Pääoma vs. luontoarvot ja yhteisöllisyys

Markkinatalous sotii yhteiskuntavastuun häviölle

Pääoman tuottovaateiden äänitorvi Sammon konsernijohtaja, KT Björn Wahlroos peräänkuulutti Kauppa- ja teollisuusministeriön Omistaja&Sijoittaja (2-2006) -julkaisussa: "olemassaolomme oikeutuksen perustuvan siihen, että kasvatamme omistajiemme varallisuutta niin hyvin kuin kykenemme". Tieteessä tapahtuu -lehti (7-2006 / prof. HTT Aimo Ryynänen) taas herkisti arvokeskustelua yhteiskunta- ja yksilövastuista yhteisestä elinympäristöstämme: Perustuslakimme 20.1§ kohdan sanoessa - "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille".

Markkinatalous on jakanut vuoden kvartaaleihin, jotta pörssianalyytikkojen on helpompi ennustella kurssien käyriä sijoitettujen pääomien kasvun turvaamiseksi. Sijoitustoiminta on kärjistäen yhteisten luonnonvarojen ulosmitantaa jyrkistäen tuloeroja ja kulutusvoimaa tuhoten hiljalleen elinympäristöämme. Sijoittamisessa ei ole kyse yhteiskunnallisesti työnteosta, jossa tasapaino säilyy luonnon kanssa. Sijoitustoiminta maksatetaan aina peruskuluttajilla ja viime kädessä luonnon toimintakyvyllä.

Pääoman palvelu on ilmentymä kulutusyhteiskunnan henkisestä taantumasta ymmärrykseen vain rahan kaikkivoipaisuudesta. Raha on merkki ostovoimasta. Ostovoiman liika keskittyminen ja painoarvon nousu jakaa kansalaisia huomisen barrikadeille. Epätasaisesti jakaantunut liiallinen kulutuskäyttäytyminen kohtelee luontoa epäoikeudenmukaisesti. Luonto kantaa vastuun taakan markkinapullistelun näyttöseremonioista. Ilmasto, maaperä ympäriltämme ja loppuva puhdas vesi lyö takaisin viivästyneenä rekyylinä muuttumatta enää eiliseksi. Ihmisen ostovoima on iskenyt liiaksi luonnon suonta.

Hokema pääomien palvelusta muuttaa hiljakseen kausaliteettien lakien mukaan maapallon biokerroksen ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Biokerroksemme, elinvoimamme lähde, on aina ollut häkellyttävän ohut - kuin silkkipaperi rantapallon ympärillä. Markkinatalous kasvuvaateineen vie vääjäämättä koko ihmiskunnan seinää vasten. Meille ei jää vaihtoehdoksi kuin reilu luopuminen ja vastuun asetus pääomien tuoton sijalle.

Kansakunnalla maassamme menee juuri nyt tilastojen valossa rahataloudellisesti hyvin, mutta henkisesti huonosti. Vaihtotase on erinomainen ja henkinen tase mm. valtion ja kuntien työpöytien ääressä uupunut tasolle, jossa sairauspoissaolot kasvavat kasvamistaan. Liian suuret osat lapsiperheiden yhteenkuuluvuudesta ovat kadonneet jatkuvien vapaaehtoisten ylitöiden jalkoihin. Lapset oireilevat mielenväsymystä ja osallistumattomuutta hautautuen näyttöpäätteidensä äärelle vain sähköinen kanssakäyminen normaalin yhdessäolon korvikkeena. Roolien ja mallien haenta on sekaantunut pelien, katujen ja chattien labyrinttimäisiin sokkeloihin.

Ikääntyneet ihmiset erakoituvat keskimäärin rikkaampina ja yksinäisempinä kuin koskaan. Pääomatase on korkealla vinoutuneiden asuntohintojen vuoksi pääkaupunkiseudulla. Työssäkäyvän väestönosan oravanpyörällinen kilpajuoksu ostovoiman perässä hyydyttää vähenevän vapaa-ajan kierteeseen, jossa alkoholisairaudet ovat puhkaisseet kansakunnan pahanolon kuplan tilastojen tietoisuuteen.

Arvokeskustelu on jäänyt velipuolen asemaan, velan ollessa veli kulutukselle ja näyttämiselle. Yhteiskuntavastuu on keskittynyt kvartaalipalvontaan ajaen ennustajat ja sijoittajat kierteeseen, jossa yhä kiihkeämmin haetaan tuottoa pääomille, joiden lähtökohtana on nopeutuvan rahakierteen voittoparkkeeraukset uuteen sijoitusputkeen tai kulutusosoitukseen.

Yhteiskunta on nyt markkinamekanistisesti loppunsa alussa. Muutokset ovat luonnolle tuskallisen hitaita. Vastuun ja sosiaalisuuden ymmärrys ja ympäristön aktiivinen havainnointi on alkunsa porteilla jännitteellisesti pohtien aika- ja toimintaikkunan sulkeutuessa hiljalleen muutoksilta, jotka saattoivat tulla liian myöhään. On 'kalliin hinnan' maksamisen aika. Nyt ei ole ajankohtaista pohdiskella onko ilmastomuuttujat auringosta vai ihmisestä johtuvia, sillä muutos on jo käynnissä.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

Linkit:

KTM: Omistaja & Sijoittaja (2/2006) http://www.omistajaonline.fi/lehdet/22006/default.aspx
Tieteellisten seurain valtuuskunta ( http://www.tsv.fi ): Tieteessä Tapahtuu (7/2006) http://www.tieteessatapahtuu.fi/uusimmat.htm
0132
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Ilkka Luoma kirjoitti:

Markkinatalous sotii yhteiskuntavastuun häviölle

Pääoman tuottovaateiden äänitorvi Sammon konsernijohtaja, KT Björn Wahlroos peräänkuulutti Kauppa- ja teollisuusministeriön Omistaja&Sijoittaja (2-2006) -julkaisussa: "olemassaolomme oikeutuksen perustuvan siihen, että kasvatamme omistajiemme varallisuutta niin hyvin kuin kykenemme". Tieteessä tapahtuu -lehti (7-2006 / prof. HTT Aimo Ryynänen) taas herkisti arvokeskustelua yhteiskunta- ja yksilövastuista yhteisestä elinympäristöstämme: Perustuslakimme 20.1§ kohdan sanoessa - "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille".

Markkinatalous on jakanut vuoden kvartaaleihin, jotta pörssianalyytikkojen on helpompi ennustella kurssien käyriä sijoitettujen pääomien kasvun turvaamiseksi. Sijoitustoiminta on kärjistäen yhteisten luonnonvarojen ulosmitantaa jyrkistäen tuloeroja ja kulutusvoimaa tuhoten hiljalleen elinympäristöämme. Sijoittamisessa ei ole kyse yhteiskunnallisesti työnteosta, jossa tasapaino säilyy luonnon kanssa. Sijoitustoiminta maksatetaan aina peruskuluttajilla ja viime kädessä luonnon toimintakyvyllä.

Pääoman palvelu on ilmentymä kulutusyhteiskunnan henkisestä taantumasta ymmärrykseen vain rahan kaikkivoipaisuudesta. Raha on merkki ostovoimasta. Ostovoiman liika keskittyminen ja painoarvon nousu jakaa kansalaisia huomisen barrikadeille. Epätasaisesti jakaantunut liiallinen kulutuskäyttäytyminen kohtelee luontoa epäoikeudenmukaisesti. Luonto kantaa vastuun taakan markkinapullistelun näyttöseremonioista. Ilmasto, maaperä ympäriltämme ja loppuva puhdas vesi lyö takaisin viivästyneenä rekyylinä muuttumatta enää eiliseksi. Ihmisen ostovoima on iskenyt liiaksi luonnon suonta.

Hokema pääomien palvelusta muuttaa hiljakseen kausaliteettien lakien mukaan maapallon biokerroksen ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Biokerroksemme, elinvoimamme lähde, on aina ollut häkellyttävän ohut - kuin silkkipaperi rantapallon ympärillä. Markkinatalous kasvuvaateineen vie vääjäämättä koko ihmiskunnan seinää vasten. Meille ei jää vaihtoehdoksi kuin reilu luopuminen ja vastuun asetus pääomien tuoton sijalle.

Kansakunnalla maassamme menee juuri nyt tilastojen valossa rahataloudellisesti hyvin, mutta henkisesti huonosti. Vaihtotase on erinomainen ja henkinen tase mm. valtion ja kuntien työpöytien ääressä uupunut tasolle, jossa sairauspoissaolot kasvavat kasvamistaan. Liian suuret osat lapsiperheiden yhteenkuuluvuudesta ovat kadonneet jatkuvien vapaaehtoisten ylitöiden jalkoihin. Lapset oireilevat mielenväsymystä ja osallistumattomuutta hautautuen näyttöpäätteidensä äärelle vain sähköinen kanssakäyminen normaalin yhdessäolon korvikkeena. Roolien ja mallien haenta on sekaantunut pelien, katujen ja chattien labyrinttimäisiin sokkeloihin.

Ikääntyneet ihmiset erakoituvat keskimäärin rikkaampina ja yksinäisempinä kuin koskaan. Pääomatase on korkealla vinoutuneiden asuntohintojen vuoksi pääkaupunkiseudulla. Työssäkäyvän väestönosan oravanpyörällinen kilpajuoksu ostovoiman perässä hyydyttää vähenevän vapaa-ajan kierteeseen, jossa alkoholisairaudet ovat puhkaisseet kansakunnan pahanolon kuplan tilastojen tietoisuuteen.

Arvokeskustelu on jäänyt velipuolen asemaan, velan ollessa veli kulutukselle ja näyttämiselle. Yhteiskuntavastuu on keskittynyt kvartaalipalvontaan ajaen ennustajat ja sijoittajat kierteeseen, jossa yhä kiihkeämmin haetaan tuottoa pääomille, joiden lähtökohtana on nopeutuvan rahakierteen voittoparkkeeraukset uuteen sijoitusputkeen tai kulutusosoitukseen.

Yhteiskunta on nyt markkinamekanistisesti loppunsa alussa. Muutokset ovat luonnolle tuskallisen hitaita. Vastuun ja sosiaalisuuden ymmärrys ja ympäristön aktiivinen havainnointi on alkunsa porteilla jännitteellisesti pohtien aika- ja toimintaikkunan sulkeutuessa hiljalleen muutoksilta, jotka saattoivat tulla liian myöhään. On 'kalliin hinnan' maksamisen aika. Nyt ei ole ajankohtaista pohdiskella onko ilmastomuuttujat auringosta vai ihmisestä johtuvia, sillä muutos on jo käynnissä.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

Linkit:

KTM: Omistaja & Sijoittaja (2/2006) http://www.omistajaonline.fi/lehdet/22006/default.aspx
Tieteellisten seurain valtuuskunta ( http://www.tsv.fi ): Tieteessä Tapahtuu (7/2006) http://www.tieteessatapahtuu.fi/uusimmat.htm

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu