Painajainen elm streetillä

Ehdottomasti ykkönen! Myös viimeinen eli New Nightmare on hyvä. Loput onkin sitte (kakkos-osaa lukuunottamatta) liian koomillisia.

ensimmäinen on tietenkin ensimmäinen (no höh!) ja siihen vertailu on epäsuotuisaa muiden osien kannalta. joten otetaan kiusattavaksi vain jatko-osat.

jatko-osista onnistuneimpina pidän osia kolme, neljä ja seitsemän.
kolmosessa pidin hölmönä ajatusta niistä pirun unisotilaista, mutta elokuvan tapahtumien sijainti oli hyvällä mallilla. sairaalamiljöö antoi hyvän pohjan tehdä niistä unioireista sopivan mystisiä ja raja toden että unen välillä saatiin siirettyä tarpeeksi kaukaisuuteen.
ja onhan kolmosessa se coolein freddytemppu, eli marionetti.

nelosen loisteliain idea oli freddyn vieminen täysillä onlinerfantasiaan. tässä vaiheessa alkoi elm street-sarja olla jo hieman huvittava ja nelosessa se tunnuttiin tajuavan aika onnistuneesti. jos kerran freddysta halutaan tehdä "hauska" ja halutaan hyödyntää efektejä, niinpä tehdään se mahdollisuuksien rajoissa niin rehvakkaasti kuin voidaan.

seiska oli tietenkin se cravenin innostus postmoderniin kauhuun. freddyn tuomista "todellisuuteenhan" hyödynnettiin ja toisessa ja kuudennessa osassa, että sen suhteen seitsemäs liikkui jo suht' turvallisilla vesillä. mutta seitsemännen osan toimiva idea oli sen eräänlainen making of-idea, jossa samanaikaisesti tehtiin elokuvaa kun sitä elettiin. tietenkin tämä aiheuttaa vähän sellaisen ajatuksen, että new nightmare on enemmänkin spin off kuin varsinaista jatkumoa. ja new nightmare toimiikin parhaiten, kun ajattelee olevan elm street-sarjan toinen osa.

sarjan huonoin lenkki on selkeästi kuudes osa. elokuvassa koetettiin liikaa uudisajatella (3d, cameot ja juuri tämä freddyn tappo tosielämässä.) että kuudes osa näiden kaikkien osoen vuoksi tuntuikin enemmän joukolta irrallisia segmentteja kuin ehyeltä tarinalta.

kakkososa kärsi eniten siitä, että siinä koetettiin jo liian aikaisin rikkoa ensimmäisessä osassa luodut säännöt. välilä olikin sekavaa, että onko freddy olemassa vain unissa, vaiko todellisuudessa. hyvänä ideana kakkosessa oli homoeroottinen sivujuonne, jota ei taatusti silloin ymmärretty yhtä onnistuneesti kuin nykyisin. siinähän se on: a nightmare on brokeback mountain

viides osa oli jo huonoissa kantimissa siitä syystä, että edellä oli jo tarinallisesti onnistunein ensimmäinen osa ja sarjan efektiextravaganza, eli nelonen. joten miten ylittää samalla pohjatarinalla ainakin se efektimyllytys? no, tehdään sarjan askeettisin osa. idea kiva,,, mutta jo mieliin juurrutettu visuaalisten efektien tulva aiheuttaa sen, että vitonen näyttää edelleenkin vain halvalta ja kiireessä tehdyltä.

freddy vs. jason onkin taas vain sitä bride of chuckyn synnyttämää komediayritelmää jossa vain sattuu puujalkavitsien lomassa lentämään suolisto

sitten on vielä tietenkin tv-sarja freddyn painajaiset. tässähän freddyn rooli oli vain esitellä jakson aihe ja lopussa aina veistää jokin kehno vitsi jakson sisällöstä. ajatelkaa esimerkiksi sarjoja alfred hitchcock esittää ja tales from the crypt. samaa kauraa. niitä freedyn painajaiset-jaksoja saattaa vielä löytää videovuokraamoista kasettimuodossa, mutta elm streetia niistä ei löydä

kyllä kaikki menee kunhan freddy on kuvioissa.. on ehkäpä valkokankaan seksikkäin mies, ah! mutta totta on että elm street 6 oli kyllä, no jooo.. sen olis voinu jättää tekemättä! ykkönen on ykkönen ja seiska hyvä kopio lisämausteineen.