Uteliaisuuttani kyselen..Mitä sinä uskot juuri nyt, vai oletko ateisti? Ja mikä on historiasi?
Itselläni tarina on lyhennettynä seuraava:
Olen aina ollut jonkin sortin "pakana", mutta ollut aina hyvin kiinnostunut raamatusta ja lukenut se perusteellisesti.
Jehovan todistajien tullessa ovelle raamattunsa ja "totuutensa" kanssa olin myyty.
Tutkiminen toi kuvan täydellisestä absoluuttisesta itsensä täyttävästä totuudesta ja olin mukana porukoissa aikasen kauan..
Pakanamaisen luonteeni takia kuitenkin jokin alkoi tökkimään..esim. jäykkyys seurassa ja kokouksissa, tiukat säännöt ja kovat sanat..Tuli tunne, että jt.t eivät koe mitään syvällisesti (monikaan) puhuvat vain ja heiluttavat raamattua, kun taas itselleni syvä kokeminen on tärkeää.
Kokemus vs sanaviisaus, kumpi voittaa??
Minusta kokemus!
Tykkään olla vapaa, uskonnot ovat pinnallisia lähes kaikki rituaaleineen. Ne perustuvat sanoihin ja kirjoituksiin ja ovat lähes kuivaa toistoa! Toistoa vailla henkeä, mutta kun siihen toistoon on totuttu.
Allright, en siis ketään aio kritisoida liikaa, enkä varmasti käy arvostelemaan olit sitten jt tai buddhisti.
Itselläni tarina on lyhennettynä seuraava:
Olen aina ollut jonkin sortin "pakana", mutta ollut aina hyvin kiinnostunut raamatusta ja lukenut se perusteellisesti.
Jehovan todistajien tullessa ovelle raamattunsa ja "totuutensa" kanssa olin myyty.
Tutkiminen toi kuvan täydellisestä absoluuttisesta itsensä täyttävästä totuudesta ja olin mukana porukoissa aikasen kauan..
Pakanamaisen luonteeni takia kuitenkin jokin alkoi tökkimään..esim. jäykkyys seurassa ja kokouksissa, tiukat säännöt ja kovat sanat..Tuli tunne, että jt.t eivät koe mitään syvällisesti (monikaan) puhuvat vain ja heiluttavat raamattua, kun taas itselleni syvä kokeminen on tärkeää.
Kokemus vs sanaviisaus, kumpi voittaa??
Minusta kokemus!
Tykkään olla vapaa, uskonnot ovat pinnallisia lähes kaikki rituaaleineen. Ne perustuvat sanoihin ja kirjoituksiin ja ovat lähes kuivaa toistoa! Toistoa vailla henkeä, mutta kun siihen toistoon on totuttu.
Allright, en siis ketään aio kritisoida liikaa, enkä varmasti käy arvostelemaan olit sitten jt tai buddhisti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itse olen aina uskonut Jumalaan pienestä asti ja se on pysynyt vahvasti sydämessäni, kun äitisiitä paljon puhui. Tällä hetkellä olen hyvinkin kiinnostunut...ja n. vuoden tutkin Jehovan todistajien kanssa. Mutta sitten huomasin saman kuin sinäkin..jotain puuttuu...jotain mitä itse tunnen sydämessäni...Tietoa tuli vaan paljon..mutta missä sydämen usko? miksi een paljoakaan tuntenut sitä? Loppujen lopuksi tulin hyvin ahdistuneeksi...ja minun oli pakko lopettaa heidän kanssaa tutkistelu. Nyt luen raamattua omissa oloissani ja rukoilen...tarvitseeko ihmisen kuulua johonkin tiettyyn ryhmään että pelastuisi...eikö usko voi tulla pelkästään Jumalan sanasta..eikö se ole oikein? Ja Jehovan todistajista vielä se että..he eivät paljoa puhu Jeesuksesta..siitä kuinka tärkeä Jeesus on...niin kuin Jeesus itse sanoo: "Minä olen tie,totuus ja elämä"