistien mielestä oleellisinta eli populistiparasiittien valtaan pääsy!
Poliittisilla populisteilla on kuitenkin edessään paha dilemma: valtaan pääsemiseksi poliittisten parasiittien on ehdottomasti saatava jaettua yhteiskunta tarkkaan kahtia. On katsottava, että helpoiten manipuloitavat lampaat ryhtyvät vallanhaluisten populistien laajaksi kannattajakunnaksi. Helposti manipuloitaville lampaille vallanhaluiset populistiparasiitit tosin esiintyvät "syvästi yhteiskunnasta ja suomalaisesta ihmisestä huolestuneina eduskuntavaaliehdokkaina".
Vallanhaluiset populistit sylkevät erilaisia, hyvin yksinkertaisia ja trendikkään seksikkäitä sloganeita suustaan saadakseen yhteiskunnan jaettua "meihin" ja "heihin". He toistelevat, että Suomen rajojen takana ulvoo musta, pakolaismeri (valhe), että vallanpitäjät kannattavat maahanmuuttoa ja pakolaisten ottamista Suomeen saadakseen suomalaisen veren "huononemaan" (valhe), että yhteiskunnan varoilla elävät pakolaiset ja maahanmuuttajat saavat ilmaiset asunnot esim. Eirasta, Kaisaniemestä ja Herttoniemen rannasta (valhe), että "eliitti" on tehnyt suunnitelman muuttaa Suomi - tämä valkoisten miesten, talvisodan ja Elovenatytön luvattu maa - inhottavaksi, ghettoutuneeksi rajatilaksi kiirastulen ja helvetin välillä (valhe).
Pääasia poliittisilla parasiiteilla on kuitenkin tehdä ns. tavalliselle äänestäjälle selväksi, että on olemassa rikas, kultakasoissa rypevä elitti, joka haluaa pahaa Suomelle ja tekee kaikkensa saadakseen rehteinä, ylevinä valkoisina ritareina esiintyvät poliittiset, vallanhaluiset populistit vaiennettua. Urbaanilegendat toimivat parasiiteille ihanana paskakasana, josta ammentaa tuhat ja taas tuhat "tositarinaa" siitä, kuinka suomalaista huijataan ja kuinka parasiitti huijauksen täten paljastaa.
Erityisen näppäriä vallanhaluiset populistit ovat luomaan valheellisia, mutta mediaseksikkään raflaavia mielikuvia a) sisällissodan repimästä, mustaihoisten valloittamasta Suomesta, jonka kaduilla virtaa veri, b) kellarissa pelosta värisevästä suomalaisperheestä, jonka ovea ryskyttää raiskaushaluinen juutalais- tai pakolaisjoukko, c) limaisuuttaan kiiltelevistä poliitikoista, jotka kättelevät (jonkin salaisen agendansa vuoksi) kultahampaat loistellen mustaihoisia rikollisia ja toivottavat heidät tervetulleiksi Suomeen, d) HIV-tautisista mustaihoisista, jotka on tuotettu (sic!) Suomeen tartuttamaan ja levittämään sairauttaan jne. Kaikkien edellämainittujen ja muutaman sadan muun, vastenmielisen ja negatiivisen, tuulesta temmatun mielikuvan ratkaisuksi vallanhaluiset, populistiset parasiitit esittävät kansallismielisten ehdokkaitten äänestämisen seuraavissa eduskuntavaaleissa ja heidän - "huolestuneitten suomalaisten" (SIC!) - päästämisen valtaan.
Populististen parasiittien sekavia argumentteja huutavien ja keskenään riitelevien ehdokkaitten primäärinä tarkoituksena on pelkästään ja yksinkertaisesti ahne vallantavoittelu. Ratkaisumalleja laajempiin poliittisiin kysymyksiin saatika yhteiskunnallisiin ongelmiin heillä ei ole. He ovat keskittyneet muutamien vähemmistöjen potkimiseen vaaliteemoissaan ja uskovat suomalaisten äänestäjien lammasmaisuuteen, että se riittää. Näille vallanhaluisille parasiiteille avarampi poliittinen katsanto on äärimmäisen vierasta. Sen osoittaa jo pelkästään pikainen vilkaisu näitten vallanhaluisten, poliittisten parasiittien kannattajien ylläpitämille nettisivuille.
Kannattajien sivut rehottavat kansallismielisen kentän sisäisiä, lapsellisia ristiriitoja aina siitä kuka on hävinnyt kenelle puolimaratonissa siihen kuka kansallismielisen kentän johtohahmoista on fyyreri ja kuka homo. Kansallismielisen kentän kannattajien nettisivut ovat tottapuhuen erinomaisen surkuhupaisaa luettavaa. Siellä pelätään kommunisteja upeimpaan, 70-lukulaiseen taantumuksellishenkeen; siellä puolustetaan suomalaista rotua, joka on väliin sukua viikingeille, väliin germaaneille, väliin ties kenelle; siellä luvataan kostoa ja giljotiinia "eliitille" (muistattehan: se entiteetti, joka on, mutta jota ei oikein pysty määrittelemään, mutta joka kuitenkin tekee aina pahaa); siellä riemuitaan hurmahenkisesti HIV-tartuntoja saaneitten naisten epäonnella ja hähätetään, että naiset saivat mitä ansaitsivat; siellä uhotaan, että "puhdistus tulee" kunhan kansallismieliset pääsevät valtaan - ja jokainen historiaa tunteva voi kyllä helpostikin aavistaa, millaisista puhdistuksista on kyse.
Kansallismielisten poliittisten vallanhaluisten parasiittien kannattajien sivuilla käsitellään asiantuntevasti natsismia ja puolustetaan ss-joukkoja, mutta sanoudutaan vilkkaasti irti - muutamaa, ilmeisesti laajaa kannatusta nauttivaa teininatsipoikkeusta lukuunottamatta - natsismista ja kansallissosialismista. Onhan toki takapuoli suojattava, jos ilkeästi moinen januskasvoisuus määritellään.
Nettisivustoja leimaa jonkinlainen infantiili ulkokultaisuus, jonka lävitse mustavalkoinen ja rasistinen fanaattisuus paistaa kuitenkin hyvin räikeästi. Välillä sivustoilla jopa varoitellaan, että määrätyistä, sivustoilla vallan suosituista aiheista ei oikein sopisi keskustella, ettei satunnainen sivuilla kävijä saisi "väärää" kuvaa sivustojen taustavoimista. Jotkut sivustot yrittävät ylläpitää jonkinlaista, poliiittisesti korrektia julkisivua, mutta jos sivustoille sattuu joitain nettileikkikehän provokaattoreita niin julkisivu rapisee kuin renesanssihurmurin meikki ja esiin astuu raivoisa, kiihtynyt ruskeapaita, joka lupaa tuomiota aatettaan herjaavalle.
Sinänsä poliittisille, vallanhaluisille populisteille on varmaankin olemassa tilaus joissain marginaaliryhmissä. Toki Arkadianmäellä olisi varmaankin hupaisana väriläikkänä vaikkapa ulkomailla painiuransa tehnyt bodari tai pornokuvia levittelevä kunnallispoliitikko - mutta olisivatko he siellä mitään muuta kuin eräänlainen koominen aksentti tavanomaisen poliittisen työn keskellä?
Tuskinpa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
on se, että väität tai luulet tosiasioita valeeksi(älä väitä, luin kirjoituksesi)Olet jotenkin onnistunut irroittautumaan pienituloisten realiteeteista, etkä käsitä niitä enään ollenkaan. Todellisuus on aivan toinen kuin kuvitelmasi. On luonnollista, että ihmiset käyttäytyvät pahoinvoivasti, kun heidän olosuhteitaan huononnetaan ja siitä on kyse, hyvinvointivaltio vs.kapitalismi.
Kirjoituksen pointtihan ei ollut ihmisten pahoinvointi vaan se miten niin sanotut kansallismieliset käyttävät oksettavalla tavalla hyväkseen omiin poliittisiin agendoihinsa ihmisten pahaa oloa.
Taisi olla vettä yli pään - tämäkin...
Väitteet, valeeksi väitetyt, edellisessä kirjoituksessa olivat vain niin irti todellisuudesta, siis oikeasta maailmasta. Se että hyväksikäyttäjiä löytyy, sekin on aivan luonnollista.
kävinhän katselemassa eri sivuja kaikennäköisistä aatteista ja vähän muustakin, tämä kolahti jotenkin, vaikka anarkiaa onkin osittain, varoitus! Ei semmosille, jotka eivät jaksa lukea asiaa, vaan tykkäävät lyhyestä tiedottamisesta.
http://www.utu.fi/agricola/nyt/arvos/tekstit/53.html