MARKKU MEILO

Keitä he ovat?

JEHOVAN TODISTAJAT toivovat sinun tutustuvan heihin paremmin. Olet ehkä tavannut heitä naapureina ja työtovereina tai muuten jokapäiväisessä elämässä. Olet saattanut nähdä heitä kadulla tarjoamassa lehtiään ohikulkijoille. Tai kenties olet keskustellut heidän kanssaan lyhyesti ovellasi.

Jehovan todistajat ovat kiinnostuneita sinusta ja hyvinvoinnistasi. He haluavat olla ystäviäsi ja kertoa sinulle enemmän itsestään, vakaumuksestaan, järjestöstään ja siitä, mitä he ajattelevat ihmisistä ja maailmasta, jossa me kaikki elämme. Siksi he ovat valmistaneet tämän esitteen sinua varten.

Useimmissa suhteissa Jehovan todistajat ovat samanlaisia kuin kaikki muutkin. Heillä on normaaleja taloudellisia, fyysisiä ja tunneperäisiä ongelmia. He tekevät erehdyksiä aika ajoin, sillä he eivät ole täydellisiä, henkeytettyjä eivätkä erehtymättömiä. Mutta he yrittävät oppia kokemuksistaan ja tutkivat ahkerasti Raamattua tehdäkseen tarvittavat korjaukset. He ovat vihkiytyneet Jumalalle tehdäkseen hänen tahtonsa, ja he pyrkivät täyttämään vihkiytymislupauksensa. Kaikessa toiminnassaan he etsivät Jumalan sanan ja hänen pyhän henkensä ohjausta.

Heille on erittäin tärkeää, että heidän uskonkäsityksensä perustuvat Raamattuun eivätkä pelkkiin ihmisten oletuksiin tai uskontunnustuksiin. He ajattelevat samalla tavalla kuin apostoli Paavali, joka sanoi Jumalan pyhän hengen vaikutuksesta: ”Havaittakoon Jumala totuudelliseksi, vaikka jokainen ihminen havaittaisiin valehtelijaksi.” (Roomalaisille 3:4, Pyhä Raamattu – Uuden maailman käännös.) Kun opetukset esitetään Raamatun totuuksina, todistajat kannattavat painokkaasti sitä menettelyä, jota beroialaiset noudattivat kuultuaan apostoli Paavalin saarnaavan: ”He ottivat sanan vastaan erittäin alttiisti ja tutkivat huolellisesti päivittäin Raamatun kirjoituksista, olivatko nämä asiat niin.” (Apostolien teot 17:11.) Jehovan todistajat uskovat, että kaikkien uskonnollisten opetusten yhdenmukaisuus henkeytetyn Raamatun kanssa tulisi koetella tällä tavoin, riippumatta siitä, esittävätkö he itse noita opetuksia vai jotkut muut. He kehottavat lämpimästi sinuakin tekemään näin keskustellessasi heidän kanssaan.

Tästä ilmenee, että Jehovan todistajat uskovat Raamatun olevan Jumalan sana. He pitävät sen 66:ta kirjaa henkeytettyinä ja historiallisesti luotettavina. Sitä, mitä yleensä sanotaan Uudeksi testamentiksi, he kutsuvat Raamatun kreikkalaisiksi kirjoituksiksi, ja Vanhaa testamenttia he sanovat Raamatun heprealaisiksi kirjoituksiksi. He luottavat näihin molempiin, sekä Kreikkalaisiin että Heprealaisiin kirjoituksiin, ja käsittävät ne kirjaimellisesti, elleivät käytetyt ilmaukset tai tekstiyhteys selvästi osoita jotakin kohtaa kuvaannolliseksi tai vertauskuvalliseksi. Heidän käsityksensä mukaan monet Raamatun ennustukset ovat täyttyneet, toiset täyttyvät parhaillaan ja vielä osa odottaa täyttymistään.

HEIDÄN NIMENSÄ

Jehovan todistajat – tätä nimeä he käyttävät itsestään. Se on kuvaava nimitys, koska se osoittaa heidän todistavan Jehovasta sekä hänen jumaluudestaan ja tarkoituksistaan. ”Jumala”, ”Herra” ja ”Luoja” – kuten ”presidentti”, ”kuningas” ja ”kenraali” – ovat arvonimiä, ja niitä käytetään monesta eri persoonasta. Mutta ”Jehova” on persoonanimi, ja se viittaa kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja maailmankaikkeuden Luojaan. Tämä osoitetaan psalmissa 83:18, joka tunnetun englanninkielisen Kuningas Jaakon raamatunkäännöksen mukaan kuuluu: ”Jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka nimi yksin on JEHOVA, olet korkein koko maassa.”

Nimi Jehova (eli Jahve, jota jotkut oppineet käyttävät mieluummin) esiintyy lähes 7 000 kertaa alkuperäisissä Heprealaisissa kirjoituksissa. Useimmissa Raamatuissa sitä ei ole, vaan se on korvattu sanalla ”Jumala” tai ”Herra”. Lukija voi kuitenkin usein nähdä näistäkin Raamatuista, missä jakeissa nimi Jehova on alkukielisessä heprealaisessa tekstissä, sillä korvikesanat on niissä usein painettu kapiteelikirjaimilla: JUMALA, HERRA. Toisaalta monet nykyaikaiset käännökset kyllä käyttävät nimeä Jehova tai Jahve. Niinpä Jesajan 42:8 kuuluu Uuden maailman käännöksen mukaan: ”Minä olen Jehova. Se on minun nimeni.” Myös vuoden 1992 kirkkoraamatussa Jumalan nimi esiintyy tässä jakeessa muodossa ”Jahve”.

Raamatunkohta, johon Jehovan todistajien nimi perustuu, on Jesajan 43. luvussa. Siinä maailmannäyttämö esitetään oikeudenkäynnin tapahtumapaikkana: Kansojen jumalia kehotetaan tuomaan esiin todistajansa ja näyttämään toteen väitteensä, jonka mukaan ne ovat oikeassa, tai kuuntelemaan Jehovan puolella olevia todistajia ja tunnustamaan totuus. Sitten Jehova julistaa kansalleen: ” ’Te olette minun todistajiani’, lausuu Jehova, ’niin, palvelijani, jonka olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä olen sama. Ennen minua ei ollut muodostettu yhtään Jumalaa, eikä minun jälkeeni edelleenkään ole ollut ketään. Minä – minä olen Jehova, eikä minun lisäkseni ole ketään pelastajaa.’ ” (Jesaja 43:10, 11.)

Jehova Jumalalla oli todistajia maan päällä tuhansien vuosien ajan ennen Jeesuksen syntymää. Heprealaiskirjeen 11. luvussa luetellaan joitakin noista uskon miehistä, minkä jälkeen 12. luvun ensimmäisessä jakeessa sanotaan: ”Niinpä siis, koska ympärillämme on näin suuri pilvi todistajia, pankaamme mekin pois jokainen paino ja meidät helposti kietova synti ja juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu.” Jeesus sanoi Pontius Pilatuksen edessä: ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten olen tullut maailmaan, että todistaisin totuudesta.” Häntä kutsutaan ”uskolliseksi ja totuudelliseksi todistajaksi”. (Johannes 18:37; Ilmestys 3:14.) Jeesus kertoi opetuslapsilleen: ”Te saatte voimaa, kun pyhä henki tulee päällenne, ja te tulette olemaan todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin asti.” (Apostolien teot 1:8.)

Tämän perusteella ne noin 6 miljoonaa ihmistä, jotka nykyään kertovat Kristuksen Jeesuksen hallitseman Jehovan valtakunnan hyvää uutista yli 230 maassa, katsovat, että heidän on sopivaa käyttää itsestään nimitystä Jehovan todistajat.

Opettaako Raamattu, että ”Pyhä Henki” on persoona?

Jotkin yksittäiset pyhästä hengestä puhuvat jakeet näyttävät viittaavan siihen, että se olisi persoona. Pyhää henkeä sanotaan esimerkiksi auttajaksi (kreik. pa·ra′klē·tos; ”lohduttaja”, KR-1776; ”Puolustaja”, KR-38, Väl), joka ”opettaa”, ”todistaa”, ”puhuu” ja ”kuulee” (Joh. 14:16, 17, 26; 15:26; 16:13). Mutta toisten raamatunkohtien mukaan jotkut ’täyttyivät’ pyhällä hengellä ja joitakuita ’kastettiin’ tai ’voideltiin’ sillä (Luuk. 1:41; Matt. 3:11; Apt. 10:38). Se, mitä jälkimmäisissä kohdissa sanotaan pyhästä hengestä, ei selvästikään sovellu persoonaan. Voidaksemme ymmärtää, mitä Raamattu kokonaisuudessaan opettaa, meidän täytyy tarkastella kaikkia näitä kohtia. Mikä on järkevä johtopäätös? Että tässä ensiksi mainituissa kohdissa käytetään kuvakieltä, jossa Jumalan pyhä henki, hänen vaikuttava voimansa, personoidaan, samoin kuin Raamattu personoi myös viisauden, synnin, kuoleman, veden ja veren. (Ks. myös aihetta ”Henki”, s. 76, 77.)

Pyhä Raamattu ilmaisee Isän persoonanimen – Jehova. Se ilmoittaa, että Poika on Jeesus Kristus. Mutta pyhästä hengestä ei missään raamatunkohdassa käytetä persoonanimeä.

Apostolien tekojen 7:55, 56 kertoo, että Stefanokselle annettiin näky taivaasta, jossa hän näki ”Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella”. Hän ei kuitenkaan maininnut nähneensä pyhää henkeä. (Ks. myös Ilm. 7:10; 22:1, 3.)

New Catholic Encyclopedia myöntää: ”Suurimmalta osaltaan U[uden] T[estamentin] jakeet ilmaisevat Jumalan hengen olevan jokin eikä joku; tämä näkyy erityisesti siitä, että Jumalan henki ja voima rinnastetaan toisiinsa.” (1967, XIII osa, s. 575.) Se mainitsee myös: ”Apologeetat [toisella vuosisadalla eläneet kreikkalaiset kristityt kirjoittajat] puhuivat Hengestä liian epävarmasti; kirkon myöhempien opetusten valossa voisi sanoa: liian persoonattomasti.” (XIV osa, s. 296.)

Onko Raamattu yhtä mieltä niiden kanssa, jotka opettavat, että Isä ja Poika eivät ole toisistaan erottuvia, erillisiä yksilöitä?

Matt. 26:39, KR-38: ”Hän [Jeesus Kristus] meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: ’Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä.’ ” (Jos Isä ja Poika eivät olisi erillisiä yksilöitä, tällainen rukous olisi ollut merkityksetön. Jeesus olisi rukoillut itseään, ja hänen tahtonsa olisi väistämättä ollut Isän tahto.)

Joh. 8:17, 18, KR-38: ”[Jeesus vastasi juutalaisille fariseuksille:] Onhan teidän laissannekin kirjoitettuna, että kahden ihmisen todistus on pätevä. Minä olen se, joka todistan itsestäni, ja minusta todistaa myös Isä, joka on minut lähettänyt.” (On siis selvää, että Jeesus puhui itsestään Isästään erottuvana, erillisenä yksilönä.)

Ks. myös pääaihetta ”Jehova”, s. 104, 105.

Opettaako Raamattu, että kaikki, joiden sanotaan olevan kolminaisuuden osia, ovat ikuisia, että yhdelläkään ei ole alkua?

Kol. 1:15, 16, KR-38: ”Hän [Jeesus Kristus] on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on.” Missä mielessä Jeesus Kristus on ”esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa”? 1) Kolminaisuusopin kannattajat sanovat, että ”esikoinen” merkitsee tässä tärkeintä, erinomaisinta ja huomattavinta; Kristusta ei siten käsitettäisi osaksi luomakuntaa, vaan huomattavimmaksi suhteessa niihin, jotka on luotu. Jos asia on niin ja jos kolminaisuusoppi pitää paikkansa, niin miksi ei myös Isän ja pyhän hengen sanota olevan esikoisia ennen kaikkea luomakuntaa? Raamattu soveltaa tämän ilmauksen kuitenkin vain Poikaan. Tavanomaisen merkityksensä mukaan sana ”esikoinen” osoittaa, että Jeesus on vanhin Jehovan poikien perheessä. 2) Ilmaus ”[jonkun tai jonkin] esikoinen” esiintyy Raamatussa ennen Kolossalaiskirjeen 1:15:tä kymmeniä kertoja, ja joka kerta, kun se sovelletaan eläviin luomuksiin, sitä käytetään samassa merkityksessä: esikoinen on osa ryhmästä. ”Israelin esikoinen” on yksi Israelin pojista; ”faraon esikoinen” on yksi faraon perheestä; ’kotieläinten esikoiset’ kuuluvat noihin eläimiin. Mikä sitten saa jotkut esittämään sille erilaisen merkityksen Kolossalaiskirjeen 1:15:ssä? Tapa, jolla Raamattu käyttää tuota sanaa, vai uskomus, joka heillä jo on ja jota he yrittävät tukea? 3) Sulkeeko Kolossalaiskirjeen 1:16, 17 (KR-38) Jeesuksen niiden ulkopuolelle, jotka on luotu, kun siinä sanotaan, että ”hänessä luotiin kaikki, – – kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen”? Sanaa ”kaikki” vastaava kreikkalainen sana on pan′ta, sanan pas taivutusmuoto. Luukkaan 13:2:ssa KR-92, KR-38 ja UTN kääntävät tämän ilmauksella ”kaikki muut”; EU kääntää ”muut”. (Ks. myös Luuk. 21:29, EU, ja Fil. 2:21, UTN ja EU.) Sopusoinnussa kaiken muun kanssa, mitä Raamattu sanoo Pojasta, UM antaa Kolossalaiskirjeen 1:16, 17:ssä pan′ta-sanalle saman merkityksen, niin että siinä oleva kohta kuuluu: ”Hänen välityksellään luotiin kaikki muu – –. Kaikki muu on luotu hänen välityksellään ja häntä varten.” Siten hänen osoitetaan olevan luotu, osa Jumalan luomakuntaa.

Ilm. 1:1; 3:14; KR-38: ”Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle – –. ’Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ”Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku [kreik. ar·khē′].” ’ ” (KR-92, UTN, UM jne. käyttävät samoin sanaa ”alku”.) Onko oikein kääntää tämä kohta näin? Joidenkuiden omaksuman näkökannan mukaan tässä tarkoitetaan sitä, että Poika oli ’Jumalan luomakunnan aloittaja’, että hän oli sen ’perimmäinen alkulähde’. Rafael Gyllenbergin Uuden Testamentin kreikkalais-suomalainen sanakirja (Helsinki 1939, s. 36) mainitsee kuitenkin ar·khē′-sanan ensimmäiseksi merkitykseksi ’alku’. On johdonmukaista päätellä, että Ilmestyksen 3:14:ssä mainittu persoona on luomus, ensimmäinen Jumalan luomistöistä, ja että hänellä oli alku. Vertaa Sananlaskujen 8:22:een, jossa monien raamatunselittäjien mukaan Poikaan viitataan personoituna viisautena. KR-92:n ja KR-38:n mukaan noiden sanojen esittäjä ’luotiin’.

Puhuessaan profeetallisesti Messiaasta Miikan 5:1 (KR-38 [5:2, UM]) sanoo, että hänen ”alkuperänsä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista”. KR-92:ssa sanotaan: ”Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana.” Onko hän tämän mukaan sama kuin Jumala? On huomattava, että RS kääntää nämä heprealaiset sanat ”iankaikkisten aikojen” sijasta sanoilla ”muinaiset ajat”; JB sanoilla ”vanhat ajat”; UM sanoilla ”ajan hämärän päivät”. Edellä mainitun Ilmestyksen 3:14:n valossa Miikan 5:1 ei todista, ettei Jeesuksella olisi ollut alkua.

Opettaako Raamattu, että kukaan niistä, joiden sanotaan kuuluvan kolminaisuuteen, ei ole suurempi eikä vähäisempi kuin toinen, että kaikki ovat yhdenvertaisia ja kaikkivaltiaita?

Mark. 13:32, KR-38: ”Siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.” (Näin ei tietenkään olisi, jos Isä, Poika ja Pyhä Henki olisivat yhdenvertaisia ja muodostaisivat yhden Jumaluuden. Ja jos, kuten jotkut sanovat, ihmisluonto olisi estänyt Poikaa tietämästä, niin jää kysymys: miksi Pyhä Henki ei tiennyt?)

Matt. 20:20–23, KR-38: ”Sebedeuksen poikain äiti – – sanoi hänelle [Jeesukselle]: ’Sano, että nämä minun kaksi poikaani saavat istua, toinen sinun oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi’. Mutta Jeesus vastasi – –: ’Minun maljani te tosin juotte, mutta minun oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille minun Isäni on sen valmistanut.’ ” (Kuinka outoa tämä olisikaan, jos Jeesus olisi Jumala, kuten väitetään! Vastasiko Jeesus tässä ainoastaan ”ihmisluontonsa” mukaisesti? Olisiko tosiaan johdonmukaista turvautua tällaiseen selitykseen, jos Jeesus tosiaan oli, kuten kolminaisuusopin kannattajat sanovat, ”Jumalihminen” – sekä Jumala että ihminen, ei vain jompikumpi? Eikö Matteuksen 20:23 pikemminkin osoita, että Poika ei ole yhdenvertainen Isän kanssa ja että Isä on pidättänyt itselleen joitakin etuoikeuksia?)

Matt. 12:31, 32, KR-38: ”Jokainen synti ja pilkka annetaan ihmiselle anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.” (Jos Pyhä Henki olisi persoona ja olisi Jumala, niin tämä raamatunkohta olisi täysin ristiriidassa kolminaisuusopin kanssa, koska se merkitsisi sitä, että Pyhä Henki olisi jollakin tavoin suurempi kuin Poika. Jeesuksen sanat osoittavat sen sijaan, että Isä, jolle tuo ”Henki” kuului, on suurempi kuin Jeesus, Ihmisen Poika.)

Joh. 14:28, KR-38: ”[Jeesus sanoi:] Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.”

1. Kor. 11:3, KR-38: ”Minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.” (On siis selvää, että Kristus ei ole Jumala ja että Jumala on arvoltaan Kristusta ylempi. Tulee huomata, että tämä kirjoitettiin noin vuonna 55, suunnilleen 22 vuotta sen jälkeen kun Jeesus oli palannut taivaaseen. Tässä esitetty totuus soveltuu siis Jumalan ja Kristuksen väliseen suhteeseen taivaassa.)

1. Kor. 15:27, 28, KR-38: ” ’Kaikki hän [Jumala] on alistanut hänen [Jeesuksen] jalkojensa alle’. Mutta kun hän sanoo: ’kaikki on alistettu’, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.”

Heprealainen sana Šad·daj′ ja kreikkalainen sana Pan·to·kra′tōr on molemmat käännetty ”Kaikkivaltiaaksi”. Molempia alkukielisiä sanoja käytetään toistuvasti Jehovasta, Isästä. (2. Moos. 6:3; Ilm. 19:6.) Kumpaakaan ilmausta ei koskaan käytetä Pojasta eikä pyhästä hengestä.

Opettaako Raamattu, että jokainen niistä, joiden sanotaan olevan kolminaisuuden osia, on Jumala?

Jeesus sanoi rukouksessa: ”Isä, – – tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:1–3, KR-38; kursivointi lisätty.) (Useimmat käännökset käyttävät tässä Isästä ilmausta ”ainoa tosi Jumala” [UM]. KR-92 ja UTN sanovat: ”ainoa todellinen Jumala”, EU: ”ainoan oikean Jumalan” ja KR-1776: ”ainoa totinen Jumala”. Voisiko hän olla ”ainoa tosi Jumala”, se ’joka yksin on totinen Jumala’, jos on olemassa kaksi muuta hänen kanssaan samanarvoista Jumalaa? Muiden, joita sanotaan ”jumaliksi”, täytyy olla joko vääriä jumalia tai vain tosi Jumalan heijastumia.)

1. Kor. 8:5, 6, KR-38: ”Vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja, niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.” (Isän ilmaistaan tässä olevan kristittyjen ”yksi Jumala”, joka on selvästi eri asemassa kuin Jeesus Kristus.)

1. Piet. 1:3, KR-38: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä.” (Raamattu puhuu toistuvasti vielä Jeesuksen taivaaseen nousemisen jälkeenkin Isästä Jeesuksen Kristuksen ”Jumalana”. Johanneksen 20:17:ssä Jeesus itse käytti ylösnousemuksensa jälkeen Isästään ilmausta ”Jumalani”. Kuten Ilmestyksen 3:12 kertoo, hän käytti myöhemmin taivaassa ollessaan jälleen samaa ilmausta. Raamatussa ei kuitenkaan mainita Isän käyttäneen kertaakaan Pojasta ilmausta ”Jumalani”, eikä Isä enempää kuin Poikakaan sano pyhän hengen olevan ”Jumalani”.)

Ks. huomautuksia raamatunkohdista, joita jotkut käyttävät yrittäessään todistaa, että Kristus on Jumala, aiheesta ”Jeesus Kristus”, s. 89–93.

Jesuiitta Karl Rahner myöntää kirjassaan Schriften zur Theologie: ”Sanaa Θεóς [Jumala] ei kuitenkaan koskaan käytetä Hengestä” ja: ”Ilmausta ο θεóς [kirjaimellisesti: Jumala] ei koskaan käytetä U[udessa] T[estamentissa] vastaamaan ilmausta πνευμα ἅγιον [pyhä henki].” (Zürich, Sveitsi, 1954, I osa, s. 156, 162.)

Tarjoavatko mitkään kolminaisuusopin kannattajien uskomuksensa tueksi käyttämät raamatunkohdat vankkaa perustaa tuolle opille?

Ihminen, joka tosiaan pyrkii saamaan selville totuuden Jumalasta, ei tutki Raamattua toivoen löytävänsä jonkin kohdan, jonka hän voisi saada sopimaan siihen, mitä hän jo uskoo. Hän haluaa tietää, mitä Jumalan sana itse sanoo. Hän voi löytää joitakin kohtia, jotka hänen mielestään voidaan lukea useammalla kuin yhdellä tavalla, mutta kun niitä verrataan muihin samaa aihetta koskeviin Raamatun lausuntoihin, niiden merkitys käy selväksi. Tulisi heti aluksi huomata, että useimmat kohdat, joita käytetään kolminaisuusopin ”todisteina”, mainitsevat todellisuudessa vain kaksi persoonaa, eivät kolmea; vaikka siis kolminaisuusopin kannattajien noista kohdista esittämät selitykset olisivatkin oikeita, ne eivät todistaisi, että Raamattu opettaa kolminaisuutta. Harkitse seuraavaa:

(Ellei toisin ole mainittu, kaikki seuraavassa osassa lainatut kohdat ovat vuoden 1938 kirkkoraamatusta.)

Raamatunkohtia joissa Jehovalle kuuluva arvonimi sovelletaan Jeesukseen Kristukseen tai joissa sitä väitetään sovellettavan Jeesukseen

Alfa ja Omega eli A ja O: Kenelle tämä arvonimi oikeastaan kuuluu? 1) Ilmestyksen 1:8:ssa sen sanotaan kuuluvan Jumalalle, Kaikkivaltiaalle. KR-1776:n mukaan tuota arvonimeä sovelletaan 11. jakeessa persoonaan, jonka sitä seuraava kuvaus ilmaisee olevan Jeesus Kristus. Oppineet tunnustavat kuitenkin, että 11. jakeessa oleva viittaus Alfaan ja Omegaan (A:han ja O:hon) on väärennetty, eivätkä KR-92, KR-38, UTN ja EU siksi ole sisällyttäneet sitä käännöksiinsä. 2) Monet Ilmestyksen hepreankieliset käännökset tunnustavat, että 8. jakeessa kuvailtu persoona on Jehova, ja siksi ne palauttavat Jumalan persoonanimen siihen. Ks. UM, vuoden 1984 viitelaitos (engl.). 3) Ilmestyksen 21:6, 7 osoittaa, että kristittyjen, jotka ovat hengellisiä voittajia, on määrä olla Alfana ja Omegana tunnetun persoonan ’poikia’. Näin ei koskaan sanota hengellä voideltujen kristittyjen suhteesta Jeesukseen Kristukseen. Jeesus sanoi heitä ’veljikseen’ (Hepr. 2:11; Matt. 12:50; 25:40). Mutta noita Jeesuksen ”veljiä” sanotaan ”Jumalan lapsiksi” (Gal. 3:26; 4:6). 4) Ilmestyksen 22:12:ssa EU sisällyttää mukaan nimen Jeesus, niin että 13. jakeessa oleva viittaus Alfaan ja Omegaan saadaan näennäisesti soveltumaan häneen. Kreikan kielessä siinä ei kuitenkaan esiinny nimeä Jeesus, eivätkä muut käännökset sisällytä sitä siihen. 5) Ilmestyksen 22:13:ssa Alfan ja Omegan sanotaan myös olevan ”ensimmäinen ja viimeinen”, mikä ilmaus Ilmestyksen 1:17, 18:ssa sovelletaan Jeesukseen. Samoin ilmaus ”apostoli” sovelletaan sekä Jeesukseen Kristukseen että joihinkin hänen seuraajiinsa. Mutta todistaako se, että he ovat sama persoona tai samanarvoisia? (Hepr. 3:1.) Todisteet viittaavat siis siihen johtopäätökseen, että arvonimi Alfa ja Omega soveltuu Kaikkivaltiaaseen Jumalaan, Isään, mutta ei Poikaan.

Pelastaja: Raamattu sanoo toistuvasti Jumalaa pelastajaksi. Jesajan 43:11:ssä Jumala jopa sanoo: ”Eikä ole muuta pelastajaa, kuin minä.” Koska myös Jeesusta sanotaan pelastajaksi eli vapahtajaksi, niin ovatko Jumala ja Jeesus sama? Eivät suinkaan. Tituksen kirjeen 1:3, 4 käyttää ilmausta ”Jumala, meidän vapahtajamme”, ja sitten ilmauksia ”Isä Jumala ja meidän Vapahtajamme Kristus Jeesus”. Molemmat persoonat ovat siis vapahtajia eli pelastajia. Juudaan kirjeen 25. jae osoittaa heidän välillään vallitsevan suhteen sanoessaan: ”Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.” (Kursivointi lisätty.) (Ks. myös Apt. 13:23.) Tuomarien 3:9:ssä sama heprealainen sana (mō·ši′a‛, käännettynä ”pelastaja” tai ”vapauttaja”), jota käytetään Jesajan 43:11:ssä, sovelletaan Israelin tuomariin Otnieliin, mutta se ei varmastikaan tehnyt Otnielista Jehovaa. Lukiessamme Jesajan 43:1–12:n kokonaisuudessaan havaitsemme 11. jakeen merkitsevän sitä, että Jehova on ainoa, joka sai aikaan pelastuksen eli vapautuksen Israelille; tuo pelastus ei tullut yhdeltäkään ympäröivien kansojen jumalista.

Jumala: Jehova sanoo Jesajan 43:10:ssä: ”Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule.” Merkitseekö tämä sitä, että koska Jeesusta Kristusta kutsutaan Jesajan 9:5:ssä (9:6, UM) profeetallisesti ”Väkeväksi Jumalaksi”, niin Jeesuksen täytyy olla Jehova? Tekstiyhteys vastaa jälleen kieltävästi. Yksikään epäjumalia palvovista pakanakansoista ei luonut jumalaa ennen Jehovaa, koska mikään niistä ei ollut olemassa ennen Jehovaa. Myöskään tulevaisuudessa ne eivät loisi yhtään todellista, elävää jumalaa, joka kykenisi ennustamaan. (Jes. 46:9, 10.) Se ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei Jehova olisi koskaan saattanut olemassaoloon ketään, jota voitaisiin sanoa jumalaksi (Ps. 82:1, 6; Joh. 1:1, UM). Jesajan 10:21:ssä Jehovaa sanotaan ”väkeväksi Jumalaksi”, samoin kuin Jeesusta sanotaan Jesajan 9:5:ssä; mutta vain Jehovaa on koskaan sanottu ”Jumalaksi, Kaikkivaltiaaksi” (1. Moos. 17:1).

Jos jokin arvonimi tai kuvaileva ilmaus esiintyy Raamatussa useammassa kuin yhdessä kohdassa, ei koskaan tulisi hätäisesti päätellä, että sen täytyy aina tarkoittaa samaa persoonaa. Sellainen järkeily johtaisi siihen johtopäätökseen, että Nebukadnessar olisi ollut Jeesus Kristus, koska molemmista käytettiin nimitystä ”kuningasten kuningas” (Dan. 2:37; Ilm. 17:14), ja että Jeesuksen opetuslapset olisivat todellisuudessa olleet Jeesus Kristus, koska molemmista käytettiin nimitystä ”maailman valkeus” (Matt. 5:14; Joh. 8:12). Meidän tulisi aina harkita tekstiyhteyttä ja muita raamatunkohtia, joissa sama ilmaus esiintyy.

Raamatun heprealaisten kirjoitusten kohtia, jotka selvästi soveltuvat Jehovaan ja jotka henkeytetyt raamatunkirjoittajat sovelsivat Jeesukseen Kristukseen

Miksi Johanneksen 1:23 lainaa Jesajan 40:3:a ja soveltaa sen siihen, mitä Johannes Kastaja teki valmistaessaan tietä Jeesukselle Kristukselle, kun Jesajan 40:3 koskee selvästi tien valmistamista Jehovan eteen? Koska Jeesus edusti Isäänsä. Hän tuli Isänsä nimessä ja hän oli vakuuttunut siitä, että hänen Isänsä oli aina hänen kanssaan, koska hän teki sitä mikä miellytti hänen Isäänsä (Joh. 5:43; 8:29).

Miksi Heprealaiskirjeen 1:10–12 lainaa psalmia 102:26–28 (102:25–27, UM) ja soveltaa sen Poikaan, kun nuo sanat on tuon psalmin mukaan osoitettu Jumalalle? Koska Jumala suoritti psalmistan kuvailemat luomistyöt nimenomaan Pojan välityksellä (ks. Kol. 1:15, 16; Sananl. 8:22, 27–30). Tulisi huomata, että Heprealaiskirjeen 1:5b lainaa 2. Samuelin kirjan 7:14:ää ja soveltaa sen Jumalan Poikaan. Vaikka tuo raamatunkohta soveltui ensimmäisellä kerralla Salomoon, niin sen myöhempi soveltaminen Jeesukseen Kristukseen ei merkitse sitä, että Salomo ja Jeesus ovat sama. Jeesus on ”enempi kuin Salomo” ja suorittaa Salomon esikuvaamaa työtä (Luuk. 11:31).

Raamatunkohtia jotka mainitsevat yhdessä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen

Matteuksen 28:19 ja 2. Korinttilaiskirjeen 13:13 (13:14, UM) ovat esimerkkejä tästä. Kumpikaan näistä kohdista ei sano, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat samanarvoisia tai yhtä iankaikkisia tai että kaikki ovat Jumala. Sivuilla 166–170 jo esitetyt raamatulliset todisteet esittävät syitä, joiden vuoksi näihin raamatunkohtiin ei voida yhdistää sellaisia ajatuksia.

Vaikka McClintockin ja Strongin Cyclopedia of Biblical, Theological, and Ecclesiastical Literature kannattaa kolminaisuusoppia, se myöntää Matteuksen 28:18–20:stä: ”Sinänsä tämä kohta ei kuitenkaan ratkaisevasti todistaisi mainittujen kolmen kohteen persoonallisuutta enempää kuin niiden tasa-arvoisuutta tai jumalallisuuttakaan.” (Vuoden 1981 uusintapainos, X osa, s. 552.) Muista raamatunkohdista, jotka myös mainitsevat yhdessä nuo kolme, tämä Cyclopedia myöntää, että ne ovat itsessään ”riittämättömiä” todistamaan kolminaisuutta. (Vrt. 1. Timoteuksen kirjeen 5:21:een, jossa Jumala ja Kristus ja enkelit mainitaan yhdessä.)

Raamatun heprealaisten kirjoitusten kohtia, joissa Jumalaan sovelletaan substantiivien monikkomuotoa

1. Mooseksen kirjan 1:1:ssä arvonimi ”Jumala” on käännetty sanasta ’Elo·him′, joka on hepreassa monikkomuoto. Kolminaisuusopin kannattajat selittävät tämän viittaavan kolminaisuuteen. He selittävät myös 5. Mooseksen kirjan 6:4:n ilmaisevan kolminaisuuden jäsenten yhteyttä sanoessaan: ”Herra, meidän Jumalamme [sanasta ’Elo·him′], Herra on yksi.”

Heprean kielessä tämä substantiivin monikkomuoto ilmaisee majesteettisuutta tai ylhäisyyttä (ks. Otavan iso tietosanakirja, 1961, 2. osa, palsta 765; myös New Catholic Encyclopedia, 1967, V osa, s. 287). Se ei välitä lainkaan ajatusta jumaluudessa olevien persoonien lukuisuudesta. Samoin, kun Tuomarien 16:23:ssa puhutaan väärästä jumalasta Dagonista, käytetään yhtä arvonimen ’elo·him′ muotoa; siihen liittyvä verbi on kuitenkin yksikössä, mikä ilmaisee, että kysymyksessä on vain yksi jumala. 1. Mooseksen kirjan 42:30:ssä (UM) Joosefia sanotaan Egyptin ”herraksi” (’ado·nē′, ylhäisyyttä ilmaiseva monikkomuoto).

Kreikan kielessä ei ole majesteettisuutta tai ylhäisyyttä ilmaisevaa monikkomuotoa. Siksi LXX:n kääntäjät käyttivät 1. Mooseksen kirjan 1:1:ssä sanan ’Elo·him′ vastineena ilmausta ho The·os′ (Jumala, yksikkömuoto). Markuksen 12:29 käyttää samoin kreikkalaista yksikkömuotoa ho The·os′ esittäessään Jeesuksen vastauksen, jossa hän lainaa 5. Mooseksen kirjan 6:4:ää.

5. Mooseksen kirjan 6:4:ssä heprealainen teksti sisältää Tetragrammin kahdesti, ja siksi se kuuluu täsmällisemmin: ”Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova.” (UM.) Israelin kansa, jolle nämä sanat esitettiin, ei uskonut kolminaisuuteen. Babylonialaiset ja egyptiläiset palvoivat jumalten kolminaisuuksia, mutta Israelille tehtiin selväksi, että Jehova on erilainen.

Raamatunkohtia joista voisi tulla useampaan kuin yhteen johtopäätökseen sen mukaan, mitä raamatunkäännöstä käyttää

Jos jae voidaan kieliopillisesti kääntää useammalla kuin yhdellä tavalla, niin mikä on oikea käännös? Se joka on sopusoinnussa muun Raamatun kanssa. Jos joku jättää huomioon ottamatta muut Raamatun osat ja rakentaa uskonsa jonkin tietyn jakeen suosikkikäännöksensä varaan, niin hänen käsityksensä ei todellisuudessa heijasta Jumalan sanaa vaan hänen omia ajatuksiaan ja kenties jonkun toisen epätäydellisen ihmisen ajatuksia.

Johannes 1:1, 2:

KR-38 sanoo: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä.” (UTN, EU, KR-92 ja KR-1776 ilmaisevat saman ajatuksen.) Mutta UM sanoo: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala. Tämä oli alussa Jumalan luona.”

Kumpi Johanneksen 1:1, 2:n käännös on sopusoinnussa tekstiyhteyden kanssa? Johanneksen 1:18 sanoo: ”Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt.” 14. jae sanoo selvästi, että ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa”. Myös 1. ja 2. jae sanovat, että hän oli alussa ”Jumalan tykönä”. Voiko joku olla jonkun tykönä ja samalla olla itse tuo persoona? Johanneksen 17:3:ssa Jeesus sanoi Isästään, että hän ’yksin on totinen Jumala’; ”jumalana” Jeesus siis pelkästään heijastaa Isänsä jumalallisia ominaisuuksia (Hepr. 1:3).

Onko käännös ”jumala” kreikan kieliopin sääntöjen mukainen? Jotkin hakuteokset väittävät ponnekkaasti, että kreikkalainen teksti täytyy kääntää: ”Sana oli Jumala.” Mutta kaikki eivät ole siitä samaa mieltä. Kirjoituksessaan ”Laatua ilmaisevia artikkelittomia substantiivisia predikatiiveja: Markus 15:39 ja Johannes 1:1” Philip B. Harner sanoi, että Johanneksen 1:1:n kaltaiset lauseet, ”joissa verbiä edeltää artikkeliton predikatiivi, ovat merkitykseltään pääasiassa laatua ilmaisevia. Ne osoittavat, että logoksella on theoksen luonto.” Hän ehdottaa: ”Tuo lause voitaisiin ehkä kääntää: ’Sanalla oli sama luonto kuin Jumalalla.’ ” (Journal of Biblical Literature, 1973, s. 85, 87.) Niin ollen tässä kohdassa se, että sana the·os′ on toista kertaa esiintyessään ilman määräistä artikkelia (ho) ja sijoittuu kreikankielisessä lauseessa ennen verbiä, on merkityksellistä. On kiinnostavaa, että kääntäjät, jotka itsepintaisesti kääntävät Johanneksen 1:1:n: ”Sana oli Jumala”, eivät epäröi käyttää joissakin kielissä epämääräistä artikkelia tai pientä alkukirjainta kääntäessään muita kohtia, joissa yksikkömuotoinen artikkeliton substantiivinen predikatiivi esiintyy ennen verbiä. Niinpä sekä JB että KJ käyttävät epämääräistä artikkelia sanoessaan Johanneksen 6:70:ssä Juudas Iskariotin olleen ”panettelija” ja kuvaillessaan Johanneksen 9:17:ssä Jeesusta ”profeetaksi”. (Vrt. myös KR-38 ja KR-1776.)

Myös piispa Aimo T. Nikolainen, vuoden 1992 suomalaisen kirkkoraamatun kääntäneen raamatunkäännöskomitean puheenjohtaja, totesi Johanneksen 1:1:stä Johanneksen evankeliumin kommentaarissaan: ”Nämä kolme lausumaa Sanasta, Logoksesta, kuuluvat yhteen ja kuvaavat Kristuksen suhdetta Jumalaan. ’Sana’ on persoona, joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Jumalan luona. Se on ’Jumala’ eli jumalallinen, vaikkei olekaan sama kuin Jumala. Kreikankieli ilmaisee sen siten, että Jumalasta käytetään määräävää artikkelia, joka puuttuu Sanan määreestä ’Jumala’.” (Johanneksen evankeliumi, Jyväskylä 1989.)

Edellä olevan mukaisesti AT kääntää: ”Sana oli jumalallinen”; Mo: ”Logos oli jumalallinen”; NTIV: ”sana oli jumala”. Ludwig Thimme esittää tämän kohdan saksalaisessa käännöksessään näin: ”Ja Sana oli laadultaan jumala [Gott von Art].” Sanan (josta tuli Jeesus Kristus) nimittäminen ”jumalaksi” on sopusoinnussa sen kanssa, miten tätä sanaa käytetään muualla Raamatussa. Esimerkiksi psalmissa 82:1–6 Israelin ihmistuomareita sanottiin ”jumaliksi” (hepr. ’elo·him′; kreik. the·oi′ Johanneksen 10:34:ssä), koska he olivat Jehovan edustajia ja heidän oli määrä puhua hänen lakiaan.

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1579.

Johannes 8:58:

Kohta kuuluu KR-1776:n mukaan: ”Jeesus sanoi heille: totisesti, totisesti minä sanon teille, ennenkuin Aabraham olikaan, olen minä [kreik. e·gō′ ei·mi′].” (EU:n alaviitteessä mainitaan: ” ’Minä olen’ on heprean kielessä yksi Jumalan nimistä.” Sa ja jotkin muut erikieliset käännökset käyttävät tässä jopa isoja kirjaimia antaakseen ymmärtää, että kysymys on arvonimestä. Siten ne pyrkivät liittämään tämän ilmauksen 2. Mooseksen kirjan 3:14:ään, jossa joidenkin käännösten mukaan Jumala käyttää itsestään arvonimeä ”Minä olen”.) UM sanoo kuitenkin Johanneksen 8:58:n loppuosassa: ”Ennen kuin Abraham syntyi, olen minä ollut.” (Saman ajatuksen esittävät KR-92, KR-38 ja UTN.)

Mikä käännös on sopusoinnussa tekstiyhteyden kanssa? Juutalaisten (57. jakeessa) esittämä kysymys, johon Jeesus vastasi, koski hänen ikäänsä eikä sitä, kuka hän on, ja siksi myös Jeesuksen vastaus koski johdonmukaisesti hänen ikäänsä, hänen olemassaolonsa pituutta. On kiinnostavaa, ettei ilmausta e·gō′ ei·mi′ ole koskaan yritetty soveltaa pyhän hengen arvonimeksi.

A. T. Robertsonin A Grammar of the Greek New Testament in the Light of Historical Research sanoo: ”Verbi [ei·mi′] – – Joskus se predikaattina ilmaisee olemassaoloa minkä tahansa muun verbin tavoin, esimerkiksi ilmaisussa [e·gō′ ei·mi′] (Joh. 8:58).” (Nashville, Tennessee, USA, 1934, s. 394.)

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1582, 1583.

Apostolien teot 20:28:

KR-38 sanoo: ”Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.” (Ks. myös KR-92 ja KR-1776.) Kuitenkin UM kääntää tämän jakeen loppuosan: ”omansa verellä”. (UTN kääntää: ”oman Poikansa kuoleman kautta” ja EU: ”jonka hintana oli Jumalalle hänen oman Poikansa henki”.)

Mitkä käännökset ovat sopusoinnussa 1. Johanneksen kirjeen 1:7:n kanssa, jossa sanotaan: ”Hänen [Jumalan] Poikansa Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä”? (Ks. myös Ilm. 1:4–6.) Lähettikö Jumala ainosyntyisen Poikansa, kuten sanotaan Johanneksen 3:16:ssa, vai tuliko hän itse ihmiseksi, niin että me voisimme saada elämän? Jumalan verta ei vuodatettu, vaan hänen Poikansa veri.

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1580.

Roomalaisille 9:5:

KR-38 sanoo: ”Heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!” (UTN, EU, KR-92 ja KR-1776 esittävät samanlaisen ajatuksen.) UM esittää kuitenkin jakeen loppuosan seuraavasti: ”joista Kristus polveutui lihan mukaan: Jumala, joka on yli kaiken, olkoon siunattu ikuisesti. Aamen.” (RS, NE, TEV, NAB ja Mo käyttävät kaikki samanlaista sanamuotoa kuin UM.)

Sanooko tämä jae, että Kristus on ”yli kaiken” ja että hän siksi on Jumala? Vai puhuuko se Jumalasta ja Kristuksesta eri yksilöinä ja sanooko se, että Jumala on ”yli kaiken”? Kumpi Roomalaiskirjeen 9:5:n käännös on sopusoinnussa Roomalaiskirjeen 15:5, 6:n kanssa, joka tekee ensin eron Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen välillä ja sitten kehottaa lukijaa ’kirkastamaan Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää’? (Ks. myös 2. Kor. 1:3 ja Ef. 1:3.) Huomaa, mitä Roomalaiskirjeen 9. luku sanoo seuraavaksi. Jakeet 6–13 osoittavat, ettei Jumalan tarkoituksen toteutuminen riipu lihan mukaan saatavasta perinnöstä, vaan Jumalan tahdosta. Jakeet 14–18 viittaavat Jumalan faraolle esittämään sanomaan, joka on merkitty muistiin 2. Mooseksen kirjan 9:16:een, sen tosiasian korostamiseksi, että Jumala on yli kaiken. Jakeissa 19–24 Jumalan ylimmyyttä valaistaan edelleen vertauksella savenvalajasta ja saviastioista, joita savenvalaja tekee. Kuinka sopiva onkaan siis jakeessa 5 oleva lausunto: ”Jumala, joka on yli kaiken, olkoon siunattu ikuisesti. Aamen”! (UM.)

Theologische Begriffslexikon zum Neuen Testament sanoo: ”Room. 9:4 [so. jakeet 4 ja 5] on kiistanalainen. – – Olisi helppoa ja kielellisestikin täysin mahdollista soveltaa tämä ilmaus Kristukseen. Mutta silloinkaan ei voida ehdottomasti sanoa, että Kristus olisi sama kuin Jumala, vaan ainoastaan, että hän on olemukseltaan Jumalan kaltainen, sillä sana Θεóς [theos] on ilman artikkelia. – – hyvin todennäköinen [selitys] on se, että tässä on kyse Jumalalle osoitetusta ylistyksestä.” (Wuppertal, Saksan liittotasavalta, 1977, I osa, s. 606.)

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1580, 1581.

Filippiläisille 2:5, 6:

Kohta kuuluu KJ:n mukaan: ”Olkoon teissä tämä mieli, joka oli myös Kristuksessa Jeesuksessa: joka ei Jumalan muodossa ollessaan pitänyt ryöstönä Jumalan vertaisena olemista.” (EU kuuluu: ”Vaikka hän oli Jumala, hän ei vaatinut omia oikeuksiaan, jotka olisivat hänelle kuuluneet.”) UM esittää kuitenkin tämän kohdan loppuosan seuraavasti: ”joka, vaikka hän oli olemassa Jumalan muodossa, ei harkinnut lainkaan anastusta [kreik. har·pag·mon′], nimittäin sitä, että hänen tulisi olla Jumalan vertainen”. (KR-92, KR-38, KR-1776 ja UTN esittävät saman ajatuksen.)

Mikä ajatus on sopusoinnussa tekstiyhteyden kanssa? 5. jae neuvoo kristittyjä jäljittelemään Kristusta tässä käsiteltävässä asiassa. Voitaisiinko heitä kehottaa pitämään ”Jumalan vertaisena olemista” oikeutenaan eikä ”ryöstönä”? Ei varmastikaan! He voivat kuitenkin jäljitellä häntä, joka ”ei harkinnut lainkaan anastusta, nimittäin sitä, että hänen tulisi olla Jumalan vertainen” (UM). (Vrt. 1. Moos. 3:5.) Tämä käännös on myös sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jeesus Kristus itse sanoi: ”Isä on minua suurempi.” (Joh. 14:28.)

The Expositor’s Greek Testament sanoo: ”Me emme voi löytää ainoatakaan kohtaa, jossa sanalla [har·pa′zō] tai millään sen johdannaisella [har·pag·mon′ mukaan luettuna] on merkitys ’pitää hallussaan’ tai ’säilyttää’. Sen merkitys näyttää poikkeuksetta olevan ’anastaa’, ’kaapata väkisin’. Ei ole siksi luvallista liukua sanan oikeasta merkityksestä ’koettaa anastaa’ toiseen, joka on täysin erilainen: ’pitää lujasti kiinni’.” (Toim. W. Robertson Nicoll, Grand Rapids, Michigan, USA, 1967, III osa, s. 436, 437.)

Kolossalaisille 2:9:

KR-38 sanoo: ”Hänessä [Kristuksessa] asuu jumaluuden [kreik. the·o′tē·tos] koko täyteys ruumiillisesti.” (UTN esittää samanlaisen ajatuksen, mutta EU käyttää ”jumaluuden” asemesta sanoja ”Jumalan koko olemus”.) UM kääntää sen kuitenkin seuraavasti: ”Hänessä asuu jumalallisen ominaisuuden koko täyteys ruumiillisesti.” (AT käyttää ”jumaluuden” sijasta sanoja ”Jumalan luonto”. Vrt. 2. Piet. 1:4.)

On myönnettävä, etteivät kaikki tulkitse Kolossalaiskirjeen 2:9:ää samalla tavoin. Mutta mikä on sopusoinnussa kolossalaisille osoitetun henkeytetyn kirjeen muun osan kanssa? Oliko Kristuksella itsessään jotakin, mikä kuuluu hänelle siksi, että hän on Jumala, kolminaisuuden osa? Vai onko hänessä asuva ”täyteys” jotakin, minkä hän sai siksi, että joku toinen päätti niin? Kolossalaiskirjeen 1:19 (KR-92, KR-38) sanoo, että kaikki täyteys asui Kristuksessa, koska ”Jumala näki hyväksi” tämän asiaintilan. UTN sanoo, että se oli Jumalan oma ”päätös”.

Tarkastele Kolossalaiskirjeen 2:9:n välitöntä tekstiyhteyttä: Jakeessa 8 lukijoita varoitetaan joutumasta niiden harhaanjohtamiksi, jotka kannattavat filosofiaa ja ihmisten perinteitä. Heille kerrotaan myös, että Kristuksessa ”kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä”, ja heitä kehotetaan ’vaeltamaan hänessä’ ja olemaan ”juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen” (jakeet 3, 6, 7). Ei ihmisfilosofian alkuunpanijoissa eikä opettajissa vaan hänessä asuu arvokas ”täyteys”. Sanoiko apostoli Paavali siinä, että Kristuksella ollut ”täyteys” teki Kristuksesta itse Jumalan? Ei Kolossalaiskirjeen 3:1:n mukaan, jossa Kristuksen sanotaan istuvan ”Jumalan oikealla puolella” (ks. KR-92, KR-38, UTN).

Liddellin ja Scottin Greek-English Lexicon osoittaa, että the·o′tēs (nominatiivimuoto, josta the·o′tē·tos on johdettu) merkitsee ”jumaluutta, jumalallista luontoa” (Oxford 1968, s. 792). Se, että Jeesus on tosiaan ”jumaluus” tai ”jumalallista luontoa”, ei tee hänestä Jumalan Poikana samanvertaista ja yhtä iankaikkista kuin Isä, enempää kuin kaikkien ihmisten ”ihmisyys” ja ”inhimillinen luonto” tekee heistä kaikista samanvertaisia tai samanikäisiä.

Titukselle 2:13:

Kohta kuuluu UTN:n mukaan: ”Odottaen ja toivoen sitä autuuden päivää, jolloin suuren Jumalamme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkaus ilmestyy.” Mutta UM kuuluu: ”Odottaessamme onnellista toivoa ja suuren Jumalan ja Pelastajamme, Kristuksen Jeesuksen, kirkkauden ilmeiseksi tuloa.” (KR-92, KR-38 ja KR-1776 esittävät saman ajatuksen.)

Kumpi käännös on sopusoinnussa Tituksen kirjeen 1:4:n (UTN) kanssa, joka puhuu ”Isästä Jumalasta ja Herrastamme ja Pelastajastamme Jeesuksesta Kristuksesta”? Vaikka Raamattu sanoo myös Jumalan olevan Pelastaja, tämä raamatunkohta tekee selvän eron hänen ja Kristuksen Jeesuksen välillä, jonka välityksellä Jumala antaa pelastuksen.

Jotkut väittävät Tituksen kirjeen 2:13:n osoittavan, että Kristus on sekä Jumala että Pelastaja. On kiinnostavaa, että vaikka RS, NE ja JB kääntävät Tituksen kirjeen 2:13:n tavalla, jonka lauserakenne voidaan ymmärtää myös tällä tavoin, ne eivät noudata samaa sääntöä 2. Tessalonikalaiskirjeen 1:12:n käännöksessään. Henry Alford sanoo: ”Haluaisin huomauttaa, että [käännös, joka tekee selvästi eron Jumalan ja Kristuksen välillä Tituksen kirjeen 2:13:ssa] täyttää kaikki tuon lauseen kieliopilliset vaatimukset: se on sekä rakenteellisesti että asiayhteyden huomioon ottaen perustellumpi ja paremmin sopusoinnussa apostolin kirjoitustavan kanssa.” (The Greek Testament, Boston, USA, 1877, III osa, s. 421.)

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1581, 1582.

Heprealaisille 1:8:

KR-38 sanoo: ”Mutta Pojasta: ’Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti.’ ” (KR-92, UTN ja EU kääntävät vastaavalla tavalla.) Mutta UM sanoo: ”Mutta Pojasta: ’Jumala on sinun valtaistuimesi aina ja ikuisesti.’ ” (AT, Mo ja By esittävät saman ajatuksen.)

Kumpi käännös on sopusoinnussa tekstiyhteyden kanssa? Edellisissä jakeissa sanotaan, että Jumala puhuu, ei että hänelle puhutaan; ja seuraava jae käyttää ilmausta ”Jumala, sinun Jumalasi”, osoittaen, että puhuteltava ei ole Korkein Jumala, vaan tuon Jumalan palvoja. Heprealaiskirjeen 1:8 lainaa psalmia 45:6 (45:7, KR-38), jossa alkujaan puhuttiin Israelin ihmiskuninkaalle. Ilmeisesti se, joka kirjoitti tämän psalmin Raamattuun, ei ajatellut, että tämä ihmiskuningas oli Kaikkivaltias Jumala. Sen sijaan psalmi 45:6 kuuluu UM:n mukaan: ”Jumala on sinun valtaistuimesi.” (45:7, KR-92: ”Sinun valtaistuimesi on niin kuin Jumalan”; PN: ”Sinun valtaistuimesi on kuin Jumalan”; JP: ”Jumalan antama valtaistuimesi”.) Salomon, joka mahdollisesti oli alun perin psalmissa 45 puhuteltu kuningas, sanottiin istuvan ”Jehovan valtaistuimella” (1. Aik. 29:23, UM). Sopusoinnussa sen tosiasian kanssa, että Jumala on tuo ”valtaistuin” eli Kristuksen kuninkuuden Lähde ja Ylläpitäjä, Danielin 7:13, 14 ja Luukkaan 1:32 osoittavat, että Jumala antaa tuon vallan hänelle.

Heprealaiskirjeen 1:8, 9 lainaa psalmia 45:6, 7, josta raamatunoppinut B. F. Westcott sanoo: ”LXX:n perusteella tämä kohta voidaan kääntää kahdella tavalla: [ho the·os′] voidaan ymmärtää molemmissa tapauksissa vokatiiviksi [puhuttelumuodoksi] (Sinun valtaistuimesi, oi Jumala, – – sen tähden, oi Jumala, sinun Jumalasi – –) tai se voidaan ymmärtää subjektiksi (tai predikatiiviksi) ensimmäisessä tapauksessa (Jumala on sinun valtaistuimesi tai: Sinun valtaistuimesi on Jumala – –) ja sanojen [ho the·os′ sou] appositioksi jälkimmäisessä tapauksessa (Sen tähden Jumala, niin, sinun Jumalasi – –). – – On tuskin mahdollista, että alkuperäisessä tekstissä kuninkaasta olisi käytetty sanaa [’Elo·him′]. Näyttää siksi epätodennäköiseltä, että [ho the·os′] olisi LXX:ssä puhuttelusana. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siis siltä, että lauseen ensimmäinen osa on parasta kääntää sanoilla: Jumala on sinun valtaistuimesi (tai: Valtaistuimesi on Jumala), toisin sanoen: ’Valtaistuimesi perustana on Jumala, järkkymätön Kallio.’ ” (The Epistle to the Hebrews, Lontoo 1889, s. 25, 26.)

1. Johanneksen kirje 5:7, 8:

KR-1776 sanoo: ”Sillä kolme owat, jotka todistawat taiwaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi owat. Ja kolme owat, jotka todistawat maan päällä: Henki ja wesi ja weri, ja ne kolme yhdessä owat.” UM ei kuitenkaan sisällytä jakeisiin sanoja ”taiwaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi owat. Ja kolme owat, jotka todistawat maan päällä.” (Myös KR-92, KR-38, UTN ja EU jättävät pois tämän kolminaisuuskohdan.)

Eräässä Uuden testamentin selitysteoksessa todetaan tästä kohdasta: ”Näihin jakeisiin (5:7–8) ilmestyi länsimailla 4. vuosisadan lopulla latinalainen tekstilisäys, ns. comma Johanneum – –. Myöhemmin lisäys joutui muutamiin nuorimpiin kreikkalaisiinkin käsikirjoituksiin – – ja Erasmuksen julkaisuun sekä Lutherin kuoltua saks. Raamattuun. Textus receptuksen mukaisesti se on myös ollut kaikissa vanhoissa raamatunsuomennoksissa, kunnes uusi KR, joka nojautuu kriitillisiin teksteihin, jätti sen pois. – – Lisäyksen on synnyttänyt kolmiluvun herättämä teologinen halu kolminaisuusopin esiinvetämiseen.” (Aarre Lauha, Katoliset kirjeet, Suomalainen Uuden testamentin selitys, XI osa, Helsinki 1956, s. 116.)

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1580.

Muita raamatunkohtia, joiden kolminaisuusopin kannattajat sanovat sisältävän heidän oppinsa piirteitä

Huomaa, että ensimmäinen näistä kohdista viittaa vain Poikaan; toinen viittaa sekä Isään että Poikaan; kumpikaan ei viittaa sekä Isään, Poikaan että Pyhään Henkeen eikä sano, että ne muodostavat yhden Jumalan.

Johannes 2:19–22:

Tarkoittiko Jeesus sillä, mitä hän tässä sanoi, että hän herättäisi itsensä kuolleista? Merkitseekö se sitä, että Jeesus on Jumala, koska Apostolien tekojen 2:32 sanoo: ”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt”? Ei suinkaan. Tämä näkemys olisi ristiriidassa Galatalaiskirjeen 1:1:n kanssa, joka sanoo Isän, ei Pojan, herättäneen Jeesuksen kuolleista. Luukkaan 8:48 (UTN) osoittaa Jeesuksen käyttäneen samanlaista ilmaisutapaa sanoessaan eräälle naiselle: ”Uskosi on sinut parantanut.” Paransiko nainen itse itsensä? Ei, vaan Jumalalta Kristuksen välityksellä tullut voima paransi hänet, koska hän uskoi (Luuk. 8:46; Apt. 10:38). Osoittamalla ihmisenä täydellistä tottelevaisuutta Jeesus hankki samoin moraalisen perusteen, jonka vuoksi Isä saattoi herättää hänet kuolleista ja siten tunnustaa Jeesuksen olevan hänen Poikansa. Jeesuksen uskollisen elämänvaelluksen vuoksi oli sopivaa sanoa, että Jeesus itse sai aikaan ylösnousemuksensa.

A. T. Robertson sanoo: ”Palauta mieleesi [Johanneksen] 2:19, jossa Jeesus sanoi: ’Minä pystytän sen kolmessa päivässä.’ Hän ei tarkoittanut, että hän herättää itsensä kuolleista Isästä riippumattomana toimivana olentona (Room. 8:11).” (Word Pictures in the New Testament, New York 1932, V osa, s. 183.)

Johannes 10:30:

Tarkoittiko Jeesus sanoessaan: ”Minä ja Isä olemme yhtä”, että he olisivat tasa-arvoisia? Jotkut kolminaisuusopin kannattajat sanovat, että hän tarkoitti sitä. Mutta Johanneksen 17:21, 22:ssa (KR-38) Jeesus rukoili seuraajistaan: ”Että he kaikki olisivat yhtä”, ja hän lisäsi: ”että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä”. Hän käytti sanaa ”yhtä” vastaavaa samaa kreikkalaista sanaa (hen) kaikissa näissä tapauksissa. Ilmeisestikään kaikki Jeesuksen opetuslapset eivät tule kolminaisuuden osaksi. Mutta heillä on sama tarkoitus kuin Isällä ja Pojalla, he ovat osallisia samanlaiseen ykseyteen, joka vallitsee Jumalan ja Kristuksen välillä.

Millaiseen asemaan kolminaisuuteen uskominen saattaa siitä kiinni pitävät?

Se saattaa heidät hyvin vaaralliseen asemaan. Kiistattomat todisteet osoittavat, ettei kolminaisuusoppia ole Raamatussa, eikä se ole sopusoinnussa sen kanssa, mitä Raamattu opettaa. (Ks. edellisiä sivuja.) Se esittää tosi Jumalan törkeän väärin. Kuitenkin Jeesus Kristus sanoi: ”Tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo. Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.” (Joh. 4:23, 24, KR-38.) Jeesus teki siten selväksi, että ne, jotka eivät rukoile ”totuudessa”, sopusoinnussa Jumalan omassa sanassa esitetyn totuuden kanssa, eivät ole ”totisia rukoilijoita” (”tosi palvojia”, UM). Jeesus sanoi ensimmäisen vuosisadan juutalaisille uskonnollisille johtajille: ”Te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden. Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias [Jesaja] ennusti, sanoen: ’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana; mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä.’ ” (Matt. 15:6–9, KR-38.) Tämä soveltuu yhtä suuressa määrin niihin, jotka nykyään kristikunnassa edistävät ihmisten perinteitä mieluummin kuin Raamatun selviä totuuksia.

Kolminaisuusopin opettajat sanovat usein, että se on ”salaisuus”. Ilmeisesti Jeesuksella ei ollut mielessään sellainen kolmiyhteinen Jumala, kun hän sanoi: ”Me kumarramme sitä, minkä me tunnemme.” (Joh. 4:22, KR-38.) Tunnetko sinä tosiaan Jumalan, jota palvot?

Meidän jokaisen edessä on vakavia kysymyksiä: Rakastammeko vilpittömästi totuutta? Haluammeko tosiaan olla hyväksytyssä suhteessa Jumalaan? Kaikki eivät rakasta aidosti totuutta. Monet ovat asettaneet sukulaistensa ja ystäviensä hyväksynnän totuuden ja Jumalan rakastamisen edelle. (2. Tess. 2:9–12; Joh. 5:39–44.) Mutta Jeesus sanoi taivaalliselle Isälleen esittämässään hartaassa rukouksessa: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3, UM.) Ja psalmi 144:15 sanoo totuudenmukaisesti: ”Onnellinen on se kansa, jonka Jumala on Jehova!” (UM.)

Joku voi sanoa:

”Uskotteko kolmiyhteiseen Jumalaan?”

Voisit vastata: ”Tuo uskomus on meidän aikanamme hyvin yleinen. Mutta oletteko tiennyt, että Jeesus ja hänen opetuslapsensa eivät opettaneet sitä? Siksi me palvomme häntä, jota Jeesus kehotti palvomaan.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Jeesus opetti, että suurin käsky on tämä – – (Mark. 12:28–30).” 2) ”Jeesus ei koskaan väittänyt olevansa Jumalan vertainen. Hän sanoi – – (Joh. 14:28).” 3) ”Mistä sitten kolminaisuusoppi on peräisin? Huomatkaapa, mitä tunnetut tietosanakirjat sanovat siitä.” (Ks. s. 164, 165.)

Tai voisit sanoa: ”Ei, en usko. On nimittäin olemassa monia raamatunkohtia, joita en ole millään onnistunut saamaan sopusointuun tuon uskomuksen kanssa, esimerkiksi – – (Matt. 24:36). Kenties voisitte selittää sen minulle.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Jos Poika on tasa-arvoinen Isän kanssa, niin miten Isä tietää asioita, joita Poika ei tiedä?” Jos he vastaavat, että tämä koski vain Jeesuksen inhimillistä luontoa, niin kysy: 2) ”Mutta miksi pyhä henkikään ei tiennyt?” (Jos henkilö osoittaa vilpitöntä kiinnostusta totuuteen, osoita hänelle, mitä Raamattu sanoo Jumalasta [Ps. 83:18; Joh. 4:23, 24].)

Yksi mahdollisuus: ”Me uskomme Jeesukseen Kristukseen, mutta emme kolmiyhteiseen Jumalaan. Se johtuu siitä, että me uskomme Kristuksesta samoin kuin apostoli Pietari. Huomatkaa mitä hän sanoi – – (Matt. 16:15–17).”

Lisäehdotus: ”Olen huomannut, etteivät kaikki tarkoita samaa puhuessaan kolminaisuudesta. Ehkä voisin vastata kysymykseenne paremmin, jos tietäisin, mitä te tarkoitatte kolminaisuudella.” Sitten voisit ehkä lisätä: ”Oli kiinnostavaa kuulla selityksenne. Uskon kuitenkin vain sen, mitä Raamattu opettaa. Oletteko koskaan nähnyt Raamatussa sanaa ’kolmiyhteinen’ tai ’kolminaisuus’? .... [Viittaa Raamattusi hakemistoon.] Mutta puhutaanko Raamatussa Kristuksesta? .... Kyllä, ja häneen me uskomme. Huomatkaapa, että tässä hakemistossa viitataan hakusanan ’Kristus’ alla muun muassa Matteuksen 16:16:een. [Lue se.] Tähän minä uskon.”

Tai voisit vastata (jos henkilö vetoaa erityisesti Johanneksen 1:1:een): ”Tunnen tuon jakeen. Joissakin raamatunkäännöksissä sanotaan, että Jeesus on ’Jumala’ isolla alkukirjaimella ja toisissa ’jumala’ pienellä alkukirjaimella. Mistähän se johtuu?” 1) ”Voisikohan se johtua siitä, että seuraavassa jakeessa sanotaan hänen olleen ’Jumalan luona’?” 2) ”Saattaisiko se johtua myös siitä, mitä sanotaan täällä Johanneksen 1:18:ssa?” 3) ”Oletteko koskaan miettinyt, palvooko Jeesus itse ketään Jumalana? (Joh. 20:17.)”

”Uskotteko Kristuksen jumaluuteen?”

Voisit vastata: ”Varmasti uskon. Mutta kenties minulla ei ole mielessä sama kuin teillä puhuessanne ’Kristuksen jumaluudesta’.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Miksi sanon näin? Jesajan 9:6:ssa Jeesusta Kristusta sanotaan ’Väkeväksi Jumalaksi’, mutta vain hänen Isäänsä sanotaan Raamatussa koskaan Kaikkivaltiaaksi Jumalaksi.” 2) ”Ja huomatkaa, että Johanneksen 17:3:ssa Jeesus sanoi Isäänsä ’ainoaksi tosi Jumalaksi’. Jeesus siis enintään heijastaa tosi Jumalaa.” 3) ”Mitä meiltä vaaditaan miellyttääksemme Jumalaa? (Joh. 4:23, 24.)”

Ei Todistaja kirjoitti:

Opettaako Raamattu, että ”Pyhä Henki” on persoona?

Jotkin yksittäiset pyhästä hengestä puhuvat jakeet näyttävät viittaavan siihen, että se olisi persoona. Pyhää henkeä sanotaan esimerkiksi auttajaksi (kreik. pa·ra′klē·tos; ”lohduttaja”, KR-1776; ”Puolustaja”, KR-38, Väl), joka ”opettaa”, ”todistaa”, ”puhuu” ja ”kuulee” (Joh. 14:16, 17, 26; 15:26; 16:13). Mutta toisten raamatunkohtien mukaan jotkut ’täyttyivät’ pyhällä hengellä ja joitakuita ’kastettiin’ tai ’voideltiin’ sillä (Luuk. 1:41; Matt. 3:11; Apt. 10:38). Se, mitä jälkimmäisissä kohdissa sanotaan pyhästä hengestä, ei selvästikään sovellu persoonaan. Voidaksemme ymmärtää, mitä Raamattu kokonaisuudessaan opettaa, meidän täytyy tarkastella kaikkia näitä kohtia. Mikä on järkevä johtopäätös? Että tässä ensiksi mainituissa kohdissa käytetään kuvakieltä, jossa Jumalan pyhä henki, hänen vaikuttava voimansa, personoidaan, samoin kuin Raamattu personoi myös viisauden, synnin, kuoleman, veden ja veren. (Ks. myös aihetta ”Henki”, s. 76, 77.)

Pyhä Raamattu ilmaisee Isän persoonanimen – Jehova. Se ilmoittaa, että Poika on Jeesus Kristus. Mutta pyhästä hengestä ei missään raamatunkohdassa käytetä persoonanimeä.

Apostolien tekojen 7:55, 56 kertoo, että Stefanokselle annettiin näky taivaasta, jossa hän näki ”Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella”. Hän ei kuitenkaan maininnut nähneensä pyhää henkeä. (Ks. myös Ilm. 7:10; 22:1, 3.)

New Catholic Encyclopedia myöntää: ”Suurimmalta osaltaan U[uden] T[estamentin] jakeet ilmaisevat Jumalan hengen olevan jokin eikä joku; tämä näkyy erityisesti siitä, että Jumalan henki ja voima rinnastetaan toisiinsa.” (1967, XIII osa, s. 575.) Se mainitsee myös: ”Apologeetat [toisella vuosisadalla eläneet kreikkalaiset kristityt kirjoittajat] puhuivat Hengestä liian epävarmasti; kirkon myöhempien opetusten valossa voisi sanoa: liian persoonattomasti.” (XIV osa, s. 296.)

Onko Raamattu yhtä mieltä niiden kanssa, jotka opettavat, että Isä ja Poika eivät ole toisistaan erottuvia, erillisiä yksilöitä?

Matt. 26:39, KR-38: ”Hän [Jeesus Kristus] meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: ’Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä.’ ” (Jos Isä ja Poika eivät olisi erillisiä yksilöitä, tällainen rukous olisi ollut merkityksetön. Jeesus olisi rukoillut itseään, ja hänen tahtonsa olisi väistämättä ollut Isän tahto.)

Joh. 8:17, 18, KR-38: ”[Jeesus vastasi juutalaisille fariseuksille:] Onhan teidän laissannekin kirjoitettuna, että kahden ihmisen todistus on pätevä. Minä olen se, joka todistan itsestäni, ja minusta todistaa myös Isä, joka on minut lähettänyt.” (On siis selvää, että Jeesus puhui itsestään Isästään erottuvana, erillisenä yksilönä.)

Ks. myös pääaihetta ”Jehova”, s. 104, 105.

Opettaako Raamattu, että kaikki, joiden sanotaan olevan kolminaisuuden osia, ovat ikuisia, että yhdelläkään ei ole alkua?

Kol. 1:15, 16, KR-38: ”Hän [Jeesus Kristus] on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on.” Missä mielessä Jeesus Kristus on ”esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa”? 1) Kolminaisuusopin kannattajat sanovat, että ”esikoinen” merkitsee tässä tärkeintä, erinomaisinta ja huomattavinta; Kristusta ei siten käsitettäisi osaksi luomakuntaa, vaan huomattavimmaksi suhteessa niihin, jotka on luotu. Jos asia on niin ja jos kolminaisuusoppi pitää paikkansa, niin miksi ei myös Isän ja pyhän hengen sanota olevan esikoisia ennen kaikkea luomakuntaa? Raamattu soveltaa tämän ilmauksen kuitenkin vain Poikaan. Tavanomaisen merkityksensä mukaan sana ”esikoinen” osoittaa, että Jeesus on vanhin Jehovan poikien perheessä. 2) Ilmaus ”[jonkun tai jonkin] esikoinen” esiintyy Raamatussa ennen Kolossalaiskirjeen 1:15:tä kymmeniä kertoja, ja joka kerta, kun se sovelletaan eläviin luomuksiin, sitä käytetään samassa merkityksessä: esikoinen on osa ryhmästä. ”Israelin esikoinen” on yksi Israelin pojista; ”faraon esikoinen” on yksi faraon perheestä; ’kotieläinten esikoiset’ kuuluvat noihin eläimiin. Mikä sitten saa jotkut esittämään sille erilaisen merkityksen Kolossalaiskirjeen 1:15:ssä? Tapa, jolla Raamattu käyttää tuota sanaa, vai uskomus, joka heillä jo on ja jota he yrittävät tukea? 3) Sulkeeko Kolossalaiskirjeen 1:16, 17 (KR-38) Jeesuksen niiden ulkopuolelle, jotka on luotu, kun siinä sanotaan, että ”hänessä luotiin kaikki, – – kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen”? Sanaa ”kaikki” vastaava kreikkalainen sana on pan′ta, sanan pas taivutusmuoto. Luukkaan 13:2:ssa KR-92, KR-38 ja UTN kääntävät tämän ilmauksella ”kaikki muut”; EU kääntää ”muut”. (Ks. myös Luuk. 21:29, EU, ja Fil. 2:21, UTN ja EU.) Sopusoinnussa kaiken muun kanssa, mitä Raamattu sanoo Pojasta, UM antaa Kolossalaiskirjeen 1:16, 17:ssä pan′ta-sanalle saman merkityksen, niin että siinä oleva kohta kuuluu: ”Hänen välityksellään luotiin kaikki muu – –. Kaikki muu on luotu hänen välityksellään ja häntä varten.” Siten hänen osoitetaan olevan luotu, osa Jumalan luomakuntaa.

Ilm. 1:1; 3:14; KR-38: ”Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle – –. ’Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: ”Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku [kreik. ar·khē′].” ’ ” (KR-92, UTN, UM jne. käyttävät samoin sanaa ”alku”.) Onko oikein kääntää tämä kohta näin? Joidenkuiden omaksuman näkökannan mukaan tässä tarkoitetaan sitä, että Poika oli ’Jumalan luomakunnan aloittaja’, että hän oli sen ’perimmäinen alkulähde’. Rafael Gyllenbergin Uuden Testamentin kreikkalais-suomalainen sanakirja (Helsinki 1939, s. 36) mainitsee kuitenkin ar·khē′-sanan ensimmäiseksi merkitykseksi ’alku’. On johdonmukaista päätellä, että Ilmestyksen 3:14:ssä mainittu persoona on luomus, ensimmäinen Jumalan luomistöistä, ja että hänellä oli alku. Vertaa Sananlaskujen 8:22:een, jossa monien raamatunselittäjien mukaan Poikaan viitataan personoituna viisautena. KR-92:n ja KR-38:n mukaan noiden sanojen esittäjä ’luotiin’.

Puhuessaan profeetallisesti Messiaasta Miikan 5:1 (KR-38 [5:2, UM]) sanoo, että hänen ”alkuperänsä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista”. KR-92:ssa sanotaan: ”Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana.” Onko hän tämän mukaan sama kuin Jumala? On huomattava, että RS kääntää nämä heprealaiset sanat ”iankaikkisten aikojen” sijasta sanoilla ”muinaiset ajat”; JB sanoilla ”vanhat ajat”; UM sanoilla ”ajan hämärän päivät”. Edellä mainitun Ilmestyksen 3:14:n valossa Miikan 5:1 ei todista, ettei Jeesuksella olisi ollut alkua.

Opettaako Raamattu, että kukaan niistä, joiden sanotaan kuuluvan kolminaisuuteen, ei ole suurempi eikä vähäisempi kuin toinen, että kaikki ovat yhdenvertaisia ja kaikkivaltiaita?

Mark. 13:32, KR-38: ”Siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.” (Näin ei tietenkään olisi, jos Isä, Poika ja Pyhä Henki olisivat yhdenvertaisia ja muodostaisivat yhden Jumaluuden. Ja jos, kuten jotkut sanovat, ihmisluonto olisi estänyt Poikaa tietämästä, niin jää kysymys: miksi Pyhä Henki ei tiennyt?)

Matt. 20:20–23, KR-38: ”Sebedeuksen poikain äiti – – sanoi hänelle [Jeesukselle]: ’Sano, että nämä minun kaksi poikaani saavat istua, toinen sinun oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi’. Mutta Jeesus vastasi – –: ’Minun maljani te tosin juotte, mutta minun oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille minun Isäni on sen valmistanut.’ ” (Kuinka outoa tämä olisikaan, jos Jeesus olisi Jumala, kuten väitetään! Vastasiko Jeesus tässä ainoastaan ”ihmisluontonsa” mukaisesti? Olisiko tosiaan johdonmukaista turvautua tällaiseen selitykseen, jos Jeesus tosiaan oli, kuten kolminaisuusopin kannattajat sanovat, ”Jumalihminen” – sekä Jumala että ihminen, ei vain jompikumpi? Eikö Matteuksen 20:23 pikemminkin osoita, että Poika ei ole yhdenvertainen Isän kanssa ja että Isä on pidättänyt itselleen joitakin etuoikeuksia?)

Matt. 12:31, 32, KR-38: ”Jokainen synti ja pilkka annetaan ihmiselle anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.” (Jos Pyhä Henki olisi persoona ja olisi Jumala, niin tämä raamatunkohta olisi täysin ristiriidassa kolminaisuusopin kanssa, koska se merkitsisi sitä, että Pyhä Henki olisi jollakin tavoin suurempi kuin Poika. Jeesuksen sanat osoittavat sen sijaan, että Isä, jolle tuo ”Henki” kuului, on suurempi kuin Jeesus, Ihmisen Poika.)

Joh. 14:28, KR-38: ”[Jeesus sanoi:] Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.”

1. Kor. 11:3, KR-38: ”Minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.” (On siis selvää, että Kristus ei ole Jumala ja että Jumala on arvoltaan Kristusta ylempi. Tulee huomata, että tämä kirjoitettiin noin vuonna 55, suunnilleen 22 vuotta sen jälkeen kun Jeesus oli palannut taivaaseen. Tässä esitetty totuus soveltuu siis Jumalan ja Kristuksen väliseen suhteeseen taivaassa.)

1. Kor. 15:27, 28, KR-38: ” ’Kaikki hän [Jumala] on alistanut hänen [Jeesuksen] jalkojensa alle’. Mutta kun hän sanoo: ’kaikki on alistettu’, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.”

Heprealainen sana Šad·daj′ ja kreikkalainen sana Pan·to·kra′tōr on molemmat käännetty ”Kaikkivaltiaaksi”. Molempia alkukielisiä sanoja käytetään toistuvasti Jehovasta, Isästä. (2. Moos. 6:3; Ilm. 19:6.) Kumpaakaan ilmausta ei koskaan käytetä Pojasta eikä pyhästä hengestä.

Opettaako Raamattu, että jokainen niistä, joiden sanotaan olevan kolminaisuuden osia, on Jumala?

Jeesus sanoi rukouksessa: ”Isä, – – tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:1–3, KR-38; kursivointi lisätty.) (Useimmat käännökset käyttävät tässä Isästä ilmausta ”ainoa tosi Jumala” [UM]. KR-92 ja UTN sanovat: ”ainoa todellinen Jumala”, EU: ”ainoan oikean Jumalan” ja KR-1776: ”ainoa totinen Jumala”. Voisiko hän olla ”ainoa tosi Jumala”, se ’joka yksin on totinen Jumala’, jos on olemassa kaksi muuta hänen kanssaan samanarvoista Jumalaa? Muiden, joita sanotaan ”jumaliksi”, täytyy olla joko vääriä jumalia tai vain tosi Jumalan heijastumia.)

1. Kor. 8:5, 6, KR-38: ”Vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja, niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, Isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.” (Isän ilmaistaan tässä olevan kristittyjen ”yksi Jumala”, joka on selvästi eri asemassa kuin Jeesus Kristus.)

1. Piet. 1:3, KR-38: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä.” (Raamattu puhuu toistuvasti vielä Jeesuksen taivaaseen nousemisen jälkeenkin Isästä Jeesuksen Kristuksen ”Jumalana”. Johanneksen 20:17:ssä Jeesus itse käytti ylösnousemuksensa jälkeen Isästään ilmausta ”Jumalani”. Kuten Ilmestyksen 3:12 kertoo, hän käytti myöhemmin taivaassa ollessaan jälleen samaa ilmausta. Raamatussa ei kuitenkaan mainita Isän käyttäneen kertaakaan Pojasta ilmausta ”Jumalani”, eikä Isä enempää kuin Poikakaan sano pyhän hengen olevan ”Jumalani”.)

Ks. huomautuksia raamatunkohdista, joita jotkut käyttävät yrittäessään todistaa, että Kristus on Jumala, aiheesta ”Jeesus Kristus”, s. 89–93.

Jesuiitta Karl Rahner myöntää kirjassaan Schriften zur Theologie: ”Sanaa Θεóς [Jumala] ei kuitenkaan koskaan käytetä Hengestä” ja: ”Ilmausta ο θεóς [kirjaimellisesti: Jumala] ei koskaan käytetä U[udessa] T[estamentissa] vastaamaan ilmausta πνευμα ἅγιον [pyhä henki].” (Zürich, Sveitsi, 1954, I osa, s. 156, 162.)

Tarjoavatko mitkään kolminaisuusopin kannattajien uskomuksensa tueksi käyttämät raamatunkohdat vankkaa perustaa tuolle opille?

Ihminen, joka tosiaan pyrkii saamaan selville totuuden Jumalasta, ei tutki Raamattua toivoen löytävänsä jonkin kohdan, jonka hän voisi saada sopimaan siihen, mitä hän jo uskoo. Hän haluaa tietää, mitä Jumalan sana itse sanoo. Hän voi löytää joitakin kohtia, jotka hänen mielestään voidaan lukea useammalla kuin yhdellä tavalla, mutta kun niitä verrataan muihin samaa aihetta koskeviin Raamatun lausuntoihin, niiden merkitys käy selväksi. Tulisi heti aluksi huomata, että useimmat kohdat, joita käytetään kolminaisuusopin ”todisteina”, mainitsevat todellisuudessa vain kaksi persoonaa, eivät kolmea; vaikka siis kolminaisuusopin kannattajien noista kohdista esittämät selitykset olisivatkin oikeita, ne eivät todistaisi, että Raamattu opettaa kolminaisuutta. Harkitse seuraavaa:

(Ellei toisin ole mainittu, kaikki seuraavassa osassa lainatut kohdat ovat vuoden 1938 kirkkoraamatusta.)

Raamatunkohtia joissa Jehovalle kuuluva arvonimi sovelletaan Jeesukseen Kristukseen tai joissa sitä väitetään sovellettavan Jeesukseen

Alfa ja Omega eli A ja O: Kenelle tämä arvonimi oikeastaan kuuluu? 1) Ilmestyksen 1:8:ssa sen sanotaan kuuluvan Jumalalle, Kaikkivaltiaalle. KR-1776:n mukaan tuota arvonimeä sovelletaan 11. jakeessa persoonaan, jonka sitä seuraava kuvaus ilmaisee olevan Jeesus Kristus. Oppineet tunnustavat kuitenkin, että 11. jakeessa oleva viittaus Alfaan ja Omegaan (A:han ja O:hon) on väärennetty, eivätkä KR-92, KR-38, UTN ja EU siksi ole sisällyttäneet sitä käännöksiinsä. 2) Monet Ilmestyksen hepreankieliset käännökset tunnustavat, että 8. jakeessa kuvailtu persoona on Jehova, ja siksi ne palauttavat Jumalan persoonanimen siihen. Ks. UM, vuoden 1984 viitelaitos (engl.). 3) Ilmestyksen 21:6, 7 osoittaa, että kristittyjen, jotka ovat hengellisiä voittajia, on määrä olla Alfana ja Omegana tunnetun persoonan ’poikia’. Näin ei koskaan sanota hengellä voideltujen kristittyjen suhteesta Jeesukseen Kristukseen. Jeesus sanoi heitä ’veljikseen’ (Hepr. 2:11; Matt. 12:50; 25:40). Mutta noita Jeesuksen ”veljiä” sanotaan ”Jumalan lapsiksi” (Gal. 3:26; 4:6). 4) Ilmestyksen 22:12:ssa EU sisällyttää mukaan nimen Jeesus, niin että 13. jakeessa oleva viittaus Alfaan ja Omegaan saadaan näennäisesti soveltumaan häneen. Kreikan kielessä siinä ei kuitenkaan esiinny nimeä Jeesus, eivätkä muut käännökset sisällytä sitä siihen. 5) Ilmestyksen 22:13:ssa Alfan ja Omegan sanotaan myös olevan ”ensimmäinen ja viimeinen”, mikä ilmaus Ilmestyksen 1:17, 18:ssa sovelletaan Jeesukseen. Samoin ilmaus ”apostoli” sovelletaan sekä Jeesukseen Kristukseen että joihinkin hänen seuraajiinsa. Mutta todistaako se, että he ovat sama persoona tai samanarvoisia? (Hepr. 3:1.) Todisteet viittaavat siis siihen johtopäätökseen, että arvonimi Alfa ja Omega soveltuu Kaikkivaltiaaseen Jumalaan, Isään, mutta ei Poikaan.

Pelastaja: Raamattu sanoo toistuvasti Jumalaa pelastajaksi. Jesajan 43:11:ssä Jumala jopa sanoo: ”Eikä ole muuta pelastajaa, kuin minä.” Koska myös Jeesusta sanotaan pelastajaksi eli vapahtajaksi, niin ovatko Jumala ja Jeesus sama? Eivät suinkaan. Tituksen kirjeen 1:3, 4 käyttää ilmausta ”Jumala, meidän vapahtajamme”, ja sitten ilmauksia ”Isä Jumala ja meidän Vapahtajamme Kristus Jeesus”. Molemmat persoonat ovat siis vapahtajia eli pelastajia. Juudaan kirjeen 25. jae osoittaa heidän välillään vallitsevan suhteen sanoessaan: ”Jumalalle ja meidän pelastajallemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.” (Kursivointi lisätty.) (Ks. myös Apt. 13:23.) Tuomarien 3:9:ssä sama heprealainen sana (mō·ši′a‛, käännettynä ”pelastaja” tai ”vapauttaja”), jota käytetään Jesajan 43:11:ssä, sovelletaan Israelin tuomariin Otnieliin, mutta se ei varmastikaan tehnyt Otnielista Jehovaa. Lukiessamme Jesajan 43:1–12:n kokonaisuudessaan havaitsemme 11. jakeen merkitsevän sitä, että Jehova on ainoa, joka sai aikaan pelastuksen eli vapautuksen Israelille; tuo pelastus ei tullut yhdeltäkään ympäröivien kansojen jumalista.

Jumala: Jehova sanoo Jesajan 43:10:ssä: ”Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule.” Merkitseekö tämä sitä, että koska Jeesusta Kristusta kutsutaan Jesajan 9:5:ssä (9:6, UM) profeetallisesti ”Väkeväksi Jumalaksi”, niin Jeesuksen täytyy olla Jehova? Tekstiyhteys vastaa jälleen kieltävästi. Yksikään epäjumalia palvovista pakanakansoista ei luonut jumalaa ennen Jehovaa, koska mikään niistä ei ollut olemassa ennen Jehovaa. Myöskään tulevaisuudessa ne eivät loisi yhtään todellista, elävää jumalaa, joka kykenisi ennustamaan. (Jes. 46:9, 10.) Se ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei Jehova olisi koskaan saattanut olemassaoloon ketään, jota voitaisiin sanoa jumalaksi (Ps. 82:1, 6; Joh. 1:1, UM). Jesajan 10:21:ssä Jehovaa sanotaan ”väkeväksi Jumalaksi”, samoin kuin Jeesusta sanotaan Jesajan 9:5:ssä; mutta vain Jehovaa on koskaan sanottu ”Jumalaksi, Kaikkivaltiaaksi” (1. Moos. 17:1).

Jos jokin arvonimi tai kuvaileva ilmaus esiintyy Raamatussa useammassa kuin yhdessä kohdassa, ei koskaan tulisi hätäisesti päätellä, että sen täytyy aina tarkoittaa samaa persoonaa. Sellainen järkeily johtaisi siihen johtopäätökseen, että Nebukadnessar olisi ollut Jeesus Kristus, koska molemmista käytettiin nimitystä ”kuningasten kuningas” (Dan. 2:37; Ilm. 17:14), ja että Jeesuksen opetuslapset olisivat todellisuudessa olleet Jeesus Kristus, koska molemmista käytettiin nimitystä ”maailman valkeus” (Matt. 5:14; Joh. 8:12). Meidän tulisi aina harkita tekstiyhteyttä ja muita raamatunkohtia, joissa sama ilmaus esiintyy.

Raamatun heprealaisten kirjoitusten kohtia, jotka selvästi soveltuvat Jehovaan ja jotka henkeytetyt raamatunkirjoittajat sovelsivat Jeesukseen Kristukseen

Miksi Johanneksen 1:23 lainaa Jesajan 40:3:a ja soveltaa sen siihen, mitä Johannes Kastaja teki valmistaessaan tietä Jeesukselle Kristukselle, kun Jesajan 40:3 koskee selvästi tien valmistamista Jehovan eteen? Koska Jeesus edusti Isäänsä. Hän tuli Isänsä nimessä ja hän oli vakuuttunut siitä, että hänen Isänsä oli aina hänen kanssaan, koska hän teki sitä mikä miellytti hänen Isäänsä (Joh. 5:43; 8:29).

Miksi Heprealaiskirjeen 1:10–12 lainaa psalmia 102:26–28 (102:25–27, UM) ja soveltaa sen Poikaan, kun nuo sanat on tuon psalmin mukaan osoitettu Jumalalle? Koska Jumala suoritti psalmistan kuvailemat luomistyöt nimenomaan Pojan välityksellä (ks. Kol. 1:15, 16; Sananl. 8:22, 27–30). Tulisi huomata, että Heprealaiskirjeen 1:5b lainaa 2. Samuelin kirjan 7:14:ää ja soveltaa sen Jumalan Poikaan. Vaikka tuo raamatunkohta soveltui ensimmäisellä kerralla Salomoon, niin sen myöhempi soveltaminen Jeesukseen Kristukseen ei merkitse sitä, että Salomo ja Jeesus ovat sama. Jeesus on ”enempi kuin Salomo” ja suorittaa Salomon esikuvaamaa työtä (Luuk. 11:31).

Raamatunkohtia jotka mainitsevat yhdessä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen

Matteuksen 28:19 ja 2. Korinttilaiskirjeen 13:13 (13:14, UM) ovat esimerkkejä tästä. Kumpikaan näistä kohdista ei sano, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat samanarvoisia tai yhtä iankaikkisia tai että kaikki ovat Jumala. Sivuilla 166–170 jo esitetyt raamatulliset todisteet esittävät syitä, joiden vuoksi näihin raamatunkohtiin ei voida yhdistää sellaisia ajatuksia.

Vaikka McClintockin ja Strongin Cyclopedia of Biblical, Theological, and Ecclesiastical Literature kannattaa kolminaisuusoppia, se myöntää Matteuksen 28:18–20:stä: ”Sinänsä tämä kohta ei kuitenkaan ratkaisevasti todistaisi mainittujen kolmen kohteen persoonallisuutta enempää kuin niiden tasa-arvoisuutta tai jumalallisuuttakaan.” (Vuoden 1981 uusintapainos, X osa, s. 552.) Muista raamatunkohdista, jotka myös mainitsevat yhdessä nuo kolme, tämä Cyclopedia myöntää, että ne ovat itsessään ”riittämättömiä” todistamaan kolminaisuutta. (Vrt. 1. Timoteuksen kirjeen 5:21:een, jossa Jumala ja Kristus ja enkelit mainitaan yhdessä.)

Raamatun heprealaisten kirjoitusten kohtia, joissa Jumalaan sovelletaan substantiivien monikkomuotoa

1. Mooseksen kirjan 1:1:ssä arvonimi ”Jumala” on käännetty sanasta ’Elo·him′, joka on hepreassa monikkomuoto. Kolminaisuusopin kannattajat selittävät tämän viittaavan kolminaisuuteen. He selittävät myös 5. Mooseksen kirjan 6:4:n ilmaisevan kolminaisuuden jäsenten yhteyttä sanoessaan: ”Herra, meidän Jumalamme [sanasta ’Elo·him′], Herra on yksi.”

Heprean kielessä tämä substantiivin monikkomuoto ilmaisee majesteettisuutta tai ylhäisyyttä (ks. Otavan iso tietosanakirja, 1961, 2. osa, palsta 765; myös New Catholic Encyclopedia, 1967, V osa, s. 287). Se ei välitä lainkaan ajatusta jumaluudessa olevien persoonien lukuisuudesta. Samoin, kun Tuomarien 16:23:ssa puhutaan väärästä jumalasta Dagonista, käytetään yhtä arvonimen ’elo·him′ muotoa; siihen liittyvä verbi on kuitenkin yksikössä, mikä ilmaisee, että kysymyksessä on vain yksi jumala. 1. Mooseksen kirjan 42:30:ssä (UM) Joosefia sanotaan Egyptin ”herraksi” (’ado·nē′, ylhäisyyttä ilmaiseva monikkomuoto).

Kreikan kielessä ei ole majesteettisuutta tai ylhäisyyttä ilmaisevaa monikkomuotoa. Siksi LXX:n kääntäjät käyttivät 1. Mooseksen kirjan 1:1:ssä sanan ’Elo·him′ vastineena ilmausta ho The·os′ (Jumala, yksikkömuoto). Markuksen 12:29 käyttää samoin kreikkalaista yksikkömuotoa ho The·os′ esittäessään Jeesuksen vastauksen, jossa hän lainaa 5. Mooseksen kirjan 6:4:ää.

5. Mooseksen kirjan 6:4:ssä heprealainen teksti sisältää Tetragrammin kahdesti, ja siksi se kuuluu täsmällisemmin: ”Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova.” (UM.) Israelin kansa, jolle nämä sanat esitettiin, ei uskonut kolminaisuuteen. Babylonialaiset ja egyptiläiset palvoivat jumalten kolminaisuuksia, mutta Israelille tehtiin selväksi, että Jehova on erilainen.

Raamatunkohtia joista voisi tulla useampaan kuin yhteen johtopäätökseen sen mukaan, mitä raamatunkäännöstä käyttää

Jos jae voidaan kieliopillisesti kääntää useammalla kuin yhdellä tavalla, niin mikä on oikea käännös? Se joka on sopusoinnussa muun Raamatun kanssa. Jos joku jättää huomioon ottamatta muut Raamatun osat ja rakentaa uskonsa jonkin tietyn jakeen suosikkikäännöksensä varaan, niin hänen käsityksensä ei todellisuudessa heijasta Jumalan sanaa vaan hänen omia ajatuksiaan ja kenties jonkun toisen epätäydellisen ihmisen ajatuksia.

Johannes 1:1, 2:

KR-38 sanoo: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä.” (UTN, EU, KR-92 ja KR-1776 ilmaisevat saman ajatuksen.) Mutta UM sanoo: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala. Tämä oli alussa Jumalan luona.”

Kumpi Johanneksen 1:1, 2:n käännös on sopusoinnussa tekstiyhteyden kanssa? Johanneksen 1:18 sanoo: ”Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt.” 14. jae sanoo selvästi, että ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa”. Myös 1. ja 2. jae sanovat, että hän oli alussa ”Jumalan tykönä”. Voiko joku olla jonkun tykönä ja samalla olla itse tuo persoona? Johanneksen 17:3:ssa Jeesus sanoi Isästään, että hän ’yksin on totinen Jumala’; ”jumalana” Jeesus siis pelkästään heijastaa Isänsä jumalallisia ominaisuuksia (Hepr. 1:3).

Onko käännös ”jumala” kreikan kieliopin sääntöjen mukainen? Jotkin hakuteokset väittävät ponnekkaasti, että kreikkalainen teksti täytyy kääntää: ”Sana oli Jumala.” Mutta kaikki eivät ole siitä samaa mieltä. Kirjoituksessaan ”Laatua ilmaisevia artikkelittomia substantiivisia predikatiiveja: Markus 15:39 ja Johannes 1:1” Philip B. Harner sanoi, että Johanneksen 1:1:n kaltaiset lauseet, ”joissa verbiä edeltää artikkeliton predikatiivi, ovat merkitykseltään pääasiassa laatua ilmaisevia. Ne osoittavat, että logoksella on theoksen luonto.” Hän ehdottaa: ”Tuo lause voitaisiin ehkä kääntää: ’Sanalla oli sama luonto kuin Jumalalla.’ ” (Journal of Biblical Literature, 1973, s. 85, 87.) Niin ollen tässä kohdassa se, että sana the·os′ on toista kertaa esiintyessään ilman määräistä artikkelia (ho) ja sijoittuu kreikankielisessä lauseessa ennen verbiä, on merkityksellistä. On kiinnostavaa, että kääntäjät, jotka itsepintaisesti kääntävät Johanneksen 1:1:n: ”Sana oli Jumala”, eivät epäröi käyttää joissakin kielissä epämääräistä artikkelia tai pientä alkukirjainta kääntäessään muita kohtia, joissa yksikkömuotoinen artikkeliton substantiivinen predikatiivi esiintyy ennen verbiä. Niinpä sekä JB että KJ käyttävät epämääräistä artikkelia sanoessaan Johanneksen 6:70:ssä Juudas Iskariotin olleen ”panettelija” ja kuvaillessaan Johanneksen 9:17:ssä Jeesusta ”profeetaksi”. (Vrt. myös KR-38 ja KR-1776.)

Myös piispa Aimo T. Nikolainen, vuoden 1992 suomalaisen kirkkoraamatun kääntäneen raamatunkäännöskomitean puheenjohtaja, totesi Johanneksen 1:1:stä Johanneksen evankeliumin kommentaarissaan: ”Nämä kolme lausumaa Sanasta, Logoksesta, kuuluvat yhteen ja kuvaavat Kristuksen suhdetta Jumalaan. ’Sana’ on persoona, joka jo ajattomassa ikuisuudessa oli Jumalan luona. Se on ’Jumala’ eli jumalallinen, vaikkei olekaan sama kuin Jumala. Kreikankieli ilmaisee sen siten, että Jumalasta käytetään määräävää artikkelia, joka puuttuu Sanan määreestä ’Jumala’.” (Johanneksen evankeliumi, Jyväskylä 1989.)

Edellä olevan mukaisesti AT kääntää: ”Sana oli jumalallinen”; Mo: ”Logos oli jumalallinen”; NTIV: ”sana oli jumala”. Ludwig Thimme esittää tämän kohdan saksalaisessa käännöksessään näin: ”Ja Sana oli laadultaan jumala [Gott von Art].” Sanan (josta tuli Jeesus Kristus) nimittäminen ”jumalaksi” on sopusoinnussa sen kanssa, miten tätä sanaa käytetään muualla Raamatussa. Esimerkiksi psalmissa 82:1–6 Israelin ihmistuomareita sanottiin ”jumaliksi” (hepr. ’elo·him′; kreik. the·oi′ Johanneksen 10:34:ssä), koska he olivat Jehovan edustajia ja heidän oli määrä puhua hänen lakiaan.

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1579.

Johannes 8:58:

Kohta kuuluu KR-1776:n mukaan: ”Jeesus sanoi heille: totisesti, totisesti minä sanon teille, ennenkuin Aabraham olikaan, olen minä [kreik. e·gō′ ei·mi′].” (EU:n alaviitteessä mainitaan: ” ’Minä olen’ on heprean kielessä yksi Jumalan nimistä.” Sa ja jotkin muut erikieliset käännökset käyttävät tässä jopa isoja kirjaimia antaakseen ymmärtää, että kysymys on arvonimestä. Siten ne pyrkivät liittämään tämän ilmauksen 2. Mooseksen kirjan 3:14:ään, jossa joidenkin käännösten mukaan Jumala käyttää itsestään arvonimeä ”Minä olen”.) UM sanoo kuitenkin Johanneksen 8:58:n loppuosassa: ”Ennen kuin Abraham syntyi, olen minä ollut.” (Saman ajatuksen esittävät KR-92, KR-38 ja UTN.)

Mikä käännös on sopusoinnussa tekstiyhteyden kanssa? Juutalaisten (57. jakeessa) esittämä kysymys, johon Jeesus vastasi, koski hänen ikäänsä eikä sitä, kuka hän on, ja siksi myös Jeesuksen vastaus koski johdonmukaisesti hänen ikäänsä, hänen olemassaolonsa pituutta. On kiinnostavaa, ettei ilmausta e·gō′ ei·mi′ ole koskaan yritetty soveltaa pyhän hengen arvonimeksi.

A. T. Robertsonin A Grammar of the Greek New Testament in the Light of Historical Research sanoo: ”Verbi [ei·mi′] – – Joskus se predikaattina ilmaisee olemassaoloa minkä tahansa muun verbin tavoin, esimerkiksi ilmaisussa [e·gō′ ei·mi′] (Joh. 8:58).” (Nashville, Tennessee, USA, 1934, s. 394.)

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1582, 1583.

Apostolien teot 20:28:

KR-38 sanoo: ”Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.” (Ks. myös KR-92 ja KR-1776.) Kuitenkin UM kääntää tämän jakeen loppuosan: ”omansa verellä”. (UTN kääntää: ”oman Poikansa kuoleman kautta” ja EU: ”jonka hintana oli Jumalalle hänen oman Poikansa henki”.)

Mitkä käännökset ovat sopusoinnussa 1. Johanneksen kirjeen 1:7:n kanssa, jossa sanotaan: ”Hänen [Jumalan] Poikansa Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä”? (Ks. myös Ilm. 1:4–6.) Lähettikö Jumala ainosyntyisen Poikansa, kuten sanotaan Johanneksen 3:16:ssa, vai tuliko hän itse ihmiseksi, niin että me voisimme saada elämän? Jumalan verta ei vuodatettu, vaan hänen Poikansa veri.

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1580.

Roomalaisille 9:5:

KR-38 sanoo: ”Heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!” (UTN, EU, KR-92 ja KR-1776 esittävät samanlaisen ajatuksen.) UM esittää kuitenkin jakeen loppuosan seuraavasti: ”joista Kristus polveutui lihan mukaan: Jumala, joka on yli kaiken, olkoon siunattu ikuisesti. Aamen.” (RS, NE, TEV, NAB ja Mo käyttävät kaikki samanlaista sanamuotoa kuin UM.)

Sanooko tämä jae, että Kristus on ”yli kaiken” ja että hän siksi on Jumala? Vai puhuuko se Jumalasta ja Kristuksesta eri yksilöinä ja sanooko se, että Jumala on ”yli kaiken”? Kumpi Roomalaiskirjeen 9:5:n käännös on sopusoinnussa Roomalaiskirjeen 15:5, 6:n kanssa, joka tekee ensin eron Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen välillä ja sitten kehottaa lukijaa ’kirkastamaan Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää’? (Ks. myös 2. Kor. 1:3 ja Ef. 1:3.) Huomaa, mitä Roomalaiskirjeen 9. luku sanoo seuraavaksi. Jakeet 6–13 osoittavat, ettei Jumalan tarkoituksen toteutuminen riipu lihan mukaan saatavasta perinnöstä, vaan Jumalan tahdosta. Jakeet 14–18 viittaavat Jumalan faraolle esittämään sanomaan, joka on merkitty muistiin 2. Mooseksen kirjan 9:16:een, sen tosiasian korostamiseksi, että Jumala on yli kaiken. Jakeissa 19–24 Jumalan ylimmyyttä valaistaan edelleen vertauksella savenvalajasta ja saviastioista, joita savenvalaja tekee. Kuinka sopiva onkaan siis jakeessa 5 oleva lausunto: ”Jumala, joka on yli kaiken, olkoon siunattu ikuisesti. Aamen”! (UM.)

Theologische Begriffslexikon zum Neuen Testament sanoo: ”Room. 9:4 [so. jakeet 4 ja 5] on kiistanalainen. – – Olisi helppoa ja kielellisestikin täysin mahdollista soveltaa tämä ilmaus Kristukseen. Mutta silloinkaan ei voida ehdottomasti sanoa, että Kristus olisi sama kuin Jumala, vaan ainoastaan, että hän on olemukseltaan Jumalan kaltainen, sillä sana Θεóς [theos] on ilman artikkelia. – – hyvin todennäköinen [selitys] on se, että tässä on kyse Jumalalle osoitetusta ylistyksestä.” (Wuppertal, Saksan liittotasavalta, 1977, I osa, s. 606.)

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1580, 1581.

Filippiläisille 2:5, 6:

Kohta kuuluu KJ:n mukaan: ”Olkoon teissä tämä mieli, joka oli myös Kristuksessa Jeesuksessa: joka ei Jumalan muodossa ollessaan pitänyt ryöstönä Jumalan vertaisena olemista.” (EU kuuluu: ”Vaikka hän oli Jumala, hän ei vaatinut omia oikeuksiaan, jotka olisivat hänelle kuuluneet.”) UM esittää kuitenkin tämän kohdan loppuosan seuraavasti: ”joka, vaikka hän oli olemassa Jumalan muodossa, ei harkinnut lainkaan anastusta [kreik. har·pag·mon′], nimittäin sitä, että hänen tulisi olla Jumalan vertainen”. (KR-92, KR-38, KR-1776 ja UTN esittävät saman ajatuksen.)

Mikä ajatus on sopusoinnussa tekstiyhteyden kanssa? 5. jae neuvoo kristittyjä jäljittelemään Kristusta tässä käsiteltävässä asiassa. Voitaisiinko heitä kehottaa pitämään ”Jumalan vertaisena olemista” oikeutenaan eikä ”ryöstönä”? Ei varmastikaan! He voivat kuitenkin jäljitellä häntä, joka ”ei harkinnut lainkaan anastusta, nimittäin sitä, että hänen tulisi olla Jumalan vertainen” (UM). (Vrt. 1. Moos. 3:5.) Tämä käännös on myös sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jeesus Kristus itse sanoi: ”Isä on minua suurempi.” (Joh. 14:28.)

The Expositor’s Greek Testament sanoo: ”Me emme voi löytää ainoatakaan kohtaa, jossa sanalla [har·pa′zō] tai millään sen johdannaisella [har·pag·mon′ mukaan luettuna] on merkitys ’pitää hallussaan’ tai ’säilyttää’. Sen merkitys näyttää poikkeuksetta olevan ’anastaa’, ’kaapata väkisin’. Ei ole siksi luvallista liukua sanan oikeasta merkityksestä ’koettaa anastaa’ toiseen, joka on täysin erilainen: ’pitää lujasti kiinni’.” (Toim. W. Robertson Nicoll, Grand Rapids, Michigan, USA, 1967, III osa, s. 436, 437.)

Kolossalaisille 2:9:

KR-38 sanoo: ”Hänessä [Kristuksessa] asuu jumaluuden [kreik. the·o′tē·tos] koko täyteys ruumiillisesti.” (UTN esittää samanlaisen ajatuksen, mutta EU käyttää ”jumaluuden” asemesta sanoja ”Jumalan koko olemus”.) UM kääntää sen kuitenkin seuraavasti: ”Hänessä asuu jumalallisen ominaisuuden koko täyteys ruumiillisesti.” (AT käyttää ”jumaluuden” sijasta sanoja ”Jumalan luonto”. Vrt. 2. Piet. 1:4.)

On myönnettävä, etteivät kaikki tulkitse Kolossalaiskirjeen 2:9:ää samalla tavoin. Mutta mikä on sopusoinnussa kolossalaisille osoitetun henkeytetyn kirjeen muun osan kanssa? Oliko Kristuksella itsessään jotakin, mikä kuuluu hänelle siksi, että hän on Jumala, kolminaisuuden osa? Vai onko hänessä asuva ”täyteys” jotakin, minkä hän sai siksi, että joku toinen päätti niin? Kolossalaiskirjeen 1:19 (KR-92, KR-38) sanoo, että kaikki täyteys asui Kristuksessa, koska ”Jumala näki hyväksi” tämän asiaintilan. UTN sanoo, että se oli Jumalan oma ”päätös”.

Tarkastele Kolossalaiskirjeen 2:9:n välitöntä tekstiyhteyttä: Jakeessa 8 lukijoita varoitetaan joutumasta niiden harhaanjohtamiksi, jotka kannattavat filosofiaa ja ihmisten perinteitä. Heille kerrotaan myös, että Kristuksessa ”kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä”, ja heitä kehotetaan ’vaeltamaan hänessä’ ja olemaan ”juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen” (jakeet 3, 6, 7). Ei ihmisfilosofian alkuunpanijoissa eikä opettajissa vaan hänessä asuu arvokas ”täyteys”. Sanoiko apostoli Paavali siinä, että Kristuksella ollut ”täyteys” teki Kristuksesta itse Jumalan? Ei Kolossalaiskirjeen 3:1:n mukaan, jossa Kristuksen sanotaan istuvan ”Jumalan oikealla puolella” (ks. KR-92, KR-38, UTN).

Liddellin ja Scottin Greek-English Lexicon osoittaa, että the·o′tēs (nominatiivimuoto, josta the·o′tē·tos on johdettu) merkitsee ”jumaluutta, jumalallista luontoa” (Oxford 1968, s. 792). Se, että Jeesus on tosiaan ”jumaluus” tai ”jumalallista luontoa”, ei tee hänestä Jumalan Poikana samanvertaista ja yhtä iankaikkista kuin Isä, enempää kuin kaikkien ihmisten ”ihmisyys” ja ”inhimillinen luonto” tekee heistä kaikista samanvertaisia tai samanikäisiä.

Titukselle 2:13:

Kohta kuuluu UTN:n mukaan: ”Odottaen ja toivoen sitä autuuden päivää, jolloin suuren Jumalamme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkaus ilmestyy.” Mutta UM kuuluu: ”Odottaessamme onnellista toivoa ja suuren Jumalan ja Pelastajamme, Kristuksen Jeesuksen, kirkkauden ilmeiseksi tuloa.” (KR-92, KR-38 ja KR-1776 esittävät saman ajatuksen.)

Kumpi käännös on sopusoinnussa Tituksen kirjeen 1:4:n (UTN) kanssa, joka puhuu ”Isästä Jumalasta ja Herrastamme ja Pelastajastamme Jeesuksesta Kristuksesta”? Vaikka Raamattu sanoo myös Jumalan olevan Pelastaja, tämä raamatunkohta tekee selvän eron hänen ja Kristuksen Jeesuksen välillä, jonka välityksellä Jumala antaa pelastuksen.

Jotkut väittävät Tituksen kirjeen 2:13:n osoittavan, että Kristus on sekä Jumala että Pelastaja. On kiinnostavaa, että vaikka RS, NE ja JB kääntävät Tituksen kirjeen 2:13:n tavalla, jonka lauserakenne voidaan ymmärtää myös tällä tavoin, ne eivät noudata samaa sääntöä 2. Tessalonikalaiskirjeen 1:12:n käännöksessään. Henry Alford sanoo: ”Haluaisin huomauttaa, että [käännös, joka tekee selvästi eron Jumalan ja Kristuksen välillä Tituksen kirjeen 2:13:ssa] täyttää kaikki tuon lauseen kieliopilliset vaatimukset: se on sekä rakenteellisesti että asiayhteyden huomioon ottaen perustellumpi ja paremmin sopusoinnussa apostolin kirjoitustavan kanssa.” (The Greek Testament, Boston, USA, 1877, III osa, s. 421.)

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1581, 1582.

Heprealaisille 1:8:

KR-38 sanoo: ”Mutta Pojasta: ’Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti.’ ” (KR-92, UTN ja EU kääntävät vastaavalla tavalla.) Mutta UM sanoo: ”Mutta Pojasta: ’Jumala on sinun valtaistuimesi aina ja ikuisesti.’ ” (AT, Mo ja By esittävät saman ajatuksen.)

Kumpi käännös on sopusoinnussa tekstiyhteyden kanssa? Edellisissä jakeissa sanotaan, että Jumala puhuu, ei että hänelle puhutaan; ja seuraava jae käyttää ilmausta ”Jumala, sinun Jumalasi”, osoittaen, että puhuteltava ei ole Korkein Jumala, vaan tuon Jumalan palvoja. Heprealaiskirjeen 1:8 lainaa psalmia 45:6 (45:7, KR-38), jossa alkujaan puhuttiin Israelin ihmiskuninkaalle. Ilmeisesti se, joka kirjoitti tämän psalmin Raamattuun, ei ajatellut, että tämä ihmiskuningas oli Kaikkivaltias Jumala. Sen sijaan psalmi 45:6 kuuluu UM:n mukaan: ”Jumala on sinun valtaistuimesi.” (45:7, KR-92: ”Sinun valtaistuimesi on niin kuin Jumalan”; PN: ”Sinun valtaistuimesi on kuin Jumalan”; JP: ”Jumalan antama valtaistuimesi”.) Salomon, joka mahdollisesti oli alun perin psalmissa 45 puhuteltu kuningas, sanottiin istuvan ”Jehovan valtaistuimella” (1. Aik. 29:23, UM). Sopusoinnussa sen tosiasian kanssa, että Jumala on tuo ”valtaistuin” eli Kristuksen kuninkuuden Lähde ja Ylläpitäjä, Danielin 7:13, 14 ja Luukkaan 1:32 osoittavat, että Jumala antaa tuon vallan hänelle.

Heprealaiskirjeen 1:8, 9 lainaa psalmia 45:6, 7, josta raamatunoppinut B. F. Westcott sanoo: ”LXX:n perusteella tämä kohta voidaan kääntää kahdella tavalla: [ho the·os′] voidaan ymmärtää molemmissa tapauksissa vokatiiviksi [puhuttelumuodoksi] (Sinun valtaistuimesi, oi Jumala, – – sen tähden, oi Jumala, sinun Jumalasi – –) tai se voidaan ymmärtää subjektiksi (tai predikatiiviksi) ensimmäisessä tapauksessa (Jumala on sinun valtaistuimesi tai: Sinun valtaistuimesi on Jumala – –) ja sanojen [ho the·os′ sou] appositioksi jälkimmäisessä tapauksessa (Sen tähden Jumala, niin, sinun Jumalasi – –). – – On tuskin mahdollista, että alkuperäisessä tekstissä kuninkaasta olisi käytetty sanaa [’Elo·him′]. Näyttää siksi epätodennäköiseltä, että [ho the·os′] olisi LXX:ssä puhuttelusana. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siis siltä, että lauseen ensimmäinen osa on parasta kääntää sanoilla: Jumala on sinun valtaistuimesi (tai: Valtaistuimesi on Jumala), toisin sanoen: ’Valtaistuimesi perustana on Jumala, järkkymätön Kallio.’ ” (The Epistle to the Hebrews, Lontoo 1889, s. 25, 26.)

1. Johanneksen kirje 5:7, 8:

KR-1776 sanoo: ”Sillä kolme owat, jotka todistawat taiwaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi owat. Ja kolme owat, jotka todistawat maan päällä: Henki ja wesi ja weri, ja ne kolme yhdessä owat.” UM ei kuitenkaan sisällytä jakeisiin sanoja ”taiwaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi owat. Ja kolme owat, jotka todistawat maan päällä.” (Myös KR-92, KR-38, UTN ja EU jättävät pois tämän kolminaisuuskohdan.)

Eräässä Uuden testamentin selitysteoksessa todetaan tästä kohdasta: ”Näihin jakeisiin (5:7–8) ilmestyi länsimailla 4. vuosisadan lopulla latinalainen tekstilisäys, ns. comma Johanneum – –. Myöhemmin lisäys joutui muutamiin nuorimpiin kreikkalaisiinkin käsikirjoituksiin – – ja Erasmuksen julkaisuun sekä Lutherin kuoltua saks. Raamattuun. Textus receptuksen mukaisesti se on myös ollut kaikissa vanhoissa raamatunsuomennoksissa, kunnes uusi KR, joka nojautuu kriitillisiin teksteihin, jätti sen pois. – – Lisäyksen on synnyttänyt kolmiluvun herättämä teologinen halu kolminaisuusopin esiinvetämiseen.” (Aarre Lauha, Katoliset kirjeet, Suomalainen Uuden testamentin selitys, XI osa, Helsinki 1956, s. 116.)

Ks. myös UM:n liite, vuoden 1984 viitelaitos (engl.), s. 1580.

Muita raamatunkohtia, joiden kolminaisuusopin kannattajat sanovat sisältävän heidän oppinsa piirteitä

Huomaa, että ensimmäinen näistä kohdista viittaa vain Poikaan; toinen viittaa sekä Isään että Poikaan; kumpikaan ei viittaa sekä Isään, Poikaan että Pyhään Henkeen eikä sano, että ne muodostavat yhden Jumalan.

Johannes 2:19–22:

Tarkoittiko Jeesus sillä, mitä hän tässä sanoi, että hän herättäisi itsensä kuolleista? Merkitseekö se sitä, että Jeesus on Jumala, koska Apostolien tekojen 2:32 sanoo: ”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt”? Ei suinkaan. Tämä näkemys olisi ristiriidassa Galatalaiskirjeen 1:1:n kanssa, joka sanoo Isän, ei Pojan, herättäneen Jeesuksen kuolleista. Luukkaan 8:48 (UTN) osoittaa Jeesuksen käyttäneen samanlaista ilmaisutapaa sanoessaan eräälle naiselle: ”Uskosi on sinut parantanut.” Paransiko nainen itse itsensä? Ei, vaan Jumalalta Kristuksen välityksellä tullut voima paransi hänet, koska hän uskoi (Luuk. 8:46; Apt. 10:38). Osoittamalla ihmisenä täydellistä tottelevaisuutta Jeesus hankki samoin moraalisen perusteen, jonka vuoksi Isä saattoi herättää hänet kuolleista ja siten tunnustaa Jeesuksen olevan hänen Poikansa. Jeesuksen uskollisen elämänvaelluksen vuoksi oli sopivaa sanoa, että Jeesus itse sai aikaan ylösnousemuksensa.

A. T. Robertson sanoo: ”Palauta mieleesi [Johanneksen] 2:19, jossa Jeesus sanoi: ’Minä pystytän sen kolmessa päivässä.’ Hän ei tarkoittanut, että hän herättää itsensä kuolleista Isästä riippumattomana toimivana olentona (Room. 8:11).” (Word Pictures in the New Testament, New York 1932, V osa, s. 183.)

Johannes 10:30:

Tarkoittiko Jeesus sanoessaan: ”Minä ja Isä olemme yhtä”, että he olisivat tasa-arvoisia? Jotkut kolminaisuusopin kannattajat sanovat, että hän tarkoitti sitä. Mutta Johanneksen 17:21, 22:ssa (KR-38) Jeesus rukoili seuraajistaan: ”Että he kaikki olisivat yhtä”, ja hän lisäsi: ”että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä”. Hän käytti sanaa ”yhtä” vastaavaa samaa kreikkalaista sanaa (hen) kaikissa näissä tapauksissa. Ilmeisestikään kaikki Jeesuksen opetuslapset eivät tule kolminaisuuden osaksi. Mutta heillä on sama tarkoitus kuin Isällä ja Pojalla, he ovat osallisia samanlaiseen ykseyteen, joka vallitsee Jumalan ja Kristuksen välillä.

Millaiseen asemaan kolminaisuuteen uskominen saattaa siitä kiinni pitävät?

Se saattaa heidät hyvin vaaralliseen asemaan. Kiistattomat todisteet osoittavat, ettei kolminaisuusoppia ole Raamatussa, eikä se ole sopusoinnussa sen kanssa, mitä Raamattu opettaa. (Ks. edellisiä sivuja.) Se esittää tosi Jumalan törkeän väärin. Kuitenkin Jeesus Kristus sanoi: ”Tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo. Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa.” (Joh. 4:23, 24, KR-38.) Jeesus teki siten selväksi, että ne, jotka eivät rukoile ”totuudessa”, sopusoinnussa Jumalan omassa sanassa esitetyn totuuden kanssa, eivät ole ”totisia rukoilijoita” (”tosi palvojia”, UM). Jeesus sanoi ensimmäisen vuosisadan juutalaisille uskonnollisille johtajille: ”Te olette tehneet Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissääntönne tähden. Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias [Jesaja] ennusti, sanoen: ’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana; mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä.’ ” (Matt. 15:6–9, KR-38.) Tämä soveltuu yhtä suuressa määrin niihin, jotka nykyään kristikunnassa edistävät ihmisten perinteitä mieluummin kuin Raamatun selviä totuuksia.

Kolminaisuusopin opettajat sanovat usein, että se on ”salaisuus”. Ilmeisesti Jeesuksella ei ollut mielessään sellainen kolmiyhteinen Jumala, kun hän sanoi: ”Me kumarramme sitä, minkä me tunnemme.” (Joh. 4:22, KR-38.) Tunnetko sinä tosiaan Jumalan, jota palvot?

Meidän jokaisen edessä on vakavia kysymyksiä: Rakastammeko vilpittömästi totuutta? Haluammeko tosiaan olla hyväksytyssä suhteessa Jumalaan? Kaikki eivät rakasta aidosti totuutta. Monet ovat asettaneet sukulaistensa ja ystäviensä hyväksynnän totuuden ja Jumalan rakastamisen edelle. (2. Tess. 2:9–12; Joh. 5:39–44.) Mutta Jeesus sanoi taivaalliselle Isälleen esittämässään hartaassa rukouksessa: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3, UM.) Ja psalmi 144:15 sanoo totuudenmukaisesti: ”Onnellinen on se kansa, jonka Jumala on Jehova!” (UM.)

Joku voi sanoa:

”Uskotteko kolmiyhteiseen Jumalaan?”

Voisit vastata: ”Tuo uskomus on meidän aikanamme hyvin yleinen. Mutta oletteko tiennyt, että Jeesus ja hänen opetuslapsensa eivät opettaneet sitä? Siksi me palvomme häntä, jota Jeesus kehotti palvomaan.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Jeesus opetti, että suurin käsky on tämä – – (Mark. 12:28–30).” 2) ”Jeesus ei koskaan väittänyt olevansa Jumalan vertainen. Hän sanoi – – (Joh. 14:28).” 3) ”Mistä sitten kolminaisuusoppi on peräisin? Huomatkaapa, mitä tunnetut tietosanakirjat sanovat siitä.” (Ks. s. 164, 165.)

Tai voisit sanoa: ”Ei, en usko. On nimittäin olemassa monia raamatunkohtia, joita en ole millään onnistunut saamaan sopusointuun tuon uskomuksen kanssa, esimerkiksi – – (Matt. 24:36). Kenties voisitte selittää sen minulle.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Jos Poika on tasa-arvoinen Isän kanssa, niin miten Isä tietää asioita, joita Poika ei tiedä?” Jos he vastaavat, että tämä koski vain Jeesuksen inhimillistä luontoa, niin kysy: 2) ”Mutta miksi pyhä henkikään ei tiennyt?” (Jos henkilö osoittaa vilpitöntä kiinnostusta totuuteen, osoita hänelle, mitä Raamattu sanoo Jumalasta [Ps. 83:18; Joh. 4:23, 24].)

Yksi mahdollisuus: ”Me uskomme Jeesukseen Kristukseen, mutta emme kolmiyhteiseen Jumalaan. Se johtuu siitä, että me uskomme Kristuksesta samoin kuin apostoli Pietari. Huomatkaa mitä hän sanoi – – (Matt. 16:15–17).”

Lisäehdotus: ”Olen huomannut, etteivät kaikki tarkoita samaa puhuessaan kolminaisuudesta. Ehkä voisin vastata kysymykseenne paremmin, jos tietäisin, mitä te tarkoitatte kolminaisuudella.” Sitten voisit ehkä lisätä: ”Oli kiinnostavaa kuulla selityksenne. Uskon kuitenkin vain sen, mitä Raamattu opettaa. Oletteko koskaan nähnyt Raamatussa sanaa ’kolmiyhteinen’ tai ’kolminaisuus’? .... [Viittaa Raamattusi hakemistoon.] Mutta puhutaanko Raamatussa Kristuksesta? .... Kyllä, ja häneen me uskomme. Huomatkaapa, että tässä hakemistossa viitataan hakusanan ’Kristus’ alla muun muassa Matteuksen 16:16:een. [Lue se.] Tähän minä uskon.”

Tai voisit vastata (jos henkilö vetoaa erityisesti Johanneksen 1:1:een): ”Tunnen tuon jakeen. Joissakin raamatunkäännöksissä sanotaan, että Jeesus on ’Jumala’ isolla alkukirjaimella ja toisissa ’jumala’ pienellä alkukirjaimella. Mistähän se johtuu?” 1) ”Voisikohan se johtua siitä, että seuraavassa jakeessa sanotaan hänen olleen ’Jumalan luona’?” 2) ”Saattaisiko se johtua myös siitä, mitä sanotaan täällä Johanneksen 1:18:ssa?” 3) ”Oletteko koskaan miettinyt, palvooko Jeesus itse ketään Jumalana? (Joh. 20:17.)”

”Uskotteko Kristuksen jumaluuteen?”

Voisit vastata: ”Varmasti uskon. Mutta kenties minulla ei ole mielessä sama kuin teillä puhuessanne ’Kristuksen jumaluudesta’.” Sitten voisit ehkä lisätä: 1) ”Miksi sanon näin? Jesajan 9:6:ssa Jeesusta Kristusta sanotaan ’Väkeväksi Jumalaksi’, mutta vain hänen Isäänsä sanotaan Raamatussa koskaan Kaikkivaltiaaksi Jumalaksi.” 2) ”Ja huomatkaa, että Johanneksen 17:3:ssa Jeesus sanoi Isäänsä ’ainoaksi tosi Jumalaksi’. Jeesus siis enintään heijastaa tosi Jumalaa.” 3) ”Mitä meiltä vaaditaan miellyttääksemme Jumalaa? (Joh. 4:23, 24.)”

Lue lisää

ei jaeta kuin todistajille.

t-i-u-k-u kirjoitti:

ei jaeta kuin todistajille.

Esimerkiksi erotetun ei tarvitse palauttaa romppuaan. Samoin romppu saattaa ajautua kastamattoman julistajan haltuun.

Markku_Meilo kirjoitti:

Esimerkiksi erotetun ei tarvitse palauttaa romppuaan. Samoin romppu saattaa ajautua kastamattoman julistajan haltuun.

En ole kastamaton julistaja vaan kiinnostunut Raamatun totuudesta!

Ei Todistaja kirjoitti:

En ole kastamaton julistaja vaan kiinnostunut Raamatun totuudesta!

Intoa on ainakin kasapäin enemmän kuin ymmärrystä. Mutta ymmärrystä saat lisää kunhan roikut vaikka tällä forumilla.

Markku_Meilo kirjoitti:

Intoa on ainakin kasapäin enemmän kuin ymmärrystä. Mutta ymmärrystä saat lisää kunhan roikut vaikka tällä forumilla.

Kunhan oppisit Luopiona perustelemaan valheesi Raamatulla! niin hyvä tulee moni varmaan uskoo ei totuudellisia väitteitäsi mitkä eivät todellakaan perustu Raamatun totuuksiin!!

Ei Todistaja kirjoitti:

Kunhan oppisit Luopiona perustelemaan valheesi Raamatulla! niin hyvä tulee moni varmaan uskoo ei totuudellisia väitteitäsi mitkä eivät todellakaan perustu Raamatun totuuksiin!!

Lue lisää

>>Kunhan oppisit Luopiona perustelemaan valheesi Raamatulla!

Mitä valheitani tarkoitat?

>> niin hyvä tulee moni varmaan uskoo ei totuudellisia väitteitäsi mitkä eivät todellakaan perustu Raamatun totuuksiin!!

Minä en tarjoa minkäänlaista Raamatun totuutta kenellekään uskottavaksi. Kyselen raamatullisia perusteita raamatullisiksi väitettyihin opetuksiin.

Markku_Meilo kirjoitti:

>>Kunhan oppisit Luopiona perustelemaan valheesi Raamatulla!

Mitä valheitani tarkoitat?

>> niin hyvä tulee moni varmaan uskoo ei totuudellisia väitteitäsi mitkä eivät todellakaan perustu Raamatun totuuksiin!!

Minä en tarjoa minkäänlaista Raamatun totuutta kenellekään uskottavaksi. Kyselen raamatullisia perusteita raamatullisiksi väitettyihin opetuksiin.

Lue lisää

Varo petollisuutta

”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen – – tyhjällä petoksella.” (KOLOSSALAISILLE 2:8)

”KUINKA monelle teistä asiakas ei ole koskaan valehdellut?” Joitakin vuosia sitten muuan oikeustieteen professori kysyi tätä eräässä tutkimuksessa. Miten hänelle vastattiin? Hän selittää: ”Tuhansista lakimiehistä vain yhdelle asiakas ei ollut koskaan valehdellut.” Mikä oli selitys? ”Tuo lakimies oli vasta äskettäin mennyt erään suuren yhtiön palvelukseen, eikä ollut vielä keskustellut yhdenkään asiakkaan kanssa.” Tämä kokemus valottaa sitä surullista tosiasiaa, että valehtelu ja petollisuus ovat nykymaailmassa yleisiä.

2 Petollisuutta esiintyy monissa muodoissa, ja sitä on lähes kaikilla elämän aloilla. Uutisissa kerrotaan siitä kosolti esimerkkejä: poliitikot valehtelevat tekemisistään, kirjanpitäjät ja lakimiehet liioittelevat yritysten tuloksia, mainostajat johtavat kuluttajia harhaan, asiakkaat petkuttavat vakuutusyhtiöitä ja niin edelleen. Myös uskonnon alalla esiintyy petollisuutta. Papit johtavat ihmisjoukkoja harhaan opettamalla vääriä oppeja, esimerkiksi sielun kuolemattomuutta, helvetintulta ja kolminaisuutta (2. Timoteukselle 4:3, 4).

3 Pitäisikö kaiken tämän petollisuuden olla meille yllätys? Ei tosiaankaan. Raamatussa varoitetaan ”viimeisistä päivistä”: ”Pahat ihmiset ja petkuttajat menevät yhä huonompaan suuntaan eksyttäen ja eksyen.” (2. Timoteukselle 3:1, 13.) Meidän kristittyjen täytyy varoa harhaanjohtavia ajatuksia, jotka voisivat kääntää meidät pois totuudesta. Herää luonnollisesti kaksi kysymystä: miksi petollisuus on kovin yleistä nykyään, ja miten voimme välttyä joutumasta petoksen uhreiksi?

Miksi niin paljon?

4 Raamatussa selitetään selvästi, miksi petollisuus rehottaa nykymaailmassa. Apostoli Johannes kirjoitti, että ”koko maailma on paholaisen vallassa” (1. Johanneksen kirje 5:19). Tuo ”paholainen” on Saatana Panettelija. Jeesus sanoi hänestä: ”Hän [ei] pysynyt lujana totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu oman taipumuksensa mukaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.” Onko siis ihme, että tämä maailma heijastaa hallitsijansa henkeä, arvoja ja petollisia ominaisuuksia? (Johannes 8:44; 14:30; Efesolaisille 2:1–3.)

5 Tänä lopun aikana Saatana on tehostanut toimintaansa. Hänet on heitetty alas maan päälle. Hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt, ja hän on ”suuren suuttumuksen” vallassa. Koska hän on päättänyt tuhota mahdollisimman monta ihmistä, hän ”eksyttää koko asuttua maata”. (Ilmestys 12:9, 12.) Saatana ei ole vain satunnainen pettäjä, vaan hän on yrityksissään hellittämätön. Hän turvautuu kaikkiin käytettävissään oleviin pettämiskeinoihin sokaistakseen ei-uskovien mielet ja pitääkseen heidät kaukana Jumalasta (2. Korinttilaisille 4:4). Tämä petoksen mestari haluaa erityisesti niellä ne, jotka palvovat Jumalaa ”hengessä ja totuudessa” (Johannes 4:24; 1. Pietarin kirje 5:8). Älä koskaan unohda, että Saatana on tosiasiassa väittänyt voivansa kääntää kenet tahansa pois Jumalasta (Job 1:9–12). Tarkastellaanpa Saatanan ”petollista taktikointia” ja sitä, miten voimme pitää varamme sen suhteen (Efesolaisille 6:11, Jewish New Testament).

Varo luopioiden petosta

6 Saatana on kauan käyttänyt luopioita yrittäessään vietellä Jumalan palvelijoita (Matteus 13:36–39). Luopiot voivat väittää palvovansa Jehovaa ja uskovansa Raamattuun, mutta he eivät hyväksy hänen järjestönsä näkyvää osaa. Jotkut jopa palaavat niihin Jumalaa häpäiseviin oppeihin, joita ”Suuri Babylon”, väärän uskonnon maailmanmahti, opettaa (Ilmestys 17:5; 2. Pietarin kirje 2:19–22). Jumalan henkeyttämät raamatunkirjoittajat paljastivat voimakkain sanoin luopioiden vaikuttimet ja menetelmät.

7 Mitä luopiot haluavat? Useimmat eivät tyydy vain luopumaan uskostaan, jota he aikoinaan saattoivat pitää totena. He haluavat usein viedä toisia mukanaan. Sen sijaan, että luopiot lähtisivät tekemään omia opetuslapsiaan, monet heistä yrittävät ’vetää mukaansa’ Kristuksen opetuslapset (Apostolien teot 20:29, 30). Apostoli Paavali esitti vääristä opettajista kiireellisen tärkeän varoituksen: ”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen.” (Kolossalaisille 2:8.) Eivätkö monet luopiot pyri tekemään juuri näin? Samoin kuin kidnappaaja vie pahaa aavistamattoman uhrin perheensä parista, luopiot saalistavat seurakunnan luottavaisia jäseniä ja yrittävät viedä heidät pois laumasta.

8 Miten luopiot pyrkivät tavoitteeseensa? He turvautuvat usein vääristelyihin, puolitotuuksiin ja suoranaisiin valheisiin. Jeesus tiesi, että hänen seuraajansa joutuisivat kärsimään sellaisten ihmisten vuoksi, jotka puhuisivat heistä ”valehdellen kaikenlaista pahaa” (Matteus 5:11). Tällaiset ilkeämieliset vastustajat puhuisivat sitä, mikä ei ole totta, pettääkseen toisia. Apostoli Pietari varoitti, että luopiot levittäisivät ”väärennetyin sanoin” ”petollisia opetuksia” ja ’vääristelisivät Raamatun kirjoituksia’ päästäkseen omiin päämääriinsä (2. Pietarin kirje 2:3, 13; 3:16). Valitettavasti luopiot onnistuvat ’mullistamaan muutamien uskon’ (2. Timoteukselle 2:18).

9 Miten voimme välttyä joutumasta luopioiden petoksen uhreiksi? Noudattamalla Jumalan sanan neuvoa: ”Minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka aiheuttavat jakaumia ja antavat kompastumisen aiheita vastoin sitä opetusta, jonka te olette oppineet, ja karttamaan heitä.” (Roomalaisille 16:17.) ’Kartamme heitä’ hylkäämällä heidän järkeilynsä – esittävätpä he niitä suullisesti, painetussa muodossa tai Internetissä. Miksi toimimme näin? Ensinnäkin koska Jumalan sanassa neuvotaan meitä tekemään niin, ja luotamme siihen, että Jehova pitää aina silmällä meidän parastamme (Jesaja 48:17, 18).

10 Toiseksi me rakastamme järjestöä, joka on opettanut meille ne kallisarvoiset totuudet, jotka erottavat meidät selvästi Suuresta Babylonista. Samanaikaisesti tajuamme, ettemme tunne Jumalan tarkoituksia täydellisesti; ymmärrystämme on vuosien mittaan korjattu. Uskolliset kristityt tyytyvät odottamaan, että Jehova tekee kaikki tällaiset selvennykset. (Sananlaskut 4:18.) Emme hylkää järjestöä, jota Jumala käyttää, sillä näemme selvät todisteet siitä, että sillä on hänen siunauksensa (Apostolien teot 6:7; 1. Korinttilaisille 3:6).

Varo itsepetosta

11 Epätäydellisillä ihmisillä on taipumus, jota Saatana käyttää kärkkäästi hyödykseen: he pettävät helposti itseään. ”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton”, sanotaan Jeremian 17:9:ssä. Jaakob kirjoitti: ”Kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä.” (Jaakobin kirje 1:14.) Jos sydämemme tuntee houkutusta johonkin, se voi ikään kuin vilautella syntiä houkuttelevasti edessämme ja saada sen näyttämään viehättävältä ja vaarattomalta. Tämä on petollista, sillä syntiin antautuminen johtaa lopulta turmioon (Roomalaisille 8:6).

12 Itsepetos voi helposti johtaa meidät ansaan. Petollinen sydän voi vähätellä jotain vakavaa persoonallisuuden puutetta tai selitellä jotain räikeää syntiä (1. Samuelin kirja 15:13–15, 20, 21). Toivoton sydämemme voi myös etsiä tapoja puolustella kyseenalaista käytöstä. Ajatellaan esimerkiksi viihdettä. On olemassa tervehenkistä ja nautittavaa viihdettä. Suuri osa siitä, mitä tämä maailma tarjoaa – elokuvissa, televisiossa ja Internet-sivuilla – on kuitenkin säädytöntä ja moraalitonta. On helppo vakuuttaa itsellemme, että voimme katsella ruokotonta viihdettä vahingoittumatta siitä. Jotkut jopa järkeilevät, että koska se ei vaivaa heidän omaatuntoaan, siinä tuskin on mitään pahaa. Tällaiset ihmiset kuitenkin ’pettävät itsensä väärällä järkeilyllä’ (Jaakobin kirje 1:22).

13 Miten voimme välttyä itsepetokselta? Ensinnäkin meidän täytyy muistaa, että omatunto ei ole aina luotettava. Ajatellaanpa apostoli Paavalin tilannetta. Ennen kristityksi tulemistaan hän vainosi Kristuksen seuraajia (Apostolien teot 9:1, 2). Hänen omatuntonsa ei ehkä vaivannut häntä silloin. Ilmeisesti se oli kuitenkin johdettu harhaan. ”Olin tietämätön ja toimin epäuskossa”, sanoi Paavali (1. Timoteukselle 1:13). Pelkästään se, että jokin viihteen laji ei vaivaa omaatuntoamme, ei siis itsessään takaa sitä, että toimimme oikein. Vain Jumalan sanan avulla asianmukaisesti valmennettu terve omatunto voi olla turvallinen opas.

14 Välttyäksemme itsepetokselta meidän on pidettävä mielessä joitakin hyödyllisiä ehdotuksia. Tutki itseäsi rukoillen (Psalmit 26:2; 2. Korinttilaisille 13:5). Rehellinen itsetutkistelu saattaa avata silmäsi näkemään, että sinun on tarpeen muuttaa joitakin näkemyksiäsi tai tapojasi. Kuuntele toisia (Jaakobin kirje 1:19). Koska itsetutkistelu tahtoo olla yksipuolista, on viisasta kuunnella kypsien kristittyjen puolueettomia arvioita. Jos huomaat, että ratkaisusi tai toimintatapasi ovat tasapainoisten, kokeneitten uskonveljien silmissä kyseenalaisia, voisit kysyä itseltäsi: ”Voisiko olla niin, että omaatuntoani ei ole valmennettu oikein tai että sydämeni pettää minua?” Ravitse jatkuvasti itseäsi Raamatun ja Raamattuun perustuvien julkaisujen avulla (Psalmit 1:2). Tämä auttaa sinua pitämään ajatuksesi, asenteesi ja tunteesi sopusoinnussa jumalisten periaatteiden kanssa.

Varo Saatanan valheita

15 Yrittäessään pettää meidät Saatana käyttää monenlaisia valheita. Hän koettaa vakuuttaa meille, että aineellinen omaisuus tuo onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, vaikka totuus on usein päinvastainen (Saarnaaja 5:10–12). Hän haluaa uskotella meille, että tämä paha maailma jatkuu ikuisesti, vaikka todisteet osoittavat selvästi meidän elävän ”viimeisissä päivissä” (2. Timoteukselle 3:1–5). Saatana edistää ajatusta, ettei moraalittomasta elämäntavasta koidu mitään vahinkoa, vaikka nautintojen tavoittelijat niittävätkin usein karvasta satoa (Galatalaisille 6:7). Miten voimme estää tällaisia valheita pettämästä meitä?

16 Hyödy raamatullisista esimerkeistä. Raamatussa on varoittavia esimerkkejä ihmisistä, jotka joutuivat Saatanan valheiden ansaan. He rakastivat aineellista, menettivät näkyvistään sen, missä ajassa he elivät, tai antautuivat moraalittomuuteen, ja kaikesta tästä oli huonot seuraukset (Matteus 19:16–22; 24:36–42; Luukas 16:14; 1. Korinttilaisille 10:8–11). Opi nykyajan esimerkeistä. Valitettavasti jotkut kristityt menettävät joskus kiireellisyyden tunteensa ja alkavat uskoa, että he jäävät Jumalaa palvellessaan vaille jotain hyvää. He saattavat jättää totuuden ja alkaa tavoitella elämän niin sanottuja nautintoja. Nämä ihmiset ovat kuitenkin ”liukkaalla”, sillä ennemmin tai myöhemmin he joutuvat tilille jumalattomasta käytöksestään (Psalmit 73:18, 19). Meidän on viisasta oppia toisten virheistä (Sananlaskut 22:3).

17 Saatana on käyttänyt tehokkaasti vielä yhtä valhetta: Jehova ei rakasta eikä arvosta meitä. Saatanalla on ollut tuhansia vuosia aikaa tutkia epätäydellisiä ihmisiä. Hän tietää hyvin, että lannistuminen voi heikentää meitä (Sananlaskut 24:10). Siksi hän ruokkii sellaista valhetta, että me olemme arvottomia Jumalan silmissä. Jos olemme ”maahan syöstyjä” ja tulemme vakuuttuneiksi siitä, että Jehova ei välitä meistä, voimme tuntea kiusausta luovuttaa (2. Korinttilaisille 4:9). Juuri sitä tuo suuri Pettäjä haluaakin! Miten sitten voimme välttyä joutumasta tämän Saatanan valheen ansaan?

18 Mieti, mitä Raamattu sanoo Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Jotkin Jumalan sanan koskettavat kielikuvat vakuuttavat meille, että Jehova huomaa meidät ja rakastaa meitä yksilöinä. Hän panee kyyneleesi ’nahkaleiliinsä’, mikä tarkoittaa sitä, että hän näkee ja muistaa kyyneleet, jotka vuodatat yrittäessäsi pysyä uskollisena (Psalmit 56:8). Hän tietää, milloin ’sydämesi on särkynyt’, ja on silloin lähelläsi (Psalmit 34:18). Hän tietää sinusta jokaisen yksityiskohdan, myös ’pääsi hiusten’ määrän (Matteus 10:29–31). Ennen kaikkea Jumala ”antoi ainosyntyisen Poikansa” sinun puolestasi (Johannes 3:16; Galatalaisille 2:20). Aika ajoin sinusta voi tuntua vaikealta uskoa, että nämä raamatunkohdat soveltuvat sinuun. Meidän täytyy kuitenkin ottaa Jehovan sana todesta. Hän haluaa meidän luottavan siihen, että hän rakastaa meitä paitsi joukkona myös yksilöinä.

19 Tunnista ja hylkää valhe. Jos tiedät, että joku valehtelee, voit välttyä tulemasta hänen uhrikseen. Näin ollen jo sen tietäminen, että Saatana haluaa sinun uskovan valheeseen, jonka mukaan Jehova ei rakasta sinua, voi olla suureksi avuksi. Muuan kristitty kirjoitti erään sellaisen Vartiotornin kirjoituksen johdosta, jossa varoitettiin Saatanan menetelmistä, seuraavaa: ”En tajunnutkaan, että Saatana koettaa lannistaa minut omien tunteitteni välityksellä. Tämä tieto motivoi minua taistelemaan näitä tunteita vastaan.”

20 Ajattele erään Etelä-Amerikassa toimivan matkavalvojan kokemusta. Tehdessään paimennuskäyntejä masentuneiden uskonveljiensä luo hän kysyy usein heiltä: ”Uskotko kolminaisuuteen?” Masentunut vastaa yleensä: ”En tietenkään”, koska hän tietää sen kuuluvan Saatanan valheisiin. Sitten matkavalvoja kysyy: ”Uskotko helvetintuleen?” Jälleen vastaus kuuluu: ”En tietenkään!” Sitten matkavalvoja kertoo heille, että on vielä yksi Saatanan valhe, jota ei yleensä tunnisteta sellaiseksi. Hän kiinnittää heidän huomionsa kirjan Lähesty Jehovaa sivun 249 kappaleeseen 21, jossa paljastetaan valhe, jonka mukaan Jehova ei rakasta meitä yksilöinä. Matkavalvoja kertoo, että hän on tällä tavalla voinut auttaa masentuneita tajuamaan ja hylkäämään tämän Saatanan valheen.

Varjele itseäsi petokselta

21 Näiden viimeisten päivien lopulla Saatanan voidaan odottaa edelleen syytävän tulvanaan valheita ja petosta. Onneksi Jehova ei ole jättänyt meitä tietämättömiksi Saatanan petollisesta taktiikasta. Raamattu ja Raamattuun perustuvat ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisut paljastavat selvästi Panettelijan ilkeät menetelmät (Matteus 24:45). Tieto tästä antaa meille aseet käteen (2. Korinttilaisille 2:11).

22 Varokaamme siis luopioiden järkeilyjä. Päättäkäämme karttaa itsepetoksen kavalaa ansaa. Ja tajutkaamme ja hylätkäämme kaikki Saatanan valheet. Niin tekemällä varjelemme suhdettamme ”totuuden Jumalaan”, joka inhoaa petollisuutta (Psalmit 31:5; Sananlaskut 3:32).

Ei Todistaja kirjoitti:

Varo petollisuutta

”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen – – tyhjällä petoksella.” (KOLOSSALAISILLE 2:8)

”KUINKA monelle teistä asiakas ei ole koskaan valehdellut?” Joitakin vuosia sitten muuan oikeustieteen professori kysyi tätä eräässä tutkimuksessa. Miten hänelle vastattiin? Hän selittää: ”Tuhansista lakimiehistä vain yhdelle asiakas ei ollut koskaan valehdellut.” Mikä oli selitys? ”Tuo lakimies oli vasta äskettäin mennyt erään suuren yhtiön palvelukseen, eikä ollut vielä keskustellut yhdenkään asiakkaan kanssa.” Tämä kokemus valottaa sitä surullista tosiasiaa, että valehtelu ja petollisuus ovat nykymaailmassa yleisiä.

2 Petollisuutta esiintyy monissa muodoissa, ja sitä on lähes kaikilla elämän aloilla. Uutisissa kerrotaan siitä kosolti esimerkkejä: poliitikot valehtelevat tekemisistään, kirjanpitäjät ja lakimiehet liioittelevat yritysten tuloksia, mainostajat johtavat kuluttajia harhaan, asiakkaat petkuttavat vakuutusyhtiöitä ja niin edelleen. Myös uskonnon alalla esiintyy petollisuutta. Papit johtavat ihmisjoukkoja harhaan opettamalla vääriä oppeja, esimerkiksi sielun kuolemattomuutta, helvetintulta ja kolminaisuutta (2. Timoteukselle 4:3, 4).

3 Pitäisikö kaiken tämän petollisuuden olla meille yllätys? Ei tosiaankaan. Raamatussa varoitetaan ”viimeisistä päivistä”: ”Pahat ihmiset ja petkuttajat menevät yhä huonompaan suuntaan eksyttäen ja eksyen.” (2. Timoteukselle 3:1, 13.) Meidän kristittyjen täytyy varoa harhaanjohtavia ajatuksia, jotka voisivat kääntää meidät pois totuudesta. Herää luonnollisesti kaksi kysymystä: miksi petollisuus on kovin yleistä nykyään, ja miten voimme välttyä joutumasta petoksen uhreiksi?

Miksi niin paljon?

4 Raamatussa selitetään selvästi, miksi petollisuus rehottaa nykymaailmassa. Apostoli Johannes kirjoitti, että ”koko maailma on paholaisen vallassa” (1. Johanneksen kirje 5:19). Tuo ”paholainen” on Saatana Panettelija. Jeesus sanoi hänestä: ”Hän [ei] pysynyt lujana totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu oman taipumuksensa mukaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.” Onko siis ihme, että tämä maailma heijastaa hallitsijansa henkeä, arvoja ja petollisia ominaisuuksia? (Johannes 8:44; 14:30; Efesolaisille 2:1–3.)

5 Tänä lopun aikana Saatana on tehostanut toimintaansa. Hänet on heitetty alas maan päälle. Hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt, ja hän on ”suuren suuttumuksen” vallassa. Koska hän on päättänyt tuhota mahdollisimman monta ihmistä, hän ”eksyttää koko asuttua maata”. (Ilmestys 12:9, 12.) Saatana ei ole vain satunnainen pettäjä, vaan hän on yrityksissään hellittämätön. Hän turvautuu kaikkiin käytettävissään oleviin pettämiskeinoihin sokaistakseen ei-uskovien mielet ja pitääkseen heidät kaukana Jumalasta (2. Korinttilaisille 4:4). Tämä petoksen mestari haluaa erityisesti niellä ne, jotka palvovat Jumalaa ”hengessä ja totuudessa” (Johannes 4:24; 1. Pietarin kirje 5:8). Älä koskaan unohda, että Saatana on tosiasiassa väittänyt voivansa kääntää kenet tahansa pois Jumalasta (Job 1:9–12). Tarkastellaanpa Saatanan ”petollista taktikointia” ja sitä, miten voimme pitää varamme sen suhteen (Efesolaisille 6:11, Jewish New Testament).

Varo luopioiden petosta

6 Saatana on kauan käyttänyt luopioita yrittäessään vietellä Jumalan palvelijoita (Matteus 13:36–39). Luopiot voivat väittää palvovansa Jehovaa ja uskovansa Raamattuun, mutta he eivät hyväksy hänen järjestönsä näkyvää osaa. Jotkut jopa palaavat niihin Jumalaa häpäiseviin oppeihin, joita ”Suuri Babylon”, väärän uskonnon maailmanmahti, opettaa (Ilmestys 17:5; 2. Pietarin kirje 2:19–22). Jumalan henkeyttämät raamatunkirjoittajat paljastivat voimakkain sanoin luopioiden vaikuttimet ja menetelmät.

7 Mitä luopiot haluavat? Useimmat eivät tyydy vain luopumaan uskostaan, jota he aikoinaan saattoivat pitää totena. He haluavat usein viedä toisia mukanaan. Sen sijaan, että luopiot lähtisivät tekemään omia opetuslapsiaan, monet heistä yrittävät ’vetää mukaansa’ Kristuksen opetuslapset (Apostolien teot 20:29, 30). Apostoli Paavali esitti vääristä opettajista kiireellisen tärkeän varoituksen: ”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen.” (Kolossalaisille 2:8.) Eivätkö monet luopiot pyri tekemään juuri näin? Samoin kuin kidnappaaja vie pahaa aavistamattoman uhrin perheensä parista, luopiot saalistavat seurakunnan luottavaisia jäseniä ja yrittävät viedä heidät pois laumasta.

8 Miten luopiot pyrkivät tavoitteeseensa? He turvautuvat usein vääristelyihin, puolitotuuksiin ja suoranaisiin valheisiin. Jeesus tiesi, että hänen seuraajansa joutuisivat kärsimään sellaisten ihmisten vuoksi, jotka puhuisivat heistä ”valehdellen kaikenlaista pahaa” (Matteus 5:11). Tällaiset ilkeämieliset vastustajat puhuisivat sitä, mikä ei ole totta, pettääkseen toisia. Apostoli Pietari varoitti, että luopiot levittäisivät ”väärennetyin sanoin” ”petollisia opetuksia” ja ’vääristelisivät Raamatun kirjoituksia’ päästäkseen omiin päämääriinsä (2. Pietarin kirje 2:3, 13; 3:16). Valitettavasti luopiot onnistuvat ’mullistamaan muutamien uskon’ (2. Timoteukselle 2:18).

9 Miten voimme välttyä joutumasta luopioiden petoksen uhreiksi? Noudattamalla Jumalan sanan neuvoa: ”Minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka aiheuttavat jakaumia ja antavat kompastumisen aiheita vastoin sitä opetusta, jonka te olette oppineet, ja karttamaan heitä.” (Roomalaisille 16:17.) ’Kartamme heitä’ hylkäämällä heidän järkeilynsä – esittävätpä he niitä suullisesti, painetussa muodossa tai Internetissä. Miksi toimimme näin? Ensinnäkin koska Jumalan sanassa neuvotaan meitä tekemään niin, ja luotamme siihen, että Jehova pitää aina silmällä meidän parastamme (Jesaja 48:17, 18).

10 Toiseksi me rakastamme järjestöä, joka on opettanut meille ne kallisarvoiset totuudet, jotka erottavat meidät selvästi Suuresta Babylonista. Samanaikaisesti tajuamme, ettemme tunne Jumalan tarkoituksia täydellisesti; ymmärrystämme on vuosien mittaan korjattu. Uskolliset kristityt tyytyvät odottamaan, että Jehova tekee kaikki tällaiset selvennykset. (Sananlaskut 4:18.) Emme hylkää järjestöä, jota Jumala käyttää, sillä näemme selvät todisteet siitä, että sillä on hänen siunauksensa (Apostolien teot 6:7; 1. Korinttilaisille 3:6).

Varo itsepetosta

11 Epätäydellisillä ihmisillä on taipumus, jota Saatana käyttää kärkkäästi hyödykseen: he pettävät helposti itseään. ”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton”, sanotaan Jeremian 17:9:ssä. Jaakob kirjoitti: ”Kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä.” (Jaakobin kirje 1:14.) Jos sydämemme tuntee houkutusta johonkin, se voi ikään kuin vilautella syntiä houkuttelevasti edessämme ja saada sen näyttämään viehättävältä ja vaarattomalta. Tämä on petollista, sillä syntiin antautuminen johtaa lopulta turmioon (Roomalaisille 8:6).

12 Itsepetos voi helposti johtaa meidät ansaan. Petollinen sydän voi vähätellä jotain vakavaa persoonallisuuden puutetta tai selitellä jotain räikeää syntiä (1. Samuelin kirja 15:13–15, 20, 21). Toivoton sydämemme voi myös etsiä tapoja puolustella kyseenalaista käytöstä. Ajatellaan esimerkiksi viihdettä. On olemassa tervehenkistä ja nautittavaa viihdettä. Suuri osa siitä, mitä tämä maailma tarjoaa – elokuvissa, televisiossa ja Internet-sivuilla – on kuitenkin säädytöntä ja moraalitonta. On helppo vakuuttaa itsellemme, että voimme katsella ruokotonta viihdettä vahingoittumatta siitä. Jotkut jopa järkeilevät, että koska se ei vaivaa heidän omaatuntoaan, siinä tuskin on mitään pahaa. Tällaiset ihmiset kuitenkin ’pettävät itsensä väärällä järkeilyllä’ (Jaakobin kirje 1:22).

13 Miten voimme välttyä itsepetokselta? Ensinnäkin meidän täytyy muistaa, että omatunto ei ole aina luotettava. Ajatellaanpa apostoli Paavalin tilannetta. Ennen kristityksi tulemistaan hän vainosi Kristuksen seuraajia (Apostolien teot 9:1, 2). Hänen omatuntonsa ei ehkä vaivannut häntä silloin. Ilmeisesti se oli kuitenkin johdettu harhaan. ”Olin tietämätön ja toimin epäuskossa”, sanoi Paavali (1. Timoteukselle 1:13). Pelkästään se, että jokin viihteen laji ei vaivaa omaatuntoamme, ei siis itsessään takaa sitä, että toimimme oikein. Vain Jumalan sanan avulla asianmukaisesti valmennettu terve omatunto voi olla turvallinen opas.

14 Välttyäksemme itsepetokselta meidän on pidettävä mielessä joitakin hyödyllisiä ehdotuksia. Tutki itseäsi rukoillen (Psalmit 26:2; 2. Korinttilaisille 13:5). Rehellinen itsetutkistelu saattaa avata silmäsi näkemään, että sinun on tarpeen muuttaa joitakin näkemyksiäsi tai tapojasi. Kuuntele toisia (Jaakobin kirje 1:19). Koska itsetutkistelu tahtoo olla yksipuolista, on viisasta kuunnella kypsien kristittyjen puolueettomia arvioita. Jos huomaat, että ratkaisusi tai toimintatapasi ovat tasapainoisten, kokeneitten uskonveljien silmissä kyseenalaisia, voisit kysyä itseltäsi: ”Voisiko olla niin, että omaatuntoani ei ole valmennettu oikein tai että sydämeni pettää minua?” Ravitse jatkuvasti itseäsi Raamatun ja Raamattuun perustuvien julkaisujen avulla (Psalmit 1:2). Tämä auttaa sinua pitämään ajatuksesi, asenteesi ja tunteesi sopusoinnussa jumalisten periaatteiden kanssa.

Varo Saatanan valheita

15 Yrittäessään pettää meidät Saatana käyttää monenlaisia valheita. Hän koettaa vakuuttaa meille, että aineellinen omaisuus tuo onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, vaikka totuus on usein päinvastainen (Saarnaaja 5:10–12). Hän haluaa uskotella meille, että tämä paha maailma jatkuu ikuisesti, vaikka todisteet osoittavat selvästi meidän elävän ”viimeisissä päivissä” (2. Timoteukselle 3:1–5). Saatana edistää ajatusta, ettei moraalittomasta elämäntavasta koidu mitään vahinkoa, vaikka nautintojen tavoittelijat niittävätkin usein karvasta satoa (Galatalaisille 6:7). Miten voimme estää tällaisia valheita pettämästä meitä?

16 Hyödy raamatullisista esimerkeistä. Raamatussa on varoittavia esimerkkejä ihmisistä, jotka joutuivat Saatanan valheiden ansaan. He rakastivat aineellista, menettivät näkyvistään sen, missä ajassa he elivät, tai antautuivat moraalittomuuteen, ja kaikesta tästä oli huonot seuraukset (Matteus 19:16–22; 24:36–42; Luukas 16:14; 1. Korinttilaisille 10:8–11). Opi nykyajan esimerkeistä. Valitettavasti jotkut kristityt menettävät joskus kiireellisyyden tunteensa ja alkavat uskoa, että he jäävät Jumalaa palvellessaan vaille jotain hyvää. He saattavat jättää totuuden ja alkaa tavoitella elämän niin sanottuja nautintoja. Nämä ihmiset ovat kuitenkin ”liukkaalla”, sillä ennemmin tai myöhemmin he joutuvat tilille jumalattomasta käytöksestään (Psalmit 73:18, 19). Meidän on viisasta oppia toisten virheistä (Sananlaskut 22:3).

17 Saatana on käyttänyt tehokkaasti vielä yhtä valhetta: Jehova ei rakasta eikä arvosta meitä. Saatanalla on ollut tuhansia vuosia aikaa tutkia epätäydellisiä ihmisiä. Hän tietää hyvin, että lannistuminen voi heikentää meitä (Sananlaskut 24:10). Siksi hän ruokkii sellaista valhetta, että me olemme arvottomia Jumalan silmissä. Jos olemme ”maahan syöstyjä” ja tulemme vakuuttuneiksi siitä, että Jehova ei välitä meistä, voimme tuntea kiusausta luovuttaa (2. Korinttilaisille 4:9). Juuri sitä tuo suuri Pettäjä haluaakin! Miten sitten voimme välttyä joutumasta tämän Saatanan valheen ansaan?

18 Mieti, mitä Raamattu sanoo Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Jotkin Jumalan sanan koskettavat kielikuvat vakuuttavat meille, että Jehova huomaa meidät ja rakastaa meitä yksilöinä. Hän panee kyyneleesi ’nahkaleiliinsä’, mikä tarkoittaa sitä, että hän näkee ja muistaa kyyneleet, jotka vuodatat yrittäessäsi pysyä uskollisena (Psalmit 56:8). Hän tietää, milloin ’sydämesi on särkynyt’, ja on silloin lähelläsi (Psalmit 34:18). Hän tietää sinusta jokaisen yksityiskohdan, myös ’pääsi hiusten’ määrän (Matteus 10:29–31). Ennen kaikkea Jumala ”antoi ainosyntyisen Poikansa” sinun puolestasi (Johannes 3:16; Galatalaisille 2:20). Aika ajoin sinusta voi tuntua vaikealta uskoa, että nämä raamatunkohdat soveltuvat sinuun. Meidän täytyy kuitenkin ottaa Jehovan sana todesta. Hän haluaa meidän luottavan siihen, että hän rakastaa meitä paitsi joukkona myös yksilöinä.

19 Tunnista ja hylkää valhe. Jos tiedät, että joku valehtelee, voit välttyä tulemasta hänen uhrikseen. Näin ollen jo sen tietäminen, että Saatana haluaa sinun uskovan valheeseen, jonka mukaan Jehova ei rakasta sinua, voi olla suureksi avuksi. Muuan kristitty kirjoitti erään sellaisen Vartiotornin kirjoituksen johdosta, jossa varoitettiin Saatanan menetelmistä, seuraavaa: ”En tajunnutkaan, että Saatana koettaa lannistaa minut omien tunteitteni välityksellä. Tämä tieto motivoi minua taistelemaan näitä tunteita vastaan.”

20 Ajattele erään Etelä-Amerikassa toimivan matkavalvojan kokemusta. Tehdessään paimennuskäyntejä masentuneiden uskonveljiensä luo hän kysyy usein heiltä: ”Uskotko kolminaisuuteen?” Masentunut vastaa yleensä: ”En tietenkään”, koska hän tietää sen kuuluvan Saatanan valheisiin. Sitten matkavalvoja kysyy: ”Uskotko helvetintuleen?” Jälleen vastaus kuuluu: ”En tietenkään!” Sitten matkavalvoja kertoo heille, että on vielä yksi Saatanan valhe, jota ei yleensä tunnisteta sellaiseksi. Hän kiinnittää heidän huomionsa kirjan Lähesty Jehovaa sivun 249 kappaleeseen 21, jossa paljastetaan valhe, jonka mukaan Jehova ei rakasta meitä yksilöinä. Matkavalvoja kertoo, että hän on tällä tavalla voinut auttaa masentuneita tajuamaan ja hylkäämään tämän Saatanan valheen.

Varjele itseäsi petokselta

21 Näiden viimeisten päivien lopulla Saatanan voidaan odottaa edelleen syytävän tulvanaan valheita ja petosta. Onneksi Jehova ei ole jättänyt meitä tietämättömiksi Saatanan petollisesta taktiikasta. Raamattu ja Raamattuun perustuvat ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisut paljastavat selvästi Panettelijan ilkeät menetelmät (Matteus 24:45). Tieto tästä antaa meille aseet käteen (2. Korinttilaisille 2:11).

22 Varokaamme siis luopioiden järkeilyjä. Päättäkäämme karttaa itsepetoksen kavalaa ansaa. Ja tajutkaamme ja hylätkäämme kaikki Saatanan valheet. Niin tekemällä varjelemme suhdettamme ”totuuden Jumalaan”, joka inhoaa petollisuutta (Psalmit 31:5; Sananlaskut 3:32).

Lue lisää

Ainakin ymmärrän mitä kirjoitan ja kykenen perustelemaan kantani. Älä kuitenkaan tästä masennu, laisiasi tulee tänne aika ajoin 'takki auki ja hurraten'.

Tämä kun ei ole kuin mikä tahansa 'kenttäovi', täällä on laaja joukko, joka tuntee Vt-seuran opetukset ja menneisyyden mennen tullen paremmin kuin sinä.

Markku_Meilo kirjoitti:

Ainakin ymmärrän mitä kirjoitan ja kykenen perustelemaan kantani. Älä kuitenkaan tästä masennu, laisiasi tulee tänne aika ajoin 'takki auki ja hurraten'.

Tämä kun ei ole kuin mikä tahansa 'kenttäovi', täällä on laaja joukko, joka tuntee Vt-seuran opetukset ja menneisyyden mennen tullen paremmin kuin sinä.

Lue lisää

Olet 60 vuotias ukko jo hyvin käy elät vielä ehkä peräti vielä 10 vuotta... ehkä 15 vuotta.

Ei Todistaja kirjoitti:

Kunhan oppisit Luopiona perustelemaan valheesi Raamatulla! niin hyvä tulee moni varmaan uskoo ei totuudellisia väitteitäsi mitkä eivät todellakaan perustu Raamatun totuuksiin!!

Lue lisää

kannattaa alkaa aivan alusta eli siitä, miten ja milloin Jumala alkoi luomisen jne. eli...

6 2/3 vuorokauden pituisen ajanjakson jälkeen siitä kun Jumala alkoi luoda materiaa eli ainetta, sikisi Jumalan luomisvoimasta Pyhästä Hengestä olemassaoloon Sana (Jeesus) ja 4 vuorokautta pituisen ajanjakson jälkeen Sanan (Jeesus) sikiämisestä sikisi Jumalan
luomisvoimasta Pyhästä Hengestä olemassaoloon Pyhä Henki, joka sai myöhemmin toisen ja kolmannen luomispäivän aikana toiseksi nimekseen Gabriel.

6 vuorokauden mittaisen ajanjakson jälkeen Pyhän Hengen (Gabriel) sikiämisestä maapallo, joka oli tuolloin kaasumainen pallo, asettui paikoilleen avaruudessa, kuljettuaan luomispaikastaan Jupiterin eli Kolobin läheltä lyhyehkön ajan, ehkä oli kysymys minuuteista tai jopa sekunneista. Maapallon asettumisesta paikoilleen avaruudessa alkoi ensimmäinen luomispäivä joka oli pituudeltaan 270 vuorokauden mittainen ajanjakso.

Toinen luomispäivä oli pituudeltaan 272 vuorokauden mittainen ajanjakso ja kolmas luomispäivä oli pituudeltaan 272 vuorokauden mittainen ajanjakso. Pyhä Henki sai toiseksi nimekseen Gabriel toisen ja kolmannen luomsipäivän aikana, kun hän siirsi Jumalan Voimalla Pyhällä Hengellä, joka oli hänessä, uutta mannerta noin 2000 km kauemmas vanhasta mantereesta (muuten uusi manner ja vanha manner olisivat 2000 km lähempänä tänä päivänä).

Neljäs luomispäivä oli pituudeltaan 274 vuorokauden mittainen ajanjakso ja viides luomispäivä oli pituudeltaan 273 vuorokauden mittainen ajanjakso. Kuudes luomispäivä oli pituudeltaan 268 vuorokauden mittainen ajanjakso ja 160 vuorokautta ennen kuudennen luomiskauden loppua Jumala loi vasta kolmannen persoonan Urielin...

Celsius kirjoitti:

Olet 60 vuotias ukko jo hyvin käy elät vielä ehkä peräti vielä 10 vuotta... ehkä 15 vuotta.

>>Olet 60 vuotias ukko jo hyvin käy elät vielä ehkä peräti vielä 10 vuotta... ehkä 15 vuotta.

Oliko tämä tarkoitettu nerokkaaksi letkaukseksi vaiko sitten rauhoittamaan omaa epävarmuuttasi tai katkeruuttasi?

Ei Todistaja kirjoitti:

Varo petollisuutta

”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen – – tyhjällä petoksella.” (KOLOSSALAISILLE 2:8)

”KUINKA monelle teistä asiakas ei ole koskaan valehdellut?” Joitakin vuosia sitten muuan oikeustieteen professori kysyi tätä eräässä tutkimuksessa. Miten hänelle vastattiin? Hän selittää: ”Tuhansista lakimiehistä vain yhdelle asiakas ei ollut koskaan valehdellut.” Mikä oli selitys? ”Tuo lakimies oli vasta äskettäin mennyt erään suuren yhtiön palvelukseen, eikä ollut vielä keskustellut yhdenkään asiakkaan kanssa.” Tämä kokemus valottaa sitä surullista tosiasiaa, että valehtelu ja petollisuus ovat nykymaailmassa yleisiä.

2 Petollisuutta esiintyy monissa muodoissa, ja sitä on lähes kaikilla elämän aloilla. Uutisissa kerrotaan siitä kosolti esimerkkejä: poliitikot valehtelevat tekemisistään, kirjanpitäjät ja lakimiehet liioittelevat yritysten tuloksia, mainostajat johtavat kuluttajia harhaan, asiakkaat petkuttavat vakuutusyhtiöitä ja niin edelleen. Myös uskonnon alalla esiintyy petollisuutta. Papit johtavat ihmisjoukkoja harhaan opettamalla vääriä oppeja, esimerkiksi sielun kuolemattomuutta, helvetintulta ja kolminaisuutta (2. Timoteukselle 4:3, 4).

3 Pitäisikö kaiken tämän petollisuuden olla meille yllätys? Ei tosiaankaan. Raamatussa varoitetaan ”viimeisistä päivistä”: ”Pahat ihmiset ja petkuttajat menevät yhä huonompaan suuntaan eksyttäen ja eksyen.” (2. Timoteukselle 3:1, 13.) Meidän kristittyjen täytyy varoa harhaanjohtavia ajatuksia, jotka voisivat kääntää meidät pois totuudesta. Herää luonnollisesti kaksi kysymystä: miksi petollisuus on kovin yleistä nykyään, ja miten voimme välttyä joutumasta petoksen uhreiksi?

Miksi niin paljon?

4 Raamatussa selitetään selvästi, miksi petollisuus rehottaa nykymaailmassa. Apostoli Johannes kirjoitti, että ”koko maailma on paholaisen vallassa” (1. Johanneksen kirje 5:19). Tuo ”paholainen” on Saatana Panettelija. Jeesus sanoi hänestä: ”Hän [ei] pysynyt lujana totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu oman taipumuksensa mukaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.” Onko siis ihme, että tämä maailma heijastaa hallitsijansa henkeä, arvoja ja petollisia ominaisuuksia? (Johannes 8:44; 14:30; Efesolaisille 2:1–3.)

5 Tänä lopun aikana Saatana on tehostanut toimintaansa. Hänet on heitetty alas maan päälle. Hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt, ja hän on ”suuren suuttumuksen” vallassa. Koska hän on päättänyt tuhota mahdollisimman monta ihmistä, hän ”eksyttää koko asuttua maata”. (Ilmestys 12:9, 12.) Saatana ei ole vain satunnainen pettäjä, vaan hän on yrityksissään hellittämätön. Hän turvautuu kaikkiin käytettävissään oleviin pettämiskeinoihin sokaistakseen ei-uskovien mielet ja pitääkseen heidät kaukana Jumalasta (2. Korinttilaisille 4:4). Tämä petoksen mestari haluaa erityisesti niellä ne, jotka palvovat Jumalaa ”hengessä ja totuudessa” (Johannes 4:24; 1. Pietarin kirje 5:8). Älä koskaan unohda, että Saatana on tosiasiassa väittänyt voivansa kääntää kenet tahansa pois Jumalasta (Job 1:9–12). Tarkastellaanpa Saatanan ”petollista taktikointia” ja sitä, miten voimme pitää varamme sen suhteen (Efesolaisille 6:11, Jewish New Testament).

Varo luopioiden petosta

6 Saatana on kauan käyttänyt luopioita yrittäessään vietellä Jumalan palvelijoita (Matteus 13:36–39). Luopiot voivat väittää palvovansa Jehovaa ja uskovansa Raamattuun, mutta he eivät hyväksy hänen järjestönsä näkyvää osaa. Jotkut jopa palaavat niihin Jumalaa häpäiseviin oppeihin, joita ”Suuri Babylon”, väärän uskonnon maailmanmahti, opettaa (Ilmestys 17:5; 2. Pietarin kirje 2:19–22). Jumalan henkeyttämät raamatunkirjoittajat paljastivat voimakkain sanoin luopioiden vaikuttimet ja menetelmät.

7 Mitä luopiot haluavat? Useimmat eivät tyydy vain luopumaan uskostaan, jota he aikoinaan saattoivat pitää totena. He haluavat usein viedä toisia mukanaan. Sen sijaan, että luopiot lähtisivät tekemään omia opetuslapsiaan, monet heistä yrittävät ’vetää mukaansa’ Kristuksen opetuslapset (Apostolien teot 20:29, 30). Apostoli Paavali esitti vääristä opettajista kiireellisen tärkeän varoituksen: ”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen.” (Kolossalaisille 2:8.) Eivätkö monet luopiot pyri tekemään juuri näin? Samoin kuin kidnappaaja vie pahaa aavistamattoman uhrin perheensä parista, luopiot saalistavat seurakunnan luottavaisia jäseniä ja yrittävät viedä heidät pois laumasta.

8 Miten luopiot pyrkivät tavoitteeseensa? He turvautuvat usein vääristelyihin, puolitotuuksiin ja suoranaisiin valheisiin. Jeesus tiesi, että hänen seuraajansa joutuisivat kärsimään sellaisten ihmisten vuoksi, jotka puhuisivat heistä ”valehdellen kaikenlaista pahaa” (Matteus 5:11). Tällaiset ilkeämieliset vastustajat puhuisivat sitä, mikä ei ole totta, pettääkseen toisia. Apostoli Pietari varoitti, että luopiot levittäisivät ”väärennetyin sanoin” ”petollisia opetuksia” ja ’vääristelisivät Raamatun kirjoituksia’ päästäkseen omiin päämääriinsä (2. Pietarin kirje 2:3, 13; 3:16). Valitettavasti luopiot onnistuvat ’mullistamaan muutamien uskon’ (2. Timoteukselle 2:18).

9 Miten voimme välttyä joutumasta luopioiden petoksen uhreiksi? Noudattamalla Jumalan sanan neuvoa: ”Minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka aiheuttavat jakaumia ja antavat kompastumisen aiheita vastoin sitä opetusta, jonka te olette oppineet, ja karttamaan heitä.” (Roomalaisille 16:17.) ’Kartamme heitä’ hylkäämällä heidän järkeilynsä – esittävätpä he niitä suullisesti, painetussa muodossa tai Internetissä. Miksi toimimme näin? Ensinnäkin koska Jumalan sanassa neuvotaan meitä tekemään niin, ja luotamme siihen, että Jehova pitää aina silmällä meidän parastamme (Jesaja 48:17, 18).

10 Toiseksi me rakastamme järjestöä, joka on opettanut meille ne kallisarvoiset totuudet, jotka erottavat meidät selvästi Suuresta Babylonista. Samanaikaisesti tajuamme, ettemme tunne Jumalan tarkoituksia täydellisesti; ymmärrystämme on vuosien mittaan korjattu. Uskolliset kristityt tyytyvät odottamaan, että Jehova tekee kaikki tällaiset selvennykset. (Sananlaskut 4:18.) Emme hylkää järjestöä, jota Jumala käyttää, sillä näemme selvät todisteet siitä, että sillä on hänen siunauksensa (Apostolien teot 6:7; 1. Korinttilaisille 3:6).

Varo itsepetosta

11 Epätäydellisillä ihmisillä on taipumus, jota Saatana käyttää kärkkäästi hyödykseen: he pettävät helposti itseään. ”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton”, sanotaan Jeremian 17:9:ssä. Jaakob kirjoitti: ”Kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä.” (Jaakobin kirje 1:14.) Jos sydämemme tuntee houkutusta johonkin, se voi ikään kuin vilautella syntiä houkuttelevasti edessämme ja saada sen näyttämään viehättävältä ja vaarattomalta. Tämä on petollista, sillä syntiin antautuminen johtaa lopulta turmioon (Roomalaisille 8:6).

12 Itsepetos voi helposti johtaa meidät ansaan. Petollinen sydän voi vähätellä jotain vakavaa persoonallisuuden puutetta tai selitellä jotain räikeää syntiä (1. Samuelin kirja 15:13–15, 20, 21). Toivoton sydämemme voi myös etsiä tapoja puolustella kyseenalaista käytöstä. Ajatellaan esimerkiksi viihdettä. On olemassa tervehenkistä ja nautittavaa viihdettä. Suuri osa siitä, mitä tämä maailma tarjoaa – elokuvissa, televisiossa ja Internet-sivuilla – on kuitenkin säädytöntä ja moraalitonta. On helppo vakuuttaa itsellemme, että voimme katsella ruokotonta viihdettä vahingoittumatta siitä. Jotkut jopa järkeilevät, että koska se ei vaivaa heidän omaatuntoaan, siinä tuskin on mitään pahaa. Tällaiset ihmiset kuitenkin ’pettävät itsensä väärällä järkeilyllä’ (Jaakobin kirje 1:22).

13 Miten voimme välttyä itsepetokselta? Ensinnäkin meidän täytyy muistaa, että omatunto ei ole aina luotettava. Ajatellaanpa apostoli Paavalin tilannetta. Ennen kristityksi tulemistaan hän vainosi Kristuksen seuraajia (Apostolien teot 9:1, 2). Hänen omatuntonsa ei ehkä vaivannut häntä silloin. Ilmeisesti se oli kuitenkin johdettu harhaan. ”Olin tietämätön ja toimin epäuskossa”, sanoi Paavali (1. Timoteukselle 1:13). Pelkästään se, että jokin viihteen laji ei vaivaa omaatuntoamme, ei siis itsessään takaa sitä, että toimimme oikein. Vain Jumalan sanan avulla asianmukaisesti valmennettu terve omatunto voi olla turvallinen opas.

14 Välttyäksemme itsepetokselta meidän on pidettävä mielessä joitakin hyödyllisiä ehdotuksia. Tutki itseäsi rukoillen (Psalmit 26:2; 2. Korinttilaisille 13:5). Rehellinen itsetutkistelu saattaa avata silmäsi näkemään, että sinun on tarpeen muuttaa joitakin näkemyksiäsi tai tapojasi. Kuuntele toisia (Jaakobin kirje 1:19). Koska itsetutkistelu tahtoo olla yksipuolista, on viisasta kuunnella kypsien kristittyjen puolueettomia arvioita. Jos huomaat, että ratkaisusi tai toimintatapasi ovat tasapainoisten, kokeneitten uskonveljien silmissä kyseenalaisia, voisit kysyä itseltäsi: ”Voisiko olla niin, että omaatuntoani ei ole valmennettu oikein tai että sydämeni pettää minua?” Ravitse jatkuvasti itseäsi Raamatun ja Raamattuun perustuvien julkaisujen avulla (Psalmit 1:2). Tämä auttaa sinua pitämään ajatuksesi, asenteesi ja tunteesi sopusoinnussa jumalisten periaatteiden kanssa.

Varo Saatanan valheita

15 Yrittäessään pettää meidät Saatana käyttää monenlaisia valheita. Hän koettaa vakuuttaa meille, että aineellinen omaisuus tuo onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, vaikka totuus on usein päinvastainen (Saarnaaja 5:10–12). Hän haluaa uskotella meille, että tämä paha maailma jatkuu ikuisesti, vaikka todisteet osoittavat selvästi meidän elävän ”viimeisissä päivissä” (2. Timoteukselle 3:1–5). Saatana edistää ajatusta, ettei moraalittomasta elämäntavasta koidu mitään vahinkoa, vaikka nautintojen tavoittelijat niittävätkin usein karvasta satoa (Galatalaisille 6:7). Miten voimme estää tällaisia valheita pettämästä meitä?

16 Hyödy raamatullisista esimerkeistä. Raamatussa on varoittavia esimerkkejä ihmisistä, jotka joutuivat Saatanan valheiden ansaan. He rakastivat aineellista, menettivät näkyvistään sen, missä ajassa he elivät, tai antautuivat moraalittomuuteen, ja kaikesta tästä oli huonot seuraukset (Matteus 19:16–22; 24:36–42; Luukas 16:14; 1. Korinttilaisille 10:8–11). Opi nykyajan esimerkeistä. Valitettavasti jotkut kristityt menettävät joskus kiireellisyyden tunteensa ja alkavat uskoa, että he jäävät Jumalaa palvellessaan vaille jotain hyvää. He saattavat jättää totuuden ja alkaa tavoitella elämän niin sanottuja nautintoja. Nämä ihmiset ovat kuitenkin ”liukkaalla”, sillä ennemmin tai myöhemmin he joutuvat tilille jumalattomasta käytöksestään (Psalmit 73:18, 19). Meidän on viisasta oppia toisten virheistä (Sananlaskut 22:3).

17 Saatana on käyttänyt tehokkaasti vielä yhtä valhetta: Jehova ei rakasta eikä arvosta meitä. Saatanalla on ollut tuhansia vuosia aikaa tutkia epätäydellisiä ihmisiä. Hän tietää hyvin, että lannistuminen voi heikentää meitä (Sananlaskut 24:10). Siksi hän ruokkii sellaista valhetta, että me olemme arvottomia Jumalan silmissä. Jos olemme ”maahan syöstyjä” ja tulemme vakuuttuneiksi siitä, että Jehova ei välitä meistä, voimme tuntea kiusausta luovuttaa (2. Korinttilaisille 4:9). Juuri sitä tuo suuri Pettäjä haluaakin! Miten sitten voimme välttyä joutumasta tämän Saatanan valheen ansaan?

18 Mieti, mitä Raamattu sanoo Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Jotkin Jumalan sanan koskettavat kielikuvat vakuuttavat meille, että Jehova huomaa meidät ja rakastaa meitä yksilöinä. Hän panee kyyneleesi ’nahkaleiliinsä’, mikä tarkoittaa sitä, että hän näkee ja muistaa kyyneleet, jotka vuodatat yrittäessäsi pysyä uskollisena (Psalmit 56:8). Hän tietää, milloin ’sydämesi on särkynyt’, ja on silloin lähelläsi (Psalmit 34:18). Hän tietää sinusta jokaisen yksityiskohdan, myös ’pääsi hiusten’ määrän (Matteus 10:29–31). Ennen kaikkea Jumala ”antoi ainosyntyisen Poikansa” sinun puolestasi (Johannes 3:16; Galatalaisille 2:20). Aika ajoin sinusta voi tuntua vaikealta uskoa, että nämä raamatunkohdat soveltuvat sinuun. Meidän täytyy kuitenkin ottaa Jehovan sana todesta. Hän haluaa meidän luottavan siihen, että hän rakastaa meitä paitsi joukkona myös yksilöinä.

19 Tunnista ja hylkää valhe. Jos tiedät, että joku valehtelee, voit välttyä tulemasta hänen uhrikseen. Näin ollen jo sen tietäminen, että Saatana haluaa sinun uskovan valheeseen, jonka mukaan Jehova ei rakasta sinua, voi olla suureksi avuksi. Muuan kristitty kirjoitti erään sellaisen Vartiotornin kirjoituksen johdosta, jossa varoitettiin Saatanan menetelmistä, seuraavaa: ”En tajunnutkaan, että Saatana koettaa lannistaa minut omien tunteitteni välityksellä. Tämä tieto motivoi minua taistelemaan näitä tunteita vastaan.”

20 Ajattele erään Etelä-Amerikassa toimivan matkavalvojan kokemusta. Tehdessään paimennuskäyntejä masentuneiden uskonveljiensä luo hän kysyy usein heiltä: ”Uskotko kolminaisuuteen?” Masentunut vastaa yleensä: ”En tietenkään”, koska hän tietää sen kuuluvan Saatanan valheisiin. Sitten matkavalvoja kysyy: ”Uskotko helvetintuleen?” Jälleen vastaus kuuluu: ”En tietenkään!” Sitten matkavalvoja kertoo heille, että on vielä yksi Saatanan valhe, jota ei yleensä tunnisteta sellaiseksi. Hän kiinnittää heidän huomionsa kirjan Lähesty Jehovaa sivun 249 kappaleeseen 21, jossa paljastetaan valhe, jonka mukaan Jehova ei rakasta meitä yksilöinä. Matkavalvoja kertoo, että hän on tällä tavalla voinut auttaa masentuneita tajuamaan ja hylkäämään tämän Saatanan valheen.

Varjele itseäsi petokselta

21 Näiden viimeisten päivien lopulla Saatanan voidaan odottaa edelleen syytävän tulvanaan valheita ja petosta. Onneksi Jehova ei ole jättänyt meitä tietämättömiksi Saatanan petollisesta taktiikasta. Raamattu ja Raamattuun perustuvat ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisut paljastavat selvästi Panettelijan ilkeät menetelmät (Matteus 24:45). Tieto tästä antaa meille aseet käteen (2. Korinttilaisille 2:11).

22 Varokaamme siis luopioiden järkeilyjä. Päättäkäämme karttaa itsepetoksen kavalaa ansaa. Ja tajutkaamme ja hylätkäämme kaikki Saatanan valheet. Niin tekemällä varjelemme suhdettamme ”totuuden Jumalaan”, joka inhoaa petollisuutta (Psalmit 31:5; Sananlaskut 3:32).

Lue lisää

ja niissä jotka yrittävät puolustella jehontodistajien oppia, on sitten niin paljon vihaa? Sitä ei kyllä voi olla huomaamatta kun joutuu teidän kanssanne tekemisiin.

Markku_Meilo kirjoitti:

Ainakin ymmärrän mitä kirjoitan ja kykenen perustelemaan kantani. Älä kuitenkaan tästä masennu, laisiasi tulee tänne aika ajoin 'takki auki ja hurraten'.

Tämä kun ei ole kuin mikä tahansa 'kenttäovi', täällä on laaja joukko, joka tuntee Vt-seuran opetukset ja menneisyyden mennen tullen paremmin kuin sinä.

Lue lisää

Opetukset perustuu täysin Raamattuun kuten tiedät mutta kun olet luopio niin ymmärrän täysin vastustuksesi totuutta kohtaan!

Ei Todistaja kirjoitti:

Varo petollisuutta

”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen – – tyhjällä petoksella.” (KOLOSSALAISILLE 2:8)

”KUINKA monelle teistä asiakas ei ole koskaan valehdellut?” Joitakin vuosia sitten muuan oikeustieteen professori kysyi tätä eräässä tutkimuksessa. Miten hänelle vastattiin? Hän selittää: ”Tuhansista lakimiehistä vain yhdelle asiakas ei ollut koskaan valehdellut.” Mikä oli selitys? ”Tuo lakimies oli vasta äskettäin mennyt erään suuren yhtiön palvelukseen, eikä ollut vielä keskustellut yhdenkään asiakkaan kanssa.” Tämä kokemus valottaa sitä surullista tosiasiaa, että valehtelu ja petollisuus ovat nykymaailmassa yleisiä.

2 Petollisuutta esiintyy monissa muodoissa, ja sitä on lähes kaikilla elämän aloilla. Uutisissa kerrotaan siitä kosolti esimerkkejä: poliitikot valehtelevat tekemisistään, kirjanpitäjät ja lakimiehet liioittelevat yritysten tuloksia, mainostajat johtavat kuluttajia harhaan, asiakkaat petkuttavat vakuutusyhtiöitä ja niin edelleen. Myös uskonnon alalla esiintyy petollisuutta. Papit johtavat ihmisjoukkoja harhaan opettamalla vääriä oppeja, esimerkiksi sielun kuolemattomuutta, helvetintulta ja kolminaisuutta (2. Timoteukselle 4:3, 4).

3 Pitäisikö kaiken tämän petollisuuden olla meille yllätys? Ei tosiaankaan. Raamatussa varoitetaan ”viimeisistä päivistä”: ”Pahat ihmiset ja petkuttajat menevät yhä huonompaan suuntaan eksyttäen ja eksyen.” (2. Timoteukselle 3:1, 13.) Meidän kristittyjen täytyy varoa harhaanjohtavia ajatuksia, jotka voisivat kääntää meidät pois totuudesta. Herää luonnollisesti kaksi kysymystä: miksi petollisuus on kovin yleistä nykyään, ja miten voimme välttyä joutumasta petoksen uhreiksi?

Miksi niin paljon?

4 Raamatussa selitetään selvästi, miksi petollisuus rehottaa nykymaailmassa. Apostoli Johannes kirjoitti, että ”koko maailma on paholaisen vallassa” (1. Johanneksen kirje 5:19). Tuo ”paholainen” on Saatana Panettelija. Jeesus sanoi hänestä: ”Hän [ei] pysynyt lujana totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu oman taipumuksensa mukaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.” Onko siis ihme, että tämä maailma heijastaa hallitsijansa henkeä, arvoja ja petollisia ominaisuuksia? (Johannes 8:44; 14:30; Efesolaisille 2:1–3.)

5 Tänä lopun aikana Saatana on tehostanut toimintaansa. Hänet on heitetty alas maan päälle. Hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt, ja hän on ”suuren suuttumuksen” vallassa. Koska hän on päättänyt tuhota mahdollisimman monta ihmistä, hän ”eksyttää koko asuttua maata”. (Ilmestys 12:9, 12.) Saatana ei ole vain satunnainen pettäjä, vaan hän on yrityksissään hellittämätön. Hän turvautuu kaikkiin käytettävissään oleviin pettämiskeinoihin sokaistakseen ei-uskovien mielet ja pitääkseen heidät kaukana Jumalasta (2. Korinttilaisille 4:4). Tämä petoksen mestari haluaa erityisesti niellä ne, jotka palvovat Jumalaa ”hengessä ja totuudessa” (Johannes 4:24; 1. Pietarin kirje 5:8). Älä koskaan unohda, että Saatana on tosiasiassa väittänyt voivansa kääntää kenet tahansa pois Jumalasta (Job 1:9–12). Tarkastellaanpa Saatanan ”petollista taktikointia” ja sitä, miten voimme pitää varamme sen suhteen (Efesolaisille 6:11, Jewish New Testament).

Varo luopioiden petosta

6 Saatana on kauan käyttänyt luopioita yrittäessään vietellä Jumalan palvelijoita (Matteus 13:36–39). Luopiot voivat väittää palvovansa Jehovaa ja uskovansa Raamattuun, mutta he eivät hyväksy hänen järjestönsä näkyvää osaa. Jotkut jopa palaavat niihin Jumalaa häpäiseviin oppeihin, joita ”Suuri Babylon”, väärän uskonnon maailmanmahti, opettaa (Ilmestys 17:5; 2. Pietarin kirje 2:19–22). Jumalan henkeyttämät raamatunkirjoittajat paljastivat voimakkain sanoin luopioiden vaikuttimet ja menetelmät.

7 Mitä luopiot haluavat? Useimmat eivät tyydy vain luopumaan uskostaan, jota he aikoinaan saattoivat pitää totena. He haluavat usein viedä toisia mukanaan. Sen sijaan, että luopiot lähtisivät tekemään omia opetuslapsiaan, monet heistä yrittävät ’vetää mukaansa’ Kristuksen opetuslapset (Apostolien teot 20:29, 30). Apostoli Paavali esitti vääristä opettajista kiireellisen tärkeän varoituksen: ”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen.” (Kolossalaisille 2:8.) Eivätkö monet luopiot pyri tekemään juuri näin? Samoin kuin kidnappaaja vie pahaa aavistamattoman uhrin perheensä parista, luopiot saalistavat seurakunnan luottavaisia jäseniä ja yrittävät viedä heidät pois laumasta.

8 Miten luopiot pyrkivät tavoitteeseensa? He turvautuvat usein vääristelyihin, puolitotuuksiin ja suoranaisiin valheisiin. Jeesus tiesi, että hänen seuraajansa joutuisivat kärsimään sellaisten ihmisten vuoksi, jotka puhuisivat heistä ”valehdellen kaikenlaista pahaa” (Matteus 5:11). Tällaiset ilkeämieliset vastustajat puhuisivat sitä, mikä ei ole totta, pettääkseen toisia. Apostoli Pietari varoitti, että luopiot levittäisivät ”väärennetyin sanoin” ”petollisia opetuksia” ja ’vääristelisivät Raamatun kirjoituksia’ päästäkseen omiin päämääriinsä (2. Pietarin kirje 2:3, 13; 3:16). Valitettavasti luopiot onnistuvat ’mullistamaan muutamien uskon’ (2. Timoteukselle 2:18).

9 Miten voimme välttyä joutumasta luopioiden petoksen uhreiksi? Noudattamalla Jumalan sanan neuvoa: ”Minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka aiheuttavat jakaumia ja antavat kompastumisen aiheita vastoin sitä opetusta, jonka te olette oppineet, ja karttamaan heitä.” (Roomalaisille 16:17.) ’Kartamme heitä’ hylkäämällä heidän järkeilynsä – esittävätpä he niitä suullisesti, painetussa muodossa tai Internetissä. Miksi toimimme näin? Ensinnäkin koska Jumalan sanassa neuvotaan meitä tekemään niin, ja luotamme siihen, että Jehova pitää aina silmällä meidän parastamme (Jesaja 48:17, 18).

10 Toiseksi me rakastamme järjestöä, joka on opettanut meille ne kallisarvoiset totuudet, jotka erottavat meidät selvästi Suuresta Babylonista. Samanaikaisesti tajuamme, ettemme tunne Jumalan tarkoituksia täydellisesti; ymmärrystämme on vuosien mittaan korjattu. Uskolliset kristityt tyytyvät odottamaan, että Jehova tekee kaikki tällaiset selvennykset. (Sananlaskut 4:18.) Emme hylkää järjestöä, jota Jumala käyttää, sillä näemme selvät todisteet siitä, että sillä on hänen siunauksensa (Apostolien teot 6:7; 1. Korinttilaisille 3:6).

Varo itsepetosta

11 Epätäydellisillä ihmisillä on taipumus, jota Saatana käyttää kärkkäästi hyödykseen: he pettävät helposti itseään. ”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton”, sanotaan Jeremian 17:9:ssä. Jaakob kirjoitti: ”Kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä.” (Jaakobin kirje 1:14.) Jos sydämemme tuntee houkutusta johonkin, se voi ikään kuin vilautella syntiä houkuttelevasti edessämme ja saada sen näyttämään viehättävältä ja vaarattomalta. Tämä on petollista, sillä syntiin antautuminen johtaa lopulta turmioon (Roomalaisille 8:6).

12 Itsepetos voi helposti johtaa meidät ansaan. Petollinen sydän voi vähätellä jotain vakavaa persoonallisuuden puutetta tai selitellä jotain räikeää syntiä (1. Samuelin kirja 15:13–15, 20, 21). Toivoton sydämemme voi myös etsiä tapoja puolustella kyseenalaista käytöstä. Ajatellaan esimerkiksi viihdettä. On olemassa tervehenkistä ja nautittavaa viihdettä. Suuri osa siitä, mitä tämä maailma tarjoaa – elokuvissa, televisiossa ja Internet-sivuilla – on kuitenkin säädytöntä ja moraalitonta. On helppo vakuuttaa itsellemme, että voimme katsella ruokotonta viihdettä vahingoittumatta siitä. Jotkut jopa järkeilevät, että koska se ei vaivaa heidän omaatuntoaan, siinä tuskin on mitään pahaa. Tällaiset ihmiset kuitenkin ’pettävät itsensä väärällä järkeilyllä’ (Jaakobin kirje 1:22).

13 Miten voimme välttyä itsepetokselta? Ensinnäkin meidän täytyy muistaa, että omatunto ei ole aina luotettava. Ajatellaanpa apostoli Paavalin tilannetta. Ennen kristityksi tulemistaan hän vainosi Kristuksen seuraajia (Apostolien teot 9:1, 2). Hänen omatuntonsa ei ehkä vaivannut häntä silloin. Ilmeisesti se oli kuitenkin johdettu harhaan. ”Olin tietämätön ja toimin epäuskossa”, sanoi Paavali (1. Timoteukselle 1:13). Pelkästään se, että jokin viihteen laji ei vaivaa omaatuntoamme, ei siis itsessään takaa sitä, että toimimme oikein. Vain Jumalan sanan avulla asianmukaisesti valmennettu terve omatunto voi olla turvallinen opas.

14 Välttyäksemme itsepetokselta meidän on pidettävä mielessä joitakin hyödyllisiä ehdotuksia. Tutki itseäsi rukoillen (Psalmit 26:2; 2. Korinttilaisille 13:5). Rehellinen itsetutkistelu saattaa avata silmäsi näkemään, että sinun on tarpeen muuttaa joitakin näkemyksiäsi tai tapojasi. Kuuntele toisia (Jaakobin kirje 1:19). Koska itsetutkistelu tahtoo olla yksipuolista, on viisasta kuunnella kypsien kristittyjen puolueettomia arvioita. Jos huomaat, että ratkaisusi tai toimintatapasi ovat tasapainoisten, kokeneitten uskonveljien silmissä kyseenalaisia, voisit kysyä itseltäsi: ”Voisiko olla niin, että omaatuntoani ei ole valmennettu oikein tai että sydämeni pettää minua?” Ravitse jatkuvasti itseäsi Raamatun ja Raamattuun perustuvien julkaisujen avulla (Psalmit 1:2). Tämä auttaa sinua pitämään ajatuksesi, asenteesi ja tunteesi sopusoinnussa jumalisten periaatteiden kanssa.

Varo Saatanan valheita

15 Yrittäessään pettää meidät Saatana käyttää monenlaisia valheita. Hän koettaa vakuuttaa meille, että aineellinen omaisuus tuo onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, vaikka totuus on usein päinvastainen (Saarnaaja 5:10–12). Hän haluaa uskotella meille, että tämä paha maailma jatkuu ikuisesti, vaikka todisteet osoittavat selvästi meidän elävän ”viimeisissä päivissä” (2. Timoteukselle 3:1–5). Saatana edistää ajatusta, ettei moraalittomasta elämäntavasta koidu mitään vahinkoa, vaikka nautintojen tavoittelijat niittävätkin usein karvasta satoa (Galatalaisille 6:7). Miten voimme estää tällaisia valheita pettämästä meitä?

16 Hyödy raamatullisista esimerkeistä. Raamatussa on varoittavia esimerkkejä ihmisistä, jotka joutuivat Saatanan valheiden ansaan. He rakastivat aineellista, menettivät näkyvistään sen, missä ajassa he elivät, tai antautuivat moraalittomuuteen, ja kaikesta tästä oli huonot seuraukset (Matteus 19:16–22; 24:36–42; Luukas 16:14; 1. Korinttilaisille 10:8–11). Opi nykyajan esimerkeistä. Valitettavasti jotkut kristityt menettävät joskus kiireellisyyden tunteensa ja alkavat uskoa, että he jäävät Jumalaa palvellessaan vaille jotain hyvää. He saattavat jättää totuuden ja alkaa tavoitella elämän niin sanottuja nautintoja. Nämä ihmiset ovat kuitenkin ”liukkaalla”, sillä ennemmin tai myöhemmin he joutuvat tilille jumalattomasta käytöksestään (Psalmit 73:18, 19). Meidän on viisasta oppia toisten virheistä (Sananlaskut 22:3).

17 Saatana on käyttänyt tehokkaasti vielä yhtä valhetta: Jehova ei rakasta eikä arvosta meitä. Saatanalla on ollut tuhansia vuosia aikaa tutkia epätäydellisiä ihmisiä. Hän tietää hyvin, että lannistuminen voi heikentää meitä (Sananlaskut 24:10). Siksi hän ruokkii sellaista valhetta, että me olemme arvottomia Jumalan silmissä. Jos olemme ”maahan syöstyjä” ja tulemme vakuuttuneiksi siitä, että Jehova ei välitä meistä, voimme tuntea kiusausta luovuttaa (2. Korinttilaisille 4:9). Juuri sitä tuo suuri Pettäjä haluaakin! Miten sitten voimme välttyä joutumasta tämän Saatanan valheen ansaan?

18 Mieti, mitä Raamattu sanoo Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Jotkin Jumalan sanan koskettavat kielikuvat vakuuttavat meille, että Jehova huomaa meidät ja rakastaa meitä yksilöinä. Hän panee kyyneleesi ’nahkaleiliinsä’, mikä tarkoittaa sitä, että hän näkee ja muistaa kyyneleet, jotka vuodatat yrittäessäsi pysyä uskollisena (Psalmit 56:8). Hän tietää, milloin ’sydämesi on särkynyt’, ja on silloin lähelläsi (Psalmit 34:18). Hän tietää sinusta jokaisen yksityiskohdan, myös ’pääsi hiusten’ määrän (Matteus 10:29–31). Ennen kaikkea Jumala ”antoi ainosyntyisen Poikansa” sinun puolestasi (Johannes 3:16; Galatalaisille 2:20). Aika ajoin sinusta voi tuntua vaikealta uskoa, että nämä raamatunkohdat soveltuvat sinuun. Meidän täytyy kuitenkin ottaa Jehovan sana todesta. Hän haluaa meidän luottavan siihen, että hän rakastaa meitä paitsi joukkona myös yksilöinä.

19 Tunnista ja hylkää valhe. Jos tiedät, että joku valehtelee, voit välttyä tulemasta hänen uhrikseen. Näin ollen jo sen tietäminen, että Saatana haluaa sinun uskovan valheeseen, jonka mukaan Jehova ei rakasta sinua, voi olla suureksi avuksi. Muuan kristitty kirjoitti erään sellaisen Vartiotornin kirjoituksen johdosta, jossa varoitettiin Saatanan menetelmistä, seuraavaa: ”En tajunnutkaan, että Saatana koettaa lannistaa minut omien tunteitteni välityksellä. Tämä tieto motivoi minua taistelemaan näitä tunteita vastaan.”

20 Ajattele erään Etelä-Amerikassa toimivan matkavalvojan kokemusta. Tehdessään paimennuskäyntejä masentuneiden uskonveljiensä luo hän kysyy usein heiltä: ”Uskotko kolminaisuuteen?” Masentunut vastaa yleensä: ”En tietenkään”, koska hän tietää sen kuuluvan Saatanan valheisiin. Sitten matkavalvoja kysyy: ”Uskotko helvetintuleen?” Jälleen vastaus kuuluu: ”En tietenkään!” Sitten matkavalvoja kertoo heille, että on vielä yksi Saatanan valhe, jota ei yleensä tunnisteta sellaiseksi. Hän kiinnittää heidän huomionsa kirjan Lähesty Jehovaa sivun 249 kappaleeseen 21, jossa paljastetaan valhe, jonka mukaan Jehova ei rakasta meitä yksilöinä. Matkavalvoja kertoo, että hän on tällä tavalla voinut auttaa masentuneita tajuamaan ja hylkäämään tämän Saatanan valheen.

Varjele itseäsi petokselta

21 Näiden viimeisten päivien lopulla Saatanan voidaan odottaa edelleen syytävän tulvanaan valheita ja petosta. Onneksi Jehova ei ole jättänyt meitä tietämättömiksi Saatanan petollisesta taktiikasta. Raamattu ja Raamattuun perustuvat ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisut paljastavat selvästi Panettelijan ilkeät menetelmät (Matteus 24:45). Tieto tästä antaa meille aseet käteen (2. Korinttilaisille 2:11).

22 Varokaamme siis luopioiden järkeilyjä. Päättäkäämme karttaa itsepetoksen kavalaa ansaa. Ja tajutkaamme ja hylätkäämme kaikki Saatanan valheet. Niin tekemällä varjelemme suhdettamme ”totuuden Jumalaan”, joka inhoaa petollisuutta (Psalmit 31:5; Sananlaskut 3:32).

Lue lisää

Miksi nimimerkkisi on Ei Todistaja, vaikka kuulut Jt:ien järjestöön?

Celsius kirjoitti:

Olet 60 vuotias ukko jo hyvin käy elät vielä ehkä peräti vielä 10 vuotta... ehkä 15 vuotta.

>>Olet 60 vuotias ukko

Näin pääsi käymään, kaikista äidin odotuksista huolimatta vanhenen samaa vauhtia kuin muutkin aikakauteni nenästä vedetyt jehovantodistajat. Vuonna 1968 äiti kirjoitti minulle kuinka hienoa on kun en ehdi täyttää kolmeakymmentä ikävuotta ennen kuin uusi asiainjärjestelmä saa vallan. No, Vartiotorniseuran mukaan äiti on niitä 'eräitä', jotka odottelivat omiaan.

>>..jo hyvin käy elät vielä ehkä peräti vielä 10 vuotta... ehkä 15 vuotta.

Oletan sanailustasi, että tulet jälkijunassa. Kun ja jos elät samaan ikään, niin paljonko oletat itsellesi vuosia vastaavassa tilanteessa?

Nomen kirjoitti:

Miksi nimimerkkisi on Ei Todistaja, vaikka kuulut Jt:ien järjestöön?

En kuulu mihinkään uskonnolliseen järjestöön vaan tutkin mikä uskonto opettaa Raamatun totuutta ja näillä näkymin Jehovan todistajat toimivat Raamatun ohjaeiden mukaan ei pelkästään viemällä hyvää uutista ihmisille vaan myös toimimalla niiden mukaan!

Markku_Meilo kirjoitti:

Esimerkiksi erotetun ei tarvitse palauttaa romppuaan. Samoin romppu saattaa ajautua kastamattoman julistajan haltuun.

Mutta ei tarvitse kovin suuri päättelijä olla, että huomaa henkilön olevan hyvin vahvasti mukana aiheessa nimeltä jehovantodistajat.

Vastauksensa huokuvat niin suurta varmuutta, että mikään muu kuin epävarmuus ei voi olla niiden takana.

Ei Todistaja kirjoitti:

Opetukset perustuu täysin Raamattuun kuten tiedät mutta kun olet luopio niin ymmärrän täysin vastustuksesi totuutta kohtaan!

Jos väität jonkin asian perustuvan Raamattuun on todistustaakka sinulla. Mitään väitettä et ole toistaiseksi kyennyt Raamatulla perustelemaan.

Toki voit jatkaa itsesi tyynnyttelyä tuollaisella petoksella, mutta korttisi olet jo paljastanut - ne eivät ole edes samasta pelistä.

t-i-u-k-u kirjoitti:

Mutta ei tarvitse kovin suuri päättelijä olla, että huomaa henkilön olevan hyvin vahvasti mukana aiheessa nimeltä jehovantodistajat.

Vastauksensa huokuvat niin suurta varmuutta, että mikään muu kuin epävarmuus ei voi olla niiden takana.

Lue lisää

Tutkikaa uskontoja vertailkaa niitä mikä uskonto toimii niinkui Raamattu opettaa!Eihän siinä tarvitse kuin hiukan ajatella

Markku_Meilo kirjoitti:

Jos väität jonkin asian perustuvan Raamattuun on todistustaakka sinulla. Mitään väitettä et ole toistaiseksi kyennyt Raamatulla perustelemaan.

Toki voit jatkaa itsesi tyynnyttelyä tuollaisella petoksella, mutta korttisi olet jo paljastanut - ne eivät ole edes samasta pelistä.

Lue lisää

Mikä miltäsi painaa kerro niin perustelen sen! Niin ja Raamatun totuudella!

Markku_Meilo kirjoitti:

>>Olet 60 vuotias ukko

Näin pääsi käymään, kaikista äidin odotuksista huolimatta vanhenen samaa vauhtia kuin muutkin aikakauteni nenästä vedetyt jehovantodistajat. Vuonna 1968 äiti kirjoitti minulle kuinka hienoa on kun en ehdi täyttää kolmeakymmentä ikävuotta ennen kuin uusi asiainjärjestelmä saa vallan. No, Vartiotorniseuran mukaan äiti on niitä 'eräitä', jotka odottelivat omiaan.

>>..jo hyvin käy elät vielä ehkä peräti vielä 10 vuotta... ehkä 15 vuotta.

Oletan sanailustasi, että tulet jälkijunassa. Kun ja jos elät samaan ikään, niin paljonko oletat itsellesi vuosia vastaavassa tilanteessa?

Lue lisää

Jos hyvin käy elän vielä 40 vuotta ehkä vain 30 vuotta, tietysti 60 vuotiaana olisin viisaampi ja varmaan nöyrempi. En ole JT mutten silti kiellä totuutta.

Celsius kirjoitti:

Jos hyvin käy elän vielä 40 vuotta ehkä vain 30 vuotta, tietysti 60 vuotiaana olisin viisaampi ja varmaan nöyrempi. En ole JT mutten silti kiellä totuutta.

Lähinnä ihmettelin mikä oli viestisi perimmäinen anti.

>>En ole JT mutten silti kiellä totuutta.

Mikä on tämä 'totuus', jota et kiellä?

Nomen kirjoitti:

Miksi nimimerkkisi on Ei Todistaja, vaikka kuulut Jt:ien järjestöön?

Mistä tiedät? Oletko CIA vai FBI?

Ei Todistaja kirjoitti:

Mikä miltäsi painaa kerro niin perustelen sen! Niin ja Raamatun totuudella!

>>Mikä miltäsi painaa kerro niin perustelen sen! Niin ja Raamatun totuudella!

Tätä olen alunperin kanssasi aprikoinut, olet kiertänyt sitä kuin kissa kuumaa puuroa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000021027187

Ei Todistaja kirjoitti:

Tutkikaa uskontoja vertailkaa niitä mikä uskonto toimii niinkui Raamattu opettaa!Eihän siinä tarvitse kuin hiukan ajatella

mitä kaikkea jehovantodistajien piirissä tapahtuu ja mitkä "voimat" pyrkivät hallitsemaan ja toimimaan tuossa järjestössä?

Pyöriessäni jehovantodistajien keskuudessa liikuin mm. kokoaikaisen kenttätyöntekijän kanssa (nainen) josta sain selville
että hän eli edellisessä elämässään lesbosuhteessa Tampereella erään naisen kanssa ja hänet ja ehkä tuo toinenkin lesbo poltettiin roviolla Pispalan kaupunginosassa 70 miehen toimesta. Tuo jehovantodistajasisar, oli erittäin hallitsevassa asemassa seurakunnassa.

Markku_Meilo kirjoitti:

Lähinnä ihmettelin mikä oli viestisi perimmäinen anti.

>>En ole JT mutten silti kiellä totuutta.

Mikä on tämä 'totuus', jota et kiellä?

Kohta olet poissa älä sitä murehdi, vai mitä?

nähnyt vielä kirjoitti:

mitä kaikkea jehovantodistajien piirissä tapahtuu ja mitkä "voimat" pyrkivät hallitsemaan ja toimimaan tuossa järjestössä?

Pyöriessäni jehovantodistajien keskuudessa liikuin mm. kokoaikaisen kenttätyöntekijän kanssa (nainen) josta sain selville
että hän eli edellisessä elämässään lesbosuhteessa Tampereella erään naisen kanssa ja hänet ja ehkä tuo toinenkin lesbo poltettiin roviolla Pispalan kaupunginosassa 70 miehen toimesta. Tuo jehovantodistajasisar, oli erittäin hallitsevassa asemassa seurakunnassa.

Lue lisää

Naiset eivät ole hallitsevassa asemassa Jehovan todistajien keskuudessa eikä kukaan muukaan! Mistä ihmeestä noi jutut tulee

Celsius kirjoitti:

Kohta olet poissa älä sitä murehdi, vai mitä?

Elän kyllä ihan itse oman elämäni, tietääkseni tämä ei ole bititeitse tarttuvaa, joten minun takia sinusta ei tule samanlaista kalkkista.

Markku_Meilo kirjoitti:

>>Mikä miltäsi painaa kerro niin perustelen sen! Niin ja Raamatun totuudella!

Tätä olen alunperin kanssasi aprikoinut, olet kiertänyt sitä kuin kissa kuumaa puuroa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000021027187

Lue lisää

1914 – merkittävä vuosi Raamatun profetiassa

RAAMATUNTUTKIJAT julistivat jo muutamien vuosikymmenien ajan etukäteen, että vuonna 1914 tapahtuisi jotain merkittävää. Mitä se oli, ja mitkä todisteet osoittavat, että tuo vuosi oli hyvin tärkeä?

Jeesus sanoi Luukkaan 21:24:ssä: ”Jerusalem tulee olemaan kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat [”pakanain ajat”, vuoden 1938 kirkkoraamattu] täyttyvät.” Jerusalem oli ollut juutalaisten kansakunnan pääkaupunki ja kuningas Daavidista polveutuvien kuninkaiden hallituspaikka (Psalmit 48:1, 2). Nuo kuninkaat olivat poikkeuksellisia hallitsijoita. He istuivat ”Jehovan valtaistuimella” edustaen itse Jumalaa (1. Aikakirja 29:23). Jerusalem oli siis Jehovan hallitusvallan vertauskuva.

Miten ja milloin Jumalan hallitusvalta sitten joutui ”kansakuntien tallattavaksi”? Vuonna 607 eaa., jolloin babylonialaiset valloittivat Jerusalemin. ”Jehovan valtaistuin” jäi tyhjäksi, ja Daavidista polveutuvien kuninkaiden ketju katkesi väliaikaisesti. (2. Kuninkaiden kirja 25:1–26.) Jatkuisiko tämä ’tallaaminen’ ikuisesti? Ei, sillä Hesekielin profetiassa sanottiin Jerusalemin viimeisestä kuninkaasta Sidkiasta: ”Poista turbaani ja nosta pois kruunu. – – Eikä tämäkään tule varmasti kenenkään omaksi, ennen kuin tulee hän, jolla on laillinen oikeus, ja minun on annettava se hänelle.” (Hesekiel 21:26, 27.) ”Laillinen oikeus” Daavidin kruunuun on Kristuksella Jeesuksella (Luukas 1:32, 33). ’Tallaaminen’ päättyisi sitten, kun Jeesuksesta tulisi Kuningas.

Milloin tuo suuri hetki koittaisi? Jeesus osoitti, että pakanat saisivat hallita tietyn aikaa. Danielin kirjan 4. luvussa oleva kertomus sisältää avaimen tuon ajanjakson pituuden selvittämiseksi. Siinä kuvaillaan profeetallista unta, jonka Babylonian kuningas Nebukadnessar näki. Unessa hakattiin poikki suunnattoman suuri puu, eikä sen kanto päässyt versomaan, koska se kahlittiin rauta- ja kuparivanteilla. Enkeli julisti: ”Kulukoon siltä seitsemän aikaa.” (Daniel 4:10–16.)

Puut edustavat Raamatussa toisinaan hallitusvaltaa (Hesekiel 17:22–24; 31:2–5). Vertauskuvallisen puun kaataminen kuvaa siis sitä, miten Jumalan hallitusvalta päättyisi sellaisena kuin Jerusalemin kuninkaat sitä edustivat. Näky osoitti kuitenkin, että ’Jerusalemin tallaaminen’ olisi väliaikaista, sillä se kestäisi ”seitsemän aikaa”. Kuinka pitkä ajanjakso tämä on?

Ilmestyksen 12:6, 14 osoittaa, että kolme ja puoli aikaa on ”tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää”. ”Seitsemän aikaa” on kaksi kertaa pitempi ajanjakso eli 2 520 päivää. Pakanakansat eivät kuitenkaan lakanneet ’tallaamasta’ Jumalan hallitusvaltaa vielä 2 520 päivän jälkeen Jerusalemin kukistumisesta. Ennustus viittaa siis selvästikin paljon pitempään aikaan. Neljännen Mooseksen kirjan 14:34:ssä ja Hesekielin 4:6:ssa puhutaan ”päivästä vuotta kohti”, ja tämän perusteella ”seitsemän aikaa” on 2 520 vuotta.

Nämä 2 520 vuotta alkoivat lokakuussa 607 eaa., kun babylonialaiset valloittivat Jerusalemin ja Daavidista polveutuva kuningas poistettiin valtaistuimelta. Ajanjakso päättyi lokakuussa 1914. Silloin loppuivat ”kansakuntien määräajat” ja Jumala asetti Jeesuksen Kristuksen taivaalliseksi Kuninkaaksi (Psalmit 2:1–6; Daniel 7:13, 14).

Aivan kuten Jeesus ennusti, hänen ”läsnäololleen” taivaallisena Kuninkaana ovat olleet ominaisia mullistavat maailmanlaajuiset ilmiöt: sodat, nälänhätä, maanjäristykset ja tuhoisat taudit (Matteus 24:3–8; Luukas 21:11). Ne ovat painava todiste sen puolesta, että vuonna 1914 syntyi Jumalan taivaallinen valtakunta ja nykyisen pahan asiainjärjestelmän ”viimeiset päivät” alkoivat (2. Timoteukselle 3:1–5).



Vuoden 607 eaa. lokakuusta vuoden 1 eaa. lokakuuhun on 606 vuotta. Nollavuotta ei ole, joten vuoden 1 eaa. lokakuusta vuoden 1914 lokakuuhun on 1 914 vuotta. Kun lasketaan yhteen 606 vuotta ja 1 914 vuotta, saadaan 2 520 vuotta. Jerusalemin kukistumista vuonna 607 eaa

Ei Todistaja kirjoitti:

Naiset eivät ole hallitsevassa asemassa Jehovan todistajien keskuudessa eikä kukaan muukaan! Mistä ihmeestä noi jutut tulee

JT käyttävät hyväkseen kissoja olen seurannut sivusta ja olen järkyttynyt onko muita samoja kokemuksia?

Ei Todistaja kirjoitti:

Naiset eivät ole hallitsevassa asemassa Jehovan todistajien keskuudessa eikä kukaan muukaan! Mistä ihmeestä noi jutut tulee

>>Naiset eivät ole hallitsevassa asemassa Jehovan todistajien keskuudessa

Miten nk. jäännökseen kuuluvat naiset sitten täyttävät opetusvelvollisuutensa? Siis velvollisuutensa opettaa suurta joukkoa. Jos kysymys on liian vaikea, niin voit aloittaa sen miettimisellä miten nk. jäännöksen miespuoliset jäsenet ottavat osaa vastaavaan hommaan.

>> eikä kukaan muukaan!

Olet lukenut hieman huonosti viimeisten vuosien materiaalin, kyllä orjaa tulee totella, vaikka se olisi kuinka harhassa.

>> Mistä ihmeestä noi jutut tulee

Siinä onkin miettimistä.

Ei Todistaja kirjoitti:

1914 – merkittävä vuosi Raamatun profetiassa

RAAMATUNTUTKIJAT julistivat jo muutamien vuosikymmenien ajan etukäteen, että vuonna 1914 tapahtuisi jotain merkittävää. Mitä se oli, ja mitkä todisteet osoittavat, että tuo vuosi oli hyvin tärkeä?

Jeesus sanoi Luukkaan 21:24:ssä: ”Jerusalem tulee olemaan kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat [”pakanain ajat”, vuoden 1938 kirkkoraamattu] täyttyvät.” Jerusalem oli ollut juutalaisten kansakunnan pääkaupunki ja kuningas Daavidista polveutuvien kuninkaiden hallituspaikka (Psalmit 48:1, 2). Nuo kuninkaat olivat poikkeuksellisia hallitsijoita. He istuivat ”Jehovan valtaistuimella” edustaen itse Jumalaa (1. Aikakirja 29:23). Jerusalem oli siis Jehovan hallitusvallan vertauskuva.

Miten ja milloin Jumalan hallitusvalta sitten joutui ”kansakuntien tallattavaksi”? Vuonna 607 eaa., jolloin babylonialaiset valloittivat Jerusalemin. ”Jehovan valtaistuin” jäi tyhjäksi, ja Daavidista polveutuvien kuninkaiden ketju katkesi väliaikaisesti. (2. Kuninkaiden kirja 25:1–26.) Jatkuisiko tämä ’tallaaminen’ ikuisesti? Ei, sillä Hesekielin profetiassa sanottiin Jerusalemin viimeisestä kuninkaasta Sidkiasta: ”Poista turbaani ja nosta pois kruunu. – – Eikä tämäkään tule varmasti kenenkään omaksi, ennen kuin tulee hän, jolla on laillinen oikeus, ja minun on annettava se hänelle.” (Hesekiel 21:26, 27.) ”Laillinen oikeus” Daavidin kruunuun on Kristuksella Jeesuksella (Luukas 1:32, 33). ’Tallaaminen’ päättyisi sitten, kun Jeesuksesta tulisi Kuningas.

Milloin tuo suuri hetki koittaisi? Jeesus osoitti, että pakanat saisivat hallita tietyn aikaa. Danielin kirjan 4. luvussa oleva kertomus sisältää avaimen tuon ajanjakson pituuden selvittämiseksi. Siinä kuvaillaan profeetallista unta, jonka Babylonian kuningas Nebukadnessar näki. Unessa hakattiin poikki suunnattoman suuri puu, eikä sen kanto päässyt versomaan, koska se kahlittiin rauta- ja kuparivanteilla. Enkeli julisti: ”Kulukoon siltä seitsemän aikaa.” (Daniel 4:10–16.)

Puut edustavat Raamatussa toisinaan hallitusvaltaa (Hesekiel 17:22–24; 31:2–5). Vertauskuvallisen puun kaataminen kuvaa siis sitä, miten Jumalan hallitusvalta päättyisi sellaisena kuin Jerusalemin kuninkaat sitä edustivat. Näky osoitti kuitenkin, että ’Jerusalemin tallaaminen’ olisi väliaikaista, sillä se kestäisi ”seitsemän aikaa”. Kuinka pitkä ajanjakso tämä on?

Ilmestyksen 12:6, 14 osoittaa, että kolme ja puoli aikaa on ”tuhat kaksisataakuusikymmentä päivää”. ”Seitsemän aikaa” on kaksi kertaa pitempi ajanjakso eli 2 520 päivää. Pakanakansat eivät kuitenkaan lakanneet ’tallaamasta’ Jumalan hallitusvaltaa vielä 2 520 päivän jälkeen Jerusalemin kukistumisesta. Ennustus viittaa siis selvästikin paljon pitempään aikaan. Neljännen Mooseksen kirjan 14:34:ssä ja Hesekielin 4:6:ssa puhutaan ”päivästä vuotta kohti”, ja tämän perusteella ”seitsemän aikaa” on 2 520 vuotta.

Nämä 2 520 vuotta alkoivat lokakuussa 607 eaa., kun babylonialaiset valloittivat Jerusalemin ja Daavidista polveutuva kuningas poistettiin valtaistuimelta. Ajanjakso päättyi lokakuussa 1914. Silloin loppuivat ”kansakuntien määräajat” ja Jumala asetti Jeesuksen Kristuksen taivaalliseksi Kuninkaaksi (Psalmit 2:1–6; Daniel 7:13, 14).

Aivan kuten Jeesus ennusti, hänen ”läsnäololleen” taivaallisena Kuninkaana ovat olleet ominaisia mullistavat maailmanlaajuiset ilmiöt: sodat, nälänhätä, maanjäristykset ja tuhoisat taudit (Matteus 24:3–8; Luukas 21:11). Ne ovat painava todiste sen puolesta, että vuonna 1914 syntyi Jumalan taivaallinen valtakunta ja nykyisen pahan asiainjärjestelmän ”viimeiset päivät” alkoivat (2. Timoteukselle 3:1–5).



Vuoden 607 eaa. lokakuusta vuoden 1 eaa. lokakuuhun on 606 vuotta. Nollavuotta ei ole, joten vuoden 1 eaa. lokakuusta vuoden 1914 lokakuuhun on 1 914 vuotta. Kun lasketaan yhteen 606 vuotta ja 1 914 vuotta, saadaan 2 520 vuotta. Jerusalemin kukistumista vuonna 607 eaa

Lue lisää

>>Jeesus sanoi Luukkaan 21:24:ssä:

Kyseisellä jakeella ei ole pienintäkään asiallista yhteyttä asiaan, johon yrität sitä tunkea. Vartiotorniseuran opettaman pakanain ajan raamatullisia perusteita kysyttäessä esitetään sinnikkäästi Luukkaan 21:24 (UM) viittaavan meneillään olevaan tilanteeseen: “ja heitä kaatuu miekan terään ja viedään vankeina kaikkiin kansakuntiin, ja Jerusalem tulee olemaan kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat täyttyvät.”

Paino tässä kysymyksessä on sanoilla ”tulee olemaan” (kreikaksi estai), katsotaan asiayhteyttä. Luukkaan 17 ja 21 (UM) sisältävät Jeesuksen kuvauksia lopun ajoista, lainataan seuraavaksi asiayhteyteen liittyviä jakeita, joissa tämä kreikan sana ’estai’ esiintyy:

17:24 ”Sillä niin kuin salama leimahduksellaan loistaa taivaan alla seudulta toiselle, niin tulee [estai] Ihmisen Poika olemaan.”

17:26 ”Lisäksi niin kuin tapahtui Nooan päivinä, niin tulee olemaan [estai] myös Ihmisen Pojan päivinä:”

17:26 ”Samalla tavoin on sinä [estai] päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.”

17:31 ”Älköön sinä päivänä se, joka on [estai] katolla mutta jonka irtaimisto on talossa, tulko alas noutamaan sitä, älköönkä se, joka on pellolla, myöskään palatko sen luo, mikä on jäänyt taakse.”

21:7 ” Sitten he kysyivät häneltä sanoen: ”Opettaja, milloin nämä oikein tapahtuvat [estai], ja mikä tulee olemaan tunnusmerkkinä siitä, milloin näiden on määrä tapahtua?”

21:11 ”ja tulee olemaan suuria maanjäristyksiä ja paikassa toisensa jälkeen ruttotauteja ja nälänhätää, ja tulee olemaan [estai] pelottavia näkyjä ja taivaasta suuria tunnusmerkkejä.

21:23 ”Voi raskaana olevia naisia ja imettäviä noina päivinä! Sillä maassa tulee olemaan [estai] suuri hätä ja vihastus tätä kansaa kohtaan,”

21:24 ”ja heitä kaatuu miekan terään ja viedään vankeina kaikkiin kansakuntiin, ja Jerusalem tulee olemaan [estai] kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat täyttyvät.”

Aivan selvästi kirjoittaja viittaa tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Että sen verran Vartiotorniseuran pakanain ajoista ja vuodesta 1914.

Joko olet perustellut seitsemän ajan olevan seitsemän kirjaimellista vuotta? Tämä kun oli jo toinen katkennut lenkki todisteluketjussa.

Markku_Meilo kirjoitti:

Elän kyllä ihan itse oman elämäni, tietääkseni tämä ei ole bititeitse tarttuvaa, joten minun takia sinusta ei tule samanlaista kalkkista.

Rapatessa roiskuu, voittehan esittää noita väitteitä
mutta kyllä kansa tietää ja vastaa!

Lehtivartija! kirjoitti:

JT käyttävät hyväkseen kissoja olen seurannut sivusta ja olen järkyttynyt onko muita samoja kokemuksia?

Tunsin aikoinaan jehovantodistajapariskunnan, jolla oli lemmikkinä tämä pakanalliseksi luokiteltava eläin. Eikä siinä vielä kaikki, heillä oli myös pakanalliseksi luokiteltavia lehmiä ja kävivät myös pakanalliseksi luokiteltavassa saunassa säännöllisesti.

Ei Todistaja kirjoitti:

Naiset eivät ole hallitsevassa asemassa Jehovan todistajien keskuudessa eikä kukaan muukaan! Mistä ihmeestä noi jutut tulee

tuon vuosiluvun jolloin tuo jehovantodistjasisar poltettiin Tampereella, Pispalan kaupunginosassa ja se oli 1700-luvun alussa, ehkä 1704 jKr.

Tiedän myös kuka tuo toinen nainen on nykyään, siis hänen nimensä, joka oli tuon jehovantodistajasisaren lesbopuoliso 1700-luvulla.

Celsius kirjoitti:

Rapatessa roiskuu, voittehan esittää noita väitteitä
mutta kyllä kansa tietää ja vastaa!

>>Rapatessa roiskuu,

Jonkun ne roiskeetkin on siivottava.

>> voittehan esittää noita väitteitä
mutta kyllä kansa tietää ja vastaa!

Vastauksia nimenomaan odotellaan.

Markku_Meilo kirjoitti:

>>Jeesus sanoi Luukkaan 21:24:ssä:

Kyseisellä jakeella ei ole pienintäkään asiallista yhteyttä asiaan, johon yrität sitä tunkea. Vartiotorniseuran opettaman pakanain ajan raamatullisia perusteita kysyttäessä esitetään sinnikkäästi Luukkaan 21:24 (UM) viittaavan meneillään olevaan tilanteeseen: “ja heitä kaatuu miekan terään ja viedään vankeina kaikkiin kansakuntiin, ja Jerusalem tulee olemaan kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat täyttyvät.”

Paino tässä kysymyksessä on sanoilla ”tulee olemaan” (kreikaksi estai), katsotaan asiayhteyttä. Luukkaan 17 ja 21 (UM) sisältävät Jeesuksen kuvauksia lopun ajoista, lainataan seuraavaksi asiayhteyteen liittyviä jakeita, joissa tämä kreikan sana ’estai’ esiintyy:

17:24 ”Sillä niin kuin salama leimahduksellaan loistaa taivaan alla seudulta toiselle, niin tulee [estai] Ihmisen Poika olemaan.”

17:26 ”Lisäksi niin kuin tapahtui Nooan päivinä, niin tulee olemaan [estai] myös Ihmisen Pojan päivinä:”

17:26 ”Samalla tavoin on sinä [estai] päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.”

17:31 ”Älköön sinä päivänä se, joka on [estai] katolla mutta jonka irtaimisto on talossa, tulko alas noutamaan sitä, älköönkä se, joka on pellolla, myöskään palatko sen luo, mikä on jäänyt taakse.”

21:7 ” Sitten he kysyivät häneltä sanoen: ”Opettaja, milloin nämä oikein tapahtuvat [estai], ja mikä tulee olemaan tunnusmerkkinä siitä, milloin näiden on määrä tapahtua?”

21:11 ”ja tulee olemaan suuria maanjäristyksiä ja paikassa toisensa jälkeen ruttotauteja ja nälänhätää, ja tulee olemaan [estai] pelottavia näkyjä ja taivaasta suuria tunnusmerkkejä.

21:23 ”Voi raskaana olevia naisia ja imettäviä noina päivinä! Sillä maassa tulee olemaan [estai] suuri hätä ja vihastus tätä kansaa kohtaan,”

21:24 ”ja heitä kaatuu miekan terään ja viedään vankeina kaikkiin kansakuntiin, ja Jerusalem tulee olemaan [estai] kansakuntien tallattavana, kunnes kansakuntien määräajat täyttyvät.”

Aivan selvästi kirjoittaja viittaa tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Että sen verran Vartiotorniseuran pakanain ajoista ja vuodesta 1914.

Joko olet perustellut seitsemän ajan olevan seitsemän kirjaimellista vuotta? Tämä kun oli jo toinen katkennut lenkki todisteluketjussa.

Lue lisää

Se löytyy raamatusta Hesekiel 4:6

Markku_Meilo kirjoitti:

Tunsin aikoinaan jehovantodistajapariskunnan, jolla oli lemmikkinä tämä pakanalliseksi luokiteltava eläin. Eikä siinä vielä kaikki, heillä oli myös pakanalliseksi luokiteltavia lehmiä ja kävivät myös pakanalliseksi luokiteltavassa saunassa säännöllisesti.

Lue lisää

Kyllä he palvovat selvästi kissoja, kun tulevat kotiin he tekevät mitä kissa määrää eli antavat kaikkea herkkua , rapsuttavat kissaa kun tämä olio niin pyytää ja kissoilla on oma vessa pyhä sellainen...

Ei Todistaja kirjoitti:

Se löytyy raamatusta Hesekiel 4:6

Eikö sinulla ole muuta sanottavaa tuosta Luukkaan estai-sanan käytöstä?

Tuota Heseä tarjoat jo toisaallakin ja olen vastannut siihen.

Celsius kirjoitti:

Kyllä he palvovat selvästi kissoja, kun tulevat kotiin he tekevät mitä kissa määrää eli antavat kaikkea herkkua , rapsuttavat kissaa kun tämä olio niin pyytää ja kissoilla on oma vessa pyhä sellainen...

Lue lisää

Ei ole kyse nykytilanteesta, kissoja palvottiin Egyptissä, joten kissan historia on pakanallinen, lehmää palvotaan edelleen, joten senkin tausta on pakanallinen, myös saunalla on pakanalliset perinteet. Näistä tulisi pysyä erossa kuten muustakin pakanallisuudesta.

Markku_Meilo kirjoitti:

>>Naiset eivät ole hallitsevassa asemassa Jehovan todistajien keskuudessa

Miten nk. jäännökseen kuuluvat naiset sitten täyttävät opetusvelvollisuutensa? Siis velvollisuutensa opettaa suurta joukkoa. Jos kysymys on liian vaikea, niin voit aloittaa sen miettimisellä miten nk. jäännöksen miespuoliset jäsenet ottavat osaa vastaavaan hommaan.

>> eikä kukaan muukaan!

Olet lukenut hieman huonosti viimeisten vuosien materiaalin, kyllä orjaa tulee totella, vaikka se olisi kuinka harhassa.

>> Mistä ihmeestä noi jutut tulee

Siinä onkin miettimistä.

Lue lisää

Tiesin ettei luopion kanssa voida käydä keskustelua joka perustuu Raamattuun! et pysty millään kumoamaan todisteita joita Raamatussa on tämäkin keskustelu tyssäs ensimmäiseen Raamatun paikkaan jonka todistin oikeaksi! Poistun tältä Foorumilta ja toivotan kaikille ihmisille hyvää jatkoa! Kiitos keskusteluista ja luottakaa Jehovan Sanaan!ja kun ovenne taakse tulee Jehovan todistajia keskustelkaa heidän kanssaan saatte varmaan tyydyttäviä vastauksia mistä nykyajan ogelmat mm. johtuvat!! Kiitos ja Hei Hei!!!

Markku_Meilo kirjoitti:

Ei ole kyse nykytilanteesta, kissoja palvottiin Egyptissä, joten kissan historia on pakanallinen, lehmää palvotaan edelleen, joten senkin tausta on pakanallinen, myös saunalla on pakanalliset perinteet. Näistä tulisi pysyä erossa kuten muustakin pakanallisuudesta.

Lue lisää

Kissat on hävitettävä jotta LUOPIOT olisivat tyytyväisiä, eli kissoja ei saa hoitaa eikä hemmotella?

Lehtivartija kirjoitti:

Kissat on hävitettävä jotta LUOPIOT olisivat tyytyväisiä, eli kissoja ei saa hoitaa eikä hemmotella?

Minä käsitin, että Vt-seuran karttaa pakanallisuutta. Entisiä jehovantodistajia asia tuskin vaivaa.

Ei Todistaja kirjoitti:

Tiesin ettei luopion kanssa voida käydä keskustelua joka perustuu Raamattuun! et pysty millään kumoamaan todisteita joita Raamatussa on tämäkin keskustelu tyssäs ensimmäiseen Raamatun paikkaan jonka todistin oikeaksi! Poistun tältä Foorumilta ja toivotan kaikille ihmisille hyvää jatkoa! Kiitos keskusteluista ja luottakaa Jehovan Sanaan!ja kun ovenne taakse tulee Jehovan todistajia keskustelkaa heidän kanssaan saatte varmaan tyydyttäviä vastauksia mistä nykyajan ogelmat mm. johtuvat!! Kiitos ja Hei Hei!!!

Lue lisää

Vastaisit nyt vaikka noihin yksinkertaisilta vaikuttaviin kysymyksiin.

Markku_Meilo kirjoitti:

Minä käsitin, että Vt-seuran karttaa pakanallisuutta. Entisiä jehovantodistajia asia tuskin vaivaa.

Meidän kissa on pakana? Haloo

laittaa kirjoitti:

tuon vuosiluvun jolloin tuo jehovantodistjasisar poltettiin Tampereella, Pispalan kaupunginosassa ja se oli 1700-luvun alussa, ehkä 1704 jKr.

Tiedän myös kuka tuo toinen nainen on nykyään, siis hänen nimensä, joka oli tuon jehovantodistajasisaren lesbopuoliso 1700-luvulla.

Lue lisää

Hän oli Svea mut halusi olla mies joten myöhemmin hänet tunnettiin nimellä Henry.

Henry kirjoitti:

Hän oli Svea mut halusi olla mies joten myöhemmin hänet tunnettiin nimellä Henry.

Teiltä jäi tämän keskustelun aikana hyvä leffa näkemättä neloselta.

Lehtivartija kirjoitti:

Meidän kissa on pakana? Haloo

Kirjoitin:

"...kissoja palvottiin Egyptissä"

Ei Todistaja kirjoitti:

Keitä he ovat?

JEHOVAN TODISTAJAT toivovat sinun tutustuvan heihin paremmin. Olet ehkä tavannut heitä naapureina ja työtovereina tai muuten jokapäiväisessä elämässä. Olet saattanut nähdä heitä kadulla tarjoamassa lehtiään ohikulkijoille. Tai kenties olet keskustellut heidän kanssaan lyhyesti ovellasi.

Jehovan todistajat ovat kiinnostuneita sinusta ja hyvinvoinnistasi. He haluavat olla ystäviäsi ja kertoa sinulle enemmän itsestään, vakaumuksestaan, järjestöstään ja siitä, mitä he ajattelevat ihmisistä ja maailmasta, jossa me kaikki elämme. Siksi he ovat valmistaneet tämän esitteen sinua varten.

Useimmissa suhteissa Jehovan todistajat ovat samanlaisia kuin kaikki muutkin. Heillä on normaaleja taloudellisia, fyysisiä ja tunneperäisiä ongelmia. He tekevät erehdyksiä aika ajoin, sillä he eivät ole täydellisiä, henkeytettyjä eivätkä erehtymättömiä. Mutta he yrittävät oppia kokemuksistaan ja tutkivat ahkerasti Raamattua tehdäkseen tarvittavat korjaukset. He ovat vihkiytyneet Jumalalle tehdäkseen hänen tahtonsa, ja he pyrkivät täyttämään vihkiytymislupauksensa. Kaikessa toiminnassaan he etsivät Jumalan sanan ja hänen pyhän henkensä ohjausta.

Heille on erittäin tärkeää, että heidän uskonkäsityksensä perustuvat Raamattuun eivätkä pelkkiin ihmisten oletuksiin tai uskontunnustuksiin. He ajattelevat samalla tavalla kuin apostoli Paavali, joka sanoi Jumalan pyhän hengen vaikutuksesta: ”Havaittakoon Jumala totuudelliseksi, vaikka jokainen ihminen havaittaisiin valehtelijaksi.” (Roomalaisille 3:4, Pyhä Raamattu – Uuden maailman käännös.) Kun opetukset esitetään Raamatun totuuksina, todistajat kannattavat painokkaasti sitä menettelyä, jota beroialaiset noudattivat kuultuaan apostoli Paavalin saarnaavan: ”He ottivat sanan vastaan erittäin alttiisti ja tutkivat huolellisesti päivittäin Raamatun kirjoituksista, olivatko nämä asiat niin.” (Apostolien teot 17:11.) Jehovan todistajat uskovat, että kaikkien uskonnollisten opetusten yhdenmukaisuus henkeytetyn Raamatun kanssa tulisi koetella tällä tavoin, riippumatta siitä, esittävätkö he itse noita opetuksia vai jotkut muut. He kehottavat lämpimästi sinuakin tekemään näin keskustellessasi heidän kanssaan.

Tästä ilmenee, että Jehovan todistajat uskovat Raamatun olevan Jumalan sana. He pitävät sen 66:ta kirjaa henkeytettyinä ja historiallisesti luotettavina. Sitä, mitä yleensä sanotaan Uudeksi testamentiksi, he kutsuvat Raamatun kreikkalaisiksi kirjoituksiksi, ja Vanhaa testamenttia he sanovat Raamatun heprealaisiksi kirjoituksiksi. He luottavat näihin molempiin, sekä Kreikkalaisiin että Heprealaisiin kirjoituksiin, ja käsittävät ne kirjaimellisesti, elleivät käytetyt ilmaukset tai tekstiyhteys selvästi osoita jotakin kohtaa kuvaannolliseksi tai vertauskuvalliseksi. Heidän käsityksensä mukaan monet Raamatun ennustukset ovat täyttyneet, toiset täyttyvät parhaillaan ja vielä osa odottaa täyttymistään.

HEIDÄN NIMENSÄ

Jehovan todistajat – tätä nimeä he käyttävät itsestään. Se on kuvaava nimitys, koska se osoittaa heidän todistavan Jehovasta sekä hänen jumaluudestaan ja tarkoituksistaan. ”Jumala”, ”Herra” ja ”Luoja” – kuten ”presidentti”, ”kuningas” ja ”kenraali” – ovat arvonimiä, ja niitä käytetään monesta eri persoonasta. Mutta ”Jehova” on persoonanimi, ja se viittaa kaikkivaltiaaseen Jumalaan ja maailmankaikkeuden Luojaan. Tämä osoitetaan psalmissa 83:18, joka tunnetun englanninkielisen Kuningas Jaakon raamatunkäännöksen mukaan kuuluu: ”Jotta ihmiset tietäisivät, että sinä, jonka nimi yksin on JEHOVA, olet korkein koko maassa.”

Nimi Jehova (eli Jahve, jota jotkut oppineet käyttävät mieluummin) esiintyy lähes 7 000 kertaa alkuperäisissä Heprealaisissa kirjoituksissa. Useimmissa Raamatuissa sitä ei ole, vaan se on korvattu sanalla ”Jumala” tai ”Herra”. Lukija voi kuitenkin usein nähdä näistäkin Raamatuista, missä jakeissa nimi Jehova on alkukielisessä heprealaisessa tekstissä, sillä korvikesanat on niissä usein painettu kapiteelikirjaimilla: JUMALA, HERRA. Toisaalta monet nykyaikaiset käännökset kyllä käyttävät nimeä Jehova tai Jahve. Niinpä Jesajan 42:8 kuuluu Uuden maailman käännöksen mukaan: ”Minä olen Jehova. Se on minun nimeni.” Myös vuoden 1992 kirkkoraamatussa Jumalan nimi esiintyy tässä jakeessa muodossa ”Jahve”.

Raamatunkohta, johon Jehovan todistajien nimi perustuu, on Jesajan 43. luvussa. Siinä maailmannäyttämö esitetään oikeudenkäynnin tapahtumapaikkana: Kansojen jumalia kehotetaan tuomaan esiin todistajansa ja näyttämään toteen väitteensä, jonka mukaan ne ovat oikeassa, tai kuuntelemaan Jehovan puolella olevia todistajia ja tunnustamaan totuus. Sitten Jehova julistaa kansalleen: ” ’Te olette minun todistajiani’, lausuu Jehova, ’niin, palvelijani, jonka olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä olen sama. Ennen minua ei ollut muodostettu yhtään Jumalaa, eikä minun jälkeeni edelleenkään ole ollut ketään. Minä – minä olen Jehova, eikä minun lisäkseni ole ketään pelastajaa.’ ” (Jesaja 43:10, 11.)

Jehova Jumalalla oli todistajia maan päällä tuhansien vuosien ajan ennen Jeesuksen syntymää. Heprealaiskirjeen 11. luvussa luetellaan joitakin noista uskon miehistä, minkä jälkeen 12. luvun ensimmäisessä jakeessa sanotaan: ”Niinpä siis, koska ympärillämme on näin suuri pilvi todistajia, pankaamme mekin pois jokainen paino ja meidät helposti kietova synti ja juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu.” Jeesus sanoi Pontius Pilatuksen edessä: ”Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten olen tullut maailmaan, että todistaisin totuudesta.” Häntä kutsutaan ”uskolliseksi ja totuudelliseksi todistajaksi”. (Johannes 18:37; Ilmestys 3:14.) Jeesus kertoi opetuslapsilleen: ”Te saatte voimaa, kun pyhä henki tulee päällenne, ja te tulette olemaan todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin asti.” (Apostolien teot 1:8.)

Tämän perusteella ne noin 6 miljoonaa ihmistä, jotka nykyään kertovat Kristuksen Jeesuksen hallitseman Jehovan valtakunnan hyvää uutista yli 230 maassa, katsovat, että heidän on sopivaa käyttää itsestään nimitystä Jehovan todistajat.

Lue lisää

jonka jokainen nykyinen ja entinen JT kyseisen tekstin luettuaan!!

Ei Todistaja kirjoitti:

Varo petollisuutta

”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen – – tyhjällä petoksella.” (KOLOSSALAISILLE 2:8)

”KUINKA monelle teistä asiakas ei ole koskaan valehdellut?” Joitakin vuosia sitten muuan oikeustieteen professori kysyi tätä eräässä tutkimuksessa. Miten hänelle vastattiin? Hän selittää: ”Tuhansista lakimiehistä vain yhdelle asiakas ei ollut koskaan valehdellut.” Mikä oli selitys? ”Tuo lakimies oli vasta äskettäin mennyt erään suuren yhtiön palvelukseen, eikä ollut vielä keskustellut yhdenkään asiakkaan kanssa.” Tämä kokemus valottaa sitä surullista tosiasiaa, että valehtelu ja petollisuus ovat nykymaailmassa yleisiä.

2 Petollisuutta esiintyy monissa muodoissa, ja sitä on lähes kaikilla elämän aloilla. Uutisissa kerrotaan siitä kosolti esimerkkejä: poliitikot valehtelevat tekemisistään, kirjanpitäjät ja lakimiehet liioittelevat yritysten tuloksia, mainostajat johtavat kuluttajia harhaan, asiakkaat petkuttavat vakuutusyhtiöitä ja niin edelleen. Myös uskonnon alalla esiintyy petollisuutta. Papit johtavat ihmisjoukkoja harhaan opettamalla vääriä oppeja, esimerkiksi sielun kuolemattomuutta, helvetintulta ja kolminaisuutta (2. Timoteukselle 4:3, 4).

3 Pitäisikö kaiken tämän petollisuuden olla meille yllätys? Ei tosiaankaan. Raamatussa varoitetaan ”viimeisistä päivistä”: ”Pahat ihmiset ja petkuttajat menevät yhä huonompaan suuntaan eksyttäen ja eksyen.” (2. Timoteukselle 3:1, 13.) Meidän kristittyjen täytyy varoa harhaanjohtavia ajatuksia, jotka voisivat kääntää meidät pois totuudesta. Herää luonnollisesti kaksi kysymystä: miksi petollisuus on kovin yleistä nykyään, ja miten voimme välttyä joutumasta petoksen uhreiksi?

Miksi niin paljon?

4 Raamatussa selitetään selvästi, miksi petollisuus rehottaa nykymaailmassa. Apostoli Johannes kirjoitti, että ”koko maailma on paholaisen vallassa” (1. Johanneksen kirje 5:19). Tuo ”paholainen” on Saatana Panettelija. Jeesus sanoi hänestä: ”Hän [ei] pysynyt lujana totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, hän puhuu oman taipumuksensa mukaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.” Onko siis ihme, että tämä maailma heijastaa hallitsijansa henkeä, arvoja ja petollisia ominaisuuksia? (Johannes 8:44; 14:30; Efesolaisille 2:1–3.)

5 Tänä lopun aikana Saatana on tehostanut toimintaansa. Hänet on heitetty alas maan päälle. Hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt, ja hän on ”suuren suuttumuksen” vallassa. Koska hän on päättänyt tuhota mahdollisimman monta ihmistä, hän ”eksyttää koko asuttua maata”. (Ilmestys 12:9, 12.) Saatana ei ole vain satunnainen pettäjä, vaan hän on yrityksissään hellittämätön. Hän turvautuu kaikkiin käytettävissään oleviin pettämiskeinoihin sokaistakseen ei-uskovien mielet ja pitääkseen heidät kaukana Jumalasta (2. Korinttilaisille 4:4). Tämä petoksen mestari haluaa erityisesti niellä ne, jotka palvovat Jumalaa ”hengessä ja totuudessa” (Johannes 4:24; 1. Pietarin kirje 5:8). Älä koskaan unohda, että Saatana on tosiasiassa väittänyt voivansa kääntää kenet tahansa pois Jumalasta (Job 1:9–12). Tarkastellaanpa Saatanan ”petollista taktikointia” ja sitä, miten voimme pitää varamme sen suhteen (Efesolaisille 6:11, Jewish New Testament).

Varo luopioiden petosta

6 Saatana on kauan käyttänyt luopioita yrittäessään vietellä Jumalan palvelijoita (Matteus 13:36–39). Luopiot voivat väittää palvovansa Jehovaa ja uskovansa Raamattuun, mutta he eivät hyväksy hänen järjestönsä näkyvää osaa. Jotkut jopa palaavat niihin Jumalaa häpäiseviin oppeihin, joita ”Suuri Babylon”, väärän uskonnon maailmanmahti, opettaa (Ilmestys 17:5; 2. Pietarin kirje 2:19–22). Jumalan henkeyttämät raamatunkirjoittajat paljastivat voimakkain sanoin luopioiden vaikuttimet ja menetelmät.

7 Mitä luopiot haluavat? Useimmat eivät tyydy vain luopumaan uskostaan, jota he aikoinaan saattoivat pitää totena. He haluavat usein viedä toisia mukanaan. Sen sijaan, että luopiot lähtisivät tekemään omia opetuslapsiaan, monet heistä yrittävät ’vetää mukaansa’ Kristuksen opetuslapset (Apostolien teot 20:29, 30). Apostoli Paavali esitti vääristä opettajista kiireellisen tärkeän varoituksen: ”Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teidät saaliikseen.” (Kolossalaisille 2:8.) Eivätkö monet luopiot pyri tekemään juuri näin? Samoin kuin kidnappaaja vie pahaa aavistamattoman uhrin perheensä parista, luopiot saalistavat seurakunnan luottavaisia jäseniä ja yrittävät viedä heidät pois laumasta.

8 Miten luopiot pyrkivät tavoitteeseensa? He turvautuvat usein vääristelyihin, puolitotuuksiin ja suoranaisiin valheisiin. Jeesus tiesi, että hänen seuraajansa joutuisivat kärsimään sellaisten ihmisten vuoksi, jotka puhuisivat heistä ”valehdellen kaikenlaista pahaa” (Matteus 5:11). Tällaiset ilkeämieliset vastustajat puhuisivat sitä, mikä ei ole totta, pettääkseen toisia. Apostoli Pietari varoitti, että luopiot levittäisivät ”väärennetyin sanoin” ”petollisia opetuksia” ja ’vääristelisivät Raamatun kirjoituksia’ päästäkseen omiin päämääriinsä (2. Pietarin kirje 2:3, 13; 3:16). Valitettavasti luopiot onnistuvat ’mullistamaan muutamien uskon’ (2. Timoteukselle 2:18).

9 Miten voimme välttyä joutumasta luopioiden petoksen uhreiksi? Noudattamalla Jumalan sanan neuvoa: ”Minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka aiheuttavat jakaumia ja antavat kompastumisen aiheita vastoin sitä opetusta, jonka te olette oppineet, ja karttamaan heitä.” (Roomalaisille 16:17.) ’Kartamme heitä’ hylkäämällä heidän järkeilynsä – esittävätpä he niitä suullisesti, painetussa muodossa tai Internetissä. Miksi toimimme näin? Ensinnäkin koska Jumalan sanassa neuvotaan meitä tekemään niin, ja luotamme siihen, että Jehova pitää aina silmällä meidän parastamme (Jesaja 48:17, 18).

10 Toiseksi me rakastamme järjestöä, joka on opettanut meille ne kallisarvoiset totuudet, jotka erottavat meidät selvästi Suuresta Babylonista. Samanaikaisesti tajuamme, ettemme tunne Jumalan tarkoituksia täydellisesti; ymmärrystämme on vuosien mittaan korjattu. Uskolliset kristityt tyytyvät odottamaan, että Jehova tekee kaikki tällaiset selvennykset. (Sananlaskut 4:18.) Emme hylkää järjestöä, jota Jumala käyttää, sillä näemme selvät todisteet siitä, että sillä on hänen siunauksensa (Apostolien teot 6:7; 1. Korinttilaisille 3:6).

Varo itsepetosta

11 Epätäydellisillä ihmisillä on taipumus, jota Saatana käyttää kärkkäästi hyödykseen: he pettävät helposti itseään. ”Sydän on kaikkea muuta petollisempi ja toivoton”, sanotaan Jeremian 17:9:ssä. Jaakob kirjoitti: ”Kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä.” (Jaakobin kirje 1:14.) Jos sydämemme tuntee houkutusta johonkin, se voi ikään kuin vilautella syntiä houkuttelevasti edessämme ja saada sen näyttämään viehättävältä ja vaarattomalta. Tämä on petollista, sillä syntiin antautuminen johtaa lopulta turmioon (Roomalaisille 8:6).

12 Itsepetos voi helposti johtaa meidät ansaan. Petollinen sydän voi vähätellä jotain vakavaa persoonallisuuden puutetta tai selitellä jotain räikeää syntiä (1. Samuelin kirja 15:13–15, 20, 21). Toivoton sydämemme voi myös etsiä tapoja puolustella kyseenalaista käytöstä. Ajatellaan esimerkiksi viihdettä. On olemassa tervehenkistä ja nautittavaa viihdettä. Suuri osa siitä, mitä tämä maailma tarjoaa – elokuvissa, televisiossa ja Internet-sivuilla – on kuitenkin säädytöntä ja moraalitonta. On helppo vakuuttaa itsellemme, että voimme katsella ruokotonta viihdettä vahingoittumatta siitä. Jotkut jopa järkeilevät, että koska se ei vaivaa heidän omaatuntoaan, siinä tuskin on mitään pahaa. Tällaiset ihmiset kuitenkin ’pettävät itsensä väärällä järkeilyllä’ (Jaakobin kirje 1:22).

13 Miten voimme välttyä itsepetokselta? Ensinnäkin meidän täytyy muistaa, että omatunto ei ole aina luotettava. Ajatellaanpa apostoli Paavalin tilannetta. Ennen kristityksi tulemistaan hän vainosi Kristuksen seuraajia (Apostolien teot 9:1, 2). Hänen omatuntonsa ei ehkä vaivannut häntä silloin. Ilmeisesti se oli kuitenkin johdettu harhaan. ”Olin tietämätön ja toimin epäuskossa”, sanoi Paavali (1. Timoteukselle 1:13). Pelkästään se, että jokin viihteen laji ei vaivaa omaatuntoamme, ei siis itsessään takaa sitä, että toimimme oikein. Vain Jumalan sanan avulla asianmukaisesti valmennettu terve omatunto voi olla turvallinen opas.

14 Välttyäksemme itsepetokselta meidän on pidettävä mielessä joitakin hyödyllisiä ehdotuksia. Tutki itseäsi rukoillen (Psalmit 26:2; 2. Korinttilaisille 13:5). Rehellinen itsetutkistelu saattaa avata silmäsi näkemään, että sinun on tarpeen muuttaa joitakin näkemyksiäsi tai tapojasi. Kuuntele toisia (Jaakobin kirje 1:19). Koska itsetutkistelu tahtoo olla yksipuolista, on viisasta kuunnella kypsien kristittyjen puolueettomia arvioita. Jos huomaat, että ratkaisusi tai toimintatapasi ovat tasapainoisten, kokeneitten uskonveljien silmissä kyseenalaisia, voisit kysyä itseltäsi: ”Voisiko olla niin, että omaatuntoani ei ole valmennettu oikein tai että sydämeni pettää minua?” Ravitse jatkuvasti itseäsi Raamatun ja Raamattuun perustuvien julkaisujen avulla (Psalmit 1:2). Tämä auttaa sinua pitämään ajatuksesi, asenteesi ja tunteesi sopusoinnussa jumalisten periaatteiden kanssa.

Varo Saatanan valheita

15 Yrittäessään pettää meidät Saatana käyttää monenlaisia valheita. Hän koettaa vakuuttaa meille, että aineellinen omaisuus tuo onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, vaikka totuus on usein päinvastainen (Saarnaaja 5:10–12). Hän haluaa uskotella meille, että tämä paha maailma jatkuu ikuisesti, vaikka todisteet osoittavat selvästi meidän elävän ”viimeisissä päivissä” (2. Timoteukselle 3:1–5). Saatana edistää ajatusta, ettei moraalittomasta elämäntavasta koidu mitään vahinkoa, vaikka nautintojen tavoittelijat niittävätkin usein karvasta satoa (Galatalaisille 6:7). Miten voimme estää tällaisia valheita pettämästä meitä?

16 Hyödy raamatullisista esimerkeistä. Raamatussa on varoittavia esimerkkejä ihmisistä, jotka joutuivat Saatanan valheiden ansaan. He rakastivat aineellista, menettivät näkyvistään sen, missä ajassa he elivät, tai antautuivat moraalittomuuteen, ja kaikesta tästä oli huonot seuraukset (Matteus 19:16–22; 24:36–42; Luukas 16:14; 1. Korinttilaisille 10:8–11). Opi nykyajan esimerkeistä. Valitettavasti jotkut kristityt menettävät joskus kiireellisyyden tunteensa ja alkavat uskoa, että he jäävät Jumalaa palvellessaan vaille jotain hyvää. He saattavat jättää totuuden ja alkaa tavoitella elämän niin sanottuja nautintoja. Nämä ihmiset ovat kuitenkin ”liukkaalla”, sillä ennemmin tai myöhemmin he joutuvat tilille jumalattomasta käytöksestään (Psalmit 73:18, 19). Meidän on viisasta oppia toisten virheistä (Sananlaskut 22:3).

17 Saatana on käyttänyt tehokkaasti vielä yhtä valhetta: Jehova ei rakasta eikä arvosta meitä. Saatanalla on ollut tuhansia vuosia aikaa tutkia epätäydellisiä ihmisiä. Hän tietää hyvin, että lannistuminen voi heikentää meitä (Sananlaskut 24:10). Siksi hän ruokkii sellaista valhetta, että me olemme arvottomia Jumalan silmissä. Jos olemme ”maahan syöstyjä” ja tulemme vakuuttuneiksi siitä, että Jehova ei välitä meistä, voimme tuntea kiusausta luovuttaa (2. Korinttilaisille 4:9). Juuri sitä tuo suuri Pettäjä haluaakin! Miten sitten voimme välttyä joutumasta tämän Saatanan valheen ansaan?

18 Mieti, mitä Raamattu sanoo Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Jotkin Jumalan sanan koskettavat kielikuvat vakuuttavat meille, että Jehova huomaa meidät ja rakastaa meitä yksilöinä. Hän panee kyyneleesi ’nahkaleiliinsä’, mikä tarkoittaa sitä, että hän näkee ja muistaa kyyneleet, jotka vuodatat yrittäessäsi pysyä uskollisena (Psalmit 56:8). Hän tietää, milloin ’sydämesi on särkynyt’, ja on silloin lähelläsi (Psalmit 34:18). Hän tietää sinusta jokaisen yksityiskohdan, myös ’pääsi hiusten’ määrän (Matteus 10:29–31). Ennen kaikkea Jumala ”antoi ainosyntyisen Poikansa” sinun puolestasi (Johannes 3:16; Galatalaisille 2:20). Aika ajoin sinusta voi tuntua vaikealta uskoa, että nämä raamatunkohdat soveltuvat sinuun. Meidän täytyy kuitenkin ottaa Jehovan sana todesta. Hän haluaa meidän luottavan siihen, että hän rakastaa meitä paitsi joukkona myös yksilöinä.

19 Tunnista ja hylkää valhe. Jos tiedät, että joku valehtelee, voit välttyä tulemasta hänen uhrikseen. Näin ollen jo sen tietäminen, että Saatana haluaa sinun uskovan valheeseen, jonka mukaan Jehova ei rakasta sinua, voi olla suureksi avuksi. Muuan kristitty kirjoitti erään sellaisen Vartiotornin kirjoituksen johdosta, jossa varoitettiin Saatanan menetelmistä, seuraavaa: ”En tajunnutkaan, että Saatana koettaa lannistaa minut omien tunteitteni välityksellä. Tämä tieto motivoi minua taistelemaan näitä tunteita vastaan.”

20 Ajattele erään Etelä-Amerikassa toimivan matkavalvojan kokemusta. Tehdessään paimennuskäyntejä masentuneiden uskonveljiensä luo hän kysyy usein heiltä: ”Uskotko kolminaisuuteen?” Masentunut vastaa yleensä: ”En tietenkään”, koska hän tietää sen kuuluvan Saatanan valheisiin. Sitten matkavalvoja kysyy: ”Uskotko helvetintuleen?” Jälleen vastaus kuuluu: ”En tietenkään!” Sitten matkavalvoja kertoo heille, että on vielä yksi Saatanan valhe, jota ei yleensä tunnisteta sellaiseksi. Hän kiinnittää heidän huomionsa kirjan Lähesty Jehovaa sivun 249 kappaleeseen 21, jossa paljastetaan valhe, jonka mukaan Jehova ei rakasta meitä yksilöinä. Matkavalvoja kertoo, että hän on tällä tavalla voinut auttaa masentuneita tajuamaan ja hylkäämään tämän Saatanan valheen.

Varjele itseäsi petokselta

21 Näiden viimeisten päivien lopulla Saatanan voidaan odottaa edelleen syytävän tulvanaan valheita ja petosta. Onneksi Jehova ei ole jättänyt meitä tietämättömiksi Saatanan petollisesta taktiikasta. Raamattu ja Raamattuun perustuvat ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” julkaisut paljastavat selvästi Panettelijan ilkeät menetelmät (Matteus 24:45). Tieto tästä antaa meille aseet käteen (2. Korinttilaisille 2:11).

22 Varokaamme siis luopioiden järkeilyjä. Päättäkäämme karttaa itsepetoksen kavalaa ansaa. Ja tajutkaamme ja hylätkäämme kaikki Saatanan valheet. Niin tekemällä varjelemme suhdettamme ”totuuden Jumalaan”, joka inhoaa petollisuutta (Psalmit 31:5; Sananlaskut 3:32).

Lue lisää

JT järjestönä ja JT henkilöt eivät ole syyllistyneet valahteluun????

Celsius kirjoitti:

Olet 60 vuotias ukko jo hyvin käy elät vielä ehkä peräti vielä 10 vuotta... ehkä 15 vuotta.

ihmisiän olevan. Samalla tunnustat JT järjestön epäonnistuneen viimeinen sukupolvi veikkauksessaan. Joka on 1914 75 = 1989. Tuohon vuoteen mennessä olisi siis viimeistään pitänyt tapahtua mitä me porukalla 1975 odotettiin tapahtuvan. Ihan pikkuvinkkinä nyt elämme vuotta 2006.
Olis aika JT järjestön ja jäsenistön ottaa oppia UKK toteamuksesta " ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuutta"!!!!!!
Jokainen Markku Meilon elämä vuosi on kärsimys näytelmää JT järjestölle ja sen kannattajille!!

Ei Todistaja kirjoitti:

Tutkikaa uskontoja vertailkaa niitä mikä uskonto toimii niinkui Raamattu opettaa!Eihän siinä tarvitse kuin hiukan ajatella

ja saatika ajatusten julkituominen on JT järjestössä kielletty!!!
Hiukan ajattelu on siis nykyään sallittu.Ei muuta kuin Ilmestyskirja esiin ja hiukan ajattelua, niin sillä voi tuomita 6 miljardia ihmistä kuolemaan. Toisaalta jos sitä hiukan ajattelee, niin eihän sitä voi uskoa. Hiukan jos vertailee eri uskontoja, vaikka noin pari tuntia kutakin, niin hiukan tulee kiire, että ne ehtii elämänsä aikana edes hiukan tutkia.
Vuosikausien JT oloaikanani ei saanut hiukkaakaan ajatella tai kyseenalaistaa. Onni olikin kun uskaltauduin hiukan ajattelemaan ja katsomaan hiukan laajemmalla perspektiivillä järjestöä ja jäsenistöä.
Nykyisin ajattelen hiukan enemmän kuin ennen ja olen hiukan onnellisempi ja hiukan varmempi elämästä ja mihin se päättyy. Hiukan joskus ihmettelen miten ihminen päätyy hiukan ajateltuaan JT järjöstön alistamiseen????

Ei Todistaja kirjoitti:

Tiesin ettei luopion kanssa voida käydä keskustelua joka perustuu Raamattuun! et pysty millään kumoamaan todisteita joita Raamatussa on tämäkin keskustelu tyssäs ensimmäiseen Raamatun paikkaan jonka todistin oikeaksi! Poistun tältä Foorumilta ja toivotan kaikille ihmisille hyvää jatkoa! Kiitos keskusteluista ja luottakaa Jehovan Sanaan!ja kun ovenne taakse tulee Jehovan todistajia keskustelkaa heidän kanssaan saatte varmaan tyydyttäviä vastauksia mistä nykyajan ogelmat mm. johtuvat!! Kiitos ja Hei Hei!!!

Lue lisää

>>Poistun tältä Foorumilta ja toivotan kaikille ihmisille hyvää jatkoa! Kiitos keskusteluista ja luottakaa Jehovan Sanaan!

Tämä oli ehkä hupaisin visiitti mitä minä olen kokenut tällä forumilla. Visiitistäsi jää sellainen mielikuva, että riuhtaisit forumin oven auki ja aloit sylki suun pielessä saarnaamaan jehovantodistajien totuuksia antamatta kenellekään suunvuoroa. Ja jos joku suunvuoron saikin niin puhuit sen päälle äänekkäästi ja sivuuttaen tuon puhujan asian täysin.

Sitten kun olit paasannut sen verran kuin keuhkoista lähti, vedät äkkiä oven kiinni ettei kukaan ehdi sanomaan mitään. Oven kiinni laitettuasi röyhistelet vielä hetken rintaasi omahyväinen voiton hymy kasvoillasi. Käännyt pois, mutta jokin jäi vaivaamaan.

Odottelemme paluutasi - luultavasti jokin uusi hämäävä nimimerkki keksittynä.

salaisuus? kirjoitti:

ja saatika ajatusten julkituominen on JT järjestössä kielletty!!!
Hiukan ajattelu on siis nykyään sallittu.Ei muuta kuin Ilmestyskirja esiin ja hiukan ajattelua, niin sillä voi tuomita 6 miljardia ihmistä kuolemaan. Toisaalta jos sitä hiukan ajattelee, niin eihän sitä voi uskoa. Hiukan jos vertailee eri uskontoja, vaikka noin pari tuntia kutakin, niin hiukan tulee kiire, että ne ehtii elämänsä aikana edes hiukan tutkia.
Vuosikausien JT oloaikanani ei saanut hiukkaakaan ajatella tai kyseenalaistaa. Onni olikin kun uskaltauduin hiukan ajattelemaan ja katsomaan hiukan laajemmalla perspektiivillä järjestöä ja jäsenistöä.
Nykyisin ajattelen hiukan enemmän kuin ennen ja olen hiukan onnellisempi ja hiukan varmempi elämästä ja mihin se päättyy. Hiukan joskus ihmettelen miten ihminen päätyy hiukan ajateltuaan JT järjöstön alistamiseen????

Lue lisää

Ostatko nyt "vähintään " 5 joulukuusta? niinkuin jotkut ovat tehneet? eivät raukat saaneet vietää jouluakaan!

Lähimmäinen. kirjoitti:

Ostatko nyt "vähintään " 5 joulukuusta? niinkuin jotkut ovat tehneet? eivät raukat saaneet vietää jouluakaan!

joulumieltä vielä tullut kun ei ole perinteitä sen vietosta. Nyt voin kuitenkin toivottaa joulun viettäjille HYVÄÄ JOULUA!!!!
Ennenhän meitä neuvottiin vastaamaan hyviä pyhiä ja niin edelleen. Miten nykyisin neuvotaan JT vastaamaan hyvän joulun toivotukseen??? Pankaas selityksiä, siinähän olette mestareita!!

salaisuus? kirjoitti:

joulumieltä vielä tullut kun ei ole perinteitä sen vietosta. Nyt voin kuitenkin toivottaa joulun viettäjille HYVÄÄ JOULUA!!!!
Ennenhän meitä neuvottiin vastaamaan hyviä pyhiä ja niin edelleen. Miten nykyisin neuvotaan JT vastaamaan hyvän joulun toivotukseen??? Pankaas selityksiä, siinähän olette mestareita!!

Lue lisää

Täällä ruotsissa voi ihan hyvin sanoa God helg=hyviä pyhiä! näin sanovat monet jotka viettävät itse joulua.

r.e.r kirjoitti:

Teiltä jäi tämän keskustelun aikana hyvä leffa näkemättä neloselta.

Oli hauskempaa lukea miten JT kohtelee kissoja ja Markku Meilon yrityksiä kääntää kaiken negatiiviseksi isolla huuto-merkillä!

Lähimmäinen. kirjoitti:

Täällä ruotsissa voi ihan hyvin sanoa God helg=hyviä pyhiä! näin sanovat monet jotka viettävät itse joulua.

>>Täällä ruotsissa voi ihan hyvin sanoa God helg=hyviä pyhiä! näin sanovat monet jotka viettävät itse joulua.

Aivan, koska se tarkoittaa aivan samaa kuin toivottaisi hyvää joulua. Sitähän [joulun] pyhäpäivää sillä toivotuksella tarkoitetaan.

Taas tuulee vartiotorniseuran logiikan huipulla niin että luopiota hymyilyttää.

t-i-u-k-u kirjoitti:

>>Täällä ruotsissa voi ihan hyvin sanoa God helg=hyviä pyhiä! näin sanovat monet jotka viettävät itse joulua.

Aivan, koska se tarkoittaa aivan samaa kuin toivottaisi hyvää joulua. Sitähän [joulun] pyhäpäivää sillä toivotuksella tarkoitetaan.

Taas tuulee vartiotorniseuran logiikan huipulla niin että luopiota hymyilyttää.

Lue lisää

Minkälaista on ruotsin JT ja luopio elämä?

Lähimmäinen. kirjoitti:

Täällä ruotsissa voi ihan hyvin sanoa God helg=hyviä pyhiä! näin sanovat monet jotka viettävät itse joulua.

Suomessa vuosia ja sain nähdä typertyneitä, kysyviä katseita päivittäin. Useimmat jopa toivottivat uudestaan joulut, kun luulivat etten huomioinut heidän toivotustaan!!
Eräät nuoremmat JT heput avasivat silmäni. Heillä oli yritys toimintaa myös jouluna. kysyin miten he ohittavat joulun, niin sanoivat ettei mitenkään.Joulu on bisnes aikaa ja jos joku toivottaa joulut, niin kiitos samoin.
Nyt entisenä JT kaikki onkin vielä helpompaa - Kiitos!!

Ruotsissa kulkeva. kirjoitti:

Minkälaista on ruotsin JT ja luopio elämä?

>>Minkälaista on ruotsin JT ja luopio elämä?

Jaa-a, aika vaikea sanoa näin Suomesta käsin.