vl-pastorin suusta kuultua

synnistä nuhteleminen on rakkautta uskonystävän kuolematonta sielua kohtaan. ja sen tulisi tapahtua juuri tuossa järjestyksessä kuin kristuksen kirkkolaki näyttää. en kuitenkaan usko, että tuon raamatunpaikan tarkoituksena voisi olla langenneen julkinen nöyryyttäminen seurakunnan edessä. varsinkaan siihen ei varmasti saa kuulua auktoriteettiasemaan vetoamista tai painostamista. tämähän sotisi jyrkästi sitä rakkaudellista esikuvaa vastaan, jonka Jeesus omalla käytöksellään meille osoitti.

ja tarkkana on oltava siinäkin, mitkä ovat nuhtelemisen todelliset vaikuttimet; onko taustalla tosiaan huoli langenneen sieluntilasta, vai haluammeko vain "rivit suoriksi" vaatimalla, että toisen on käyttäydyttävä juuri niin kuin minä tahdon. ei siis mutu-tuntumalla, vaan Raamatun jälkeen. muunlainen menettely sotii sitä rakkaudellista käytöstä vastaan, jonka Jeesus omalla esikuvallaan osoitti - ei hän varmastikaan kulkenut tervehtimättä sellaistenkaan ohi, jotka eivät hänen nuhteestaan välittäneet. hän osoitti erityistä rakkautta juuri pakanoita ja publikaaneja kohtaan. korpeen eksynyt lammas on aina hänelle kaikkein rakkain, ja niin sen pitäisi olla meillekin. meidän pitäisi muistaa vihata syntiä - mutta rakastaa syntistä.

vielä tervehtimisestä sen verran, että jargon tuolla aikaisemmin jossain jo muisteli sanojen "Jumalan terve" alkuperän juontuvan varhaiskristillisiin aikoihin, jolloin kristityt halusivat näillä sanoilla tuoda julki olevansa Jumalan terveeksi tekemiä. kyseessä on siis uskontunnustus, ei mikään salasana, jolla tehdään eroitus uskovien ja ei uskovien välille. eikö omasta uskosta ole vähintään yhtä tärkeää kertoa vielä uskosta osattomille kuin sen jo käsittäneille? täytyy myöntää, ettei itselleni kyllä tulisi mieleenikään tuota tervehdystä oman porukan ulkopuolella viljellä, mutta syynä on ainoastaan pelkurimaisuuteni. samoin kuin siihenkin, etten muutenkaan paljon uskostani pukahda, paitsi tällaisilla anonyymeillä foorumeilla :-( no taisi jo pointti hävitä johonkin sanatulvan alle, ottakoon selvän ken kykenee.

otteliaana kirjoitti:

synnistä nuhteleminen on rakkautta uskonystävän kuolematonta sielua kohtaan. ja sen tulisi tapahtua juuri tuossa järjestyksessä kuin kristuksen kirkkolaki näyttää. en kuitenkaan usko, että tuon raamatunpaikan tarkoituksena voisi olla langenneen julkinen nöyryyttäminen seurakunnan edessä. varsinkaan siihen ei varmasti saa kuulua auktoriteettiasemaan vetoamista tai painostamista. tämähän sotisi jyrkästi sitä rakkaudellista esikuvaa vastaan, jonka Jeesus omalla käytöksellään meille osoitti.

ja tarkkana on oltava siinäkin, mitkä ovat nuhtelemisen todelliset vaikuttimet; onko taustalla tosiaan huoli langenneen sieluntilasta, vai haluammeko vain "rivit suoriksi" vaatimalla, että toisen on käyttäydyttävä juuri niin kuin minä tahdon. ei siis mutu-tuntumalla, vaan Raamatun jälkeen. muunlainen menettely sotii sitä rakkaudellista käytöstä vastaan, jonka Jeesus omalla esikuvallaan osoitti - ei hän varmastikaan kulkenut tervehtimättä sellaistenkaan ohi, jotka eivät hänen nuhteestaan välittäneet. hän osoitti erityistä rakkautta juuri pakanoita ja publikaaneja kohtaan. korpeen eksynyt lammas on aina hänelle kaikkein rakkain, ja niin sen pitäisi olla meillekin. meidän pitäisi muistaa vihata syntiä - mutta rakastaa syntistä.

vielä tervehtimisestä sen verran, että jargon tuolla aikaisemmin jossain jo muisteli sanojen "Jumalan terve" alkuperän juontuvan varhaiskristillisiin aikoihin, jolloin kristityt halusivat näillä sanoilla tuoda julki olevansa Jumalan terveeksi tekemiä. kyseessä on siis uskontunnustus, ei mikään salasana, jolla tehdään eroitus uskovien ja ei uskovien välille. eikö omasta uskosta ole vähintään yhtä tärkeää kertoa vielä uskosta osattomille kuin sen jo käsittäneille? täytyy myöntää, ettei itselleni kyllä tulisi mieleenikään tuota tervehdystä oman porukan ulkopuolella viljellä, mutta syynä on ainoastaan pelkurimaisuuteni. samoin kuin siihenkin, etten muutenkaan paljon uskostani pukahda, paitsi tällaisilla anonyymeillä foorumeilla :-( no taisi jo pointti hävitä johonkin sanatulvan alle, ottakoon selvän ken kykenee.

Ajattemme yllättävän paljon samalla tavalla, Otteliaana. Jos sinä olet vanhoillisia, olet juuri niitä vanhoillisia, joita minä olen aiemmin oppinut tuntemaan ja joista pidän.
Myös vanhoilliset saattavat olla yllättävän erilaisia. Jumalan tervettä ja rauhaa sinulle.

"Toiset uskoo raamatun mukaan, toiset eri tavalla."

Mutta harvat rakastavat niinkuin Jeesus rakasti
- siihen ennenkaikkea tulisi pyrkiä.

Entäpä sitten kun seurakunta tekee syntiä ,heitä siitä nuhtelee *aivan säädyllisesti*
eikä parannusta tapahdu,kuinka mielestäsi silloin tulisi tomia.
Kehoitetaanhan raamatussa olla tervehtimätä, sellaista ettei hänen syntiinsä osalliseksi tulisi...

No nyt tiedoksi , *että en enään tervehdi*Jumalan terveellä seurakuntalaisia , vaikkapa että säästuisin heidän syntiensä tuomasta pahasta.

VanhoillisLestadiolainen kirjoitti:

Entäpä sitten kun seurakunta tekee syntiä ,heitä siitä nuhtelee *aivan säädyllisesti*
eikä parannusta tapahdu,kuinka mielestäsi silloin tulisi tomia.
Kehoitetaanhan raamatussa olla tervehtimätä, sellaista ettei hänen syntiinsä osalliseksi tulisi...

No nyt tiedoksi , *että en enään tervehdi*Jumalan terveellä seurakuntalaisia , vaikkapa että säästuisin heidän syntiensä tuomasta pahasta.

Niinpä justiinsa. Ja ethän enää sano käsipäivää ilman hanskoja, tiiä vaikka basilit tarttuisi ja saisit flunssan. : ) Ei mutta kannattaa sun tervehtiä, koska joka Jeesuksen tunnustaa ihmisten edessä, sen Jeesus on luvannut tunnustaa Jumalan edessä.

Meri kirjoitti:

Ajattemme yllättävän paljon samalla tavalla, Otteliaana. Jos sinä olet vanhoillisia, olet juuri niitä vanhoillisia, joita minä olen aiemmin oppinut tuntemaan ja joista pidän.
Myös vanhoilliset saattavat olla yllättävän erilaisia. Jumalan tervettä ja rauhaa sinulle.

ikävä tuottaa pettymys (?) mutta olen kyllä esikoisia ;-). olen silloin tällöin törmännyt muutamiin vanhoillisiin (siis ihan livenä)ja käynyt kerran teitin nuortenillassakin ja huomannut, että eroja ajattelussa kyllä on. mutta mielestäni ei ihan kaikista asioista tarvitsekaan ajatella samalla tavalla, pääasia on, että vanhurskauttamisopista ollaan yksimielisiä. vihollisen tarkoitus on juuri, että Jumalan lapset alkaisivat haaskata armonaikaa riitelemällä sivuseikoista ja rikkoisivat keskinäisen rakkautensa. sekin on kyllä totta, että monien mitättömiltä tuntuvien asioiden taustalla piilevät usein isommat kysymykset, sellaiset, joilla jo on merkitystä ihmisen pelastuksen kanssa...olen monta kertaa koittanut miettiä, mikä on todellinen erottava tekijä vanhoillisten ja esikoisten välillä; mistä toisin sanoen muodostuu kummankin porukan henki. en ole vielä löytänyt tyhjentävää vastausta kysymykseeni, täällä netissäkin kun törmää jos jonkinlaisiin feikkeihin yms... mutta tunnen ainakin sen, että olen itse saanut tulla seurakuntaan, jossa kaikki syntini todistetaan anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, täysin armosta ja ilman omia ansioita. toivottavasti olet itse saanut kokea samoin. kiitos Meri viestistäsi ja Jumalan rauhaa ja siunausta sulle.

otteliaana kirjoitti:

synnistä nuhteleminen on rakkautta uskonystävän kuolematonta sielua kohtaan. ja sen tulisi tapahtua juuri tuossa järjestyksessä kuin kristuksen kirkkolaki näyttää. en kuitenkaan usko, että tuon raamatunpaikan tarkoituksena voisi olla langenneen julkinen nöyryyttäminen seurakunnan edessä. varsinkaan siihen ei varmasti saa kuulua auktoriteettiasemaan vetoamista tai painostamista. tämähän sotisi jyrkästi sitä rakkaudellista esikuvaa vastaan, jonka Jeesus omalla käytöksellään meille osoitti.

ja tarkkana on oltava siinäkin, mitkä ovat nuhtelemisen todelliset vaikuttimet; onko taustalla tosiaan huoli langenneen sieluntilasta, vai haluammeko vain "rivit suoriksi" vaatimalla, että toisen on käyttäydyttävä juuri niin kuin minä tahdon. ei siis mutu-tuntumalla, vaan Raamatun jälkeen. muunlainen menettely sotii sitä rakkaudellista käytöstä vastaan, jonka Jeesus omalla esikuvallaan osoitti - ei hän varmastikaan kulkenut tervehtimättä sellaistenkaan ohi, jotka eivät hänen nuhteestaan välittäneet. hän osoitti erityistä rakkautta juuri pakanoita ja publikaaneja kohtaan. korpeen eksynyt lammas on aina hänelle kaikkein rakkain, ja niin sen pitäisi olla meillekin. meidän pitäisi muistaa vihata syntiä - mutta rakastaa syntistä.

vielä tervehtimisestä sen verran, että jargon tuolla aikaisemmin jossain jo muisteli sanojen "Jumalan terve" alkuperän juontuvan varhaiskristillisiin aikoihin, jolloin kristityt halusivat näillä sanoilla tuoda julki olevansa Jumalan terveeksi tekemiä. kyseessä on siis uskontunnustus, ei mikään salasana, jolla tehdään eroitus uskovien ja ei uskovien välille. eikö omasta uskosta ole vähintään yhtä tärkeää kertoa vielä uskosta osattomille kuin sen jo käsittäneille? täytyy myöntää, ettei itselleni kyllä tulisi mieleenikään tuota tervehdystä oman porukan ulkopuolella viljellä, mutta syynä on ainoastaan pelkurimaisuuteni. samoin kuin siihenkin, etten muutenkaan paljon uskostani pukahda, paitsi tällaisilla anonyymeillä foorumeilla :-( no taisi jo pointti hävitä johonkin sanatulvan alle, ottakoon selvän ken kykenee.

Viisas ja lämmin kirjoitus, otteliaana! Kiitos!

( .) (. )
/
/
( (|) )
/ /