Olen liikkunut paljon ja laajaltikin koko rakkaassa Suomessamme. Paljon on ollut puhetta tienhoidosta ja niiden rakentamisen tärkeysjärjestyksestä. Kun katselen miten tiestöä on minnekin rakennettu olen vähintääkin ymmällä. Valtakunnan pääväylä Turku - Vaalimaa - Pietari E 18 valtatie on vielä pahasti Suomessa kesken. Kurjinta tie on oikeastaan Loviisasta Vaalimaalle, alueella jossa kulkee arvio mukaan jopa 90 % maanteise ulkomaan tavaraliikenteestä. Tien liikennemäärät ovat moninkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, ollen nykyään tien kapasiteettiin nähden aivan liian suuret. Miksi valtiovalta joka teiden rakentamisen suunnittelee ei ole osannut ottaa liikenteenkasvua huomioon? Onkohan tarkoituksella laitettu rahoja vain kotikulmien kannattajien suosimiseen? Tällaisesta tulee esimerkkinä mieleen Mikkeli - Ristiina väli.
Mitähän liikennettä varteen sinnekin se uusi tie rakennettiin. Samoin kyseinen kevyen liikenteen väylä Mikkelsitä - Ristiinaan. En ole nähnyt siellä montakaan liikkujaa. Koko rakentaminen on tietenkin ok mutta ajoitus ja paikkakunta vireheellinen. Taas tulee mieleen ne oman äänestäjäkunnan tavoittelijat. Olisiko asian oikein tutkittava mitkä kriteerit olivat voimakkaimin ratkaisun takana, miksi ei ko tievaroja sijoitettu esim Vaalimaan alueelle.
Mitähän liikennettä varteen sinnekin se uusi tie rakennettiin. Samoin kyseinen kevyen liikenteen väylä Mikkelsitä - Ristiinaan. En ole nähnyt siellä montakaan liikkujaa. Koko rakentaminen on tietenkin ok mutta ajoitus ja paikkakunta vireheellinen. Taas tulee mieleen ne oman äänestäjäkunnan tavoittelijat. Olisiko asian oikein tutkittava mitkä kriteerit olivat voimakkaimin ratkaisun takana, miksi ei ko tievaroja sijoitettu esim Vaalimaan alueelle.
Vastaukset 5
Vanhimmat
sää et sitte tiedä mitään vaikka liikkunu ehkä ootkin
täällä Loviisanki seudulla tierahat tuhlataan.
- Tehtiin suoralle tienpätkälle suojatie vaikka sen kohdalla ei ole poikittaistietä lähelläkään.
- Tehtiin T -risteyksestä Y -risteys, ettei vain kukaan ajaisi tiellä sille sallittua 50 km/h nopeutta.
- Tehtiin T -risteyksestä liikenneympyrä jossa on siis 3 T -risteystä joista saa kääntyä vain yhteen suuntaan. Nopeusrajoitus putosi puoleen, käytännössä kolmasosaan ja nyt joutuu lähes joka kerta pysähtymään. Liikenne tukkoutui, päästöt lisääntyivät, mutta virkamiehet ja poliitikot taas uutenavuotena juopottelevat totuttuun tapaan verorahoillamme ja kehuvat toisiaan.
- Pudotettiin lähes kaikkien katujen nopeusrajoitukset alle 50 km/h vaikka mm. poliisi vastusti sitä. Kymmeniä ellei satoja uusia liikennemerkkejä maksoi mansikoita. Hitaammat nopeudet lisäävät päästöjä, mutta mitäs siitä kun virkamies saa näyttää mahtinsa.
Tätäkö se Suomen demokratia on, harvainvaltaa ruåtsinvallan ajalta?
Alle viidenkympin rajoituksia otettiin joku vuosi sitten käyttöön juuri liikennemerkkien säästämiseksi. Lainlaatija kun päätti, että vähintään 50 km/h alueella ei saa olla tasa-arvoisia risteyksiä. Parilla neljänkympin aluemerkillä saadaan siis monessa paikassa säästettyä kymmeniä kärkikolmioita.
Itse laki oli mielestäni erittäin hyvä. Enää ei tarvitse vieraalla paikkakunnalla kytätä joka risteyksessä, että onkohan tuolla oikealla kolmio vai ei, jos rajoitus on vähintään tuon 50. Alle viidenkympin vauhdista sen ehtiikin ajoissa huomata hiljentämättäkin.
Näin Mikkelissä asuvana tulikin uutta tietoa kovasti tuossa sinun kirjoituksessa.Olisko sinun juttu vähän myöhässä kun tuo Lappeenrannantie on kyllä rakennettu varmaan 50-60 luvulla,eikä sen jälkeen ole ole uutta tietä tehty.Sitten kevyenliikenteen väylä Mikkeli-Ristiina,sellaistakaan ei ole olemassa.Olisikohan syytä päivittää tiedot.
Tuntuu mutta on se siinä hyvä puolikin ei voi eksyä enään kuin yhden ja suuren kauppaketjun myymälään eli Bonusta pukkaa.