Yritetäänkö näillä termeillä peitellä Suomen osallisuutta toiseen maailmansotaan Saksan liittolaisena?
Talvisota oli hävitty ja Saksa oli antanut vuonna 1940 takeet siitä, että kun aloitetaan sota jälleen, niin liittolaisina saamme kaikki takaisin korkojen kera?
Onko "jatkosota"-termi oikea?
Miten siitä mainitaan englanninkielisissä asiakirjoissa? Tai ranskalaisissa ja venäläisissä.
Talvisota oli hävitty ja Saksa oli antanut vuonna 1940 takeet siitä, että kun aloitetaan sota jälleen, niin liittolaisina saamme kaikki takaisin korkojen kera?
Onko "jatkosota"-termi oikea?
Miten siitä mainitaan englanninkielisissä asiakirjoissa? Tai ranskalaisissa ja venäläisissä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä on, se kuvaa sodan luonnetta oikein ja tarkkaan.
Toteat sen itsekkin sanomalla, "että kun aloitetaan sota jälleen, niin liittolaisina saamme kaikki takaisin korkojen kera?".
Eli tuossa lauseessa liität sodat toisiinsa, jolloin jälkimmäinen on ensimmäisen jatko. Siitä nimi jatkosota.
Jatkosota olisi syttynyt ilman Suomen ja Saksan aseveliliittoakin:
Välirauha 1940 oli jatkuvan painostuksen aikaa, mikä talvisodan kanssa loi uuden perustan jatkosodalle. NL oli epäonnistunut tavoittessaan vallata Suomi talvisodassa. Molotovhan vaati Hitleriltä lupaa ratkaista "Suomen kysymys" Suomen sota oli oikeutettua puolsutussotaa siihen asti, kun vanhaa rajaa lähdettiin ylittämänn.
Stalin oli vakuuttanut suomalaisille 1939 ymmärtävänsä hyvin, että suomalaiset haluavat pysyä puolueettomina, mutta suurvallat eivät tule sitä sallimaan. Saksalaisille Petsamon nikkeli oli tärkeämpää kuin suomalaisten, ”alemman rodun”, kohtalo. Tuossa tilanteessa suomalaisten oli otettava huomioon myös se, että Saksa miehittäisi Suomen nikkelin vuoksi, jos Suomi jäisi passiiviseksi (kuten se suunnitteli tekevänsä vielä -44 operaatioilla Tanne Ost ja Tanne West).
Suomi oli maailmansodan pyörteissä valintatilanteessa, jossa sen oli valittava kahdesta pahasta pienempi. Jälkeenpäin voi vilpittömästi sanoa, että valinta oli oikea.
Kyllä jatkostota-termiä voi käyttää. On vain syytä muistta, että kyseessä oli jatko 1918 kesken jääneelle projektille Suur-Suomen luomisesta. Tuolloinhan Hessenin prinssi, "Suomen ja Karjalan kuningas" Väinö I joutui luopumaan vallastaan, kun Saksan tulloiset rauhaanpakottamistoimet ajautuivat karille.
Hommaa koetettiin sitten uudemman kerran jatkosodassa, jonka nimenomaan ilmoitettiin olevan "vapaussodan" jatkoa ja sen loppunäytös.
Ehkäpä se olikin.
Olkoon sodan nimi jatkosota kun se on niin vakiintunut nimitys vaikka se ei kaikille kelpaa koska 1940 allekirjoitettiin talvisodan rauha ilman reunaehtoja.
Väitän että välirauhan aikana NL:n ns. painostuksen vakavuutta on tarkoituksella liioiteltu, jos tilannetta tarkastelee mitä mullistuksia tapahtui 40-41 Euroopan kartalla. Tiedettiinköhän Suomessa että Petsamon nikkeli NL:lle luovutusta oli vaatinut Iso-Britannia ,ettei se joudu Saksan haltuun. Suomen tiedotusvälineitä tarkkailtiin sen varalta että ne sanoisivat jotain kielteistä Saksasta ,tallöin oli ilmestyminen vaarassa.
Halkopinojen poltollakaan ei ollut NL:n kytkentää.
Suomea "suojasi" välirauhan aikana Saksan hyökkäykseltä se että kuuluttiin NL:n etupiiriin.
Mitä olisi vaikuttanut operaatio Barbarossaan jos Saksa olisi joutunut valloittamaan Suomen ,sehan olisi vaatinut vähintään 20 divisioonaa kuukausien ajaksi. Sen lisäksi Suomen armeija ei olisi ollut NL:toon hyökkäämässä.
Tämä olisi tehnyt sen että Leningradia ei olisi piiritetty ja Punalaivasto toimisi Itämerellä.
Suomen hallituksen päätös ryhtyä operaatio Barbarossaan oli laiton sillä se olisi vaatinut päätöksen eduskunnassa. Ainoa laillinen tapa toimia olisi ollut pysyä puoluettomana samaan tapaan kuin ennen talvisotaa ,olihan NL:n asema 40-41 paljon epäedullismpi.