Julkinen sektori antaa sadoille tuhansille naisille tuloja, ilman että nämä tuottavat lisäarvoa yhteiskunnalle. Monimutkainen ja päällekkäinen sosiaaliturvajärjästelmä työllistää satoja tuhansia naisia julkiselle sektorille, ilman mitään takeita siitä että heidän palkkansa olisi suhteessa tuotettuun hyötyyn.
Tosiasiassa julkista sektoria arvokkaampaa työtä tekevät putkimiehet, kirvesmiehet jne.
Siirtyminen kohti yhtä perusvaa (sosiaalitoimistot, opintotukitoimistot, KELA ja eläketurva kaikki kelan maksettaviksi ja soskujen tätit oikeisiin töihin)
Terveydenhuollon yksityistäminen (=siirtyminen sairausvakuutus järjästelmään)
jne
Korkea koulutus ei takaa parempaa palkkaa
Julkaistu 12.11.2006
Lyhyemmän koulutuksen suorittanut hyötyy taloudellisesti siitä, että pääsee aiemmin työelämään.
Putkimies tienaa huomattavasti enemmän kuin moni korkeammin koulutettu, todetaan Helsingin Sanomien tekemissä laskelmissa. Laskelmissa olivat museoamanuenssin, sairaanhoitajan, insinöörin, putkimiehen, lakimiehen ja lääkärin kokonaisansiot 35 vuoden jaksolla.
Parikymppisenä työn teon aloittanut putkimies ehtii tienata muiden opiskellessa. Lakimies saavuttaa putkimiehen kokonaisansioissa noin 13 vuoden työuran jälkeen. Kuuden vuoden akateemisen koulutuksen hankkiva museoamanuenssi ei saavuta putkimiehen tuloja lainkaan, koska vuositulot jäävät koko ajan pienemmäksi.
Lehden haastattelema Etlan tutkimusjohtaja Rita Asplund myöntää, että ammattikoulun käyneet ovat kirineet palkoissa kiinni akateemisesti kouluttautuneita. Erityisesti miesten kädentaidot ovat nyt arvossaan.
Asplund tosin huomauttaa, että saman koulutuksen saaneet tienaavat nykyään hyvin eri tavalla. Palkkahaitari on jatkuvasti leventynyt.
(MTV3-STT)
Tosiasiassa julkista sektoria arvokkaampaa työtä tekevät putkimiehet, kirvesmiehet jne.
Siirtyminen kohti yhtä perusvaa (sosiaalitoimistot, opintotukitoimistot, KELA ja eläketurva kaikki kelan maksettaviksi ja soskujen tätit oikeisiin töihin)
Terveydenhuollon yksityistäminen (=siirtyminen sairausvakuutus järjästelmään)
jne
Korkea koulutus ei takaa parempaa palkkaa
Julkaistu 12.11.2006
Lyhyemmän koulutuksen suorittanut hyötyy taloudellisesti siitä, että pääsee aiemmin työelämään.
Putkimies tienaa huomattavasti enemmän kuin moni korkeammin koulutettu, todetaan Helsingin Sanomien tekemissä laskelmissa. Laskelmissa olivat museoamanuenssin, sairaanhoitajan, insinöörin, putkimiehen, lakimiehen ja lääkärin kokonaisansiot 35 vuoden jaksolla.
Parikymppisenä työn teon aloittanut putkimies ehtii tienata muiden opiskellessa. Lakimies saavuttaa putkimiehen kokonaisansioissa noin 13 vuoden työuran jälkeen. Kuuden vuoden akateemisen koulutuksen hankkiva museoamanuenssi ei saavuta putkimiehen tuloja lainkaan, koska vuositulot jäävät koko ajan pienemmäksi.
Lehden haastattelema Etlan tutkimusjohtaja Rita Asplund myöntää, että ammattikoulun käyneet ovat kirineet palkoissa kiinni akateemisesti kouluttautuneita. Erityisesti miesten kädentaidot ovat nyt arvossaan.
Asplund tosin huomauttaa, että saman koulutuksen saaneet tienaavat nykyään hyvin eri tavalla. Palkkahaitari on jatkuvasti leventynyt.
(MTV3-STT)
Vastaukset 3
Vanhimmat
olen töissä semmoisessa firmassa jossa ei makseta lähellekään sitä mitä alan keskiarvopalkka olisi.
Onhan kaikkien palkansaajien keskiarvopalkkakin yli 2000 euroa mutta ei meikäläinen näe semmoisia rahoja vaikka teollisuudessa ainakin mielikuvamarkkinoinnin mukaan maksetaan hyviä palkkoja, todellisuus on ollut kyllä täyspettymys...
Jos keskipalkka on 2000 euroa niin tottakai jossain on oltava paikkoja joissa ansaitsee vähemmän - ja jossain taas enemmän. Sitähän keskiarvo juuri on.
Palkkoja vertailtaessa pitäisi myös muistaa, että palkan lisäksi myös tehty työaika on tärkeä. Mieluummin tienaa 2000 euroa 37,5 tunnin työajalla kuin 2000 euroa 45 tunnin työajalla. Lisäksi arvokasta on sekin ettei työasioita tarvitse murehtia kotona eikä öisin.
Tuossa laskelmassa unohdetaan täysin, että opiskellessaan nuo muut käyvät myös töissä. Itselläni on kaksi tutkintoa ja koko 9 vuotta kestäneiden opiskelujen ajan olin töissä. Kesällä tietenkin vielä tutkintoihin liittyvissä harjoittelupaikoissa. Opiskeluajan vuosipalkka oli joka vuosi jossain 120000mk / 18000-25000e tuntumassa. Pääomatulot sitten erikseen ja opintotuetkin voi sijoittaa, maksaa sitten takaisin. HS:n Laskelma on täysin keinotekoinen ja propagandaa, mutta tietysti toiselle sopii toinen ammatti paremmin. Ei sitä täysin rahan takia kannata ammattiaan valita.