Kum Jumala kerran tuntuu sallivan myös joukkoitsemurhatkin, niin mitä luulette, että näille kavereille oikein tapahtuu?
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2006/11/483436
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2006/11/483436
Vastaukset 19
Vanhimmat
Jumala sallii koska Jumala on antanut ihmiselle vapauden tehdä valintoja ja vapauden toimia valintojensa mukaan.Itsemurha on se viimeinen synti minkä ihminen voi tehdä, sitä kun ei enää voi katua.
Ei pidä soimata liikaa niitä epätoivoisia sieluja, jotka ovat itsemurhaan ajautuneet. Emme voi tietää tarkalleen, mitä he ovat käyneet läpi elämässään. Joskus voimat vain pettävät kesken kaiken. Elämä ei ole aina helppoa.
Jos vain sokeasti tuomitsemme kaikki, eikö se tee meistä kaikkitietäviä.. Tässä suhteessa herää epäilys.
No, teknisesti ottaenhan itsemurha on AINA synti, ja absoluuttinen sellainen, koska sen jälkeen ei enää voi pyytää synejään anteeksi. Raamatun mukaanhan Jeesus on sovittanut KAIKKI synnit, mutta jos tekee itsarin, niin silloin niitä ei enää voi pyytää anteeksi(koska näin voi tehdä vain sidottuna ihmisruumiiseen)
Tässä herää kysymys Jumalan luonteesta. Eli jos Jumala on sama kuin karma, itsemurha ei MISSÄÄN TAPAUKSESSA ole oikeutettu, koska kaikki(esim vammaiset)saavat AINA ansionsa mukaan! Tällöin esim heidän maanpäälliset kottelemuksensa ovat sidottuina joihinkin heidän aiempiin tekoihinsa(Esim Hitler pakotettiin syntymään uudelleen maan päälle syrjittynä vähemmistönä, kuten esin mustana Etelä-Afrikassa.) Tämän ideologian mukaan syntyminen hyvään ja menestyvään keskiluokan perheeseen on palkkio aiemmassa elämässä tehdystä hyvästä jne jne.
Jos sen sijaan Jumala ei ole karma(tämä on muuten tyystin Kristinuskon perusperiaatteiden vastaist!)niin silloin kärsimyksellä on joku syvempi syy, kuten esim se, että etsisimme Jumalaa. Mitä taas itse itsariin tulee, niin se on TOSI monimutkainen juttu! Osa ihmisistä onnistuu itsarissa heti ensimmäisellä koetuksella suhteellisen kivuttomasti, osa sieluista yksinkertaisesti PAKOTETAAN takaisin omaan ruumiiseensa, ja toiset saavat sitten taas räjäyttää mukanaan vaikka kokonaisia kaupunkeja. Se, miksi näin tehdään, on minulle täysi mysteeri, mutta olen saanut sellaisen käsityksen, ettei yläkerran herra yleensä pakota meitä jäämään tänne jos emme halua. Useissa tapauksissa joissa sielu väkisin pakotettiin maan päälle kyse oli vielä lapsesta. Aikuisten ongelmat ovat kuitenkin PALJON PALJON monimutkaisempia, mutta käsitykseni mukaan meidän on pakko joskus palata tänne kokemaan ne jokatapauksessa uudestaan. Silti, PERIAATTEESSA itsari on pahin mahdollinen teko mitä voi tehdä, koska jos siinä onnistuu, niin jälkeenpäin sitä tekoa ei enää voi katua. Näin siis kristillinen teologia menee, ja itsariin syyllistyy yleensä hyvin pieni joukko ihmisiä. Kristinusko on siis ns "enemmistö teologiaa" ja perustuu enemmistön lohduttamiseen. Itsariin syyllistävlle vähemmistölle lohtua ei sen sijaan ole. Näin olen asian käsittänyt, mutta rajakokemukset hieman kyseenalaistavat koko jutun. Olen niistä saanut käsityksen, ettei tämä elämä ole kovin tärkeä lukuunottamatta toiset ihmiset, joita teoillamme mahdollisesti loukkaamme. Jotenkin siihen suuntaan
Yleisesti huomioiden jokainen kuolema on sielun valinta; elämä ei kuitenkaan ole mikään vakio; elämä on suunnitelmia, yrityksiä, onnistumisia ja epäonnistumisia.
Kaikilla ihmisillä ei ole niin vahvaa sielua, että pystyisi puolustautumaan toisten sielujen tahtoa vastaan; tällöin ei sielu saa ihmiselämältä tarvitsemaansa ja valitsee kuoleman.
Maallisen ihmiskehon toiminta vaatii paljon elämän energiaa, koska se on raskasta materiaa.
Jos Jeesus toimi Jumalan sanana antaen meille meidän syntimme anteeksi, miksi Jumala ei sitten niin tekisi?
Karma-teoriasi kuulostaa kovin yksioikoiselta. Mieleen tulee vanhanajan opit: silmä silmästä jne.
Se johtunee siitä, että teoriastasi puuttuu armo/ anteeksianto.
Väitän, että Jumala on rakkaus. Jos minunkaltaiseni heiveröinen aikamatkaaja pystyy osoittamaan hivenen rakkautta ja antamaan anteeksi sen, että veljeni (ei tässä yhteydessä lihallinen) teki itsemurhan, koska ei halunnut elää ja aiheutti samalla monille sukulaisilleen ja ystäville surun ja syyllisyyden tuntemuksia. Miksei silloin Jumala - tuo kaikkein ylevin ja kärsivällisin rakkauden ruhtinas - voisi antaa anteeksi sitä, että yksi hänen lapsistaan päätyi valitsemaan kuoleman?
Uskon myös henkilökohtaisen (subjektiivinen) ja jumalallisen (objektiivinen) tahdon olemassaoloon, joista ensimmäisellä on mahdollisuus valita jälkimmäinen ja toimia näin sanansaattajan ominaisuudessa. Kuitenkin niin, että valinnan vapaus säilyy.
Fyysisen todellisuuden kannalta karman laki ei ole ihan tuulesta temmattu juttu, koska syy-seuraussuhdehan on erittäin looginen. Kuitenkin suhteessaan Jumalaan vanki voi saada syntinsä anteeksi siinä silmänräpäyksessä, jona hän syntejään vilpittömästi katuu, vaikka fyysisessä maailmassa tuomio jatkuisikin vielä seuraavat 20 vuotta.
enemmänkin niin, että elämä on valinta? Kaikkienhan on joskus kuoltava jokatapauksessa. Esim syöpää sairastaminen ei ole synti, mutta itsemurha on!
Itse asiassa, ei. Jotta voisit ymmärtää kuoleman olemusta, niin täytyisi ensiksi ymmärtää elämän olemus; kuinka elämä on ikuista.
voi pyytää etukäteen anteeksi sitä itsemurhaa?
Moni itsemurhan tehnythän on voinut sanoa viimeisinä sanoinaan "Rakas Taivaan Isä, minä en jaksa enää, anna minulle anteeksi". Tämä on mahdollista.
Olen samaa mieltä. On olemassa Jumalan Armo. Hän voi vielä kuoleman jälkeen armahtaa itsemurhankin tehneen, koska näkee, miten raskas ja vaikea tämän henkilön elämä on ollut. Varsinkin, jos itsemurhaan päätyneen maallinen elämä on ollut esim. toisten ihmisten pahuudesta johtuvaa, eikä hän ole enää jaksanut taistella näitä hirveitä ihmisiä/kiusaajia vastaan. En usko, että kukaan huvikseen itsemurhaan päätyy.
...itsemurhaa. Ei siinä muilla ole sanomista, varskinkaan millään näkymättömillä ukoilla eli jumalilla.
Kyllä itsemurhassa Jumalalla on sanansa sanottavana. Jumala on elämän ja kuoleman Herra. Hän antaa ja Hän ottaa. Vain Jumala päättää kenen itsemurha onnistuu ja kenen ei. Täällä maailman elossa EI MIKÄÄN ole viime kädessä omissa käsissä, EI MIKÄÄN. Kysytäänkö sinulta; haluatko syövän? Jos vastaat en halua, niin silti se voi tulla. Jos kysytään; haluatko kuolla? Vastaat joko "kyllä" tai "ei", mutta siltikään et voi ikinä olla 100%:n varma kuoletko itsemurhankaan kautta. Nekin kun epäonnistuvat toisinaan- ja sanopa kenen tahdosta? Jumalan tahdosta.
Ei mikään maan pinnalla ole tähän mennessä vakuuttanut, että jumalia olisi muualla kuin uskovaisten mielikuvituksessa.
Miksi on aivan erilaisia uskontoja, joiden uskovaiset ovat aivan varmoja uskontonsa oikeellisuudesta? Kaikki eivät voi olla oikeassa, mutta kaikki voivat olla väärässä.
Sinulle ei siis ole elämässä tapahtunut vielä mitään sellaista niin suurta, mikä olisi AVANNUT SILMÄSI NÄKEMÄÄN, että tämä tapahtuma EI VOI OLLA MUUTA KUIN JUMALAN TEKOJA. Eli sinun elämässäsi ei ole tapahtunut vielä IHMETTÄ.
Rukoilen puolestasi.
En minä nyt niin hourimo ole, että alkaisin epätavallisia tapahtumia selittää jonkun näkymättömän ukon (Jumalan) avulla. Jos jumalia on, niin ne ovat kyllä välinpitämättömiä maapallon ja sen tapahtumien suhteen, se on varmaa.
Mitkä tapahtumat sinun mielestäsi olisivat sellaisia jotka eivät voi olla muuta kuin Jumalan tekoja?
En jaksa kertoa sinulle IHMEESTÄNI. Et uskoisi kuitenkaan. Mutta poiskaan sinä et sitä kokemusta minulta saa. Jumala kyllä järjestää sinulle oman IHMEEN sinun elämäsi aikana. Sinun pitää vain itse huomata se sitten. Ole valppaana. Sitä päivää eikä hetkeä ei voi tietää, jolloin se IHME tapahtuu. Toivottavasti silloin heräät huomaamaan sen.
Ei ole jumalia, eikä tule ihmeitä. Mutta niin moni ihminen on harhojen sumentama sekopää, joka uskoo ominin kuvitelmiinsa, että ei ole syytä uskoakaan muiden kertomuksia.
Minä en mieti heidän kohtaloaan. Se on Jumalan asia.
tapahtuvan mutta ihmiselle on annettu vapaa tahto ja Jumala ei puutu koska ihmisen itse on otettava vastuu teoistaan.