Millä valtuudella

opit eivät ole demokratian keinoin saavutettavissa. Emme voi valita korvasyyhyllä oppejamme. Emme myöskään voi valita johtajiamme vaan pappeustehtäviin tulee valita niinkuin Aaron aikanaan. 2.Moos.28:1 ja 40:13-15 Jeesus sanoi minä valitsin teidät Joh. 15:16

Siis seurakuntalaiset, eikä opetuslapset valinneet pappeustehtäviin henkilöitä vaan sen suoritti se jolla oli Jumalalta valtuus. Tarkemmin valtuuden avaimet. Jeesuksen ollessa maanpäällä ne olivat hänellä ja hän antoi ne edelleen Pietarille ja apostoleilleen. Hänen kirkkonsa rakentui apostolien ja profeettain perustalle kulmakivenä itse Jeesus Kristus. Tämä sama järjestys vallitsee myös MAP-kirkossa.

ajatus.
Kuten Unski sanoi, ei todellakaan voi demokratian avulla päättää mitä Jumala tarkoittaa sanoillaan. Välillä tuntuu että uskomaton kansa päättää kirkon asioista... meinaan luterilaisii ja sillee...

Koitatko sina sanoa etta demokratia kirkossa on hyva vai huono asia? Mina mieletani nain molemmat.

Jos demokraatia ja diktatuuri ovat molemmat huonoja uskonnollisia johto muotoja niin yritatko kenties mainostaa uskonnollista anarkiaa? Miten anarkia olisi parempi? Voisitko perustella vahan mielipidettasi?

Kirjoitus koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisen näkemys torjutaan kolmannessa toisen valossa. Tosin tämä ei ole täysin selkeää kaikilta osin - dynamiikka paljastuu ensinnäkin ristiriitaisista viesteistä (on siis oltava taistelevia näkökulmia, jotka kirjoitusasun suoraviivaisuuden vuoksi olettaisin kuvaavan eri henkilöiden mielipiteitä) ja toisaalta järjestyksestä (diskurssia harvoin päätetään sen sisäistä konsensusta vastustavaan viestiin, joten oletettavasti kolmas osa korjaa ensimmäisen ja paljastaa täten tekstin perimmäisen konsensuksen).

Raamatunkohta esitetään suorasti ja uskonnolliseen diskurssiin sopivalla tavalla (vailla taustatietoa, ympäristöä tai selkeää yhteyttä muuhun kontekstiin), mikä vahvasti taivuttelee lukijaa tulkitsemaan se luomaan koherenssia eli tässä tapauksessa kommentoimaan ensimmäistä osaa vastaan.

Kirjoittajan mielestä siis on, "että kirkossa enemmistön mielipide [ei ole] oikein[.] Tästä seuraa viimeisen lauseen käänteisyys normaalilogiikassa (vrt. 'formaali logiikka'): enemmistö ei elä kirkossa "hyveellisesti ja Jumalan ohjeiden mukaan, Hänen hyväksymäällä [sic] tavallaan."
Epäselväksi jää, mihin kirkkoon teksti viittaa - mahdollisesti 'kirkko' tässä referoi kirkkoon ideana - uskonnollisena joukkona jota ohjaa yhteiset, uskonnollisesti sävyttyneet tai selkeästi uskonnolliset lainalaisuudet. Epätodennäköistä on (olettaen tekstin kirjoittajan edustavan mormonistisia näkemyksiä) että kirkko viittaa etymologisiin juuriin (kr. kyriake, "Herran oma")tai moderniin näkymättömään uskovien yhteisöön (jonka tosin voi katsoa sisältyvän aiemmin esitettyyn määritelmään).
Tulkitsisin tekstin viittaavan kirkon ideaan, mihin tahansa formaaliin kirkkoon, josta seuraa, että tekstin konsensus vastustaa demokratiaa ensisijaisesti ohjaavana periaatteena kirkoissa.

Mielenkiintoiseksi osoittautuvat pienet tyyliseikat kuten kaksoiskysymysmerkki (sekä ensimmäisessä että kolmannessa osassa), sanojen korostaminen isoin kirjaimin (DEMOKRATIA, VOI) sekä koheesion vaillinaisuus. Uskoakseni tästä avautuu tie tekstin syvemmän tason analyysiin, jossa ilmenee kiihkoilevaan, erit. uskonnoliseen diskurssiin kohdistuvaa kritiikkiä.