joka - vastapainoisesti teologian kanssa - kyseenalaistaa uskonnot ja eritoten kristinuskot?
Professuuri?
Professuuri?
Onko olemassa
tieteen alaa
16662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
En ole koskaan kuullut. Tuo kiistäminen akateemisissa piireissä lienee enemmänkin filosofista leikittelyä. (??)
Tiede ei yleensäkään ota kantaa asioihin, joista ei voida tehdä havaintoja. Tällaisiin asioihin lukeutuvat mm. kaikki jumalat.
Tieteen toimintatapa on se, että joku esittää havainnot selittävän ja uusia havaintoja ennustavan teorian, ja tämän teorian oikeellisuutta sitten testataan tekemällä lisää havaintoja. Näin ollen asiaa, mistä ei voi havaintoja tehdä, ei oikein voi tieteellisin menetelmin kyseenalaistaa, joskin riittävä tieteellinen kyseenalaistus on minusta jo tuo havaintojen puute.
Teologian (kirjaimellisesti jumaluusoppi) piirissä toki tehdään tieteellistä tutkimusta uskonnoista, joskin kristillinen teologia taitaa lähteä siitä (perustelemattomasta) oletuksesta, että Jumala on olemassa ja Jeesus oli hänen poikansa. Uskontotiede taas tutkii uskontoja yleisemmin, joten se saattaisi olla lähinnä tuota hakemaasi.
korvata yleisesti sillä 'uskontotieteellä' ja sijoittaa se vaikkapa osaksi historiaa?
Näkisin mieluusti uskonnonopetuksen sijalla lainopillista koulutusta heti ala-asteilta - aikuisena pärjäisi paremmin?
1) Teologia tutkii kristinuskoa, ei Jumalaa. Vaikka kaikki luterilaiset papit ovatkin teologeja, itse tiedekunta on kirkosta täysin riippumaton...ja jos teologilla on lähtöoletuksia, ne ovat hänen omiaan.
2) Havaintojen puute. Jos huomenna löydetään jokin uusi laji, niin onko sitä tänään olemassa? Eihän siitä ole tänään mitään havaintoa, ei mitään kyseenalaistettavaa...
Niinpä. Kun koko koulujärjestelmän ajan jauhetaan uskontoja, siitä tulee todella suuri tuntimäärä. Se on paljolti hukkaan käytettyä aikaa, sillä yleissivistykseenkään ei kuulu tietää ukkapukkamaan jumalien määrää tai hedbergiläisyyden ja lestadiolaisuuden yhtäläisyyksiä. Pelkkä yleiskatsaus riittää, ja jolla kiinnostusta on, hankkikoon jokainen tietoa yksityisesti. Koulu ei ole minkään ideologian syöttöpaikka.
Uskonnonopetuksen tunteja voisi siis rutkasti vähentää. Jo ala-asteelta voisi poistaa kaikki uskontotunnit ja raamatuntarinat Nooan elukkajuttuja ja palavia pensaita myöten, niillä kun ei ole mitään totuusarvoa, ainoastaan sadullinen rooli. Yläasteella ja lukiossa riittää sitten lyhyet ja ehdottomasti tunnustuksettomat kurssit.
Säästyneet tunnit voi sitten käyttää muiden kansalaistaitojen opetukseen, mukaan mahtuisi varmasti käytännön lakitietoakin. Niistä on varmasti enemmän hyötyä elämässä kuin Jaakobin poikain nimien ulkoa opettelulla.
Kaikenlaiset käännytysyritykset koulussa pitää lopettaa. Nythän kuulemma helluntailaisilla on kehitteillä projekti, jonka tarkoitus n ryhtyä aktiivisesti viemään helluntailaisuutta peruskouluun jo ala-asteelta saakka.
Siitä muuten tuleekin opettajille riesa, kun joka aamu on uusi helluntailainen näytelmäryhmä, todistajajoukko tai gospelkuoro kouluportilla tunkemassa sisään. Saman kun vielä keksivät mormonit, jehovantodistajat ja kaikki viisisataa muuta uskonnollista ryhmittymää, niin johan siinä on hätistelemistä.
>>2) Havaintojen puute. Jos huomenna löydetään jokin uusi laji, niin onko sitä tänään olemassa? Eihän siitä ole tänään mitään havaintoa, ei mitään kyseenalaistettavaa...
Puolet teologisen opiskelijoista päätyy papeiksi. Kirkko määräilee teologian opiskelijoiden elämästä jo opiskeluaikana. Muutama vuosi sitten oli jupakka, jossa kirkko ärähti opiskelijoille, jotka kehtasivat uhmata kirkon sakramentteja elämällä avioliiton sijasta avoliitossa.
Mitä tulee teologian alan tutkimuksen laatuun, niin kannattaisiko ottaa selvää, kuinka paljon sen rahoituksesta tulee kirkolta, ja mikä on tämän kirkon rahoittaman tutkimuksen riippumattomuuden laatu? Sama kuin antaisit tupakkayhtiöiden rahoittaa tutkimusta tupakansavun hengittämisen vaaroista.
Eli kyllä vai ei?
http://www.ylioppilaslehti.fi/1997/310197/teologinen.html
"Opas kirkon virkaan opiskelevalle. "Koska papin tehtävänä on vihkiä kristilliseen avioliittoon, on asianmukaista, ettei hän itse elä avoliitossa", opasluonnoksessa todetaan"
"Ensin opiskelet seitsemän vuotta ja otat sata tonnia lainaa, vasta sitten tulee esteiden tutkinta. Se on vähän epäreilua."
Huom. kyseessä on siis opas OPISKELEVALLE.
"Tämä johtuu siitä, että olemme valtion yliopisto emmekä mikään pappisseminaari."
Jos se löydetään huomenna, se oli tänäänkin olemassa. Jos ei löydetä, ei ollut. Emme tänään tiedä kumpi huomenna tapahtuu.
Noin. Ymmärsitkö nyt? Kertoisitko vielä, mitä tämä liittyi koko aiheeseen?
Varsinaiseen aiheeseen ei liity. Lähinnä havaintojen puutteesta ja sen merkityksestä...
Eli ymmärsitkin tuossa varmaan pointtini sitten: voimme tieteellisessä mielessä ottaa kantaa ainoastaan sellaisiin asioihin (tai asioiden mahdolliseen olemassaoloon), joista voidaan tehdä havaintoja. Se huomenna (mahdollisesti) löytyvä uusi laji ei tietenkään tänään sellaisiin kuulu.
eli ok
Uskontoa on tutkittu esim. tiedonsosiologisena ilmiönä, ks. esim. Berger & Luckman: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
Minun mielestäni kuitenkin teologia on sellaista.
Teologia pyrkii olemaan aika tieteellinen tutkimusmenetelmiltään ja tutkimaan kristinuskonkin kehittymistä ja Raamatun sisältöä tieteellisin menetelmin - silläkin uhalla, että Raamattua erehtymättömänä yhtenäisjuonisena Jumalan sanana pitävät tällaista lähestymistapaa henkeen ja vereen vastustaisivatkin.