Esimerkki saa maailmassa enemmän aikaan kuin mitkään opetukset
- Henry Miller -
Kovin harvassa tuntuvat olevan nuo uskovaiset, jotka eivät vain ilokseen jaarittele ja toistele ainutkertaisten opettajiensa viisauksia. Vaikeampaa on tehdä omat päätelmät ja elää aidosti siten, kuin ihminen elää voi. Valitettavasti nuo opettajat ovat kuolleet, eikä heidän jäljessään tulevat voi muuttua opettajikseen. Sanat eivät puhu puolestaan, vaikka niitä toisteltaisiin miljoona vuotta. Siinä toistellessa myös noiden sanojen todellinen merkitys sumenee, eivätkä ne sanat enää merkitse mitään, mutta kuulostavat hyviltä ja näyttävät kauniilta. Siinä missä kauneusihanteemme on anorektinen, myös nykypäivän hengellisyys on kuihtunut anorektisen ohueksi. Uskonnollisuudessa ei ole mitään aitoa, vain papukaijojen toistelua, jossa sydän ei ole mukana ja mieli on yhtä hukassa kuin karttansa hukannut suunnistaja.
Kuka tahansa hölmö voi kritisoida, tuomita ja valittaa, ja useimmat hölmöt tekevät niin
- Benjamin Franklin -
Koska emme tiedä missä olemme, oletamme myös muiden olevan hukassa ja katsomme velvollisuudeksemme kertoa mielipiteemme: (olemme hukassa, mutta) SINÄ OLET (enemmän) HUKASSA ja tarvitset minun apuani löytääksesi perille. Ojennamme noiden eksyneiden käsiin karttamme, joka on edelleen hukassa. Koska me emme voi myöntää olevamme hukassa, meidän on parempi jopa itsellemme uskotella, että olemme jo löytäneet perille. Se on kaikinpuolin helpompaa niin: MENE SIIS SINNE, MINNE MINÄ SINUT OPASTAN (ja toivotaan, että joku opastaisi minutkin perille).
On vaikea olla rohkea, kun on vain Hyvin Pieni Eläin
- Nasu Nalle Puhissa -
Rohkeutta on tunnustaa, että olemme eksyksissä, koska silloin tiedämme missä olemme. Silloin meidän sijainnillemme on nimi ja tiedämme sen varmemmin kuin silloin, kun luulemme tietävämme, missä olemme - perillä. Silloin olemme vasta kulkeneet kaksi askelta ja luovuttaneet. Käyhän kulkeminen voimien päälle, mutta jos kauppaan mielimme, meidän on jatkettava kauppaan asti. Muussa tapauksessa on aina parempi tunnustaa itselleen, että minä en tiedä, missä kauppa on, en tiedä, miten sinne päästään, enkä jaksa sinne asti kävellä. Ehkä joku ystävällisesti opastaa meidät kauppaan ja vaikkei se olisi oikea kauppa, niin ainakin se on kauppa.
Uskonto on niille, jotka pelkäävät helvettiin joutumista. Hengellisyys on on niille, jotka ovat jo olleet siellä
- tuntematon -
Ei ole mitään niin suurta kuin pienuutensa ja mitättömyytensä tunnustaminen. Tuon asian oivaltaminen ja kokeminen tekee ihmisestä vain pisaran maailmankaikkeuden valtameressä, eikä sitä pysty kuittamaan vain sillä, että onneksi on jotain meitä suurempaa, koska emme kykene ymmärtämään kunnolla edes itsemmekokoista. Meidän uskomme jäsentää maailmaa ja helpottaa sen ymmärtämistä, vaikka ainoa ymmärrettävä asia on, ettemme ymmärrä juuri mitään. Tuon suuruuden kokeminen, tuo suuri ihme(ttely) on avain henkisyyteen, puhdas äimistys. Kun teemme tästä ihmeestä vain palasen palapelissä, olemme dogmittaneet ja järjestäneet palaset vain päähämme ja tehneet itsestämme tuon suurta ihmettä suuremman - jumalan. Olemme luoneet uskonnon itsellemme ja toivomme muiden seuraavan meitä, niin suuria olemme. Onko parempi tyytyä uskomaan sen, minkä uskoo vai nöyrtyä elämän ihmeen edessä.
Sinulla on oikeus ajatella omalla tavallasi. Anna muiden tehdä samoin
- Voltaire -
Niin me ajattelemme ja meidän mielestämme meillä on siihen oikeus, niinkuin meillä on. Toivomme omasta mielestämme nöyrästi, että myös muilla on oikeus ajatella samalla tavalla, koska silloin emme ole yksin, mutta yksin olemme maailmaan tulleet ja yksin täältä lähdemme. Taivaan porteille tai helvettiin emme saa mukaan rakkaitamme, vaikka niin syvästi toivoisimme. Itsekkyytemme ei tee asioita oleviksi, eikä olemattomiksi. Siitä syystä on aina parempi antaa kanssaihmistemme, lähimmäistemme ja rakkaittemme ajatella omalla tavallaan, se on aitoa rakkautta ja ymmärrystä. Silloin me myönnämme itsellemme myös sen mahdollisuuden, että saatamme olla väärässä - emme olekaan jumalia.
Jos suolaa heitetään päällesi, se kirvelee vain, jos sinulla on avoimia haavoja
- latinalainen sananlasku -
Miksi reagoimme niin jyrkästi ihmisiin, jotka ajattelevat eri tavalla kuin me? Mitä pahaa he ovat meille tehneet vai onko kyse aivan eri ihmisistä, mutta samaistamme nämä ihmiset niihin, jotka olemme tunteneet tai niihin, joita me emme tunne - noihin, pelottaviin muukalaisiin, jotka asustavat omissa mielissämme.
Tärkeintä on, että ei lopeta kyselemistä
- Albert Einstein -
Siksi, tunnista itsessäsi nuo vieraat, jotka sinua pelottavat, sillä pelko saa ihmiset toimimaan ilman sydäntä ja ilman järkeä. Löydä sydämesi ja mielesi, anna niiden solmia rauha keskenään ja luovu mahtipontisesta itsekkyydestä. Olet Hyvin Pieni, etkä voi ymmärtää ja tietää kaikkea. Jatka matkaa jopa silloin, kun jo olet perille päässyt, sillä vielä on koettavana matka takaisin lähtöpisteeseen, jotta tiedät miksi lähtit...
Sen, joka taistelee hirviöitä vastaan, tulee olla varuillaan, ettei itse muutu hirviöksi
- Friedrich Nietzsche -
Ei muuta.
- Henry Miller -
Kovin harvassa tuntuvat olevan nuo uskovaiset, jotka eivät vain ilokseen jaarittele ja toistele ainutkertaisten opettajiensa viisauksia. Vaikeampaa on tehdä omat päätelmät ja elää aidosti siten, kuin ihminen elää voi. Valitettavasti nuo opettajat ovat kuolleet, eikä heidän jäljessään tulevat voi muuttua opettajikseen. Sanat eivät puhu puolestaan, vaikka niitä toisteltaisiin miljoona vuotta. Siinä toistellessa myös noiden sanojen todellinen merkitys sumenee, eivätkä ne sanat enää merkitse mitään, mutta kuulostavat hyviltä ja näyttävät kauniilta. Siinä missä kauneusihanteemme on anorektinen, myös nykypäivän hengellisyys on kuihtunut anorektisen ohueksi. Uskonnollisuudessa ei ole mitään aitoa, vain papukaijojen toistelua, jossa sydän ei ole mukana ja mieli on yhtä hukassa kuin karttansa hukannut suunnistaja.
Kuka tahansa hölmö voi kritisoida, tuomita ja valittaa, ja useimmat hölmöt tekevät niin
- Benjamin Franklin -
Koska emme tiedä missä olemme, oletamme myös muiden olevan hukassa ja katsomme velvollisuudeksemme kertoa mielipiteemme: (olemme hukassa, mutta) SINÄ OLET (enemmän) HUKASSA ja tarvitset minun apuani löytääksesi perille. Ojennamme noiden eksyneiden käsiin karttamme, joka on edelleen hukassa. Koska me emme voi myöntää olevamme hukassa, meidän on parempi jopa itsellemme uskotella, että olemme jo löytäneet perille. Se on kaikinpuolin helpompaa niin: MENE SIIS SINNE, MINNE MINÄ SINUT OPASTAN (ja toivotaan, että joku opastaisi minutkin perille).
On vaikea olla rohkea, kun on vain Hyvin Pieni Eläin
- Nasu Nalle Puhissa -
Rohkeutta on tunnustaa, että olemme eksyksissä, koska silloin tiedämme missä olemme. Silloin meidän sijainnillemme on nimi ja tiedämme sen varmemmin kuin silloin, kun luulemme tietävämme, missä olemme - perillä. Silloin olemme vasta kulkeneet kaksi askelta ja luovuttaneet. Käyhän kulkeminen voimien päälle, mutta jos kauppaan mielimme, meidän on jatkettava kauppaan asti. Muussa tapauksessa on aina parempi tunnustaa itselleen, että minä en tiedä, missä kauppa on, en tiedä, miten sinne päästään, enkä jaksa sinne asti kävellä. Ehkä joku ystävällisesti opastaa meidät kauppaan ja vaikkei se olisi oikea kauppa, niin ainakin se on kauppa.
Uskonto on niille, jotka pelkäävät helvettiin joutumista. Hengellisyys on on niille, jotka ovat jo olleet siellä
- tuntematon -
Ei ole mitään niin suurta kuin pienuutensa ja mitättömyytensä tunnustaminen. Tuon asian oivaltaminen ja kokeminen tekee ihmisestä vain pisaran maailmankaikkeuden valtameressä, eikä sitä pysty kuittamaan vain sillä, että onneksi on jotain meitä suurempaa, koska emme kykene ymmärtämään kunnolla edes itsemmekokoista. Meidän uskomme jäsentää maailmaa ja helpottaa sen ymmärtämistä, vaikka ainoa ymmärrettävä asia on, ettemme ymmärrä juuri mitään. Tuon suuruuden kokeminen, tuo suuri ihme(ttely) on avain henkisyyteen, puhdas äimistys. Kun teemme tästä ihmeestä vain palasen palapelissä, olemme dogmittaneet ja järjestäneet palaset vain päähämme ja tehneet itsestämme tuon suurta ihmettä suuremman - jumalan. Olemme luoneet uskonnon itsellemme ja toivomme muiden seuraavan meitä, niin suuria olemme. Onko parempi tyytyä uskomaan sen, minkä uskoo vai nöyrtyä elämän ihmeen edessä.
Sinulla on oikeus ajatella omalla tavallasi. Anna muiden tehdä samoin
- Voltaire -
Niin me ajattelemme ja meidän mielestämme meillä on siihen oikeus, niinkuin meillä on. Toivomme omasta mielestämme nöyrästi, että myös muilla on oikeus ajatella samalla tavalla, koska silloin emme ole yksin, mutta yksin olemme maailmaan tulleet ja yksin täältä lähdemme. Taivaan porteille tai helvettiin emme saa mukaan rakkaitamme, vaikka niin syvästi toivoisimme. Itsekkyytemme ei tee asioita oleviksi, eikä olemattomiksi. Siitä syystä on aina parempi antaa kanssaihmistemme, lähimmäistemme ja rakkaittemme ajatella omalla tavallaan, se on aitoa rakkautta ja ymmärrystä. Silloin me myönnämme itsellemme myös sen mahdollisuuden, että saatamme olla väärässä - emme olekaan jumalia.
Jos suolaa heitetään päällesi, se kirvelee vain, jos sinulla on avoimia haavoja
- latinalainen sananlasku -
Miksi reagoimme niin jyrkästi ihmisiin, jotka ajattelevat eri tavalla kuin me? Mitä pahaa he ovat meille tehneet vai onko kyse aivan eri ihmisistä, mutta samaistamme nämä ihmiset niihin, jotka olemme tunteneet tai niihin, joita me emme tunne - noihin, pelottaviin muukalaisiin, jotka asustavat omissa mielissämme.
Tärkeintä on, että ei lopeta kyselemistä
- Albert Einstein -
Siksi, tunnista itsessäsi nuo vieraat, jotka sinua pelottavat, sillä pelko saa ihmiset toimimaan ilman sydäntä ja ilman järkeä. Löydä sydämesi ja mielesi, anna niiden solmia rauha keskenään ja luovu mahtipontisesta itsekkyydestä. Olet Hyvin Pieni, etkä voi ymmärtää ja tietää kaikkea. Jatka matkaa jopa silloin, kun jo olet perille päässyt, sillä vielä on koettavana matka takaisin lähtöpisteeseen, jotta tiedät miksi lähtit...
Sen, joka taistelee hirviöitä vastaan, tulee olla varuillaan, ettei itse muutu hirviöksi
- Friedrich Nietzsche -
Ei muuta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sinulle olisi vielä parastasi että lukisit nalle puh tarinoita ainakin 20 vuotta.Ja sen jälkeen hieman nyyrikkiä.Kompilaattorina olo ärsyttää ja
maailman älyn ihailijoita inhoan sillä miksi raahaat niitä rienaajia uskottomia pakanoita näille palstoille?
Se, joka itsensä ylentää, se itsensä alentaa
Tulkaa lasten kaltaisiksi
Älä huolehdi huomisesta; huominen pitää huolen itsestään
jne. Mitä on älyn ihailu ja tuleeko mieleen joku ihminen, joka ei käyttäisi älyään tai ihannoisi sitä. Minä sanon rehellisesti, että meistä jokainen on siinä määrin riippuvainen älystään, ettei meillä ole muuta. Ne, jotka katsovat taivaaseen ja näkevät siellä valon, näkevät siellä valon vain älyllisyytensä vuoksi, älyllisenä selityksenä. Eihän meihin mikään asia uppoa ennenkuin me sen olemme havainneet ja se meitä juuri älyllisesti puhuttelee. Keitähän minun siis pitäisi tälle palstalle raahata? Jeesus, Buddha vai kenties Laotse? Kaikki olivat ihmisiä ja jokainen heistä puhuttelee meitä älyllisesti, heistä jokainen on sinun sanojasi käyttäen 'rienaajia uskottomia pakanoita'. He uskoivat tavallaan, kuten jokainen meistä, mutta he olivat kenties aitoja ja alkuperäisiä. Perässä seuraajat ovat lähinnä vain tylsiä wannabeitä, niitä karttansa hukanneita ihmisiä, jotka yrittävät opastaa muita. Mielipiteestäsi saa helposti sellaisen kuvan, että kuulut juuri heihin, koska karttansa hukanneet yleensä pitävät luonnollisesti suurinta ääntä... hehän tarvitsevat apua.
Ensimmäinen kohta väärin.Pitää olla alennetaan.
Toinen kohta oikein.Hyvä tommi!Kolmaskin meni nappiin.Mutta sitten.Kyllä perkele lykkää sitä älyn ihannointia sen kuin kerkeää.Mutta kun tunnustus tuo mukanaan ristin moninaisine kiusauksineen.Niin se älypäämme menee hölmöksi ja ei ymmärrä kuka nyt tökkii? Joskus vanhat ja viisaatkin uskovat lankeavat ja vaikka nuoruuden synteihin taikka muihin.Se taas painaa älyniekan alas juuri sille tasolle missä käärmeen kieriskelevät.Siellä löydämme älymme ja älyn ihailun saastaisuutena,mitättömyytenä,ja miksikö Tommi?Siksi ettemme suuria lahjojamme veisi mukanamme helvettiin vaan lankeemuksissa me nöyrtyisimme ja lakkaisimme ihailemasta itseämme.
Ja että jotka nauravat ja pilkkaavat kun lankeamme,Herra osoittaa rakkautensa kaikille ihmisille että kuinka syvältä Hän kykenee omansa noutamaan pois ja täyttämään venheemme aarteillaan että meinaamme hukkua herran hyvyyteen.Anna Jeesuksen raahata sinut syntisten paikalle armoa kerjäämään ja jätä ne muut lyöppärit niistä ei ole enää kenenkään eksyttäjäksi vaikka yksilötason heikoimmat ihailijat lännessä juoksevat suoraapäätä epäjumalien kitaan.Moikka Tommi.Apua en tarvitse .
Rohtoja mömmöjä aineita ja muuta ilman lääkäreitä katsos,kokenut ei mene kokemattomilta oppia kysymään.Korkeintaan sairaslomaa.HEi!
Kirjoitustavasta päätellen olet sama hupiveikko, joka on vastaillut kommentteiheni eri paikassa ja, jonka jo itse kertaalleen torjuin. Fiksua koettaa eri nimillä saada muka-keskustelua aikaan, vaikkei sanottavana ole mitään. Äly hoi!
Itse kuulun kyllä valitettavasti niihin, jotka enemmän tuntevat kuin ajattelevat, mutta joteensakin asia on niin, ettei älyä ole ilman tunnetta, tunnetta ei ole ilman älyä. Jos ihannoit tunteita, ihannoit älyä ja toisinpäin. Lopputulos omalla kohdallani on se, etten ihannoi kumpaakaan.
"Siksi ettemme suuria lahjojamme veisi mukanamme helvettiin vaan lankeemuksissa me nöyrtyisimme ja lakkaisimme ihailemasta itseämme."
Tässä kohta, joka osoittaa, että ihannoit itseäsi. Minä yritän sanoa, että niin ei pidä tehdä. Ihannoin mielestäsi älyä ja näyttää siltä, että itse olet sillä saralla kahta pahempi. Minkä tekee, kun menee makkarat ja perunat sekaisin, eipä kai mitään, mutta meillä jokaisella on siihen oikeus: uskoa, miten haluamme. Sekin on älynihannointia mukaasi eli kaikki ihmiset pitäisi alentaa eläimentasolle, jotta kuuluisimme samaan (eläin)ryhmään, eikä myöskään tavoitteissamme ja ajatuksissamme olisi eroja. Ehkä näin pitäisi olla, koska silloin todella, ihmiset tietäisivät keitä he ovat ja, mikä on heidän luontonsa. Kinaaminen ja älyllisyys kuuluu ihmiselle ja senkin ihminen pystyy pilaamaan siinä määrin, että on pakko syödä nappeja, jotta oltaisiin edes hiukan eläinten tasoa lähempänä. Kiitos tietoisuudesta.
"Anna Jeesuksen raahata sinut syntisten paikalle armoa kerjäämään"
Miksi Jeesuksen, eikö Tutankhamon, Winston Churchill tai Punainen paroni kävisi yhtä hyvin? Kuolleita kaikki.
"Rohtoja mömmöjä aineita ja muuta ilman lääkäreitä katsos,kokenut ei mene kokemattomilta oppia kysymään.Korkeintaan sairaslomaa.HEi!"
Niinpä niin. Se, joka hoitoa tarvitsee, hakee hoitoa - kuten minä. Se, joka hoitoa tarvitsee enemmän, ei edes tiedä sitä tarvitsevansa. Toivottavasti saat kaipaamasi sairasloman.
Ja nyt palaan sitten arkeen. Jos jotakuta kiinnostaa vain toisen ihmisen päällekäyminen saa unohtaa minut. Olen asettanut itseni tulilinjalle täällä viime aikoina, mutta se ei tarkoita suoraan sitä, että minut on ammuttava. Olette kaikki älyllisiä, tuntevia ja hyviä ihmisiä. Mikä pakottaa ihmiset toimimaan suoraan reagoiden kuin pedot? Se, joka on eri mieltä on teilattava, koska niin ei saa olla, että minä olisin väärässä? Minulle se on samantekevää, koska olen täällä oppimassa, en opettamassa.
Mitä tulee minun hyökkäyksiini, hyökkään yleensä hyökkääjien päälle, koska hyökkääjät hyökkäävät aivan yhtä innokkaasti täysin aseistamattomien ja heikkojen päälle. He eivät tunnista valtaa itsessään, mutta tuntuvat olevan sen sokeuttamia. He ovat korottaneet itsensä asemaan, jossa vain heidän sanansa painaa ja nostan tuosta alun sitaattikokoelmasta yhden:
Kuka tahansa hölmö voi kritisoida, tuomita ja valittaa, ja useimmat hölmöt tekevät niin
- Benjamin Franklin -
Kommentin mukaan älyn ylistykseksi näyttää kelpaavan, jopa se, että pitää koko ihmiskuntaa typeränä. Sama ylistys soi mielessä, kun pitää ihmiskuntaa koko luomakunnan viisaimpana tai älykkäimpänä. Liekö jopa se älyn ylistystä, että pitää ihmistä ihmisenä... vai meneeköhän se saatananpalvonnan piikkiin.
..välillä asiaakin palstalla. Kiitos!
Sinnekin.
Saa toki kommentoida laajemmalti ainakin itseä puhuttelevia kohtia...
...ase on SANA ja maailmassa tarvitaan nimenomaan kritiikkiä.
Oma kirjoituksesi on muuten aivan liian pitkä ja epäselvä.
Vastaus. :-)
Kritiikkiä toki tarvitaan, eikä minunlaisenikaan kirjoittaja ilman kritiikkiä koskaan kehittyisi minkäänlaiseksi kirjoittajaksi. Kiitos siis palautteesta. Tarkoitin tekstin mietintöjen pohjaksi, mutta ilmeisesti tuo pituus ja epäselvyys sitten kuihduttaa ajatukset vai tulikohan ihmiset kiinnittäneeksi enemmän huomiota siihen, miltä teksti 'näyttää' kuin, mitä se pitää 'sisällään'. Likipitäen tuota pintaan keskittyvää tarkastelua tarkoitin puhuessani anorektisesta hengellisyydestä, se on aikalailla läpitunkevaa siinä, miten asioita tulkitsemme. Enkä ole itsekään siinä mitenkään poikkeava, mutta ainakin olen huomannut tuon 'vian' itsessäni ja nostan hattua niille, jotka eivät ole jääneet tähän länsimaisen ajattelutavan koukkuun. *Nostaa hattua Afrikan, Etelä- ja Väli-Amerikan ja Aasian alkuperäisväestöille, jotka eivät vielä ole polkeneet omaa kulttuuriaan*
Kirjoitus oli sopivan mittainen ja erittäin hyvä. Kiitos.
"Maailman voimakkain ase on SANA ja maailmassa tarvitaan nimenomaan kritiikkiä."
No jos näyttää siltä, että jokin maailmassa ei kerta kaikkiaan toimi, niin silloin asialle täytyy tehdä jotain. Sehän on luonnollista. Mutta eikös nyt ollut puhe ennen kaikkea siitä ihmisten keskeisestä ongelmasta, että jatkuvasti arvostellaan kyllä muiden pikku erehdyksiä, mutta ei huomata roskia omassa silmässään. Usein sellainen muita alistava käyttäytyminen johtuukin juuri siitä OMASTA ylitsepääsemättämästi jätekasasta, jonka on taakakseen luonut.
Kiitoksista.
Nuo pölkyt niin omassa kuin muiden silmissä häiritsevät aika tavalla itseäni. Mitenkään laajemmin ongelmaa ei taida olla kuin vasta siinä vaiheessa, kun tuo roska saa meidän tunteemme mustumaan ja meidän roiskimaan toisia kohti jotain muutakin kuin asiattomia sanoja. Lienee tärkeintä oppia pitämään huoli omista roskista ja koettaa niitä joskus hieman tuulettaa, kun mukana roskaa tulee kuitenkin.
Täytyy sanoa, että tuo alkuperäinen teksti tuli kirjoitettu puolivalvetilassa ja aloitin sen alunperin runomuotoisena, mutta siitä tuli niin kökkö, että päädyin edes jossain määrin selkokieliseen versioon. Ei tarvitse tulkita ainakaan niin paljoa...
Käykö teillä koskaan roska-auto? :D
Ja kierrätystähän nuo suosittelevat. Osaavissa käsissä kuulemma negatiivisen voi muuntaa positiiviseksi.
Käykö teillä koskaan roska-auto? :D
Ja kierrätystähän nuo suosittelevat. Osaavissa käsissä kuulemma negatiivisen voi muuntaa positiiviseksi.
Hmmm... Taitaa mennä päähän nämä rommileivoskeksit ;)
"Käykö teillä koskaan roska-auto?"
Kyllähän noita aina silloin tällöin tupsahtelee. Eilen kävi megaluokan roska-auto ja kaatoi koko roskaläjän niskaan, sieltä sitten piti koettaa sukeltaa jotenkin pois. Melko pätevät välineet kuitenkin oon hankkinut, jotta ei käynyt huonosti. Tällä hetkellä hieman tunkkaista, mutta yleensä sitä tuulettuu, kun aikansa odottaa.
"Ja kierrätystähän nuo suosittelevat. Osaavissa käsissä kuulemma negatiivisen voi muuntaa positiiviseksi."
Itselläni ne muuttuivat aikaa sitten, muttei niinkään kätösillä, vaan ihan itsekseen. Ilmeisesti joskus vaan käy niin, että tullaan 'valmiiseen pöytään', eikä ole tietoa, kuka sen on siihen laittanut. Mitä kierrätykseen tulee, minusta tuntuu, että sekin luontuu ihan itsestään. Huomaamattaan siirtelee tavaroita yhdestä paikasta toiseen, joskus ne eksyvät roskiin ja tulevat vastaan jossain tuolla maailmalla jne. Joskus osuu silmiin hieman vastaava tavara, kuin se, jonka jo omistin ja toisinaan se on ihan uutta ja hienoa, mutta osoittautuu joksikin muuksi. Yleensä ne tavarat eivät pääse yllättämään, joilta ei osaa odottaa mitään... siten neutraali tai negatiivinen ennakko-odotus johtaa useimmiten positiiviseen lopputulokseen.
Suuri hetki on se, kun huomaa roskan. Roskaa tulee silloin katsoa tarkkaan ja miettiä, mistä se on tullut, mistä se koostuu ja miksi se on siinä silmän edessä.
Myös roskan havaitsemiseen liittyneiden tapahtumien tarkkailu on hyödyllistä. Tällöin silmään kehittyy helppohoitoinen pinta, joka pysyy itsestään puhtaana ja se maksaa vain 0 rupiaa.
Siis ei hutiloiden arvokasta materiaalia hukkaan, muuten saattaa käydä niin, että roskien koko ja määrä vain kasvaa kun niistä pyrkii kiihkeästi eroon, pinta naarmuuntuu ja siihen tulee syviä koloja.
Roskat onkin parasta hävittää tarkkailemalla niitä tovi havaitsemisen jälkeen tyynen ihailevasti, jolloin ne muuttuvat tomuksi ja leijuvat pois, ja uusia ilmestyy aiempaa vastentahtoisemmin entistä helppohoitoisemmalle pinnalle.