Jos oletetaan että tulee jokin sellainen tilanne jossa maanpäällinen olevaisuus jaetaan kahteen joukkoon, niin väitän että valintaa "pelastuvien" joukkoon ei tehdä minkään uskonnon perusteella, vaan sen perusteella onko viaton ja myötätuntoinen tarvitsematta pyrkiä niihin, toisin sanoen sen mukaan onko luopunut erillisyyden harhasta.
Pelastumisesta
Nymfopoika
22512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
..sanoo Raamattukin.
Raamatun sanomaan kuuluu selvästi opetus siitä, että viattomat pelastuvat, joten näiltä osin näkemyksesi on aivan Raamatun sanoman mukainen.
Myöskään mihinkään uskontokuntaan kuuluminen ei Raamatunkaan mukaan voi pelastaa ketään.
Tarkennettakoon tätä toistakin puolta, ettei nyt varmasti jää väärää käsitystä siitä mitä Raamattu asiasta kertoo.
Eli Raamatun mukaan viimeisenä päivänä ihmiset jaetaan kahteen leiriin. Tämä jako perustuu siihen ovatko ihmiset pelastuvia vai kadotukseen joutuvia. Pelastukseen menevät vanhurskaat ihmiset ja kadotukseen kaikki, jotka eivät ole vanhurskaita, tämä on siis Raamatun yksiselitteinen opetus asiasta.
Vanhurskas tarkoittaa Jumalalle kelpaavaa ja Raamattu kertoo, että on kaksi eri mahdollisuutta kuinka ihminen voi olla Jumalalle kelpaava. Ensiksikin Jumalalle kelpaavia ovat kaikki täysin viattomat ihmiset, jotka eivät koskaan ole missään rikkoneet Jumalaa tai toisia ihmisiä vastaan, vaan ovat eläneet täysin nuhteettoman elämän ja rakastaneet totuutta kaikessa toiminnassaan. Nämä ihmiset siis ovat Jumalalle kelpaavia itsessään, omien tekojensa perusteella (tosin Raamattu kertoo, että tällaisia ihmisiä ole Jeesuksen lisäksi muita, koska kaikki muut ovat rikkoneet Jumalaa vastaan).
Toisaalta vanhurskaaksi voi päästä sitä kautta, että Jumala lukee vanhurskaaksi. Tämä ei tapahdu siis ihmisen omien tekojen perusteella, vaan jos voidaan osoittaa, että vaikka ihminen on toiminut väärin, niin hänen ansaitsemansa tuomio on jo kärsitty ja silloin tämä ihminen saa vapautuksen syntiensä rangaistuksesta ja saa saman kohtelun kuin täysin viaton.
Tässä näkyy siis Jeesuksen merkitys pelastuskysymyksessä. Jeesus tarjoaa jokaiselle vapautusta ihmisen omien syntien aiheuttamasta rangaistuksesta. Viimeisellä tuomiolla Jeesus kertoo Isälle, ketkä kaikki ovat ottaneet vastaan Hänen tarjoamansa vapautuksen ja toisaalta ketkä ovat torjuneet tämän mahdollisuuden vapautukseen. Ne, jotka ovat vastaanottaneet Jeesuksen tarjoaman armon, luetaan vanhurskaiksi sellaisena kuin he ovat, heidän syntejään ei muisteta eikä niistä anneta tuomiota vaan heidän syntinsä katsotaan sovitetuksi Jeesuksen toimesta ristillä.
Näin siis kukaan ihminen ei voi pelastua omien tekojensa tai oman hyvyytensä perusteella, vaan koska jokainen on rikkonut Jumalaa vastaan, niin myös jokainen on rangaistuksen alainen ellei saa rikkomuksiaan anteeksi Jeesuksen sovitustyön perusteella. Nyt ihminen joka ei ollenkaan usko Jeesukseen, kun Hän tarjoaa pelastusta, ei voi mitenkään tulla vanhurskaaksi Jumalan edessä, vaan rangaistuksen vaatimus seuraa häntä ja viimein se rangaistus myös laitetaan täytäntöön.
Pelastus ja anteeksianto otetaan vastaan uskon kautta, mutta Jumala ei vaadi ketään uskomaan mihinkään olemattomaan, Jumala odottaa ihmiseltä vain etsivää asennetta ja valmiutta ottaa vastaan armo silloin kun sitä tarjotaan. Eräskin tuttavani rukoili vain ”Jumala minä haluan saada syntini anteeksi, jos olet olemassa niin auta minua” ja Jumala auttoi. Tuon ihmisen kohdalla vastaus tuli heti ja erään toisen tuttavan kohdalla vastaus samantapaiseen rukoukseen tuli ajan kuluessa pikkuhiljaa, mutta jos tällaista vilpittömästi rukoilee, niin vastauksen tuleminen on ihan varma. Ei tarvitse uskoa olemattomiin, vaan Jumala itse ilmaisee itsensä jokaiselle henkilökohtaisella tavalla, mutta se tapahtuu aina niin, että ihminen saa vakuuttua Jumalasta.
Harha alkaa siinä vaiheessa, kun edellytetään uskomista oletettuun Jesseen eikä hänen ajatuksiinsa. Tämä harha synnytettiin tosin vasta kristinuskon luomisen yhteydessä, kauan oletetun Jessen jälkeen. Siitä muodostettiin pakanallinen henkilöpalvonta- ja kuolemankultti, susi lammasten vaatteissa.
Mielestäni olisi oikeudenmukaisuuden nimissä täysin riittävää, että sellainen ihminen joka tietää tehneensä väärin, katuu oikeasti tekojaan eikä tee niin enää toiste ja hyvittää tekonsa jos ne voi jotenkin hyvittää. Mitään uskoa mihinkään ei tarvita tällaisen viattomuuden saavuttamiseksi. Itse asiassa usko saattaa olla este sille, koska silloin motivaationa toimii uskonnon tarjoamat himoittavat lupaukset sekä itsensä leimaaminen uskonnon muodostaman heimon jäseneksi, jälleen muusta olevaisuudesta erilleen ja siten potentiaalisesti väkivaltaiseksi.
Tässä onkin eräs tärkeä "pointti". Hellenistisen kristillisyyden ( = pakanakristillisyyden) voitto merkitsi maanläheisen juutalaisen Jeesuksen opin tyylittämistä ei-juutalaisille helpommin omaksuttavaan koristeelliseen muotoon. Syntyi kaiken aikaa monimutkaistuva ja mahtipontistuva kultti, joka kelpasi pian sortuilevan maailmanvallan viralliseksi uskonnoksikin.
Jeesus itse ei käynyt edes Roomassa; mies pyöri jalan ja juhtakyydillä pienellä palestiinalaisella alueella yrittäen puhua uskonnollista maalaisjärkeä erisuuntaisten juutalaisten ryhmittymien hankauksessa.
Mikäli oletettu Jesse halusi itseään palvottavan, hän ei ole palvomisen arvoinen.
Mikäli oletettu Jesse oli niin oikeudentajuinen ja myötätuntoinen kuin oletetaan, hän ei tietenkään olisi halunnut itseään palvottavan.
Siten kaikki kristinuskon muodot ovat totuuden silmissä vain valheeseen perustuvia pakanakultteja.
Sama pätee jumalten suhteen; mikään jumala ei ole palvomisen arvoinen, jos se haluaa itseään palvottavan. Totuudenmukaiselle ihmiselle kysymys jumalten ominaisuuksista ja olemassaolosta on yhdentekevä.
Niin, ettei kommentistani jäisi väärää kuvaa, niin mielestäni oletetun Jessen oletetuissa ajatuksissa on sinällään paljonkin sisältöä, ne jopa lähentelevät kristinuskon tuhoamien alkuperäiskulttuurien vaalimaa ymmärrystä.
Se on kuitenkin valitettavaa, että etenkin hänen syntymäänsä ja kuolemaansa on liitetty kristinuskon pakanallisen kultin muodostamisen yhteydessä pakanallisia uskomuksia, jotka paljolti vesittävät mahdollisuuden ymmärtää hänen oletettuja ajatuksiaan. Pääpaino onkin kristinuskossa hänen pakanallisella henkilöpalvonnalla ja hänen kuolemaan liitetyillä pakanallisilla myyteillä, jotka ovat lainatavaraa aiemmista pakanallisista uskomuksista.
Nämä uskomukset virallistettiin toisiaankin murhaavien kirkkoisien toimesta, enkä minä ainakaan luottaisi sellaisen kirjan totuudenmukaisuuteen muualla kuin niissä kohdin, joissa puhuu tavallinen ihminen viattomasti ja myötätuntoisesti.
Eli jako tehdään sinun uskontosi perusteella?
- Sillä yhdellä, joka tulee, viitattanee UUTEEN ROOMAAN, eurooppalaiseen suurvaltaan, joka nousee vanhan Rooman henkisestä perinnöstä.
- Peto, joka nousee hallitsemaan tätä valtakuntaa ja muodostaa itse uuden uljaan valtakunnan, on Antikristus.
- Antikristuksen valtakunta tulee olemaan kaiken inhimillisen vallan ja itsevaltiuden huipentuma.
- Hän hallitsee aluksi yhdessä kymmenen kuninkaan /valtakunnan rinnalla ja saa lopulta heidänkin valtansa itselleen.
- Sota Karitsaa vastaan. Siihen yhtyvät kaikki, niin Lohikäärme, Antikristus, väärä profeetta (portto) kuin kaikki lopunajallisen kymmenvaltioliiton kymmenen kuningastakin.
- Huom! Ilmestyskirjan portolla tarkoitetaan yleensä langennutta kirkkoa ja kompromissiin taipunutta Jumalan kansaa, väärällä profeetalla tämän uskonnollisuuden johtoon nousevaa henkilöä (juutalaista?).
- Sovellutus:
- Rooman kirkolla, katolilaisuudella, on ilmeisesti merkittävä rooli lopunajallisen uskonnollisuuden kehittymisessä.
- Lopunajallinen porttokirkko on valmis luopumaan kaikista raamatullisista opeista saadakseen yhteiskunnan hyväksynnän ja sitä kautta uskonnollisen vallan. Niinpä Uuden Aikakauden uskonnollisuuskin löytää tiensä katolisen kirkon ja muiden siihen liittyvien kirkkojen yhteyteen.
- Olemme jo nyt matkalla tätä kohti. Vähitellen roomalaiskatolinen kirkko imee sisäänsä kaikki ekumeenisen liikkeeseen liittyneet kirkot.
Kuulostaako tutulta?
> Eli jako tehdään sinun uskontosi perusteella?
Toistan siis vielä selvyyden vuoksi: jos oletetaan että tuollainen jako tehtäisiin ja että sen tekisivät oikeudenmukaiset jumalat, niin jako tehtäisiin viattomuuden ja myötätuntoisuuden perusteella, jolloin suuri osa elämästä pelastuisi, ei pelkästään jokin ahneiden ihmisten vaivainen joukko.
Niin, ja muistaakseni sinä olit se viaton ja myötätuntoinen, vastakohtana ahneelle ihmiselle. Justiinsa joo.
Noinko mielestäsi käydään asiallista keskustelua? Noinko käyttäytyy tosi uskovainen, entä sheriffi? Tämä kaikki osuu väitteitteni kanssa yksiin. Kiitos, että osoitit ne jälleen kerran tosiksi.
Maailmassa on todellakin jako käynnissä. Tällä hetkellä sinulta kysytään haluatko sotaa esim. Irakin suuntaan. Vastaus jonka mielestäsi löydät jakaa sinut auttamattomasti "pelastuneisiin tai pelastumattomiin".
Mitä, etkö kestä totuuksia? Mielestäni en millään tavalla esittänyt mitään loukkaavaa?
Kritiikkini kohdistui siihen tosiasiaan, että keskustelusi vajoaa henkilökohtaisuuksiin heti kun ideologiasi pyhyys kyseenalaistetaan ja asia-argumenttisi loppuvat.
Käyttäydyt silloin juuri sillä tavoin kuin olen ennustanut soturin käyttäytyvän ja upotat itsesi siten entistä syvemmälle suohon.
Lisäksi sanojesi perusteella myös palvomasi henkilö suolsi ulosteita suustaan. Miksi siis palvot häntä?
Pistetään nymphboyn viesti vaan liikkeelle
Se on kuules sanonta. Samaa paskaa eri pussissa. Tarkoittaen, että samaa juttua, vaan eri näkösessä paketissa. Kuinka voit tuosta suuttua?
Se ei ole mikään henkilökohtaisuus, kun sinä väität löytäneesi oikean totuuden ja halveksit muita kun he sanovat löytäneensä sen. Silloin minä olen sitä mieltä, että sinä olet justiinsa yhtä halveksittava kuin kaikki muutkin.
Vai sinäkö saat arvostella muitten totuuksia, mutta jos sinua arvostellaan, niin se on henkilökohtaisuus? Olet sinä kumma epeli. Minusta sinä olet nyt hermostunut ihan pienestä jutusta, kun taas minä en ole yhtään hermostunut. Joten kuka tässä on soturi ja kuka ei?
Mutta turha kai yrittää selittää, sinä et pysty näkemään mitään muuta kuin sen sinun oman juttusi :) aika huvittavaa itse asiassa.
> Vai sinäkö saat arvostella muitten totuuksia,
> mutta jos sinua arvostellaan, niin se on
> henkilökohtaisuus?
Tietenkin. Kuten itsekin totesit, viestini ei ollut kehenkään kohdistunutta henkilökohtaista kritiikkiä, vaan uskontoihin liittyvää kritiikkiä. Kun koet sen henkilökohtaisena ja hyökkäät heimojumalallisella raivolla henkilökohtaisella tasolla kritiikin esittäjään kiinni, käyttäydyt juuri niinkuin ideologian soturi käyttäytyy.
Kristinuskon opissa on käsittämättömintä pelastuksen ja sovituksen jankuttaminen. Mistä minun pitäisi pelastua tai mitä sovittaa?
Kristinuskon vastaus on sisäsiittoinen, synti ja sen sovitus on ainoastaan opin sisällä. Syntiä ovat opin määrittämä elämänpiiri ja sovitus saadaan opin kertomalla tavalla. Jos katsoo todellisuuteen, kristinuskon synnillä tai pelastuksella ei ole elämän kanssa mitään tekemistä.
Ylipäänsä on kornia ajatella, että jos Jumalalla on meille jotain tarjottavana, sen saamiselle olisi jotain tekemistä sen kanssa, että on sattunut diggaamaan yhden uskonnon oppeja.
pitäisi pelastua. Jeesuksen sovitustyö oli nimenomaa sitä, että pysymällä uskollisena Jumalalle lopuun saakka heikkona aineellisena ihmisenä Hän kukisti sillä teolla Saatanan vallan ja vahvisti vielä sen laskeutumalla alas tuonelaan ja voittamlla siellä toisen kerran saatanan joukot. Saatana eli kuolema joutui hyväksymään sen rauhansopimuksen, ettei saisi pitää enää vallassaan yhtäkään sielua väkivalloin. Jokaisella langenneella on oikeus palata takaisin kuoleman valtakunnasta elämän valtakuntaan (so. Jumalan valtakuntaan) ja Paavali toteaa, että kaikki alistetaan Kristuksen vallan alle, viimeisenä itse kuolema, eli Lusiferus, Jumalan toinen poika ja henkikapinan johtaja. Kaikki siis pelastuvat Paavalin mukaan, mutta jokainen omaan tahtiinsa. Vain Saatanaa koskee se rajoitus, ettei hän voi palata, ennenkuin viimeinenkin henki on palannut takaisin Jumalan valtakuntaan. Tuomiopäivä on jokaisen ihmisen jokaisen elämän maallisen kuoleman päivä (ei siis henkisen) ja niin monta kertaa hänen on uusittava läksynsä, että viimein onnistuu.
Miksi meidän pitäisi pelastua aineen kiertokulusta?
Kirjoituksessasi edustat kristinuskon sisäsiittoisuutta parhaimmillaan. Myytti Saatanan ja Kristuksen välisestä taistelusta on olemassa vain kristinuskon sisällä. Joku voi siitä löytää allegorian todelliseen elämään, mutta siinäkin tapauksessa se on vain allegoria eikä kerro mitään siitä, mistä ja minkä vuoksi ihmisen oikeastaan pitäisi pelastua. Sekään että Paavali sattui olemaan jotain mieltä ei millään tavoin kytke tuota myyttiä todellisuuteen.
että sisko pääsisi sahalle töihin.