Aloitan keskustelun lainaamalla runoilija kirjailijota, jotka runoissaan ilmentävät hengen heille ilmoittamia tai innoittamia asioita.
Ensin runo WILLIAM WORDSWORTH:lta
Ode on Intimations of Imortality
Suom. Yrjö Jylhä.
"On syntymämme unhoitusta, unta, Etäällä sielun tähtivaltakunta on ollut, kunnes täällä se kodon sai maan päällä. Ei murtamana vaivan, ei alastonna aivan, vaan kiireellämme rippeet kimmelteestä tulemme Luojan eestä, meit ympäröotsee lapsuusaikain taivas.
Maa meille myöskin varaa riemujaan - tää imettäjä luonnostaan on hellä ja melkein kuin äiti konsanaan se tahtois viihdytellä nyt pokapuoltaan ihmislasta, hän että herkeis kaipaamasta pois loistoon, missä kerran hän asui palatsissa taivaan Herran"
Toinen Hengellinen runo: kirjoittanut ANN LANDERS
Jalanjäljet hiekassa
Eräs mies näki yöllä unen. Unessa hän käveli Jeesuksen kanssa. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyi tapahtumia hänen elämästään. Elämänsä jokaisen vaiheen kohdalla hän näki hiekassa kahdet jalanjäljet; omansa ja Jeesuksen. Kun hänen elämänsä viimeisinkin tapahtuma oli kulkenut hänen silmiensä editse, hän tarkasteli hiekkaan jääneitä jalanjälkiä. Silloin hän huomasi, että hänen elämänsä polulla näkyivät usein vain yhdet jalanjäljet - ja juuri silloin, kun hänellä oli ollut kaikkein vaikeinta elämässään.
Tämä kiusasi häntä, joten hän kysyi asiaa Herralta: "Herra, silloin, kun päätin seurata Sinua, Sinä lupasit kulkea aina kanssani. Mutta nyt näenkin vain yhdet jalanjäljet elämäni vaikeimpien aikojen kohdalla. En ymmärrä, miksi jätit minut juuri silloin, kun olisin tarvinnut sinua eniten?" Herra vastasi:"Rakas lapseni, minä rakastan sinua, enkä voisi koskaan jättää sinua. Yhdet jalanjäljet tarkoittavat, että silloin, kun olit koetusten ja kärsimysten keskellä, minä kannoin sinua."
Vielä kolmas runo, jonka on kirjoittanut CAROL LYNN PEARSON
Kuolemako Kauhea? Oi lapseni ei. Jos tuntisit kauneuden, joka avautuu katseesi tuolla puolen. Sinä rientäisit juosten, juosten ja hypähtäisit avoimin sylin ikuisuuteen.
Mutta, kehno on kypsymätön vehnäsato ja jotta sinä kiihkeästi tarrautuisit maahan ja täyttäisit maallisen kohtalon, minä annoin kuolemalle kauhean naamion.
Ensin runo WILLIAM WORDSWORTH:lta
Ode on Intimations of Imortality
Suom. Yrjö Jylhä.
"On syntymämme unhoitusta, unta, Etäällä sielun tähtivaltakunta on ollut, kunnes täällä se kodon sai maan päällä. Ei murtamana vaivan, ei alastonna aivan, vaan kiireellämme rippeet kimmelteestä tulemme Luojan eestä, meit ympäröotsee lapsuusaikain taivas.
Maa meille myöskin varaa riemujaan - tää imettäjä luonnostaan on hellä ja melkein kuin äiti konsanaan se tahtois viihdytellä nyt pokapuoltaan ihmislasta, hän että herkeis kaipaamasta pois loistoon, missä kerran hän asui palatsissa taivaan Herran"
Toinen Hengellinen runo: kirjoittanut ANN LANDERS
Jalanjäljet hiekassa
Eräs mies näki yöllä unen. Unessa hän käveli Jeesuksen kanssa. Yhtäkkiä taivaalle ilmestyi tapahtumia hänen elämästään. Elämänsä jokaisen vaiheen kohdalla hän näki hiekassa kahdet jalanjäljet; omansa ja Jeesuksen. Kun hänen elämänsä viimeisinkin tapahtuma oli kulkenut hänen silmiensä editse, hän tarkasteli hiekkaan jääneitä jalanjälkiä. Silloin hän huomasi, että hänen elämänsä polulla näkyivät usein vain yhdet jalanjäljet - ja juuri silloin, kun hänellä oli ollut kaikkein vaikeinta elämässään.
Tämä kiusasi häntä, joten hän kysyi asiaa Herralta: "Herra, silloin, kun päätin seurata Sinua, Sinä lupasit kulkea aina kanssani. Mutta nyt näenkin vain yhdet jalanjäljet elämäni vaikeimpien aikojen kohdalla. En ymmärrä, miksi jätit minut juuri silloin, kun olisin tarvinnut sinua eniten?" Herra vastasi:"Rakas lapseni, minä rakastan sinua, enkä voisi koskaan jättää sinua. Yhdet jalanjäljet tarkoittavat, että silloin, kun olit koetusten ja kärsimysten keskellä, minä kannoin sinua."
Vielä kolmas runo, jonka on kirjoittanut CAROL LYNN PEARSON
Kuolemako Kauhea? Oi lapseni ei. Jos tuntisit kauneuden, joka avautuu katseesi tuolla puolen. Sinä rientäisit juosten, juosten ja hypähtäisit avoimin sylin ikuisuuteen.
Mutta, kehno on kypsymätön vehnäsato ja jotta sinä kiihkeästi tarrautuisit maahan ja täyttäisit maallisen kohtalon, minä annoin kuolemalle kauhean naamion.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mielirunojani kaikki...
kun ihania kaikki noi runot!
jalanjälki juttu!! Panee todella miettimään että semmosia ihmiset usein on ne näkee vain sen mitä haluaa. Ajattele jos sepoika olisikin ajatellut että Jumala todella jätti hänet eikä olisi kysynyt.... näin on käynyt monille. Oli ihana tulla kotiin MAP kirkkoon!
todella kovia. Mormonikirkossa on tapana pyrkiä siihen, että homokin menee heteroavioliittoon. Carolin aviomies kertoi vuosien jälkeen olevansa homo ja haluavansa eron.
CLP on vahva nainen.
Kun avioliitto särkyy
Kirjoittanut: Pearsonin ihailija 4.11.2006 klo 20.27
Teille, jotka kamppailette avioliitossa jossa toinen osapuoli on osoittautunut homoksi tai lesboksi. Avioliitto voi särkyä, mutta elämä jatkuu senkin jälkeen.
Runoistaan ja aforismeistaan kuuluisa* mormoni Carol Lynn Pearson on kirjoittanut useita lohduttavia, viisaita teoksia tästä aiheesta. Hän on itse kokenut tämän järkyttävän kohtalon. Hänen miehensä kertoi useiden avioliittovuosien jälkeen, että hän on homo ja halusi erota. Mies kuoli sittemmin AIDSiin.
Pearsonilta on nyt ilmestynyt uusi kirja, josta kerrotaan The Salt Lake Tribunessa
http://www.sltrib.com/faith/ci_4599863
Kirjaa ja asiaa käsitellään myös exmormonien keskustelupalstalla
http://www.exmormon.org/boards/w-agora/download_thread. php?site=exmobb&bn=exmobb_recovery&thread=1162652755
* Kukapa meistäkään ei olisi koskaan nähnyt esimerkiksi korttia, jossa on jokin Pearsonin viisaus!