Tulin siis raskaaksi siitä huolimatta, että syön pillereitä. Oli aika shokki saada varmuus asiasta... Yhtään pilleriä ei ollut jäänyt ottamatta, mutta lääkäri vain totesi, ettei mikän ehkäisy ole 100% varma... kuulun nyt siihen todella pieneen prosenttiin, jolle käy näin...
No mutta, ensi viikolla minulle tehdään raskaudenkeskeytys... Olen täysin varma päätöksestäni, mutta silti tuntuu NIIN PAHALTA!!! Ja koko toimenpide pelottaa minua... ja pelkään sitä, että näen ultrakuvan...
Tunteeni ovat todella ristiriitaiset... en osaa ehkä selittääkään... tuntuu vaan niin pahalta ja itkettää. Aina olen ollut vastuullinen ja huolehtinut ehkäisystä, ja nyt käy näin!!!! Lohdutan omaatuntoani sillä, että tämä ei ollut ns. huolimattomuusvirhe... eli ehkäisystä oli huolehdittu pillerin muodossa! Tuntuu niin pahalta, eikä löydä sanoja, tuntuu että olen niin yksin tämän asian kanssa... eihän mieheni sitä ymmärrä samalla tavalla kuin minä...
No mutta, ensi viikolla minulle tehdään raskaudenkeskeytys... Olen täysin varma päätöksestäni, mutta silti tuntuu NIIN PAHALTA!!! Ja koko toimenpide pelottaa minua... ja pelkään sitä, että näen ultrakuvan...
Tunteeni ovat todella ristiriitaiset... en osaa ehkä selittääkään... tuntuu vaan niin pahalta ja itkettää. Aina olen ollut vastuullinen ja huolehtinut ehkäisystä, ja nyt käy näin!!!! Lohdutan omaatuntoani sillä, että tämä ei ollut ns. huolimattomuusvirhe... eli ehkäisystä oli huolehdittu pillerin muodossa! Tuntuu niin pahalta, eikä löydä sanoja, tuntuu että olen niin yksin tämän asian kanssa... eihän mieheni sitä ymmärrä samalla tavalla kuin minä...
Vastaukset 24
Vanhimmat
...jos sanon että kaksi naista lähipiirissäni nappasivat itsensä samaan prosenttiporukkaan, tosin he molemmat pitivät lapsensa. Toinen synnytti pari kuukautta sitten ja toisen laskettu aika on keväällä.
Ei varmaankaan lohduta pätkääkään mutta kohtalotovereita on. Ymmärrän että tuntuu pahalta silti, aikansa se tuntuukin, vaikka kuinka tietäisi tekevänsä oikean ratkaisun, silti tietää mitä abortin tekeminen tarkoittaa. Ei se hauskaa ole, sen tiedät. Muttei myöskään kaada maailmaa.
Voimia vain...
***
liihottelee muutamia päivystäviä "mustia enkeleitä", jotka mielellään "ottavat päivänsankarin". He sanovat, että ikäväähän se abortti saattaa olla, mutta ehkä välttämätöntä eikä mitenkään kummallista. Lopuksi aina toivotellaan "voimia" tähän tekoon.
Kaava on aina sama. Motiivia en ole käsittänyt.
Jotka toivovat narkkariäidin synnyttävän lapsen... "Rankkaahan" se on, mutta "elämä kantaa". Kantaa minne, kuolemaan? Motiivia en vieläkään tiedä...
ei ole narkkareita. Ei tämän ketjun aloittajakaan.
Mutta katsohan mitä tarjoat narkkariäidille ja hänen lapselleen: Lapsen surmaamista, jotta joku (tämä lapsi muita todennäköisemmin?) ei joutuisi kuolemaan. Tämä on mieletöntä.
Tarjoat heikoimmille ihmisille eliminointia! Mistä olet tällaisen ylimielisyyden kehittänyt? Missä on ihmisyytesi ja missä on säälisi hädässä olevaa kohtaan ?
on antaa ymmärtää vaikeassa tilanteessa olevalle että hän ei ole yksin, ja muutkin ovat samaa miettineet.
EI vain voimia toimenpiteeseen, niitä ei juuri tarvita jos päätös on varma ja oikea juuri hänelle, vaan voimia sen oikean päätöksen tekoon, mikä ikinä se onkin.
***
Lastahan en ole surmaamassa, vaan alkiota. Pieni ero.
Nooh, pääasia että maassamme on vapaa abortti ja että sitä oikeutta käytetään.
"todella pieni prosentti"
Suosittelisin, ettet tee vastoin tunteitasi jos omatunto kertoo, että abortti olisi väärin..Et toki ollut suunnitellut raskautta, mutta erittäin iso osa lapsista on eisuunniteltuja. Se on kuitenkin sinun lapsesi ja ihminen..Mitä jos kadut myöhemmin? Se asia ei häviä mihinkään abortin jälkeen vaan jää joka tapauksessa mieleesi loppuelämäksi.
Vaikket ole suunnitellut lasta, niin voit silti rakastaa lastasi ja myöskin tällä ihmisellä on oikeus elämään.
Ja ainahan voit antaa lapsen adoptioon, jos tuntuu ettet jaksa ryhtyä äidiksi. Suomessakin on tosi paljon lapsettomia pareja,jotka tekisivät melkein mitä vain saadakseen lapsen.
Abortti jättää monesti syvät haavat naisen sieluun ja syyllisyys jää kaivertamaan vaikka moni ehkä sanookin,ettei pitäisi tuntea syyllisyyttä. Toisaalta onhan abortti kuitenkin sama kuin lapsen tappamista kohtuun eikä syyllisyys häviä sillä,että unohtaa teon. Mitä jos olet tullutkin raskaaksi,koska tämän ihmisen pitäisi syntyä? Jospa hänen elämällään on jokin merkitys?
Mahtuisiko elämäänne sittenkin kohdussasi jo kasvava lapsi? Tämähän on aivan luonnollinen ja elämää eteenpäin vievä - onnellinen - tapahtuma.
Mielesi on ilmeisen oikeassa, kun se saa ajatuksen lapsen elän lopettamisesta tuntumaan pahalta. Abortin mukana menee toisinaan sekä mielenrauha että parisuhde.
Minunkin lapsistani on kaksi saapunut tähän maailmaan "yllätyksinä". Mitään parempaa minulle ei kuitenkaan ole tapahutunut, kun lapsien syntymä ja kasvaminen heidän kanssaan.
Haluaisitko ehkä kertoa, miksi olet vakaasti päättänyt tehdä sen? Onko ikää mielestäsi liikaa ja pelkäät lapsen olevan vammainen tms.? Itse olin yli nelikymppinen, kun sain nuorimman ja hän on terve elinvoimainen kaveri ja välkky ikäisekseen. Hän on perheen iltatähti ja vanhempien sisarusten lemmikki.
Toki itsekin raskaaksi tulon jälkeen mietin, että mitä olin mennyt tekemään, mutta eipä ole kaduttanut...
Jos satut olemaan ensikertalainen ja suhde tuore, mieti siltikin kahdesti. Joskus käy niin, ettei enää saakaan abortin jälkeen yhtään lasta ja se voi olla turhan kova paikka.Lpsettomuus on nykyään niin hirveän yleistä.
Tämä ei todellakaan ole helppo ratkaisu, en usko että kukaan huvikseen tekee aborttia (tai tiedän, että et sitä tarkoittanutkaan!!), enkä halua, että minua pidettäisiin itsekkäänä päätökseni vuoksi... tämä on muutenkin vaikea asia... Ikää minulla on 24 vuotta, ja rakastan lapsia!!! Opiskelenkin juuri työhön lasten ja nuorten parissa. Haluan omia tulevaisuudessa, en vielä... ajankohta on todella väärä... Opinnot ovat siis kesken... Ja emme ole miesystäväni kanssa tunteneet toisiamme vielä kovin pitkään... Lisäksi asumme eri kaupungeissa. Välitämme toisistamme todella paljon, mutta en voi vielä sanoa, onko kyse rakkaudesta...ehkä epävarmuus suhteestamme on myös vaikuttava asia... Ja todellakin, söin pillereitä sen vuoksi, jotta en tulisi raskaaksi... Olen aina ajatellut, että perustan perheen vakavalle ja tasaiselle pohjalle... Ja nyt mitkään merkit ei oikein viittaa siihen... Taloudellinen tilanteeni on todella huono, hyvä kun itsestäni pystyn huolehtimaan. En tiedä, kuulostavatko nämä muiden mielestä ehkä vain tekosyiltä ja vastuun kaihtamiselta, mutta vastuun kaihtamisena en itse tätä pidä!!! Tai siis... jos ehkäisy olisi unohtunut... en tiedä!! Ajatukset ovat niin sekaisin, että toivottavasti kirjoituksissani on edes vähän tolkkua! Kaikki ystäväni sanovat, että minusta tulisi hyvä äiti, sitä en itsekään epäile!!Olisin hyvä ja rakastava äiti!!! Haluan tarjota lapselleni aikanaan mahdollisimman hyvät olosuhteet, isän ja äidin... Tällä hetkellä elämässäni ei ole sellaista vakautta, että pystyisin tarjoamaan hyvän perhe-elämän...
Minua niin pelottaa myös se, että minut tuomitaan päätökseni vuoksi!! Monelle en uskalla edes asiasta kertoa...
Mutta kiitos Teille kaikille vastauksistanne! On niin paljon helpompaa, kun tietää ettei ole yksin.
Olet 24 vuotias ja sanot rakastavasi lapsia. Kerrot:
"Kaikki ystäväni sanovat, että minusta tulisi hyvä äiti, sitä en itsekään epäile!!Olisin hyvä ja rakastava äiti!!!"
Ei lapsesi muuta tarvitse.
Älä suotta hermostu ja hätäänny. Asiat järjestyvät. Yhdessä lapsesi kanssa olette turvassa.
Minullakin kävi noin että tulin ehkäisystä huolimatta tuoreessa suhteessa raskaaksi. Meillä molemmilla oli ja edelleen on opinnot kesken ja asumme eri kaupungeissa, välimatkaa yli 300km. Jo pelkästään nämä asiat olivat tarpeeksi ja päädyimme aborttiin. Kuinka elämä olisi onnistunut kun molemmat asuvat eripaikkakunnilla pienissä opiskelija-asunnoissa? Ei meidän mielestä mitenkään, varsinkaan kuin samalle paikkakunnalle muuttaminen on mahdollista vasta valmistumisen jälkeen, rippuen tietysti työtilanteista...
Toiset sinut ehkä tuomitsevat ja toiset ei, elämä vain on sellaista. Ja kyllä sinä selviä!
Kuten joku yllä oleva sanoi, et tarvitse muuta kuin sen, että olet hyvä äiti. Maailmassa on paljon köyhiä vanhempia-sinulla taas on tulevaisuudessa ammatti,jonka turvin elätät lapsesi. Toisilla ei ole sitä turvaa koskaan. Oletkohan kuullut sanonnan:lapsi tuo leivän tullessaan=)
Oikeasti Suomessa on hyvä sosiaalituki. Saisit äitiyspäivärahaa minimissään 300 €/kk,lapsilisää onkohan se nyk. 130 ja lisäksi asumistukea muutaman satasen. Myös sossusta saisit rahaa jos esim. isä ei voi osallistua kuluihin ja muutenkin jokaisen perheenjäsenen kohdalle lasketaan oma osuus, joten vauvasi pitäisi saada vielä siihen päälle n. 300-400. Kyllähän tonnilla jo lapsen elättää,mikä noista suurinpiirtein kertyisi.
Et myöskään ole ollut vastuuton,koska huolehdit ehkäisystä-ei tämä sinun vikasi ole..mutta sen sijaan että poet syyllisyyttä raskaudestasi,mitä jos ajattelisitkin asiaa siltä kantilta,että ehkä tosiaan tämän lapsen on tarkoitettu syntyä?
Mieti rauhassa,shokkitilanteessa ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä..
En ymmärrä miksi aborttia kritisoidaan niin voimakkaasti? Sehän on jokaisen henkilökohtainen päätös ja meidän pitäisi olla hemmetin iloisia että suomalaisilla naisilla on siihen ylipäätään oikeus! Jokaisella on henkilökohtaiset "syynsä" miksi ei välttämättä halua lasta maailmaan. En sano että se olisi mitenkään kevyesti otettava asia ja niinkun monet sanovat että "ei ole ikinä katunut lapsen syntymää mutta katuneet aborttia" Varmasti suurin osa tästä katumuksesta syntyy ympäristön paineista - jos toisen mielestä abortti on väärin niin pitäköön omana tietonaan. Kai sitä jokainen saa omalle kropalleen tehdä mitä haluaa, mutta vastaa tietysti tunteistaan sitten itse.
Olen itse fanaattinen ehkäisyn suhteen olen kuvitellut itse mitä tekisin jos tulisi raskaaksi siitä huolimatta että otan minuutin tarkkuudella pillerit joka päivä. Luultavasti tekisin abortin, vaikkakin tällaista on helppo sanoa kun ei ole siinä tilanteessa.
Halusin vaan esittää eriävän mielipiteen siitä että en pidä aborttia mitenkään lapsen tappamisena taikka moraalisesti vääränä. Minusta tuntuu pahalta puolestasi jos ympärilläsi on ihmisiä jotka pitävät aborttia vääränä ratkaisuna - mitä he ovat sanomaan; sinähän se rskaana olet! Siinä vaiheessa kun on vasta tullut raskaaksi niin sehän on vain lääketieteellinen toimenpide. Mutta jos oikeasti mietit että sinusta VOISI tulla äiti niin veikkaan, että mietit todellakin lasta sisälläsi etkä "vain alkiota". Varmasti vaikea päätös, voimia Sinulle tehdä se päätös miltä SINUSTA tuntuu, ei se mitä muut odottavat sinun tekevän :)
Mulle on tullut kolme vahinkoa, kaksi meni ok, mutta tämä kolmas jos hieman aiheutti sekavuutta ajatuksissa-piti tehdä ensin väitöskirja ja niin edelleen. Seinä tuli vastaan siinä etten pystynyt perustelemaan itselleni, miksi 2 ekaa annoin syntyä ja elää, miksi nyt kolmannen olisin tapattanut. en uskonut myöskään että entinen huoleton elämä olisi ollut mahdollista abortin tekemisen jälkeen, olen sen verran herkkä ihminen luonteeltani. Karkeat kovikset varmaan selviää ilman syyllisyydentuntoja varsinkin kun tarpeeksi hokee mantraa että ei sikiö vielä tunne kipua jne. ei se vielä mikään ihminen ole jne. mutta kun on itse todistanut että näin se menee, sikiö on pieni ihminen, se kasvaa ja kehittyy, on täysin yksilöllinen geenperimältään, eikä koskaan kukaan tule olemaan samanlainen hänen kanssaan, on tosi vaikeaa mennä tekemään jauhelihaa tästä fantastisesta luomakunnan ihmeestä.siis omasta lapsesta.mutta sinhän teetkin omat ratkaisusi asiassa.
itse olin vuoden seurustellut kun aloin odottaa esikoistani. olin sillon 19-vuotta kun hän syntyi. muutin raskauden alussa yhteen lapsen isän ja nykyisen mieheni kanssa. toinen lapsemme synti kun olin 21-vuotias. valmistuin ennen esikoisen syntymää lähihoitajaksi. nyt lapset on 1-ja 3-vuotiaat. olen hakenut ammattikorkeakouluun opiskelemaan. mieheni valmistui ammattiin 1.5-vuotta sitten.
lapset ei estä opiskelua. välivuotta voi pitää opiskelusta ja jatkaa äitiysloman jälkeen. omien kokemusten mukaan opiskelun ja perheen yhteen sovittaminen onnistuu ihan hyvin.
jos rakastat lapsia, niin miksi ihmeessä teet abortin? tätä lasta jota odotat et voi koskaan myöhemmin saada. et vaan kuulosta kovin huonolta äiti ehdokkaalta. kukaan ei ole valmis äidiksi. äidiksi kasvaa kuitenkin vasta lapsen myötä.
katso niitä ultraääni kuvia. yli 10 viikkonen sikiö on jo ihan vauvan näkönen ja liikkuu kohdussa.
en halua kuitenkaan painostaa tai olla ilkeä. halusin vain kertoa omista kokemksistani.
mulle kävi samalla tavalla...nyt raskausviikko 5 meneillään...lapsi sai alkunsa yhdenillansuhteesta.ja mies ei nyt tajuu mitään tästä.on ihan paskana.minä olen taas päättänyt pitää lapsen,joka monen mielestä taas on väärin.
mut mun mielestä jokainen tekee niin ku tekee mieli.
tsemppiä sulle ja koita jaksaa
Tulin raskaaksi 3 vuotta sitten vaikka söin pillereitä. Pitkään jatkunut syvä masennus joka aiheutti syömishäiriöitä ja hormonien heittelyä yhdistettynä vääriin pillereihin teki tehtävänsä. Huomasin raskauden vasta niin myöhään että tuli oikeasti kiire päättää mitä tehdä. Tiesin kyllä heti sisimmässäni tekeväni abortin mutta harkitsin vakavasti ja järjestelmällisesti kaikkia vaihtoehtoja. Tilanne silloin oli hyvin pitkälti samanlainen kuin sinulla. Minusta ei ole väärin vaatia aikaa itselleen ja kumppanilleen ennen lapsien hankkimista. ensin täytyy tutustua toiseen kunnolla ja puhua lapsien hankkimisesta ja sen jälkeen voi sitten jo vahinko sattuakin. Tuen ja kunnioitan kuitenkin myös niitä naisia, jotka pitävät lapsen vaikka se olisi saanut alkunsa yhden yön suhteesta. Pysyhän sinä siellä urheana ja rohkeana ja tee juuri niinkuin sydän ja järki sanoo (on se sitten kummin vain) tosi asia on se että kukaan joka ei ole ollut samassa tilanteessa kuin sinä ei voi sanoa mikä on oikein ja mikä väärin samoin kuin minä en voi mennä jälkiviisastelemaan niille jotka ovat lapsen pitäneet.
tulevaa varten valmistellen (siis jos päädyt aborttiin niin) jossain vaiheessa varmasti tulee paha olla. Minulle tuli silloin kun toimenpidettä edeltävä ultraääni tehtiin ja lääkäri tokaisi että kyllä täällä elävä sikiö on. toisen kerran niihin aikoihin kun vauva olisi syntynyt. Ja vähän väliä se mielessä on ja tulee varmasti olemaankin mutta ei se minua huonommaksi ihmiseksi ole tehnyt. Kerää ympärillesi tukiverkko ja katso ettet jää yksin kyllä kaikki järjestyy
Minua tämä kans vähän vaivaa, koska alotan kohta pillerit. Eikö ne kuitenkin ole aika tehokkaita, jos muistaa ottaa tarkalleen samaan kellon aikaan?! Minulle on kerrottu, että ei passaa olla paljo heittoja pillereitten aikona ja tarkka pitää olla ellei halua raskaaksi. Vai oonko ihan väärässä?!
ehkäisyteho on noin 99 prosenttia, eli vuoden käytön aikana yksi sadasta käyttäjästä "raskautuu". Lähipiirissäni nyt kaksi, toinen synnytti juuri.
Eli tehokkaita ovat, idioottivarmaa vain ei ole kuin selibaatti. Jos sinulle sopii, varminta on käyttää kondomia pillerien lisäksi.
***
Se ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta etteivätkö ne pettäisi vaikka itse olisit tehnyt kaiken ihan oikein. Tai ainakin omien tietojesi mukaan. Mitään muuta ei tarvita kuin jokin syy miksi vaikuttavat aineet eivät imeydy. Vatsatauti tai krapula ovat tietty yksi syy, mutta ne kyllä usein huomaakin. Ongelmana siinäkin on vain se, että mitäpä jos ensin oli se yhdyntä ja vasta sitten esim. vatsatauti.
Toinen mikä on tärkeää muistaa pillereiden kanssa, että AINA on muistettava lääkärille kertoa syövänsä e-pillereitä muita lääkkeitä määrättäessä. Jos lääkäri ei tiedä sitä, hän saattaa määrätä lääkettä joka haittaa e-pillerin imeytymistä. Vielä ongelmallisempaa ovat luontaistuotteet. Tuotteissa ei ole mainintaa siitä, että se heikentäisi ehkäisytehoa eikä usein myyjätkään sitä tiedä.Tähän hätään en löytänyt kokoamaani listaa mutta muistaakseeni ainakin neidonhiuspuu olisi yksi tälläinen petollinen luonnon tuote. Eli ennen kuin käyttää mitään luontaistuotetta, rohdosta yms. kannattaa aina varmistaa vaikka apteekkinsa farmaseutilta onko purkin kyljessä jotain mitä ei olisi hyvä käyttää. Valitettavasti kaikista käytössä olevista yrteistä ja rohdoista ei ole mitään tutkittua tietoa siitä miten reagoi yhdessä muiden lääkkeiden esim. e-pillereiden kanssa. Tämä saattaa osaksi selittää näitä mystisiäkin raskauksia jossa testi on näyttänyt plussaa vaikka napit on otettu täsmälleen samalla kellon lyömällä, aina.
Jos yhtään lohduttaa, niin itse olen syönyt eri merkkisiä pillereitä jo 10 vuotta ja olen sen koko ajan ollut vakituisessa parisuhteessa, eli ehkäisyä on todellakin tarvittu ;) Eikä ainakaan vielä ole pettänyt kertaakin, eikä toivottavasti petäkään. Tuo varmuusprosentti ei kyllä ihan tarkoita sitä, että jos 100 kertaa suhaa niin yhdellä kerralla napsahtaa.
minkähän merkkisiä syömäsi pillerit olivat?
entä lukiko ohjeessa mitään niiden tehosta taukoviikolla?
itse syön yasmineja neljättä kuukautta ja nyt epäilyttää olenko raskaana. käyttöohjeessa lukee että ehjäisy teho säilyy taukoviikon ajan ja jokaisen pillerin olen ottanut.