Net Effect Oy on tehnyt Helsingin opetusviraston ja kaupungin talous-ja suunnittelukeskuksen toimeksiannosta ehdotuksen koulu-ja oppilasverkoston kehittämistarpeista.
Selvitys koskee perusopetusta, nuorten lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta järjestäviä kaupungin kouluja ja oppilaitoksia, yksityisiä sopimuskouluja sekä soveltuvin osin muita kaupungin alueella toimivia kouluja ja oppilaitoksia.
Selvityksen tavoitteena on suomen-ja ruotsinkielisten koulu-ja opplaitosverkoston kehittäminen ja tarkistaminen siten, että olemassa olevien tilojen käyttö saadaan optimoitua koko kaupungin kannalta nykyistä paremmin ja että tilakustannukset voidaan sopeuttaa oppilas-ja opiskelijamäärien muutosta vastaavasti.
Helsingin kaupunki on määritellyt alla olevat koulutuspoliittiset tavoitteet ja reunaehdot, joita noudatetaan koulu-ja oppilasverkoston kehittämistoiminnassa:
Peruskoulun koulutuspoliittiset tavoitteet:
Yhtenäinen perusopetus tarjotaan kaikille helsinkiläisille peruskouluikäisille omalla lähialueella.
-Koko kaupunkia palvelevat erikoiskoulut, erityiskoulut ja ruotsinkielinen luokkamuotoinen erityisopetus ovat poikkeus lähikouluperiaatteeseen.
-huolehditaan opetuksellisesta yhtenäisyydestä 1-9 -luokilla
-Yhtenäistetään ja laajennetaan oppilaaksiottoalueita.
-muodostetaan mahdollisuuksien mukaan hallinnollisesti yhtenäisiä peruskouluja(luokat 1-9).
Alueellinen tasapuolisuus toteutuu koulutuspalveluissa ja tiloissa.
-Huolehditaan koulurakentamisesta uusilla asuinalueilla ja luovutaan ylimääräisistä koulutiloista.
-Soveltuvuuskoulujen ja vieraskielisen opetuksen tarjonta on kaikkien kaupungin oppilaiden käytettävissä; verkostoja ei laajenneta.
Perusastetta koskevat reunaehdot:
-Aamu-ja iltapäivätoiminnalle ei varata erillisiä tiloja.
-Perusasteella vieraskuntalaisten toissijainen oppilaaksiotto ei edellytä lisäresursointia tiloissa.
Oppilasmäärät ja tilakustannus:
-Suomenkielisen perusopetuksen kokonaiskapasiteetti on 48 862 oppilaspaikkaa.(luvuista puuttuvat pääsääntöisesti koko kaupunkia palvelevat erikoiskoulut ja erityiskoulut).
-Suomenkielisen perusopetuksen tilakustannukset ovat yhteensä 72 251 299 euroa vuodessa.(luvuista puuttuvat pääsääntöisesti koko kaupunkia palvelevat erikoiskoulut ja erityiskoulut).
-Tällä hetkellä (2005-2006 alussa) Helsingissä on kaikkiaan 49 759 peruskoulun oppilasta.
Väestöennusteiden mukaisesti peruskouluikäisten määrä vähenee Helsingissä vuoteen 2010 mennessä 4 485 oppilasta, joka on n.9% nykyisestä oppilasmäärästä.
Vuoteen 2015 mennessä peruskouluikäisten määrä vähenee 8 361oppilasta, joka on n. 17% nykyisestä oppilasmäärästä.
Edellisestä johtuen on tehty kehittämisehdotus:
Koko suomenkielisen perusopetuksen kouluverkostossa on tarpeita vähentää koulutiloja 17-20 keskikokoisen koulun verran.
Kehittämisehdotukset vähentävät tiloja suomenkielisen perusopetuksen kouluverkostossa vuosien 2008-2010 aikana yhteensä 6 204 oppilaspaikan verran, joka tarkoittaa n. 16-20 keskikokoista koulua.
Lisäksi ehdotetaan luovuttavaksi suurimmasta osasta väliaikaisia tiloja ja osasta suunnitteilla olevia koulurakennuksia.
Vapautuvista peusopetuksen tiloista annetaan yhteensä 931 oppilaspaikan verran lukiokoulutuksen(705 oppilaspaikkaa) ja ruotsinkielisen opetustoimen (226 oppilaspaikkaa) käyttöön.
Vuodesta 2011 lähtien ehdotusten mukaiset tilakustannussäästöt ovat suomenkielisessä perusopetuksessa yhteensä 9 943 052 euroa vuodessa.
Erityisopetuksen osalta on tarpeita lisätä kapasiteettia Läntisessä. Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä.Erityisluokkia siirretään näihin suurpiireihin Eteläisestä ja Keskisestä suurpiiristä.
Erityisopetuksen suhteellinen osuusperusopetuksessa kasvaa jatkuvasti.
Myös yksityisten sopimuskoulujen kuuluu hoitaa velvollisuutensa erityisopetuksessa.
Kehittämisehdotuksiin sisältyy sellaisia yhdistettäviä ja lakkautettavia kouluja, joissa on soveltuvuuskoe-ja kielikylpyluokkia.Pääsääntöisesti edellä mainitut uokat siirtyvät mukana, jos koulu yhdistetään osaksi toista koulua.Sellaisissa tapauksissa, kun ko.koulun oppilaat siirretään useisiin muihin kouluihin, valitaan joku näistä kohdekouluista, jonne soveltuvuuskoe-tai kielikylpyluokka siirretään.
Melkoinen sillisalaatti;vai mitä?
Täytyy myös muistaa, että puhutaan siis kaupungin sisäisistä vuokrista.
Kaikille tyhjäksi jääville koulutiloille ei löydy käyttöä, joten ongelma siirtyy vain kiinteistövirastolle.
Selvitys koskee perusopetusta, nuorten lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta järjestäviä kaupungin kouluja ja oppilaitoksia, yksityisiä sopimuskouluja sekä soveltuvin osin muita kaupungin alueella toimivia kouluja ja oppilaitoksia.
Selvityksen tavoitteena on suomen-ja ruotsinkielisten koulu-ja opplaitosverkoston kehittäminen ja tarkistaminen siten, että olemassa olevien tilojen käyttö saadaan optimoitua koko kaupungin kannalta nykyistä paremmin ja että tilakustannukset voidaan sopeuttaa oppilas-ja opiskelijamäärien muutosta vastaavasti.
Helsingin kaupunki on määritellyt alla olevat koulutuspoliittiset tavoitteet ja reunaehdot, joita noudatetaan koulu-ja oppilasverkoston kehittämistoiminnassa:
Peruskoulun koulutuspoliittiset tavoitteet:
Yhtenäinen perusopetus tarjotaan kaikille helsinkiläisille peruskouluikäisille omalla lähialueella.
-Koko kaupunkia palvelevat erikoiskoulut, erityiskoulut ja ruotsinkielinen luokkamuotoinen erityisopetus ovat poikkeus lähikouluperiaatteeseen.
-huolehditaan opetuksellisesta yhtenäisyydestä 1-9 -luokilla
-Yhtenäistetään ja laajennetaan oppilaaksiottoalueita.
-muodostetaan mahdollisuuksien mukaan hallinnollisesti yhtenäisiä peruskouluja(luokat 1-9).
Alueellinen tasapuolisuus toteutuu koulutuspalveluissa ja tiloissa.
-Huolehditaan koulurakentamisesta uusilla asuinalueilla ja luovutaan ylimääräisistä koulutiloista.
-Soveltuvuuskoulujen ja vieraskielisen opetuksen tarjonta on kaikkien kaupungin oppilaiden käytettävissä; verkostoja ei laajenneta.
Perusastetta koskevat reunaehdot:
-Aamu-ja iltapäivätoiminnalle ei varata erillisiä tiloja.
-Perusasteella vieraskuntalaisten toissijainen oppilaaksiotto ei edellytä lisäresursointia tiloissa.
Oppilasmäärät ja tilakustannus:
-Suomenkielisen perusopetuksen kokonaiskapasiteetti on 48 862 oppilaspaikkaa.(luvuista puuttuvat pääsääntöisesti koko kaupunkia palvelevat erikoiskoulut ja erityiskoulut).
-Suomenkielisen perusopetuksen tilakustannukset ovat yhteensä 72 251 299 euroa vuodessa.(luvuista puuttuvat pääsääntöisesti koko kaupunkia palvelevat erikoiskoulut ja erityiskoulut).
-Tällä hetkellä (2005-2006 alussa) Helsingissä on kaikkiaan 49 759 peruskoulun oppilasta.
Väestöennusteiden mukaisesti peruskouluikäisten määrä vähenee Helsingissä vuoteen 2010 mennessä 4 485 oppilasta, joka on n.9% nykyisestä oppilasmäärästä.
Vuoteen 2015 mennessä peruskouluikäisten määrä vähenee 8 361oppilasta, joka on n. 17% nykyisestä oppilasmäärästä.
Edellisestä johtuen on tehty kehittämisehdotus:
Koko suomenkielisen perusopetuksen kouluverkostossa on tarpeita vähentää koulutiloja 17-20 keskikokoisen koulun verran.
Kehittämisehdotukset vähentävät tiloja suomenkielisen perusopetuksen kouluverkostossa vuosien 2008-2010 aikana yhteensä 6 204 oppilaspaikan verran, joka tarkoittaa n. 16-20 keskikokoista koulua.
Lisäksi ehdotetaan luovuttavaksi suurimmasta osasta väliaikaisia tiloja ja osasta suunnitteilla olevia koulurakennuksia.
Vapautuvista peusopetuksen tiloista annetaan yhteensä 931 oppilaspaikan verran lukiokoulutuksen(705 oppilaspaikkaa) ja ruotsinkielisen opetustoimen (226 oppilaspaikkaa) käyttöön.
Vuodesta 2011 lähtien ehdotusten mukaiset tilakustannussäästöt ovat suomenkielisessä perusopetuksessa yhteensä 9 943 052 euroa vuodessa.
Erityisopetuksen osalta on tarpeita lisätä kapasiteettia Läntisessä. Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä.Erityisluokkia siirretään näihin suurpiireihin Eteläisestä ja Keskisestä suurpiiristä.
Erityisopetuksen suhteellinen osuusperusopetuksessa kasvaa jatkuvasti.
Myös yksityisten sopimuskoulujen kuuluu hoitaa velvollisuutensa erityisopetuksessa.
Kehittämisehdotuksiin sisältyy sellaisia yhdistettäviä ja lakkautettavia kouluja, joissa on soveltuvuuskoe-ja kielikylpyluokkia.Pääsääntöisesti edellä mainitut uokat siirtyvät mukana, jos koulu yhdistetään osaksi toista koulua.Sellaisissa tapauksissa, kun ko.koulun oppilaat siirretään useisiin muihin kouluihin, valitaan joku näistä kohdekouluista, jonne soveltuvuuskoe-tai kielikylpyluokka siirretään.
Melkoinen sillisalaatti;vai mitä?
Täytyy myös muistaa, että puhutaan siis kaupungin sisäisistä vuokrista.
Kaikille tyhjäksi jääville koulutiloille ei löydy käyttöä, joten ongelma siirtyy vain kiinteistövirastolle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Opetusvirasto tähdentää,että on parempi säästää koulukiinteistöistä, kuin itse opetuksesta.
Totuus on kuitenkin se, että on kyse nimenomaan opetukseen kajoamisesta,koska ryhmäkoot suurenevat kouluja yhdistelemällä.
Koulujen harvennus tulee johtamaan luokkakokojen suurenemiseen, rauhattomuuden lisääntymiseen ja oppimistuloksien heikkenemiseen.
Kouluavustaja-ja tukiopetusjärjestelmät joutuvat erityisen koville ja oppilashuollon tarve kasvaa.
itseäni kiinnostaa myös kovasti, kuinka toteutuu lupaus käyttää säästyvät kiinteistökulut opetukseen.
Kiinteistökuluhan on todellakin kaupungin omaa sisäistä vuokran perintää.
Myöskin kysyttäessä Konsulttifirman kuluja, vastaus oli, että se maksoi yhden henkilön vuositulojen verran;mutta millaisen henkilön?
Mikään asia ei kuohuta ihmisiä niin paljon, kuin koulusäästöt.
Nyt kaivataan poliittisilta päättäjiltä rohkeutta puolustaa jokaista kansalaista koskevaa oikeutta hyvään ja turvalliseen perusopetukseen.
Hyvää tekstiä,Erja.
Nämä asiat ovat kunnallisten päätöksentekijöiden arvomaailman valintoja.
Punnuksessa on palvelut ja raha.
Usein me haluamme parantaa kaikkia hyviä asioita,esim.luokkakokoja pienennettävä,parempaa vanhusten palveluja tai hoitoa jne.,jne.
Usein nämä samat hyvien asioiden ehdottajat toisaalla vaativat ,ettei kunnan menoja saa lisätä eli veroja ja maksuja korottaa.
Joskus tämä yhtälö tuntuu jakomielitautiselta.
ystävyydellä
ILOINEN VERONMAKSAJA
"Yhtenäinen perusopetus tarjotaan kaikille helsinkiläisille peruskouluikäisille omalla lähialueella."
"Yhtenäistetään ja laajennetaan oppilaaksiottoalueita."
Eli laajennetaan "lähialuetta"?