Kirjoitit Hagía Sofia kirkon pyhittämisen perusteena olleen VT allegorisen naishahmon.
Sen tiedän, että monet ortodoksit samaistavat Pyhän viisauden Kristuksen viisauden kanssa. En pidä tätä samaistamista kuitenkaan oikeana.
Hagia Sofian rakentaminen ja sen pyhittäminen on
tapahtunut harkitusti. Olemmeko unohtaneet tai kadottaneet sen viisauden joka silloisen kirkon rakentajilla ja pyhittäjillä aikanaan oli. Miksi pyhittäminen on kohdistunut tähän Hagia Sofia sisältöön, eikä suoraan Kristukseen. Pyhittämisen teko on kohdistunut harkitusti aivan muuhun. Olisin kiinnostunut näistä VT teksteistä ja kohdista joissa Pyhä Viisaus mainitaan.
Sen tiedän, että monet ortodoksit samaistavat Pyhän viisauden Kristuksen viisauden kanssa. En pidä tätä samaistamista kuitenkaan oikeana.
Hagia Sofian rakentaminen ja sen pyhittäminen on
tapahtunut harkitusti. Olemmeko unohtaneet tai kadottaneet sen viisauden joka silloisen kirkon rakentajilla ja pyhittäjillä aikanaan oli. Miksi pyhittäminen on kohdistunut tähän Hagia Sofia sisältöön, eikä suoraan Kristukseen. Pyhittämisen teko on kohdistunut harkitusti aivan muuhun. Olisin kiinnostunut näistä VT teksteistä ja kohdista joissa Pyhä Viisaus mainitaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos olet kiinnostunut Pyhästä Viisaudesta, niin lue Raamatusta koko Sananlaskujen kirja, sekä Salomon Viisaus. Salomon Viisaus kuuluu ns deuterokanonisiin kirjoihin, joten sitä ei suomalaisissa Raamatuissa yleensä ole, paitsi suurissa ns Perheraamatuissa. Deuterokanoniset eli apogryfikirjat ovat ilmestyneet myös erillisenä suomennoksena. Sen saanee kirjastosta.
Molemmat näistä VT:n kirjoista ovat liturgisia kirjoja, joten niistä luetaan parimiatekstejä ehtoopalveluksissa. Pyhästä Viisaudesta kertova parimia, joka on kooste Sananlaskujen kirjan ja Viisauden kirjan teksteistä luetaan kirkossamme Pyhän Johannes Krysostomoksen päivänä.
Helsingin yliopiston VT:n eksegetiikan professori Raija Sollamo on kirjottanut hyvän artikkelin tästä aiheesta teokseen Naisia Raamatussa, Viisaus ja rakkaus. Toim Raija Sollamo ja Ismo Dundenberg. Helsinki 1992.
Monet ortodoksiset filosofit ja teologit ovat käsitelleet aihetta teoksissaan, ainakin Solovjev ja muistaakseni myös Berdjajev, ja varmasti sofiologiaa ovat harrastaneet myös myöhemmät teologit. En itse tunne tätä asiaa, enkä ole siihen syvemmin perehtynyt.
Olen syväst kiinnostunut sofiologiasta tai
naisellisesta maailmankuvasta, vaikka mies olenkin. Lämmin kiitos huolehtimisesta.