Kartsa "Ootko historioitsija? Teet tutkimusta ku luet vanhoja dokumentteja? Mikset mee hellariseurakuntiin ja opi jotain ite, ja sitte valista muita. Jumala voi hyvin vuonna 2006.
Suomessaki."
Luen vanhanajan kristillisyydestä ymmärtääkseni paremmin tämän ajan kristillisyyttä.
Käyn kyllä kokouksissa ja nään ja koen tämän ajan kristillisyyttäkin.
Musta on tarpeellista ja kiinnostavaa verrata sitä kristillisyyttä joka raamatun kautta kerrotaan, tämän päivän ja aikaisempien aikojen kristillisyyteen.
Niin kannattaisi muidenkin tehdä, sillä raamattu on kaiken kristillisen elämän ja toiminnan käyttökelpoisin ja arvovaltaisin hmm ohjeistus.
Kun luen millaista on uskovien elämä ja toiminta ja vaikutus ollut alkuseurakunnan aikaan, niin nähdäessäni mitä se on nyt, monesti tuntuu, onko kyse samasta asiasta ollenkaan.
Vanhoista hengellisistä kirjoista huomaa sen, miten elämme nyt aikaa, jolloin suurin osa kaikista uusista painetuista hengellisistä kirjoista on enemmän uskonnollista viihdettä ja miten monet nykyiset julistajat saarnaavat jotakin muuta kuulijoiden korvasyyhyyn, kuin puhdasta ja turvallista Jumalan sanaa.
Hyvät vertailukohteet ovat tarpeen, jottei elä hengellisesti tynnyrissä, tietämättä ja näkemättä, mitä voi olla ja mitä on toisaalla.
Monet tämän ajan ilmiöt ovat tuttuja menneisyyden
eksytyksistä, monet väärät opetukset, ovat olleet ennenkin. Nyt vain elämme aikaa, jolloin Jumalan sanan arvostaminen on kokenut voimakkaan laskukauden ja moneenkaan asiaan, ei enää osata suhtautua yhtä päättäväisesti kuin ennen.
Nykyisin on vähemmän sellaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät mitä on sielullisuus ja osaisivat pysäyttää sen heti alkuunsa. Moni ennen kauhistuksena pidetty asia, on tullut suosituksi uskovienkin keskuudessa.
Ennen kun oli enemmän raamattuun uskovia ihmisiä, eivät harhaopitkaan päässeet niin laajalti leviämään kuin nykyisin, ihmiset jaksoivat kuunnella sanan opetusta ja oli sellaisia ihmisiä jotka kykenivät sanaa opettamaan.
Menneisyyden kristillisyyden tunteminen on silloin hyödyksi, kun se vaikuttaa jotakin hyvää tämän ajan kristillisyyteen, edes yhden ihmisen elämässä.
Jos mahdollista, ei jokaisen uuden uskovien sukupolven kannata tehdä samoja virheitä, kuin edelliset sukupolvet tekivät. Menneisyydestäkin voi oppia jotakin hyvää ja tarpeellista tätä päivää ja aikaa varten.
Suomessaki."
Luen vanhanajan kristillisyydestä ymmärtääkseni paremmin tämän ajan kristillisyyttä.
Käyn kyllä kokouksissa ja nään ja koen tämän ajan kristillisyyttäkin.
Musta on tarpeellista ja kiinnostavaa verrata sitä kristillisyyttä joka raamatun kautta kerrotaan, tämän päivän ja aikaisempien aikojen kristillisyyteen.
Niin kannattaisi muidenkin tehdä, sillä raamattu on kaiken kristillisen elämän ja toiminnan käyttökelpoisin ja arvovaltaisin hmm ohjeistus.
Kun luen millaista on uskovien elämä ja toiminta ja vaikutus ollut alkuseurakunnan aikaan, niin nähdäessäni mitä se on nyt, monesti tuntuu, onko kyse samasta asiasta ollenkaan.
Vanhoista hengellisistä kirjoista huomaa sen, miten elämme nyt aikaa, jolloin suurin osa kaikista uusista painetuista hengellisistä kirjoista on enemmän uskonnollista viihdettä ja miten monet nykyiset julistajat saarnaavat jotakin muuta kuulijoiden korvasyyhyyn, kuin puhdasta ja turvallista Jumalan sanaa.
Hyvät vertailukohteet ovat tarpeen, jottei elä hengellisesti tynnyrissä, tietämättä ja näkemättä, mitä voi olla ja mitä on toisaalla.
Monet tämän ajan ilmiöt ovat tuttuja menneisyyden
eksytyksistä, monet väärät opetukset, ovat olleet ennenkin. Nyt vain elämme aikaa, jolloin Jumalan sanan arvostaminen on kokenut voimakkaan laskukauden ja moneenkaan asiaan, ei enää osata suhtautua yhtä päättäväisesti kuin ennen.
Nykyisin on vähemmän sellaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät mitä on sielullisuus ja osaisivat pysäyttää sen heti alkuunsa. Moni ennen kauhistuksena pidetty asia, on tullut suosituksi uskovienkin keskuudessa.
Ennen kun oli enemmän raamattuun uskovia ihmisiä, eivät harhaopitkaan päässeet niin laajalti leviämään kuin nykyisin, ihmiset jaksoivat kuunnella sanan opetusta ja oli sellaisia ihmisiä jotka kykenivät sanaa opettamaan.
Menneisyyden kristillisyyden tunteminen on silloin hyödyksi, kun se vaikuttaa jotakin hyvää tämän ajan kristillisyyteen, edes yhden ihmisen elämässä.
Jos mahdollista, ei jokaisen uuden uskovien sukupolven kannata tehdä samoja virheitä, kuin edelliset sukupolvet tekivät. Menneisyydestäkin voi oppia jotakin hyvää ja tarpeellista tätä päivää ja aikaa varten.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kertokaapa, onko muilla sellaisia kokemuksia, ettei kaikki uudistaminen ja edistyminen Helluntaiherätyksessä, olekaan vienyt meitä parempaan suuntaan ?
Helluntaiherätyksen sisällä on paljon kaipuuta raamatullisempaan opetukseen ja toimintaan.
Monessa helluntaiseurakunnassa ihmiset ovat pettyneet sekä väsyneet jatkuvaan ylistämisen ylikorostamiseen ja pettyneet puhujien, varsinkin vierailevien sellaisten, päättömiin ja toteutumattomiin lupauksiin ja profetioihin.
Oletteko te kokeneet samoin ?
jos toi on sun mielipitees.
Muilla voi olla hyviä mielipiteitä ja ajatuksia, niitä tahtoo kuulla.
Kartsa, onko sulla ajatuksia Helluntaiseurakuntien tämänhetkisestä tilanteesta?
viimeksi olin Hesan Saalemissa vuonna 2003, romaanien laulu oli hienoo mutta valitan, saarna ...
En oo Suomessa nyt, Lontoossa on Hillsong, samoin Pariisissa, kohta Ruotsissaki.
En tajuu miks old time hellarit on niin negatiivisii uusista seurakunnista, miks ne vanhat tyylit, jotka on lakannu vaikuttamasta ja tuomasta ihmisii pelastukseen, on jotenkin palvomisen arvoisia? Jos sanaa puhtaasti saarnataan, ihmiset tulee alttarille. Miksei ylistys saa olla uutta ja lujaa, miksei olla positiivisia? Heti leimataan menestysteologiksi, jos pikkasen lukee Raamatusta Aabrahamin olleen rikas tai Juudas kantoi Jeesuksen rahapussia tai Johannes toivottaa kaikille vaurastumista sielun vaurastumisen kera tai Paavalin lupauksia ja kehotuksia antamaan ja vastaanottamaan.
Ollaan sairaita, ei oo rahaa niin ei voida auttaa huonompiosaisia tai tukea ulkomailla palvelevia, jotenkin vaan koitetaan hivutella taivaan portista, niinku olla uskossa Jeesuksen oma olis jotenki taakka, onhan mulla mielipiteet.
Kaikki on syntii (vaikkei Raamatun mukaan oiskaan), haukutaan toisiaan jne.
Vaikeinta on mulle ku todelliset Jumalaa rakastavat ja palvelevat ihmiset ei tajua minne maailma on menossa ja tuijottelee omaan napaan.
No joku saa olla sheriffi ja leikata mun mielipiteet pois mutta kysyit. Joskus en malta olla hiljanen. Niinku sanoin, oon ollu poissa pari vuotta, voi olla asiat muuttunut paljon.
Kartsa ”En tajuu miks old time hellarit on niin negatiivisii uusista seurakunnista, miks ne vanhat tyylit, jotka on lakannu vaikuttamasta ja tuomasta ihmisii pelastukseen, on jotenkin palvomisen arvoisia? Jos sanaa puhtaasti saarnataan, ihmiset tulee alttarille.”
Ihmiset ovat joskus huolissaan siitä, että kaikkien mahdollisten uudistuksien jälkeen, ei ole paljoa mitään jäljellä siitä evankeliumista, jonka he ovat aikoinaan oppineet seurakunnissaan tuntemaan. Monet ihmiset tahtovat pitää kiinni Jumalan sanasta, eivät niin mieluusti vaihda sitä mihinkään uudempaan oppiin ja ilmoitukseen.
Koska kristillisyyden nimissä tarjotaan uusia oppeja, sellaisiakin joilla ei ole mitään tekemistä pelastavan evankeliumin kanssa. New Agesta muodostunut Menestysteologia on yhden miehen oma oppi, Essek William Kenyonin, joka harrasti kristillisen uskon ulkopuolella olevia New Age-oppeja ja toi niistä omasta mielestään, parhaimmat osat omaan oppiinsa, jota kehtasi väittää raamatulliseksi, vaikka myöhempi tutkimus, lukuisissa maissa, on osoittanut sen, ettei tuolla opilla ja evankeliumilla ole sen enempää yhteistä, kuin Jehovan todistajien ja Mormonienkaan opilla.
Myöhemmin sen opin omaksui Kenneth Hagin, joka lisäsi oppiin uutta ilmestystietouttaan ja eksytti suurella voimalla ja innolla lukuisia ihmisiä tuohon oppiin. Tuosta opista myös
Torontolaisuus on saanut vaikutustaan.
Kyse on juuri siitä, ettei sanaa saarnata puhtaasti. Vaan saarnataan sanan lisäksi ja sen tilalla jotakin muuta, mutta ei raamatun evankeliumia. Saarnan joukossa on aina mukana jonkin verran raamatunkin jakeita, mutta opetus on monissa kohdin ihan toista kuin mitä raamattu opettaa.
Monissa uusissa seurakunnissa, on pääpaino viihteellä, kokemuksella ja tunteilla, Jumalan sanan jäädessä vähäiseen osaan, ja siinäkin osassa vielä kovin yksipuolisesti saarnatuksi.
Moni tahtoisi parantua vaikeasta ja joskus kuolemaan johtavasta sairaudestaan, moni tahtoisi sukulaistensa ja tuttujensa tulevan uskoon ja pelastuvan, mutta näiden joidenkin uusien seurakuntien, suuret lupaukset ja mahtavat puheet, eivät ikävä kyllä näytä vastaavan sitä mitä todellisuudessa tapahtuu.
Huono ja väärä opetus ja toiminta, sekä puheiden ja todellisuuden suuri ristiriita, saa monet helluntailaiset kavahtamaan Nokia Missiota ja River:iä yms. uuden aallon seurakuntia.
Kartsa ” Miksei ylistys saa olla uutta ja lujaa, miksei olla positiivisia? Heti leimataan menestysteologiksi, jos pikkasen lukee Raamatusta Aabrahamin olleen rikas tai Juudas kantoi Jeesuksen rahapussia tai Johannes toivottaa kaikille vaurastumista sielun vaurastumisen kera tai Paavalin lupauksia ja kehotuksia antamaan ja vastaanottamaan.
Ollaan sairaita, ei oo rahaa niin ei voida auttaa huonompiosaisia tai tukea ulkomailla palvelevia, jotenkin vaan koitetaan hivutella taivaan portista, niinku olla uskossa Jeesuksen oma olis jotenki taakka, onhan mulla mielipiteet.
Kaikki on syntii (vaikkei Raamatun mukaan oiskaan), haukutaan toisiaan jne.”
Koska ylistyksen varjolla, on opetettu kaikkea muutakin kuin pelkkää ylistystä, sen mukana on ollut mitä ihmeellisempiä opetuksia ja käytäntöjä. On totta, että raamatussa on sana ylistys mainittu useassa kohdin, mutta se kaikki mitä ylistyksestä opetetaan, ei kyllä löydy raamatusta, vaan oikean nimikkeen ja asian ympärille on rakennettu mitä ihmeellisempiä opillisia näkemyksiä, jotka eivät perustu raamattuun.
Olen huomannut ja tiedän muutamia muitakin, jotka ovat huomanneet, että aina kun ylistyksestä puhutaan jonkun seurakunnan toiminnassa hivenen enemmän, Jumalan sanan saarnaaminen ja Jumalan voima ja vaikutus, niissä seurakunnissa on melko vähäinen.
Menestysteologia on oppina paljon laajempi kuin ne muutamat raamatun jakeet, joita he väärinkäyttävät perustellessaan ihmisille miksi heidän pitäisi antaa rahansa juuri heille. Menestysteologia kieltää sovituksen ristillä ja käytännössä myös Jeesuksen herruuden, kun tahtovat itse olla hallitsijoita ja Jumalia, Jumalan paikalla.
Uskovien joukossa on aina köyhiä, mutta voi olla myös rikkaitakin. Jumalan sana varoittaa ahneudesta ja mammonan palvelemisesta. On synti opettaa ihmisiä etsimään ja tavoittelemaan aineellista rikkautta.
Hengellinen rikkaus ja siunaus on Jumalan sanan mukaan tavoittelemisen arvoista, sitä eivät varkaat vie, eikä ruoste turmele.
Menestysteologien keskuudessa ja heidän vaikutuksensa alla olevat ihmiset joskus puolustelevat rahan himoa sillä, etteihän muuten voi auttaa köyhiä, mutta se perustelu kaatuu jo siihen, etteivät siitä huolimatta voi auttaa köyhiä, vaikka heillä on rahaa enemmän kuin monella muulla.
”Vaikeinta on mulle ku todelliset Jumalaa rakastavat ja palvelevat ihmiset ei tajua minne maailma on menossa ja tuijottelee omaan napaan.
No joku saa olla sheriffi ja leikata mun mielipiteet pois mutta kysyit. Joskus en malta olla hiljanen. Niinku sanoin, oon ollu poissa pari vuotta, voi olla asiat muuttunut paljon.”
Niin, jonkinlainen itsekkyys ja sokeus on tämän ajan näkyvä ominaisuus.
Ei sun näitä mielipiteitäsi saa, eikä tarvi leikata pois, ne ovat aivan yhtä tarpeellisia ja rakentavia osia keskustelussa, kuin muutamien muidenkin mielipiteet.
Oletko edes uudestisyntynyt uskova, vai kristityn foorumi lahkolaisia, joilla on kaikki asiat harhassa, ilman Pyhän Hengen tuntemista ja jumalan johdatuksessa elämistä. Teidän elämä on omaa järkiusko räpiköintiä ilman Jeesuksen elämää.
tutkiminen ja vertailu ovat todella hyödyllisiä, ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Jeesuksen ja apostolien opettama mielen vipittömyys ja neitsyys ovat muuttuneet katolilaisten ylikorostakaksi lihan neitsyydeksi.
"Henki on se joka eläväksi tekee, ei liha mitään hyödytä"! Jos liha ei mitään hyödytä, ei lihallisella neitsyydelläkään ole mitään merkitystä!
Apostolit korostivat selvästi mielen vilpittömyyttä ja neitsyyttä niin miehillä kuin naisillakin:
2. Kor. 11:
2. "Sillä minä kiivailen teidän puolestanne Jumalan kiivaudella; minähän olen kihlannut teidät miehelle, yhdelle ainoalle, asettaakseni Kristuksen eteen puhtaan neitsyen.
3. Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan.
4. Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte".
Ilm. 14:4
"Nämä ovat ne, jotka eivät ole saastuttaneet itseään naisten kanssa; sillä he ovat niinkuin neitsyet. Nämä ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, mihin ikinä hän menee. Nämä ovat ostetut ihmisistä esikoiseksi Jumalalle ja Karitsalle",
Hepr. 3:1
"Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen",
Joku jo näytti täällä palstalla valitelleen, että kun joulukin on tulossa ja Neitsyt Marian neitsyyskunnia on vaarassa! Maailmassa on lukemattoman paljon lihallisesti raiskattuja naisia, jotka saattavat mieleltään olla vilpittömiä ja siten mielen neitsyys on tallella, ja sitä Jumala arvostaa lihallista neitsyyttä enemmän".