Minusta kokoomuksen kannattaisi nostaa yt-laki reilusti tapeetille ja tehdä siitä vaikka välikysymys. Enemmän aihettahan siinä, on kuin viinaverosta, että EK ostaa SAK:lta heikennysiä palkansaajan irtisanomisturvaan sillä, että SAK pääsee huseeraamaan 2800 pienyrityksen 66000 ihmisen kimppuun jäsenvärväyshommiin yt-lain muotoseikkojen valvonnan kautta.
Lisää täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000021207259
Lisää täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000021207259
Vastaukset 46
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000021207039
Minä juarittelen, juarittelen, juarittelen
hei humppaa, hei humppaa
Minä keputtelen, keputtelen, keputtelen
hei humppaa, hei humppaa
Minä juarittelen, keputtelen,humpattelen
hei humppaa, hei humppaa
Minä kakskortittelen, kakskortittelen,kakskortittelen
hei humppaa, hei humppaa
Minä kepukortittelen, kepukortittelen, kepukortittelen,
hei humppaa, hei humppaa
hei humppaa
Minä kepuvihjailen, kepuvihjailen, kepuvihlainen,
hei humppaa, hei humppaa
hei humppaa
Minä kepufaxailen, kepufaxailen, kepufaxailen,
hei humppaa, hei humppaa
hei humppaa
Minä kepufuskailen , kepufuskailen, kepufuskailen,
hei humppaa, hei humppaa
hei humppaa
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1253016
tuli asialehti?
Olet siis sitä mieltä, että EK ja SAK saavat käydä kauppaa pienyrityksillä?
Ja hallituksen on suostuttava työmarkkinajärjestöjen keskinäisiin kähmintöihin, ja eduskunnan kumileimattava lait sellaisenaan?
Siinäkin tilanteessa, että lain laajentamiselle pienyrityksiin ei ole kukaan esittänyt vähäisintäkään tarvetta; ei edes lakia valmistellut komitea.
Hyväksyt siis tuosta vaan, että eduskunnan tulee siunata laki, jossa EK pääsee pienemmillä irtisanomissakoilla suuryrityksissä vastalahjaksi sille, että ammattliitot pääsevfät jäsenhankintaan 2800 yrityksen 66000 työntekijän joukoon käyttäen hyväksi lakia, jota näissä yrityksissä ei tarvita?
Ilmeisesti tajuat, mistä on kyse, kun linkkaat juttuihin, joilla homma yritetään kyseenalaistaa Eero Lehden vaalikampanjaksi, kun SAK:n ja EK:n kähminnän julkinen käsittely olisi demareille aika noloa.
kokoomuslaisia arvostellaan negatiivisesti... Roskalehtiä ne sitten, kun tukielätti kepuloisista kirjoitetaan lampurille ikävästi..
Tuomo sopisi hyvin Punikkilan kunnanjohtajaksi, jutut ja mielipiteet yks yhteen..
...sen limaisen kiven alle, josta ryömit esiin.
Kokoomus ajaa työntekijöiden suuntaan heikennyspolitiikkaa. Yhteistoimintahan on kaikkien etu, mutta tämähän ei tietenkään sovi kokoomukselle.
Ei ole kysymys mistään heikennyksistä eikä parannuksistakaan. Edes komitea ei perustele lain soveltamisalan laajennusta 20-29 työntekijän yrityksiin minkäänlaisilla yhteistoiminnan heikkouksilla, ongelmilla tai henkilöstön aseman parannuksilla, koska sellaisista ei ollut kyse.
Haluttiin ainoastaan, että pienyritykset painetaan samaan byrokratiaan kuin isommatkin, jotta ammattiliitot pääsevät sisään pienyrityksiin, missä niille ei ole ilman lakisääteisiä systeemejä ollut aiemmin mitään tarvetta.
Täsä oli kyse suuryrityksiä edustavan EK:n ja suuryrityksistä jäseniään menettävän SAK:n kapuankäynnistä, jossa pelinappuloina oli 2800 pienyritystä ja niiden 66000 työntekijää, jotka EK luovutti SAK:n jäsenhankintaan vaadittuaan vastalahjaksi SAK:lta suostunmuksen siihen, että suuryritysten laittomien irtisanomisten sakkoja alennetaan uudessa laissa.
Jos siis joku heikensi palkansaajan asemaa, se oli SAK, motiivinaan 66000 potentiaalia uusjäsentä menetettyjen tilalle.
Pienyrityksissähän ei kukaan ole osoittanut tarvetta lakisääteiselle yt-toiminnalle, kun niissä toimii yhteistyö muutenkin juuri yrityksen pienuuden vuoksi. Määrämuotoisuushan tulee aiheelliseksi vasta henkilöstömäärän kasvaessa.
Kuka niitä työpaikkoja tähän maahan luo?
Sinä tai Heinäluoma?
päästetään ammattiliitot sisään pienyrityksiin? Ei missään.
Toisaalta työntekijöiden järjestäytyminen on pelkästään hyvä asia, ovathan työnantajatkin järjestäytyneet. Työnantajille siitä järjestäytymisestä on tosin enemmän hyötyä.
Se on sitten sinulla sama asenne kuin SAK:lla ja EK:lla.
STTK -lainen tai peräti AKAVA -lainen? Näetkö samoja piruja niissäkin? YT-toimikuntaan kuuluu kaikkien henkilöstöryhmien edustajat. Pari kokousta vuodessa ei vaikuta kovin vaaralliselta, kalliilta, eikä ylivoimaisen vaikealta.
Pyrit painamaan kaikki samaan muottiin ottamatta huomioon, ettei komiteakaan osoittanut mitään konkreettista tarvetta ulottaa yt-lain määrämuotoiset menettelyt pienyrityksiin.
STTK:n toimihenkilöunioni teki tutkimuksen 20-29 työntekijän yrityksissä ja sai tulokseksi, että 87% niiden henkilökunnasta kannatti paikallista sopimista suoraan yrittäjän kanssa.
Tämän tutkimuksen tulosten julkistaminen jäi yhden palstan uutisten varaan.
Taloustutkimuksella teettämämme kyselyn mukaan pienyrittäjistä 87 prosenttia pitää tarpeellisena, että henkilöstön työehdoista ja -oloista sovitaan nykyistä enemmän paikallisesti yrityksen ja henkilöstön kesken. 98 prosenttia pitää tärkeänä, että työpaikalla molemmilla osapuolilla on riittävät tiedot ja osaaminen paikallisten neuvottelujen käymiseksi. Valtaosa (89 %) haluaa, että sovitut asiat vahvistetaan kirjallisesti.
Taloustutkimus teki tällä viikolla Toimihenkilöunionin toimeksiannosta puhelinhaastattelun 150 pienen yrityksen toimitusjohtajalle. Otantaan kuuluivat toimitusjohtajat 20-29 työntekijää käsittävistä yrityksistä valtakunnallisesti. Heistä myös yli puolet oli yrityksen merkittäviä omistajia.
Peräti 94 prosenttia vastaajista arvioi, että hyvä yhteistoiminta parantaa yrityksen tuottavuutta. Yli puolet toimitusjohtajista arvioi, että omassa yrityksessä on hyvä yhteishenki ja kaikista asioista voidaan sopia. Yli kolmekymmentä prosenttia uskoi, että pienen harjoittelun jälkeen sopiminen alkaa sujua.
- Nämä ovat juuri niitä asioita, joilla yt-laki luo toimintaraamit pienyrityksiin. Tutkimus osoittaa, että myös yrittäjät itse haluavat yhteisiä pelisääntöjä yrityksessä noudatettavaan yhteistoimintaan, koska sillä on myönteinen vaikutus yrityksen tuottavuuteen.
Tutkimus osoittaa, että pienyrittäjien järjestö ei ole samoilla linjoilla yhteistoiminnasta kuin oma jäsenkenttänsä.
Ja vielä kovasti tuttu tutkimusfirma - kuka lienee omistaja ?
Eero Lehden rooli on monisäikenen - vai mitä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000021207039
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000020175625
Niin metsä vastaa...
Tuota uutista en ole itse nähnyt, mutta vaikuttaa tutulta.
Kokoomuksessa on pulaa yhteiskunnallisesta vastuusta kannattavista ihmisistä. Yt-lakihan on toiminut pelkästään kokoomukselaisia arvoja kannattavana irtisanomislakina. Eikös se olekaan hyvä asia.
Jos noin olisi, mitä väität, niin asia olisi OK, kun EK osti SAK:lta helpotuksia suuryritysten laittomien irtisanomisten sanktioihin ojentamalla pienyritykset SAK:n jäsenhankintaan.
Kärpäsistä härkäsiä näytti tekevän Vanhanen, mutta hänet EK niittasi polvilleen, kun tarvitsi sakkojen helpotukset isoille jäsenilleen ja oli luvannut pienet jo SAK:lle.
Yhteiskunnallista vastuuta on kantanut koko prosessin ajan SY ja Eero Lehti (kok).
...kertomalla, miten omistajuus liittyy tutkimuslaitoksen tutkimustuloksiin, mutta ole tarkkana, ettet astu heikoille jäille.
EK:n Seppo Riski pitää Palkkatyöläisessa yrittäjien mukaanottamista tuponeuvotteluihin "sovjetismina".Onkos suurpääoma hylännyt pienyrittäjät täysin?
http://www.sak.fi/ajankohtaista_tiedotteet.shtml?22234
Koulukaverini Seppo Riski kuseskelee EK:n reviirimerkkejä sinne sun tänne, koska Suomen Yrittäjät on hankala asia pelkästään suuryritysten etuja ajavalle EK:lle.
EK:lle taisi vaan nyt käydä niin, että se menettää pk-jäseniään SY:lle mentyään työntämään pienyrityksille turhaa byrokratiaa ja tarpeettomia lisäkuluja vain sen vuoksi, että ostivat tällä myönnytyksellä SAK:lta pienemmät sakkorangaistukset suuryritysten laittomille rtisanomisille.
Tästä on lisää juttua viimeisessä Suomen Kuvalehdessä.
ole ymmärtänyt pieniä yrittäjiä
Piti kovasti opastaa Niinistön organisaatiota kun alussa puhui läpiä päähänsä.
Ei EIP:ssä opi mitään yrittäjyydestä.
Isojen firmojen hierarkian yläpäässä olevat ovat kokoomuslaisia ja sitten traditionaaliset jotka eivät ajattele mitä kokoomus on.
Koti, uskonto ja isnmaa riittää.
-koti - kenen ja millainen'
-isänmaa - för bättre talande
-uskonto - sellainen kuin kari kuvaili kypärä päässä ja liperit kaulassa
-:)
Kokoomuksessa toimii yritäjiä, mutta puoluejohdossa heitä on valitettavan vähän.
Yrittäjien menetys oli melkoinen, kun kansanedustaja Väinö Saario kuoli Lipposen 1 hallituksen aikana. Hän oli lähes ainoa, joka sai pienyrittäjän äänen kokoomuksessa kuulumaan edes jonkin verran.
Luulisin kuitenkin, edellä sanotusta huolimatta, että kokoomuksessa on halua ymmärtää enemmän pienyrittäjiä, mutta kolmikanta kahlitsee: EK ja AK hlauavat pitää SY:n ulkona kaikesta ja monopolisoida asiat itselleen, mistä seuraa, että pienyrittäjien näkemysten yli kävellään aina kun siitä on suurille etua, eikä kokoomus yksin tuolle juuri mitään mahda.
Kesäkuussa kuluvana vuonna jätti Tiitisen komiteta ehdotuksensa YT-lain uudistuksesta.
Komitean mietintöön jätti Suomen Yrittäjien edustaja eriävän mielipiteen, joka on kokonaan haluttu unohtaa julkisuudessa ja ministeri Filatovin, demareiden ja SAK:n sekä kepun ym. puheissa.
---
Tässä komitean eriävä mielipide
Yhteistoimintalain kokonaisuudistusta valmistelleen komitean ehdotus
Yhteistoimintalain kokonaisuudistusta valmistellut komitea on saanut valmiiksi
ehdotuksensa. Koska en voi hyväksyä kaikkia siihen liityviä esityksiä, totean
kunnioittavasti seuraavaa:
Yhteistoimintalakikomitean asettamisen taustalla oli tarve uudistaa yhteistoimintalakia
soveltumaan paremmin työmarkkinoihin, joihin kansainvälistyminen sekä yritystoiminnan
erikoistuminen ja verkostoituminen on aiheuttanut olennaisia muutoksia. Sekä
globalisaatio että talouden ja yritysten toimintaympäristön nopeatahtiset muutokset
aiheuttavat työmarkkinoilla muutostarpeita, joita voimassaoleva yhteistoimintalaki ei ota
riittävästi huomioon.
Katson, ettei komitean työssä kokonaisuutena ole saavutettu sellaista esitystä, jolla
pystyttäisiin tukemaan Suomen työmarkkinoiden sopeutumista globalisaation aiheuttamiin
muutoksiin, vaan pikemminkin nyt aikaansaadulla lakiesityksellä heikennettäisiin yritysten
mahdollisuuksia työllistää ja työllisyyden kasvua kotimaassa.
Soveltamisala
Komitea esittää yhteistoimintalain soveltamisalan laajentamista siten, että lakia
sovellettaisiin yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on vähintään
20. Lisäksi lain tiettyjä suunnitteluvelvollisuuksia koskevia säännöksiä sovellettaisiin vain
yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään
30.
Lain soveltamisalan laajentamiselle ei ole komiteatyön aikana esitetty asiallisia perusteita.
Pikemminkin on saatu selvitystä siitä, että pienemmissä yrityksissä tieto kulkee jo nyt
luonnollisemmin yrittäjältä suoraan työntekijöille, eikä asiaperusteisia syitä lain
soveltamisalan laajentamiselle ole.
Julkisuudessa on esitetty voimakasta kritiikkiä voimassaolevaa yhteistoimintalakia
kohtaan. Kritiikki on noussut esiin erityisesti työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien
vähäisyytenä suurten yritysten joukkoirtisanomisia koskevissa tilanteissa. Näihin suuriin
irtisanomistilanteisiin esitetään nyt kuitenkin vain vähäisiä muutoksia, ja lakiluonnoksen
merkittävimmät muutosesitykset liittyvät sen rakenteelliseen uudistamiseen sekä
säännösten ulottamiseen nykyistä pienempiin yrityksiin.
136
Soveltamisalan laajentaminen nyt esitetyllä tavalla aiheuttaisi kohtuuttomia hankaluuksia
pienemmille yrityksille, joissa ei useinkaan ole erillistä henkilöstöhallintoa hoitamassa
näitä menettelymääräyksiä. Menettelyllisten velvoitteiden lisääminen toisi
lisäkustannuksia ja heikentäisi pienempien yritysten halukkuutta ja mahdollisuuksia
työllistää. Työllistämisen edellytysten lisäämiseksi työoikeudellista sääntelyä pienemmissä
yrityksissä tulisi ennemminkin keventää kuin lisätä.
Muita säännöksiä
Komitea esittää mietinnössään myös alihankintasopimukseen perustuvan työvoiman
käyttämiseen liittyvien periaatteiden tuomista työnantajan selvitysvelvollisuuden piiriin.
Työnantajan vuosittain antamasta selvityksestä tulisi käydä ilmi työkohteet ja työtehtävät
sekä ajanjakso tai –jaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään. Katson, että alihankinnan
käyttämisen mainitunlainen ennakointi vuosittain on mahdotonta muuttuvassa
toimintaympäristössä, ja asianomaisella säännöksellä aiheutetaan kohtuuttomia esteitä
alihankintayritysten toiminnalle ja yritysten luonnolliselle ja tarkoituksenmukaiselle
keskinäiselle verkottumiselle. Alihankinnan saattamiselle yhteistoimintalain
selvitysvelvollisuuden piiriin ei nähdäkseni ole esitetty asiallisia perusteita.
Komitea esittää myös niin kutsutun lyhyen neuvotteluajan pidentämistä nykyisen lain 7
päivästä 14 päivään. Tätä lyhyttä neuvotteluaikaa sovelletaan silloin, kun työnantaja
harkitsee vähemmän kuin 10 työntekijän irtisanomista. Katson, ettei tämän niin sanotun
lyhyemmän neuvotteluajan pidentämiselle ole tarvetta. Lyhyen neuvotteluajan
pidentäminen lisää irtisanomisesta aiheutuvia kustannuksia ja aikaistaa näin ollen
mahdollisia tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisia. Erityisen kummallista lyhyen
neuvotteluajan pidentäminen olisi sitä taustaa vasten, että suurempiin, yli 10 henkeä
koskeviin irtisanomismenettelyihin ei juurikaan tehdä asiallisia muutoksia.
Yt-lakikomitea ei todellakaan osoittanut mitään konkreettista tarvetta sille, että 20-29 työntekijän yrityksissä tarvittaisi lakisääteisiä, määrämuotoisia yt-menettelytapoja sakon uhalla noudatettaviksi yrittäjien ja henkilökunnan yhteistoiminnassa.
Kun lain soveltamisalan laajennukselle siis ei ole näistä pienyrityksistä itsestään johtuvaa tarvetta, niin tarve on tullut jostain muualta.
Nyt tarve oli ay-liikkeen puolella, joka ei ole päässyt sisään pienyrityksiin, kun niiden henkilökunnalla ei ole ollut tarvetta järjestäytyä siitä syystä, että pienissä yrityksissä hoidetaan asiat kunnolla. Yt-toiminnan määrämuotoinen byrokratia antaa ay-liikkeelle syyn värvätä jäseniä. Tämä oli syynä siihen, että yt-lain laajentaminen oli nimenomaan jäseniään menettäneen SAK:n monivuotinen ja vahva tavoite.
Niinpä SAK toteutti tavoitteensa heikentämällä palkansaajien asemaa suuryrityksissä suostumalla siihen, että EK sai suuryritysten laittomien irtisanomisten sakkorangaistuksia lievemmiksi uuden lain myötä.
Pienyritysten yli käveltiin hylkäämällä heidän omat perustelunsa kokonaan, koska pienyrityksiä tarvittiin ay-liikkeen ja suuryritysten etua ajavan EK:n pelinappulaksi.
Näin raakaa peliä tällä kertaa, jossa Vanhasella, keskustalla ja rkp:llä pyyhittiin lattiaa mennen tullen.
"Nyt tarve oli ay-liikkeen puolella, joka ei ole päässyt sisään pienyrityksiin, kun niiden henkilökunnalla ei ole ollut tarvetta järjestäytyä siitä syystä, että pienissä yrityksissä hoidetaan asiat kunnolla."
Voisin kyllä olettaa,että juuri pienissä yrityksissä rikotaan eniten työehtosopimuksia.
Mutta näissä yrityksissä harvemmin uskalletaan valittaa asioista työpaikan menettämisen pelossa.
>>Voisin kyllä olettaa,että juuri pienissä yrityksissä rikotaan eniten työehtosopimuksia.
Mutta näissä yrityksissä harvemmin uskalletaan valittaa asioista työpaikan menettämisen pelossa.
Kuitenkin tämä YT-lain laajentaminen parantaa työntekijän turvaa yrittäjien laittomuuksia kohtaan ongelmatilanteissa ja toivon mukaan lisää myös järjestäytymisastetta.
>>Kuitenkin tämä YT-lain laajentaminen parantaa työntekijän turvaa yrittäjien laittomuuksia kohtaan ongelmatilanteissa ja toivon mukaan lisää myös järjestäytymisastetta.
Sinulla ei taida olla enää mitään kosketuspintaa käytännön työelämään ja sen ongelmiin.Nostan hattua kaikille rehellisille yrittäjille,jotka noudattavat työsopimuksia reilun pelin hengessä.Valitettavasti myös rehellisetkin yrittäjät joutuvat kärsimään alalla toimivista työehtojen polkijoista,jotka saavat tästä välillisesti kilpailuetua.
Tunnen sekä työelämän, että työmarkkinajärjestöjen edustajia molemmilta puolilta "aitaa".
Tästä osasta viestiäsi...
- - -
Nostan hattua kaikille rehellisille yrittäjille,jotka noudattavat työsopimuksia reilun pelin hengessä.Valitettavasti myös rehellisetkin yrittäjät joutuvat kärsimään alalla toimivista työehtojen polkijoista,jotka saavat tästä välillisesti kilpailuetua.
- - -
...olen erittäin paljon samaa mieltä, koska tunnen asiat hyvin.
"lakisääteinen yt-byrokratia vaatisi myös järjestäytymisen."
Tuskin tuo lause on kotoisin komiteamietinnöstä?
Ja ymmärräthän sinä, mitä se tarkoittaa ilman saivarteluakin.
No se tosin lisää byrokratiaa. Suuryhtiöt tietävät, että se on toiminut lähinnä vain irtisomislakina, ei minään muuna. Siksi kai EK kannattakin lakiesitystä. Ehkä myös siitä syystä, että pienet yritykset eivät kuulu EK:hon.
...nostit esiin. Kyse on nimenomaan suuryritysten irtisanomismenettelyjä varten säädetyn lain ajanmukaistamisesta, ei pienyrityksissä tarpellisesta byrokratiasta.
Yhteistoimintalakikokouksissa on yleensä käsitelty asioita, jotka ovat koskettaneet pelkästään työntekijöitä. Yleensä on Yt-hengessä on kokoonnuttu silloin kun, työntekijää on oltu siirtämässä töiden mukana Jumalan selän taa tai työntekijöitä on taloudellisista syistä on irtisanottava ja kerran on kokoonuttu työtilojen remonttia koskevassa asiassa. Esityslistalla yleensä ei ole ollut paljon asioita. Voin vakuuttaa vuosien kokemuksella, että tämän lain velvoittamat kokoukset eivät ole turhia. Kokoonnutaanhan sitä turhempienkin asioiden takia. Ei se liene väärin, jos työntekijöitä koskevissa muutoksissa pidetään yhteinen kokous ja Yt-hengessä asiat esitellään. Nyt kokoomuspuolue pitää suurta melua tästä asiasta ja on markkinoinut asiaa tietämättömille tapansa mukaisesti kyseenlaisin keinoin.
Yt-laki on tietenkin tarpeen ja sitä oli tarvis nykyaikaistaakin, mutta alle 30 työntekijän yrityksissä ei tarvita lakisääteisiä, muodollisia menettlytapoja, koska yhteistoiminta pienen henkilökunnan kanssa ei ole ongelma, joka lailla ratkaistaisi, kun se toimii muutenkin.
Pakolliset muotomääräykset sanktioineen aiheuttavat pienyrityksissä turhaa työtä ja tarpeettomia kustannuksia ilman, että muotomääräysten noudattaminen millään tavalla parantaisi yrittäjän ja henkilökunnan välist' yhteistoimintaa tai toisi henkilökunnalle jotain sellaista parannusta, mitä ei ilman lakia olisi olemassa.
Tässä ei iis ole kyse yt-laista, vaan turhan työn lisäämisestä, koska EK halusi heikennyksiä suuryritysten irtisanomissuojaan ja sai ne suostuttuaan ay-liikkeen vaatimukseen päästä yt-lain kautta sisään myös pienyrityksiin.
Tapasi kirjoittaa tajunnanvirtaa kertoo kaiken.
Et osaa kirjoittaa kappaleiksi jotta voisimme ymärtää mitä haluat sanoa.
-kirjoitus kertoo että pidät kokouksista
Kahvin kanssa vai ilman?
Ammattiliitto ei voi mennä millekkään työpaikalle ilman työntekijöiden kutsua. Näin ollen yt-lain uudistus ei haittaa työpaikkoja joissa asiat on kunnossa, vaan niitä joissa asiat eivät ole kunnossa. Vai kuvitteleeko Jaba että kun työpaikan koko on alle 30, niin silloin loppuu työntekijöiden ongelmat?
Yt-lain helpotuikset kelpaavat toki alle 30 yrityksille, velvoitteet eivät,
keskustella johdon kanssa vaan kutsuu AY_aktiivin niin on menettänyt pelin ja pian työpaikan.
-näin oli entisaikaan
Sinunlaisesi fasistiset "työnantajat" pilaa koko
työpaikkojen ilmapiirin. Kirjoituksesi lisää vaan lakkovalmisteluja ja vastarintaa työntekijöiden puolella. Olen ollut neljän työnantajan palveluksessa yhteensä noin 40 vuotta. Lähes kaikki Suomen suurimpia alallani. Mutta en ole näiden yhtiöiden johdossa tavannut kuin yhden yhtä fasistisen johtajan kuin sinä. Koko henkilöstö marssi ulos! Kolme työpäivää riitti, kun omistajat anto "johtajalle" kenkää!
Johtaja oli Suomalainen, mutta yritys erään rahoitusyhtiön, jonka johto teki oikeat johtopäätökset.
Nykymuotoisena. Sillä ei ole mitään vaikutusta irtisanomisiin. Työnantaja laskee, kuinka monta irtisanotaan. Ilmoittaa luvun kaksinkertaisena, kuin mitä tarve on! Sitten YT-palaverissa sanoo todellisen määrän joka lähtee ulos! YT-euvottelut on käyty!!
Tämän tiedän paremmin, kuin YT-sihteeri,Koska olen ollut neljissä YT-neuvotteluissa mukana.
Saneerattu ulos noin 200 henkeä!Eräässä neuvottelussa oli mukana Metalliliiton YT-sihteeri ja työnantajaliiton edustaja paikalla. Jos en olisi tiennyt kuka kukin oli, niin puheet
metallin YT-sihteerillä oli työtekijöiden kannalta
pahempia, kuin työnantajaliiton edustajalla.
TÄMÄ ON TOTTA JOKA SANA!
Niinpä työnantaja on aina oikeassa ja siihen ei ole työntekijällä nokan koputusta? Toivottavasti moni lukee näitä palstoja huomatakseen,että on se ammattiliiton jäsenyyskin jonkinlainen henkivakuutus.Vaikkei täällä varmaan liikukaan kuin eläkkeellä olevia vapaaherroja.
SAK halusi juuri sen mahdollisuuden, että se pääsee yt-lain kautta tilanteeseen, jossa 2800 yrityksen yhteensä 66 000 työntekijää saisivat mahdollisuuden "kutsua" ammattiliittoja apuun opettamaan hgeitä toimimaan, kun yt-laki tulee voimaan.
Nimenomaan tästä on kyse niissäkin yrityksissä, joissa mikään muu ei muutu kuin se, että aiemmin ilman lakia hyvin hoidetun, luontevan yhteistoiminnan tilalle on otettava lakisääteiset muotomääräykset 30 000 euron sakon uhalla.
Voisitko muuten mainita jonkin helpotuksen, jonka yt-laki tuo suhteessa nykytilanteeseen alle 30 työntekijän yrityksille.
Esimerkki kiinnostaisi, koska kukaan muu ei ole tuollaisia puhunut.