Koska suurin osa teistä on liukkaaksi tamppaantunutta ja pakkaset eivät lisää kitkaa niin ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi suosittelen järjellä nastarenkaita. Pohjoisessa kitkat saattaisivat toimiakkin koska olosuhteet ovat talvisemmat!!!
Kitkarenkaat ei toimi Etelä-Suomessa
kitka vs. nasta
212557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Riippuu renkaista--ostin just uudet nokian hakkapeliitat...siis kitkat...hyvin päässyt
ESPOO-HELSINKI-ESPOO välillä. Pitää tietenkin uutena nyt paremmin. On ne testeissäkin hyvin pärjänneet---siis jos kitkoista puhutaan.
Mulla jo kolmannet kitkat.
Päivän lehdissä: poliisin mielestä kitkat eivät riitä etelä-suomen keleille.
Kun valtaosa autoilijoista on kädettömiä pellejä, jotka eivät hallitse ajoneuvoaan talvikeleillä ilman, että alla on nastat.
hallita ajoneuvoasi kitkoilla kun toinen kitkapelle liukastelee autollansa poikittain vastaan? On nähty nämä kitkoilla ajavat (rattimiehet) ;)
Minä osaan hallita oman autoni.
Siinä vaiheessa kun joku tulee poikittain vastaan niin saattaa tulla vaikeuksia mutta mitä tekemistä tällä asialla on ensimmäisen viestini kanssa?
Kannattaisi tulla tänne etelään ajamaan ennenkuin kirjoittaa puppua. Eiköhän ne tamppautuneet tiet ole siellä pohjoisessa, täällä etelässä ne vedetään suolalla auki. Tamppautuneella tai jäisellä tiellä nastoista on hyötyä. Mutta kuivalla tai märällä tai loskalla on aivan sama ovatko ne kitkanastat nastoilla vai ilman.
Mullon lähdössä 8. talvi kitkoilla, autot ja renkaat on vaihtunut, mutta enpä vaan ole tyhmyyttäni osannut nastoja ostaa. Nastoillakin olen tosin vuosia ajanut.
puhu sitten vasta.
En voi kokeilla kun mopoon ei saa kitkoja ja ikä ei vielä riitä muuhun.
toimii kitkat ihan helvetin hyvin.
Itse ajan varmaan 90% ajostani joko kaupungissa tai valtaväylillä (esim. turuntie).
90% talvesta tie on sula. Joko kuiva tai märkä, mutta talven huomaa vain penkkoja vilkuilemalla.
9% ajasta tie on sitten luminen/sohjoinen, riippuen suolan määrästä. Suolasohjo on tietysti ikävää, mutta varsin pitävää. Lumella kitka pitää paremmin kuin nasta.
Sitten on se 1% jolloin tiet ovat jäässä. Lähinnä tuota tapahtuu näin syksyisin ja vain aamuisin. Tänäänkin oli vähän jäätä kun kotiovelta lähdin, mutta sekin loppui ensimmäisen risteyksen jälkeen.
Ai niin, kitkan pito jäällä on erinomainen. Nykyiset kitkat pitävät paremmin kuin edelliset nastat (noksun hakkapelitta neloset).
Mistäköhän johtuu että kitkoja ei koskaan näytä haukkuvan kukaan joka niitä on kokeillut?
Joo saman huomasin kun vaimolla on uudehkot hakkapeliitta nastoitetut ja ajattelin et onpas nää upposen uudet Nokian SRI:t liukkaat näillä alkuviikon nuoskalumilla niin samalla automallilla nastojen kanssa kun lainasin emännän autoa hetkeksi niin meni pari risteystä pitkäksi, niin holtiton luisto niissä nastarenkaissa sitten olikin.
Ainoa huono puoli kitkoissa on, että kolmatta talvea en yleensä ole kitkoilla päässyt, eli kustannukset ovat hieman isommat kuin nastarenkailla.
Itse ajanut kitkoilla vuodesta 97 alkaen. Ne ekat Blizzakit olivat aivan mahtavat, kunhan muisti, että ensimmäisen kahden kilometrin matkalla ennen lämpiämistään ne eivät oikeen pitäneet ollenkaan. (Luulen nasatarengastesteissä tämän asian olleen ongelma, ei se muutamalla ratakierroksella juurikaan lämpiä se rengas)
Sitten on ollut toisia Blizzakeja, jotka joskus kiusasivat sillä, että niistä lähti se pito sitten ihan kuin naksahtaen, Maxi Icet olivat tasaisen liukkaat mutta yllätyksettömät ja pitkän empimisen jälkeen olen päätynyt Nokian SRI:hin, joissa sohjopito ei nähtävästi ole mikään mahtava mutta kaarteessa ja kurvaillessa ominaisuudet ovat paremmat kuin nastahakkiksissa. Näin ainakin käteen tuntuen.
(Siis vertailun kohteena itsellä ovat samanmerkkiset, -malliset ja jopa väriset autot perheessä, toisessa hakkikset toisessa SRI kitkat)
-SS-
Mitä iloa siitä nastasta on tamppaantuneella lumella? Mistä se nasta siinä saa otteen? Kovaan jäähän sen nyt vähä puree, mutta kun jään pinta on kova, niin yleensä se on silloin myös karhea, jolloin se ei edes ole liukas..
Jos ei tykkää käyttää kitkoja, niin se ei sovi sinne missä itse ajaa.
Itse ajelen enimmäkseen kolmiossa Helsinki-Tampere-Turku, enkä ole kaivannut nastoja kuin parina päivänä vuodessa.
Lapin reissuilla olen todennut että pakkasjäisillä teillä ei myöskään nastoja tarvita.
Mutta suon sen että kokemattomat ja äkkinäiset kuskit käyttäköön nastarekaita.
Otetaanpa jyrkkämäkinen metsäautotie keskitalven nollakelissä. Pinta laidasta laitaan peilijäätä jota vesi huuhtelee. Haluaisinpa nöhdä sen kitkarengasauton, joka noista mäistä menee ylös ja ennen kaikkea tulee alas.
Olen sen sijaan nähnyt kuinka kaveri ei pääse jäistä pihaluiskaansa (huomattavsti loivempi kuin ylläkyvat metsäautotien mäki) ylös kitkoilla enneen kuin on karhentanut pinnan perheen toisella, nastarengasautolla.
Jotku joutuvat tällaisissa oloissa ajelemaan, ei vain Helsingin suolasohjossa tai Lapin pakkasissa.
Olen jos jonkun kerran käynyt ajelemassa yöllä traktorinketjuilla kunnon karhennuksen tuohon iljannetielle, kun on siellä mäen alla autot kaikki, nastoista tai kitkoista riippumatta.
Itse menin aikanaan Blizzakeilla talomme takapihalle ylös asti kun kolme- neljä nastallista autoa yrittivät samalle pihalle, jopa yksi taksivolvokin TCS luistonestolla, ja siis kaikki jäivät puoleenväliin nastojen raahatessa tietä.
Sanoisin, että rengas kuin rengas, jos sudittaamaan alkaa, ei se juuri enää silloin pidä mihinkään suuntaan se pyörä.
-SS-
Jos sudittaminen alkaa, on monen kuskin viimeinen virhe yrittää korjata tilante hidastamalla kunnes se loppuu - toisin sanoen pysähtymällä.
Ja mäkeen kun pysähtyy, ei voi enää oikein mitään - jos on liukasta.
Olen itse nastarenkailla kerran pysähtynyt kivasti pakkautuneella lumella liukastettuun loivaan mäkeen. En meinannut uskoa silmiäni kun maisema alkoi siirtymään eteenpäin auton sivuilla... Eipä muuta kuin pakki päälle, reilusti vauhtia ja uusi yritys - eikä mitään pysähtelyjä. Onneksi ei ollut pahemmin liikennettä, olisi ollut astetta tai paria nolompaa.
Oppihan siitäkin. :)
Ylläkuvaamani metsäautotien mäen pääsin nastarenkailla ja nelivetoautolla (katumaasturi tosin). Alastulo oli hankalampaa, piti varoi ettei luistele nahkoineen kivikkoon kuten kitkoilla olisi varmasti käynyt.
Jos ei muuten ole päässyt niin sitten peruuttamalla olen aina nastoilla päässyt mäkien päälle. Kitkoilla en lähtisi edes joka paikkaan mihin välillä tulee ajettua.
Ja nelivedolla nastat alla ei tarvitse edes miettiä meneekö se ylös... jos ei pääse ylös nii pitää olla jo pirun jyrkkä rinne tai kuskissa/renkaissa vikaa
jossa kitkat voittavat nastat niin minä lupaan tuoda näytille J.Sillanpään tyttökaverin!!!
Jos joku asuu jäisen metsäraktoritien päässä, niin tuskin kannattaa harkitakkaan mitään muuta kuin nastarenkaita tai sitten jotain telavehjettä.
Tavalliset ajot tavallisilla teillä onnistuu nykyisillä kirkarenkailla, vaikka ei ihan uberkuski olisikaan.