Muistivathan kaikki varmasti liputtaa tänään, oli nimittäin ruotsalaisuuden päivä. Monikielisyydestä innokkaina kaikki koulussa ruotsia lukeneet olivat varmaan innoissaan tästä juhlapäivästä.
Leikitään hieman aluksi anagrammeilla. 'Ruotsalainen' on 'rotu salainen' pienellä muutoksella. Ruotsalaiset eivät ole salailleet ylemmyyden tuntoaan meitä suomalaisia kohtaan. Suomessa ruotsin lukeminen on pakollista, vähemmistökielestä 5 % osuudella on tehty virallinen kieli! Tällaista ei ole missään muualla telluksella tehty. 95 % kansasta joutuu lukemaan täysin hyödytöntä pienkieltä vain sen takia, että suuri osa Suomen rikkaista sattuu olemaan ruotsinkielisiä.
Lisäksi ruotsinkieliset eivät oikein ole integroituneet valtaväestöön, vaan asuvat varsin tarkoin määrätyillä alueilla pohjanmaan rannikolla ja etelän rannikkoseuduilla. Lisäksi ruotsalaiset naivat ruotsinkielisiä, vaikka toisin väitetäänkin. Ilkeästi voisi sanoa, että pohjanmaalla ruotsinkieliset ja suomenkieliset juntit eivät oikein tule juttuun keskenään. Etelässä tilanne lienee parempi.
Autoradion automaattihaku löytää täällä Itä-Suomessakin aina vähintään kaksi ruotsinkielistä kanavaa vaikka kukaan ei niitä kuuntele.
Tämä on niitä kaksikielisyyden etuja. Lisäksi koululaisilla menee hukkaan helevetisti resursseja, kun he joutuvat opiskelemaan täysin hyödytöntä kieltä. Perusteluna se, että jokainen joutuu opiskelemaan ns. virkamiesruotsin on järkyttävän huono.
Miksi helevetissä lähes yksikielisessä maassa pitää kaikkien virkamiesten opetella ruotsia, eikö oikeasti olisi paljon järkevämpää, että ruotsinkieliset opettelisivat suomea. Itse asiassa lähes kaikki osaavatkin suomea. Se tekee asiasta vielä älyttömämmän.
Katsotaanpa Ruotsin tilannetta, siellä on enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä. Ei ole Ruotsissa suomenkieli virallinen kieli, päinvastoin sen asemaa heikennetään edelleen. Mielestäni Ruotsissa toimitaan oikein, ei vähemmistökieliä ole syytä paapoa liikaa.
Ruotsinkieliset saavat minun puolestani juhlia päiväänsä ja suomenkieliset voivat sympatiseerata heitä, mutta jo seuraavaan hallitusohjelmaan voitaisiin ottaa ainakin kolme kohtaa mukaan:
1. Pakkoruotsi kouluista on lopetettava.
2. Virkamiehiltä ei vaadita enää ruotsin kielen taitoa.
3. Valtakunnalliset ruotsinkieliset radio- ja te- lähetykset voidaan lopettaa. Maksullisilla kanavilla toki ruotsinkielisiäkin kanavia voisi olla.
Leikitään hieman aluksi anagrammeilla. 'Ruotsalainen' on 'rotu salainen' pienellä muutoksella. Ruotsalaiset eivät ole salailleet ylemmyyden tuntoaan meitä suomalaisia kohtaan. Suomessa ruotsin lukeminen on pakollista, vähemmistökielestä 5 % osuudella on tehty virallinen kieli! Tällaista ei ole missään muualla telluksella tehty. 95 % kansasta joutuu lukemaan täysin hyödytöntä pienkieltä vain sen takia, että suuri osa Suomen rikkaista sattuu olemaan ruotsinkielisiä.
Lisäksi ruotsinkieliset eivät oikein ole integroituneet valtaväestöön, vaan asuvat varsin tarkoin määrätyillä alueilla pohjanmaan rannikolla ja etelän rannikkoseuduilla. Lisäksi ruotsalaiset naivat ruotsinkielisiä, vaikka toisin väitetäänkin. Ilkeästi voisi sanoa, että pohjanmaalla ruotsinkieliset ja suomenkieliset juntit eivät oikein tule juttuun keskenään. Etelässä tilanne lienee parempi.
Autoradion automaattihaku löytää täällä Itä-Suomessakin aina vähintään kaksi ruotsinkielistä kanavaa vaikka kukaan ei niitä kuuntele.
Tämä on niitä kaksikielisyyden etuja. Lisäksi koululaisilla menee hukkaan helevetisti resursseja, kun he joutuvat opiskelemaan täysin hyödytöntä kieltä. Perusteluna se, että jokainen joutuu opiskelemaan ns. virkamiesruotsin on järkyttävän huono.
Miksi helevetissä lähes yksikielisessä maassa pitää kaikkien virkamiesten opetella ruotsia, eikö oikeasti olisi paljon järkevämpää, että ruotsinkieliset opettelisivat suomea. Itse asiassa lähes kaikki osaavatkin suomea. Se tekee asiasta vielä älyttömämmän.
Katsotaanpa Ruotsin tilannetta, siellä on enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä. Ei ole Ruotsissa suomenkieli virallinen kieli, päinvastoin sen asemaa heikennetään edelleen. Mielestäni Ruotsissa toimitaan oikein, ei vähemmistökieliä ole syytä paapoa liikaa.
Ruotsinkieliset saavat minun puolestani juhlia päiväänsä ja suomenkieliset voivat sympatiseerata heitä, mutta jo seuraavaan hallitusohjelmaan voitaisiin ottaa ainakin kolme kohtaa mukaan:
1. Pakkoruotsi kouluista on lopetettava.
2. Virkamiehiltä ei vaadita enää ruotsin kielen taitoa.
3. Valtakunnalliset ruotsinkieliset radio- ja te- lähetykset voidaan lopettaa. Maksullisilla kanavilla toki ruotsinkielisiäkin kanavia voisi olla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vi svenska människorna är bättre folk, vi måste ha hela hellan, vi är inte intresserad av ugnen eller takkan, vi måste och vill ha hela hellan instead of vuolukiviugnen, du ugly killar som vill ta alla tuhkar fråm pesä.
alla tuhkar från pesä
Det är ju så glädjande att finlandssvenskar kan finska orde
-det är ju jättekiva
tarinoidesi kanssa Zarahustra, aika samaa mieltä, mutta ei mitään tule mieleen vastaukseksi. Nyt vastasin, kun kukaan muu ei ollut vastannut, ettei hyvä avaus ihan hukkaan menisi. Ihan hauskasti ja hyvin olet kertonut monesta asiasta, jatka samaan tyyliin.
Minäkin halua ensin kehua. Avauksesi ovat alkaneet olla ihan hyviä siinä mielessä, että pohdittavaksi on otettu asia. Se, että muut voivat olla eri mieltä on toinen juttu. Mutta tällainen avaa mahdollisuuden aina keskustella jostain asiasta eikä aidan seipäistä.
Ruotsinkielen asema perustuu meillä historiaan. Se on tyystin erilainen kuin suomenkielisten asema Ruotsissa. Suomessa asuvien ruotsinkielisten juuret ulottuvat jonnekin ruotsinvallan aikaan ja ruotsien kielen asema on haluttu meillä vähemmistökielenä taata jo kauan sitten. Voi puhua kai saavutetusta edusta.
Ruotsinkielen aseman säilyttäminen on ollut perusteltua senkin vuoksi, että pohjoismainen yhteistyö ja kanssakäyminen on ollut tärkeää. Tilanne on kuitenkin muuttunut erityisesti EU-aikana. Pohjoismainen erillisyhteistyö on alkanut kuihtua ja sen sijaan on tullut eurooppalainen yhteistyö. Kansainvälisessä kanssakäymisessä englannin kieli on ylivoimaisesti käytetyin yleiskieli.
Ruotsinkielen merkitys on kaiken aikaa vähentynyt Suomessa. Monet ruotsinkieliset hallitsevat suomen kielen ja kansainvälinen asiointi tapahtuu englanniksi, nyt myös jo paljon pohjoismaisella tasolla. Pakkoruotsista voitaisiin ehkä luopuakin muiden paitsi ruotsia äidinkielenään puhuvien osalta. Ruotsinkielen opetusta tulee kuitenkin järjestää riittävästi niille, jotka haluavat ruotsia opiskella.
Virkamiehiltä vaadittavan ruotsinkielen taidon osalta voitaisiin myös joustaa. Pitäisi olla riittävää, että selvästi kaksikielisissä kunnissa olisi palveluita tarjolla myös ruotsiksi ja että muuallakin tällaisia palveluita voitaisiin tarvita ilman, että kaikkien virkamiesten pitäisi hallita ruotsi. Virkamiestenkin osalta englannin kielen osaaminen on nykyisin selvästi tärkeämpää kuin ruotsinkielen. Joskus aiemmin muut pohjoismaalaiset eivät suostuneet englanninkielen käyttöön pohjoismaisissa yhteyksissä, vaikka suomalaiset sitä ovat silloin tällöin yrittäneet. Olen itsekin ollut jonkun kerran aikanaa pohjoismaisissa kokouksissa, jossa suomalaisen ei sallittu pitää esitelmäänsä tms. englanniksi. Kerran sitten eräs suomalainen tulkitsi pohjoismaisten kielten käyttövaatimuksen niin, että voi puhua suomeksikin ja silloin kyllä muut pohjoismaalaiset pyörittelivät hämmentyneinä päitään. Mutta EU:n myötä tilanne lienee kokonaan muuttunut.
Ruotsinkielisiä radiolähetyksiä voinee hyvin olla. Se ei taida olla kovin suuria taloudellisia resursseja vaativaa, jos näitä kuitenkin jossain määrin kuunnellaan. Tv-lähetysten osalta voisi ajatella, että osa ruotsinkielisen puolen ohjelmista korvattaisiin sillä, että niissä on saatavissa ruotsinkielinen tekstitys.
Eli kaiken kaikkiaan yhteiskunta voisi vähän jo alkaa väljentämään ruotsinkielen tarjontaa, koska maailma on tässä suhteessa muuttunut. On resurssien hukkakäyttöä, jos annetaan opetusta aineessa, jota ei opetustarjontaan nähden kuitenkaan missään järkevässä suhteessa tarvita. Vapaaehtoisuuteen perustuva opetus tarjoaa myös ruotsinkieltä opiskeleville etulyöntiaseman joillakin aloilla ja se haastaa heidät opiskelemaan kieltä silloin tosimielellä eikä vain välttämättömänä pahana.