Kirkolliskokous on päättänyt, että seurakuntavaalien äänestysikäraja tipautetaan 16 vuoteen.
Vastedes siis 16-vuotias seurakunnan jäsen saa äänestää seurakuntavaaleissa - valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa ikäraja on tietenkin edelleen 18 vuotta.
Eikö ole kuitenkin ristiriita siinä, että 16-vuotias, vaikkakin saa nyt äänestää seurakuntavaaleissa itsenäisesti, ei saa erota kirkon jäsenyydestä ilman molempien vanhempien lupaa?
Pitäisikö kirkolliskokouksen ottaa tässä yhtenäinen linja ja laittaa sellainen reunaehto, että 16-vuotias saa äänestää vain molempien vanhempiensa luvalla ja vanhempiensa hyväksymää ehdokasta?
Vastedes siis 16-vuotias seurakunnan jäsen saa äänestää seurakuntavaaleissa - valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa ikäraja on tietenkin edelleen 18 vuotta.
Eikö ole kuitenkin ristiriita siinä, että 16-vuotias, vaikkakin saa nyt äänestää seurakuntavaaleissa itsenäisesti, ei saa erota kirkon jäsenyydestä ilman molempien vanhempien lupaa?
Pitäisikö kirkolliskokouksen ottaa tässä yhtenäinen linja ja laittaa sellainen reunaehto, että 16-vuotias saa äänestää vain molempien vanhempiensa luvalla ja vanhempiensa hyväksymää ehdokasta?
Vastaukset 12
Vanhimmat
hauska kuulla, miten porukka, joka päätti ikärajan laskemisesta, perustelee sen, ettei 16-vuotias ole täysin kypsä päättämään kuuluuko kirkkoon vai ei. Noh... Jospa ikärajan laskemisella saataisiin hiilattua kirkollisvaalien äänestysprosentti lähemmäs viittä.
voi yhdistyslain mukaan päättää yhteisistä asioista jo 15-vuotiaana..
Niinpä esimerkiksi uskonnottomien asioita edistävissä Vapaa-ajattelijain liitossa ja Humanistiliitossa osallistua päätökentekoon nuorempana kuin kirkossa.. Toki voi ja pitää ensin liittyä jäseneksi..
Ei ole syytä sekoittaa kirkon sisäistä käytäntöä (omat vaalit) ja yleistä uskonnonvapautta, joka koskee kaikkia. Uskonnonvapauslaki on tietenkin paljon laajempi asia, pitäen sisällään kaikki uskonnot ja myös uskonnottomuuden. Kirkko ei voi siitä päättää, mutta voi päättää ja on nyt päättänyt siitä, kuinka omat vaalinsa järjestää. Äänioikeuden avaaminen 16-vuotiaille on hyvä osoitus siitä, kuinka kirkossa arvostetaan nuoria enemmän kuin kuntien ja valtion puolella. Tässä asiassa kirkko on tienraivaaja.
En mielestäni saivarrellut.
Haluaako kirkko oikeasti 16-vuotiaiden äänen kuuluvan seurakunnassa?
Väitän että ei.
Tarkoitus ikärajan laskemisella oli vain ja ainoastaan nostaa äänestysprosentteja. Todellista päätäntävaltaa ei 16-vuotiaille haluta. Onko joku seurakuntavaaliehdokkaista 16-vuotias?
On kirkolta itsepetosta, että se kehuu kuuntelevansa nuoria, mutta ei kuitenkaan salli heille täyttä täysivaltaisuutta.
Juutalaisessa yhteisössä juutalainen (käytännössä juutalainen poika) on seurakunnan jäsenenä täysivaltainen Bar Mitzva -juhlan jälkeen, 13-vuotiaana.
Siten ei ole tavatonta, että 16-vuotias olisi konfirmaation jälkeen täysivaltainen seurakuntalainen myös äänestysoikeuksineen.
Mutta sitäkin hullumpaa tässä yhteydessä on se, että 16-vuotias ei sittenkään ole täysivaltainen päättämään seurakunnan jäsenyydestään ilman molempien vanhempiensa suostumusta.
Pitäisi siis olla oheisohje, että 16-vuotias saa kyllä äänestää seurakuntavaaleissa, mutta vain vanhempiensa luvalla ja näiden hyväksymää ehdokasta?
nostaa äänestysprosentteja, vaan saada nuori aiemmin osaksi kirkon toimintaa, ja näin mahdollisesti vähentää kirkosta eroamisia.
Kirkosta eronneiden suurin ryhmä kun ovat nuoret aikuiset.
Minulla on sellainen käsitys, että synnyttyään lapsi kastetaan kirkon jäseneksi ja tämä jäsenyys vahvistetaan sitten konfirmaatiossa. Tuli vaan mieleen, että onko tuon ikäisenä mahdollista kieltäytyä konfirmaatiosta, jos ei halua kuulua kirkkoon?
Kaikki kirkolliset toimitukset ovat TÄYSIN vapaa ehtoisia myös alaikäisille.
Konfirmaatiokin siis on myös vapaaehtoista, ja eikös silloin konfirmaatiota käymätön ole silloin kirkkoon kuulumaton? Eli siis käytännössä kirkosta voi erota jo rippikouluikäisenä konfirmaatiosta kieltäytymällä.
Oma rippikoulupappini nimenomaisesti sanoi ennen konfirmaatioon valmistautumista jo rippikoulun aikana, että "Jos rippikoulun aikana tulette siihen tulokseen, että ette aio elämässänne millään tavalla näitä juttuja ajatella, voitte vielä tässä vaiheessa jättää konfirmaation käymättä ja jättää riparin".
Kyllä se mahdollista on. Suurinta lieneekin ympäristön (tapauskovaisten) aiheuttama sosiaalinen paine suorittaa kalendaaririittejä ja initiaatiomenoja.
Ja vielä täydennystä kun nyt ehkä paremmin ymmärsin kysymyksesi...
Onko kastettu mutta konfirmaatiosta kieltäytynyt seurakuntalainen edelleen seurakunnan täysivaltainen jäsen?
Vastaamaan tarvittaisiin asiantunteva pappi tai seurakuntavirkailija...
Kasteen takia henkilö säilynee seurakuntalaisena ja saa maksaa kirkollisveroa.
Konfirmaatiosta kieltäytyneenä hän ei kuitenkaan ole oikeutettu esim. kirkkohäihin. Onhan ennen rippikoulusta puhuttu "akkaluvan saamisena". Entä lupa kristilliseen hautaukseen? Ehkä se sittenkin jää ei-konfirmoidullekin.
Kastettu mutta konfirmoimaton kirkon jäsen on mielenkiintoisessa "välitilassa". Joutunee kuoltuaan katoliseen tapaan kiirastuleen jossa päätetään kuuluuko taivaaseen vai helvettiin, maan päällä asia kun jäi vähän epäselväksi...
Tunnustan etten tiedä kaikkia linjauksia mitä kirkolla näissä asioissa on.
Kirkkohäihin riittää (kastettuna kirkonjäsenenä) pelkkä rippikoulun(/leirin) käyminen, eli tyttöjenkään ei tarvitsisi mennä ripille eli konfirmaatiolle henkienpalvontaan ihmissyöjäisrituaaliin.
Kirkko valehtelee tästäkin asiasta harhauttaen tytöt luulemaan häiden vaativan ripille menoa.
onko näin myös käytännössä."Unohdetaanko" kertoa että näin on. Minulle ainakin pappi sanoi että koska vanhempani päättävät minulla ei ole sananvaltaa.