Koska tiedon määrä ei vähene jaettaessa,vaan päinvastoin,haluan antaa hieman tietoa perusopetuksen tilasta tällä hetkellä:
Kunnat raottavat hyvin eri tavalla kukkaroaan, kun on kyse perusopetuksesta.
Perusopetuksen hinnan keskiarvo on noin 5 900 euroa lasta kohden vuodessa.Keskiarvossa ei ole sairaala-ja vammaisopetusta, vaan pelkästään tavallinen perusopetus.
Kun kouluverkko suunnitellaan ja mietitään hyvin, saadaan myös säästöjä aikaan.
Perusopetuksen kustannusten vertailu on monimutkaista.
Isot kaupungit, kuten Helsinki ja Turku, eivät erotu erityisen edullisina.
Isoissa kaupungeissa esim. hallintokulut saattavat olla suuret ja paisuttaa budjettia.
Pienet kunnat, joissa on yksi tai kaksi koulua, pärjäävät pienellä budjetilla.
Esim.Etelä-Pohjanmaalla kaikissa kunnissa koulutetaan lapsia halvalla.Pirkanmaalla valtaosa kunnista opettaa lapsensa keskimääräistä edullisemmin.
Saaristokunnat sekä Lapin pohjoisin kolkka joutuvat maksamaan perusopetuksesta todella paljon.
Koulukuljetukset ja muut järjestelyt maksavat.
Kalleimmalla lapsensa peruskouluttaa Iniö, joka maksaa 13 300 euroa oppilasta kohden vuodessa.
Halvimmat kunnat ovat Jopensuu, Marttila ja Raisio, jotka käyttävät perusopetukseen 4 300 euroa per lapsi.
Iniön kalleus johtuu siitä, että asukkaita saarista ja luodoista koostuvassa pikkukunnassa on vakituisesti n.250, joten koululaisiakin on vähän.
Iniö päätti 4 vuotta sitten perustaa yläkoulun , koska aikaisemmin 13-vuotiaat muuttivat peruskouluun Turkuun, jossa he myös asuivat viikot.
Nyt Iniössä on koulu, jossa on 3 opettajaa ja 17 oppilasta.Oppilasmäärä on nyt lievässä kasvussa, koska muutama perhe on nyt muuttanut Iniöön, koska koulukin on.
Iniössä käy tuntiopettajat Turusta opettamassa englantia ja saksaa, tietotekniikkaa,kotitaloutta sekä fysiikkaa ja kemiaa.
Koulukuljetukset lautoilla saarilta koululle sekä pienempien taksikuljetukset venyttävät myös budjettia.
Ruokailu hoidetaan puolen kilometrin päässä olevalla vanhainkodilla.
Nyt kuitenkin 5.ja 6. luokkalaiset ovat tyytyväisiä, kun saavat asua kotona 15-vuotiaiksi asti.
Halvan budjetin Joensuuussa on asukkaita 58 000.
Alakouluja on 13 ja yläkouluja 5.
Kuntaliitoksen myötä kaupunkiin on liitetty Tuupovaara ja Kiihtelysvaara., ja kaupungin itäisenä rajana on Venäjän raja.
Kouluja on lakkautettu paljon , tuntiopettajia on karsittu, koulukuraattoreja ja-psykologeja on minimimäärä.
Opetusryhmät ovat välillä suuria.Alkuopetuksessa 28 ja 3.ja 6. luokilla 34 oppilasta.
Oppilaaksiottoalueita on kaupungissa vain 4.kouluvirasto ilmoittaa mihin kouluun oppilas menee.
Henkilöstö on tiukoilla, koska ryhmät ovat isot ja niihin mahtuu monenlaisia oppilaita.
Tämä pitkä selostus siksi, että miettisimme mitä seurauksia tulevilla koululakkautuksilla voi olla.
Kerron Helsingin tilanteesta myöhemmin.
Kunnat raottavat hyvin eri tavalla kukkaroaan, kun on kyse perusopetuksesta.
Perusopetuksen hinnan keskiarvo on noin 5 900 euroa lasta kohden vuodessa.Keskiarvossa ei ole sairaala-ja vammaisopetusta, vaan pelkästään tavallinen perusopetus.
Kun kouluverkko suunnitellaan ja mietitään hyvin, saadaan myös säästöjä aikaan.
Perusopetuksen kustannusten vertailu on monimutkaista.
Isot kaupungit, kuten Helsinki ja Turku, eivät erotu erityisen edullisina.
Isoissa kaupungeissa esim. hallintokulut saattavat olla suuret ja paisuttaa budjettia.
Pienet kunnat, joissa on yksi tai kaksi koulua, pärjäävät pienellä budjetilla.
Esim.Etelä-Pohjanmaalla kaikissa kunnissa koulutetaan lapsia halvalla.Pirkanmaalla valtaosa kunnista opettaa lapsensa keskimääräistä edullisemmin.
Saaristokunnat sekä Lapin pohjoisin kolkka joutuvat maksamaan perusopetuksesta todella paljon.
Koulukuljetukset ja muut järjestelyt maksavat.
Kalleimmalla lapsensa peruskouluttaa Iniö, joka maksaa 13 300 euroa oppilasta kohden vuodessa.
Halvimmat kunnat ovat Jopensuu, Marttila ja Raisio, jotka käyttävät perusopetukseen 4 300 euroa per lapsi.
Iniön kalleus johtuu siitä, että asukkaita saarista ja luodoista koostuvassa pikkukunnassa on vakituisesti n.250, joten koululaisiakin on vähän.
Iniö päätti 4 vuotta sitten perustaa yläkoulun , koska aikaisemmin 13-vuotiaat muuttivat peruskouluun Turkuun, jossa he myös asuivat viikot.
Nyt Iniössä on koulu, jossa on 3 opettajaa ja 17 oppilasta.Oppilasmäärä on nyt lievässä kasvussa, koska muutama perhe on nyt muuttanut Iniöön, koska koulukin on.
Iniössä käy tuntiopettajat Turusta opettamassa englantia ja saksaa, tietotekniikkaa,kotitaloutta sekä fysiikkaa ja kemiaa.
Koulukuljetukset lautoilla saarilta koululle sekä pienempien taksikuljetukset venyttävät myös budjettia.
Ruokailu hoidetaan puolen kilometrin päässä olevalla vanhainkodilla.
Nyt kuitenkin 5.ja 6. luokkalaiset ovat tyytyväisiä, kun saavat asua kotona 15-vuotiaiksi asti.
Halvan budjetin Joensuuussa on asukkaita 58 000.
Alakouluja on 13 ja yläkouluja 5.
Kuntaliitoksen myötä kaupunkiin on liitetty Tuupovaara ja Kiihtelysvaara., ja kaupungin itäisenä rajana on Venäjän raja.
Kouluja on lakkautettu paljon , tuntiopettajia on karsittu, koulukuraattoreja ja-psykologeja on minimimäärä.
Opetusryhmät ovat välillä suuria.Alkuopetuksessa 28 ja 3.ja 6. luokilla 34 oppilasta.
Oppilaaksiottoalueita on kaupungissa vain 4.kouluvirasto ilmoittaa mihin kouluun oppilas menee.
Henkilöstö on tiukoilla, koska ryhmät ovat isot ja niihin mahtuu monenlaisia oppilaita.
Tämä pitkä selostus siksi, että miettisimme mitä seurauksia tulevilla koululakkautuksilla voi olla.
Kerron Helsingin tilanteesta myöhemmin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yhdessä virallisten emäntien yhteisen tyylivirtauksen mukaan ottavat lapsensa pois kyläkouluista -ja muuttavat kirkonkylille ja kaupunkeihin.-Olisi ilkeä maalaisen leima otsassa,jos jäisi.Ei huvita asua maalla,koska taajamassa on helpompaa köllähtää ravintolaillan
jälkeen sohvalle...Mutta taloista saatavat kiinnostavat kovasti-ja riitely lasten hoitamisesta.Miesten kun pitäisi pystyä hoitamaan
lapset,että emännät ja morsmaikut pääsisivät viihteelle...
Naapurin emäntä kävi panettamassa itseään vähän kaikilla kaksjalkaisilla.
Isännälle sai muka kaksi omaa lasta, mutta se kolmas kun olikin värivikainen, niin..
Lähdettiin käräjille, muttei mitään auttanut kun avioliitossa tehdyt lapset ovat kuulemma automaatisesti isän?
Biologialla ei kuulemma olisi mitään tekemistä asiantilan kanssa?
Sisuuntuneena ukko otti ja hakkautti metsät, möi metsänpohjat jonnekkin.Peltonsa ja koneensa mäi naapurikunnan isotilalliselle.
Navetta tyhjäksi, talo nurin pillarilla ja isäntä lähti...
Jäihän sitä emännälle selittelemistä ja miljoonavelat niskaan.
Isäntä tempaisi toissajoulun välipäivinä- otti ja hävisi.
Kyllähän Tippavaaran emäntä saakin hukkaviivaansa kaupata ihan tosissaan hankkiakseen edes ruokaa mukuloilleen.
Niin se isännän korvaus - noin kunnon lottovoiton verran. eli 2 - 3 miljoonaa nykyrahaa...
Tropiikissa on kuulemma mukavaa...
Nyt, kun on isänpäivä, niin kirjoitanpa teille kuinka vuonna-54 neuvottiin isiä valtion äitiysavustuspakkauksen mukana olleessa ohjekirjassa:
Koti,jossa lapsi omistaa isän ja saa elää ja kehittyä isän lähettyvillä, merkitsee lapselle suurarvoista kasvatuksellista tukea.Mutta pelkkä isän olemassaolo ei riitä.
-Isän tulee myös osallistua lapsen hoitoon ja leikkeihin sekä jokapäiväisessä elämässä esiintyvien pulmakysymysten ratkaisuun.
Vasta näin hän antaa parhaan panoksen lapsensa kehitykselle.
Ja sitä mukaa kun perhe kasvaa, tarvitaan yhä enenevässä määrässä mukanaoloa perhepiirissä
-isä ei saa paeta, eikä häntä saa jättää lasten ja kodin maailmalle vieraaksi.
Hän ei saa olla mikään "vieras setä", vaan lasten " ikioma" isä.
Suuri on lastaan vaalivan äidin onni, mutta suuri on myöskin isän ilo, milloin hän todella osallistuu lapsen vaalintaan.
laskelmissa aseteta mitään ylärajoja, mikä on kannattavaa ja mikä täysin älyvapaata?
"Kalleimmalla lapsensa peruskouluttaa Iniö, joka maksaa 13 300 euroa oppilasta kohden vuodessa. "
Vai sallitaanko korkeat (kohtuuttomat) kustannukset näissä tapauksissa vain sen takia, että kyseessä on ruotsinkielinen kunta? (Jonka koulun kotisivut on vain ruotsiksi)
Uskon, että jos kyseessä olisi suomenkielisten koulu, se olisi lakkautettavien listalla alta aikayksikön.
http://www.inio.fi/fi_index.htm
Samaa hölmöyttä päättäjiltämme kuin se, että YLEn budjetista ohjataan jopa 30% kielivähemmistölle, jonka osuus väestöstä on n.5%. Yhden ruotsinkielisen ohjelmatunnin teko on huomattavasti kalliimpaa kuin suomenkielisen ohjelman teko. Mihin logiikkaan tämä perustuu? Järjelliseksi sen tekee vain ajatus, että päättäjiltämme puuttuu kyky ajatella tai he ovat lammasmaisuudessaan mennen tullen ruotsinkielisten vietävissä. Ja veronmaksajat maksavat!