Nato-jäsenyys veisi vaikutusmahdollisuudet
Nato-propaganda jatkuu herkeämättä Suomessa. Joskus tuntuu jopa siltä, ettei pidetä aina niin tärkeänä sitä mitä sanotaan, pääasia, että maamme Nato-jäsenyys on lähes päivittäin julkisuudessa esillä. Ehkä tässä luotetaan vanhaan viisauteen, jonka mukaan vesi kovertaa kallion, ei väkisin vaan tiheään tippumalla. Se kallio on tietysti Nato-kielteinen Suomen kansa.
Hiljattain julkistettiin suurella kohulla ja tutkimuksena esitellen Nato-lobbari Tuomas Forsbergin "Nato-kirja". Viimeisen viikon antia ovat olleet muun muassa EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan Gustav Hägglundin järkeily EU:n ja Naton yhdistämisestä sekä puolustusministeriön osastopäällikön Pauli Järvenpään välittämä "keittiöuutinen", jonka mukaan Naton päämajassa on pohdittu myös mahdollisuutta tarjota Suomelle liitännäisjäsenyyttä. Samaan aikaan Helsingin Sanomien kolumnistit ovat jatkaneet sinnikästä "valistustyötään", tuoreimpana (?) Olli Kivisen kolumni "Vaikutusvaltavaje" 25. huhtikuuta.
Kivisen otsikon tarkoittamaa teemaa kannattaa kommentoida. Sitä ennen täytyy kuitenkin ihmetellä Kivisen muun logiikan ontuvuutta. Yhtäältä hän todistelee, että Nato on muuttumassa sotilasliitosta "laaja-alaiseksi turvallisuuselimeksi" ja "Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin keskeiseksi neuvottelupöydäksi", jonka yhteyteen Venäjääkin ollaan vetämässä. Toisaalta hän korostaa Nato-jäsenyyttä ajaessaan Naton sotilasliittoluonnetta erotukseksi EU:sta, väläyttelee sotilaallisia uhkakuvia ja harrastaa vastakkainasettelua puhuen Natosta "meidän viiteryhmämme liittona" - vastakohtana mille "viiteryhmälle", sitä hän ei sano. Yhtäältä hän myöntää, ettei Suomella ja muilla liittoutumattomilla mailla ole turvallisuusvajetta, toisaalta hän syyttelee niitä "vapaamatkustajiksi" ja vaatii niitä ottamaan "henkivakuutuksen" liittymällä Naton jäseniksi.
Edellä kuvattu asioiden epälooginen sekoittaminen on pohjana Kivisen todistelulle liittoutumattomien maiden "vaikutusvaltavajeesta", josta muka päästään vain liittymällä Naton jäseneksi.
Jos katsotaan Natoa sellaisena kuin se todellisuudessa on, voidaan helposti nähdä, ettei Nato-jäsenyys avaa mitään väylää vaikuttamiselle. Natossa olennaisista asioista päättää USA, eikä pienten jäsenmaiden mielipiteellä ole merkitystä - ei vähän suurempienkaan; Saksakin sai Mauno Koiviston mukaan parikymmentä minuuttia aikaa yhtyä Jugoslavian vastaiseen pommitussotaan. Jäsenyyden "saaminen merkitsee alistumista pikemminkin kuin vaikutusvallan kasvua. Jäsenyys koetaan etuna, josta maksetaan mukautumalla sekä luopumalla vaikutusvaateista", kuten erikoistutkija Pertti Joenniemi (HS 7.5.) huomautti.
Jos taas hetken otettaisiin vakavasti Kivisen maalailu Natosta uudenlaisena turvallisuusjärjestönä, niin laaja-alaisissa turvallisuusasioissa Naton ulkopuoliset maat ovat paljon varteenotettavampia, vaikutusvaltaisempia ja hyödyllisempiä kuin Naton jäsenmaat - myös oletetun Naton näkökulmasta. Normaalina Nato-maana Suomikin menettäisi erityislaatunsa ja sen vaikutusmahdollisuudet vähenisivät. Se joutuisi niiden maiden joukkoon, joiden on lunastettava jäsenyydestä koituvat "edut" pysymällä hiljaa rivissä. Ja lypsämällä kansalta yhä lisää miljardeja Nato-standardin vaatimaan asevarusteluun. (ES)
Naton historian kaunistelua
Osana Suomessa jatkuvaa Nato-propagandaa myös Naton historiaa kaunistellaan. Helsingin Sanomien palstoilla Naton historian puhtaaksipesua yritti entinen Suomen Nato-lähettiläs Leif Blomqvist 21. huhtikuuta.
Blomqvistin mukaan Neuvostoliitto pyrki toisen maailmansodan jälkeen koko ajan ideologisesti ja sotilaallisesti laajentumaan länteen ja uhkasi myös Suomea miehityksellä. "Neuvostoliiton ja Varsovan liiton vastapainoksi luotu" Nato ja USA:n ydinsateenvarjo estivät sekä suursodan syttymisen että Neuvostoliiton "vyörymisen Länsi-Eurooppaan". "Suomi oli tästä eniten hyötyneitä maita." Siksi suomalaisten kielteinen kuva Natosta on "epäterve ilmiö", Blomqvist selitti.
Kaikkien Blomqvistin satujen oikominen vaatisi pitkän vastineen. Puututaan tässä vain kylmän sodan alkuun.
Kun puhutaan tuon ajan Neuvostoliitosta, puhutaan valtiosta, joka oli juuri menettänyt 20 miljoonaa ihmistä ja jonka läntiset osat olivat raunioina. Tuota valtiota - ja itse asiassa Länsi-Euroopan edistyksellisiä muutoksia ja kansallisia vapautusliikkeitä - vastaan länsi aloitti kylmän sodan jo Hiroshimassa 1945, sen jälkeen Fultonissa 1946, Trumanin opilla 1947, liittämällä Kreikka ja Turkki USA:n sotilaalliseen etupiiriin, Marshall-suunnitelmalla, kaatamalla Länsi-Euroopan vasemmistohallitukset, suunnittelemalla ydinasemonopolinsa turvin kolmatta maailmansotaa, alkamalla jälleenaseistaa Saksaa, jne.
Näissä aggressiivisissa tarkoituksissa perustettiin 1949 YK:n peruskirjaa loukaten Nato. Sitä ei "luotu Varsovan liiton vastapainoksi", sillä tämä liitto muodostettiin vasta 14.5.1955.vastatoimena edellisenä päivänä julkistetulle Länsi-Saksan liittämiselle Natoon.
Suursodan syttymisen estivät lännen ydinasemonopolin murtuminen, Neuvostoliiton nopea jälleenrakennus ja maailmanlaajuiset voimasuhteiden muutokset.
Naton historiaa kaunistellaan luottaen ihmisten tietämättömyyteen ja siihen, ettei Naton vanha vastapuoli ole enää esittämässä vastaväitteitä. (ES)
Suomen EU-maksut moninkertaistuvat
Suomen nettomaksut EU:lle kasvavat tulevina vuosina selvästi unionin itälaajentumisen vuoksi.
Vastoin virallisia väittämiä Suomi on jäsenyytensä alusta asti ollut nettomaksaja. Mutta mikäli itälaajentuminen toteutuu suunnitellussa aikataulussa eli 2004, Suomen nettomaksuosuus nousee neljässä vuodessa 110260 miljoonaa euroa suuremmaksi kuin nyt. Vuonna 2006 Suomi saattaisi joutua maksamaan EU:lle lähes 500 miljoonaa euroa enemmän kuin saisi tukina takaisin. Vuoteen 20013 mennessä Suomen vuotuinen nettomaksu kasvaa noin 600850 miljoonaan euroon. Jos rahoitusjärjestelmiä ei muuteta nykyisestä, Suomi saattaa pahimmassa tapauksessa maksaa EU:lle yli miljardi euroa enemmän kuin se siltä saa kymmenen vuoden kuluttua.
Sitä paitsi nämä ovat valtiovarainministeriön ennakkolaskelmia. VM:llä on ollut taipumusta laskea alakanttiin.
VM lohduttelee suomalaisia sillä, että laajentuminen vauhdittaa talouskasvua, verotulot kasvavat ja prosessi maksaa itse itsensä jollakin aikavälillä. Käykö näin, on uskon varassa.
Nettomaksutaakan jatkuvaa kasvua perustellaan myös solidaarisuudella EU:n tulevien köyhien jäsenmaiden kansoja kohtaan sekä rauhan lujittamisella ja konflikteista vapaan demokratian ja hyvinvoinnin alueen laajentamisella. Tästä näkökulmasta maksutaakan kauhistelu leimataan herkästi itsekkyydeksi ja ahdaskatseiseksi nationalismiksi.
[b]Kunpa noin ruusuisesti olisikin. Mutta valitettavasti laajentuva EU ei merkitse tervettä markkinataloutta, vaan monopolitaloutta, jossa sekä poliittinen että taloudellinen valta keskitetään yksityisille suuryhtiöille ja Brysseliin, jossa uudet jäsenmaat ja niiden talous alistetaan uudenlaiseen siirtomaasysteemiin, jossa näiden maiden kansallisvarallisuus siirretään ylikansallisten yhtiöiden käsiin ja jossa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja elämisen perusedellytykset on laajassa mitassa riistetty. EU:n uuden itäalueen kapitalistisessa komentotaloudessa pääoma on vapaa, mutta kansallinen talous, kansallinen päätösvalta, työvoima ja pienyrittäjät ovat alistettuja.
Tällaisen systeemin pystyttämiseksi suomalaistenkin kukkaroita halutaan kaivaa yhä syvemmältä.[/b] (ES) :lol: :lol:
Suomalaisten tuottavien puljujen omistuksethan on jo siirretty ulkomaille mm, Nokian omistavat yli 90 prosenttisesti sekarotuiset jenkit, Soneran Ruotsalaiset, telakat Norjalaiset, ja nyt meni Sampo pankkikin Tanskeille !
Ja kun kaikki tuottavat yritykset on siirretty ulkomaisiin hoteisiin , mitä jää Suomeen? kela ja SPR jotka hyysäävät pääasiassa Afrikkalaisia prinssejä ja prinssessoja , ja sillä touhulla ei Suomessa pitkään eletä! EIHÄN ???
Late Lapista
Nato-propaganda jatkuu herkeämättä Suomessa. Joskus tuntuu jopa siltä, ettei pidetä aina niin tärkeänä sitä mitä sanotaan, pääasia, että maamme Nato-jäsenyys on lähes päivittäin julkisuudessa esillä. Ehkä tässä luotetaan vanhaan viisauteen, jonka mukaan vesi kovertaa kallion, ei väkisin vaan tiheään tippumalla. Se kallio on tietysti Nato-kielteinen Suomen kansa.
Hiljattain julkistettiin suurella kohulla ja tutkimuksena esitellen Nato-lobbari Tuomas Forsbergin "Nato-kirja". Viimeisen viikon antia ovat olleet muun muassa EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan Gustav Hägglundin järkeily EU:n ja Naton yhdistämisestä sekä puolustusministeriön osastopäällikön Pauli Järvenpään välittämä "keittiöuutinen", jonka mukaan Naton päämajassa on pohdittu myös mahdollisuutta tarjota Suomelle liitännäisjäsenyyttä. Samaan aikaan Helsingin Sanomien kolumnistit ovat jatkaneet sinnikästä "valistustyötään", tuoreimpana (?) Olli Kivisen kolumni "Vaikutusvaltavaje" 25. huhtikuuta.
Kivisen otsikon tarkoittamaa teemaa kannattaa kommentoida. Sitä ennen täytyy kuitenkin ihmetellä Kivisen muun logiikan ontuvuutta. Yhtäältä hän todistelee, että Nato on muuttumassa sotilasliitosta "laaja-alaiseksi turvallisuuselimeksi" ja "Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin keskeiseksi neuvottelupöydäksi", jonka yhteyteen Venäjääkin ollaan vetämässä. Toisaalta hän korostaa Nato-jäsenyyttä ajaessaan Naton sotilasliittoluonnetta erotukseksi EU:sta, väläyttelee sotilaallisia uhkakuvia ja harrastaa vastakkainasettelua puhuen Natosta "meidän viiteryhmämme liittona" - vastakohtana mille "viiteryhmälle", sitä hän ei sano. Yhtäältä hän myöntää, ettei Suomella ja muilla liittoutumattomilla mailla ole turvallisuusvajetta, toisaalta hän syyttelee niitä "vapaamatkustajiksi" ja vaatii niitä ottamaan "henkivakuutuksen" liittymällä Naton jäseniksi.
Edellä kuvattu asioiden epälooginen sekoittaminen on pohjana Kivisen todistelulle liittoutumattomien maiden "vaikutusvaltavajeesta", josta muka päästään vain liittymällä Naton jäseneksi.
Jos katsotaan Natoa sellaisena kuin se todellisuudessa on, voidaan helposti nähdä, ettei Nato-jäsenyys avaa mitään väylää vaikuttamiselle. Natossa olennaisista asioista päättää USA, eikä pienten jäsenmaiden mielipiteellä ole merkitystä - ei vähän suurempienkaan; Saksakin sai Mauno Koiviston mukaan parikymmentä minuuttia aikaa yhtyä Jugoslavian vastaiseen pommitussotaan. Jäsenyyden "saaminen merkitsee alistumista pikemminkin kuin vaikutusvallan kasvua. Jäsenyys koetaan etuna, josta maksetaan mukautumalla sekä luopumalla vaikutusvaateista", kuten erikoistutkija Pertti Joenniemi (HS 7.5.) huomautti.
Jos taas hetken otettaisiin vakavasti Kivisen maalailu Natosta uudenlaisena turvallisuusjärjestönä, niin laaja-alaisissa turvallisuusasioissa Naton ulkopuoliset maat ovat paljon varteenotettavampia, vaikutusvaltaisempia ja hyödyllisempiä kuin Naton jäsenmaat - myös oletetun Naton näkökulmasta. Normaalina Nato-maana Suomikin menettäisi erityislaatunsa ja sen vaikutusmahdollisuudet vähenisivät. Se joutuisi niiden maiden joukkoon, joiden on lunastettava jäsenyydestä koituvat "edut" pysymällä hiljaa rivissä. Ja lypsämällä kansalta yhä lisää miljardeja Nato-standardin vaatimaan asevarusteluun. (ES)
Naton historian kaunistelua
Osana Suomessa jatkuvaa Nato-propagandaa myös Naton historiaa kaunistellaan. Helsingin Sanomien palstoilla Naton historian puhtaaksipesua yritti entinen Suomen Nato-lähettiläs Leif Blomqvist 21. huhtikuuta.
Blomqvistin mukaan Neuvostoliitto pyrki toisen maailmansodan jälkeen koko ajan ideologisesti ja sotilaallisesti laajentumaan länteen ja uhkasi myös Suomea miehityksellä. "Neuvostoliiton ja Varsovan liiton vastapainoksi luotu" Nato ja USA:n ydinsateenvarjo estivät sekä suursodan syttymisen että Neuvostoliiton "vyörymisen Länsi-Eurooppaan". "Suomi oli tästä eniten hyötyneitä maita." Siksi suomalaisten kielteinen kuva Natosta on "epäterve ilmiö", Blomqvist selitti.
Kaikkien Blomqvistin satujen oikominen vaatisi pitkän vastineen. Puututaan tässä vain kylmän sodan alkuun.
Kun puhutaan tuon ajan Neuvostoliitosta, puhutaan valtiosta, joka oli juuri menettänyt 20 miljoonaa ihmistä ja jonka läntiset osat olivat raunioina. Tuota valtiota - ja itse asiassa Länsi-Euroopan edistyksellisiä muutoksia ja kansallisia vapautusliikkeitä - vastaan länsi aloitti kylmän sodan jo Hiroshimassa 1945, sen jälkeen Fultonissa 1946, Trumanin opilla 1947, liittämällä Kreikka ja Turkki USA:n sotilaalliseen etupiiriin, Marshall-suunnitelmalla, kaatamalla Länsi-Euroopan vasemmistohallitukset, suunnittelemalla ydinasemonopolinsa turvin kolmatta maailmansotaa, alkamalla jälleenaseistaa Saksaa, jne.
Näissä aggressiivisissa tarkoituksissa perustettiin 1949 YK:n peruskirjaa loukaten Nato. Sitä ei "luotu Varsovan liiton vastapainoksi", sillä tämä liitto muodostettiin vasta 14.5.1955.vastatoimena edellisenä päivänä julkistetulle Länsi-Saksan liittämiselle Natoon.
Suursodan syttymisen estivät lännen ydinasemonopolin murtuminen, Neuvostoliiton nopea jälleenrakennus ja maailmanlaajuiset voimasuhteiden muutokset.
Naton historiaa kaunistellaan luottaen ihmisten tietämättömyyteen ja siihen, ettei Naton vanha vastapuoli ole enää esittämässä vastaväitteitä. (ES)
Suomen EU-maksut moninkertaistuvat
Suomen nettomaksut EU:lle kasvavat tulevina vuosina selvästi unionin itälaajentumisen vuoksi.
Vastoin virallisia väittämiä Suomi on jäsenyytensä alusta asti ollut nettomaksaja. Mutta mikäli itälaajentuminen toteutuu suunnitellussa aikataulussa eli 2004, Suomen nettomaksuosuus nousee neljässä vuodessa 110260 miljoonaa euroa suuremmaksi kuin nyt. Vuonna 2006 Suomi saattaisi joutua maksamaan EU:lle lähes 500 miljoonaa euroa enemmän kuin saisi tukina takaisin. Vuoteen 20013 mennessä Suomen vuotuinen nettomaksu kasvaa noin 600850 miljoonaan euroon. Jos rahoitusjärjestelmiä ei muuteta nykyisestä, Suomi saattaa pahimmassa tapauksessa maksaa EU:lle yli miljardi euroa enemmän kuin se siltä saa kymmenen vuoden kuluttua.
Sitä paitsi nämä ovat valtiovarainministeriön ennakkolaskelmia. VM:llä on ollut taipumusta laskea alakanttiin.
VM lohduttelee suomalaisia sillä, että laajentuminen vauhdittaa talouskasvua, verotulot kasvavat ja prosessi maksaa itse itsensä jollakin aikavälillä. Käykö näin, on uskon varassa.
Nettomaksutaakan jatkuvaa kasvua perustellaan myös solidaarisuudella EU:n tulevien köyhien jäsenmaiden kansoja kohtaan sekä rauhan lujittamisella ja konflikteista vapaan demokratian ja hyvinvoinnin alueen laajentamisella. Tästä näkökulmasta maksutaakan kauhistelu leimataan herkästi itsekkyydeksi ja ahdaskatseiseksi nationalismiksi.
[b]Kunpa noin ruusuisesti olisikin. Mutta valitettavasti laajentuva EU ei merkitse tervettä markkinataloutta, vaan monopolitaloutta, jossa sekä poliittinen että taloudellinen valta keskitetään yksityisille suuryhtiöille ja Brysseliin, jossa uudet jäsenmaat ja niiden talous alistetaan uudenlaiseen siirtomaasysteemiin, jossa näiden maiden kansallisvarallisuus siirretään ylikansallisten yhtiöiden käsiin ja jossa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja elämisen perusedellytykset on laajassa mitassa riistetty. EU:n uuden itäalueen kapitalistisessa komentotaloudessa pääoma on vapaa, mutta kansallinen talous, kansallinen päätösvalta, työvoima ja pienyrittäjät ovat alistettuja.
Tällaisen systeemin pystyttämiseksi suomalaistenkin kukkaroita halutaan kaivaa yhä syvemmältä.[/b] (ES) :lol: :lol:
Suomalaisten tuottavien puljujen omistuksethan on jo siirretty ulkomaille mm, Nokian omistavat yli 90 prosenttisesti sekarotuiset jenkit, Soneran Ruotsalaiset, telakat Norjalaiset, ja nyt meni Sampo pankkikin Tanskeille !
Ja kun kaikki tuottavat yritykset on siirretty ulkomaisiin hoteisiin , mitä jää Suomeen? kela ja SPR jotka hyysäävät pääasiassa Afrikkalaisia prinssejä ja prinssessoja , ja sillä touhulla ei Suomessa pitkään eletä! EIHÄN ???
Late Lapista
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nato on pelkästään jenkkien aseteollisuuden pakkomyyntikanava, jolla veronmaksajien rahoilla pakotetaan jäsenmaa vuosi vuodelta lisäämään aseistustaan ja nostamaan asemenojaan. Ja kuka hyötyy, jenkkien aseteollisuus tietysti!
http://www.freeforum101.com/finlandiaforumi/index.php?mforum=finlandiaforumi