Moskvich Elite 1500

Ex-Mosseilija

Omistin aikoinani tuoreena automiehenä Moskvich
Elite tuhatviissatasen. Mainio auto jos ei paljon
vaadi. Tuumailin tässä että vieläköhän kyseisiä
kulkupelejä on käytössä/liikenteessä? Olisi mukava
lukea kommentteja kyseiseen automalliin
tutustuneista.

62

4121

Vastaukset

  • toissapäivänä ihailin Moskvits 1500M:ää. Tosi
    hienon näkönen oollu uutena, nyt se oli jo aika
    pahasti maatunu. Oisko ollu 60-luvun loppulta tai
    70-luvun alusta.

  • Se oli sinapin eli lähinnä se lapsenkakan värinen
    versio. Kone kiersi vireästi ja kulkua piisasi
    jopa yli 150 km/h. Melutasoksi kertyi kaamea jo
    60 km nopeuksissa. Mittareita löytyi kuin
    lentokoneesta ja ohjaus vaati kunnon lihasvoimaa
    kaupungissa. Siellä kaupunkikulmilla
    mallimerkintä 1500 kertoi myös kulutuksen
    senttilitroina. Tilaa oli mutta penkeillä sai
    issiaksen alle 100 km matkoilla. Jonkinlainen
    veluuriverhoilu antoi kyseenlaista iloa silmälle
    ja etenkin nenälle. Huoltoon riitti hyvin vasara,
    ruuvari ja jakari. Venttiilinsäätöön sitten vielä
    sirppi, joka laitettiin välyskohtaan rakotulkiksi
    ja sitten vaan vasaralla napakasti päälle. Lämmin
    oli, lämppärivivuston takkuilun takia kabiini oli
    joskus kesällä saunankin väärtti. Liekö lämpö
    varautunut johonkin sitten talvea varten, kun
    peli käynnistyi laakista 30 asteen pakkasillakin.
    Maavaraa piisasi, mutta huojuva ajokäytös oli
    aivan hirveä tien päällä. Suorastaan vaarallinen
    moottorin suomin voimavaroin, etenkin kun jarruja
    ei käytännössä ollut, häipyivät kuin suolikaasu
    Siperiaan. Kerrankin reilut 15 vuotta sitten
    kansallisasuisten vähemmistökansalaisten
    ohjastama mosse lipui moottorijarrutuksella
    Kukonhiekan tanssipaikan parkkikselle, etuovet
    aukenivat ja molemmista ojentui suorien housujen
    jatkeena oleva kiiltonahkakenkä kantapää maata
    kyntäen - laskeutuminen ja loppujarrutus oli
    suoritettu. Öljykannu oli hyvä pitää
    peräkoslassa, sitä tarvittiin. Tankkiin sen
    sijaan sopi laittaa melkein mitä tahansa. Vaari
    sai mossen käymään petrooli-
    bensasekoituksellakin. Haju sitä myöten.
    Rautalanka oli erinomaisen toimiva varaosa,
    paitsi moottoriin. Se toimikin muuhun nähden
    erinomaisesti, jälkeenpäin sainkin kuulla, että
    se oli jonkin sortin suorakopio Bemarin koneista.
    Kai Moskiitosta kerrottavaa olisi kirjan verran,
    sadan kilsan välein tapahtui aina jotain, ei
    välttämättä negatiivista. Niinpä ei tämäkään ole
    15 vuoteen jättänyt tielle - kun ei ole
    purkaamosta sinne omin voimin päässytkään.
    Liikenteessä en ole nähnyt ainuttakaan viimeisen
    kahden vuoden aikana.

    • Nautinnollista luettavaa. Kuvailemasi kokemukset
      käyvät hyvin yksiin omieni kanssa, tosin se
      "jalkajarrutus" jäi uupumaan kokemuslistalta.
      Entinen Mosseni oli myös varsin janoista sorttia.
      Vaappuilua alkoi esiintyä kun Mossen kiihdytti yli
      satasen nopeuteen. 140 lasissa tuli muistaakseni
      jo melkein äitiä ikävä, noin kuvaannollisesti
      sanoen. Kerran istutin erään kaverini Mossen
      rattiin jolloin sain seurata tapahtumarikasta
      koeajoa, vieläpä moottoritiellä. Kaveri loihti
      melkoiset kiromenot ja soitimet kun havaitsi että
      ohjauksen välys oli melkein neljänneskäännöksen
      mittaa. Kaasunpoljin sai osakseen melkoista
      loitsumista vapaan liikkeen osalta. Ja sitten
      mäkilähtö oli aivan oma lukunsa kaverilla. Toista
      kertaa ei suostunut edes istumaan ratin taakse kun
      houkuttelin. Sain makoisat naurut. Että semmosta
      :)


    • Ex-mosseilija kirjoitti:

      Nautinnollista luettavaa. Kuvailemasi kokemukset
      käyvät hyvin yksiin omieni kanssa, tosin se
      "jalkajarrutus" jäi uupumaan kokemuslistalta.
      Entinen Mosseni oli myös varsin janoista sorttia.
      Vaappuilua alkoi esiintyä kun Mossen kiihdytti yli
      satasen nopeuteen. 140 lasissa tuli muistaakseni
      jo melkein äitiä ikävä, noin kuvaannollisesti
      sanoen. Kerran istutin erään kaverini Mossen
      rattiin jolloin sain seurata tapahtumarikasta
      koeajoa, vieläpä moottoritiellä. Kaveri loihti
      melkoiset kiromenot ja soitimet kun havaitsi että
      ohjauksen välys oli melkein neljänneskäännöksen
      mittaa. Kaasunpoljin sai osakseen melkoista
      loitsumista vapaan liikkeen osalta. Ja sitten
      mäkilähtö oli aivan oma lukunsa kaverilla. Toista
      kertaa ei suostunut edes istumaan ratin taakse kun
      houkuttelin. Sain makoisat naurut. Että semmosta
      :)

      Jäi tuosta pois huomio, että maalipinta sai
      nopeasti tyylikkään mattaefektin, joka sinänsä ei
      poistanut erästä, ainakin tuota yksilöä
      koristanutta ominaisuutta. Korin ruosteensieto
      nimitäin oli ilmiömäinen tuon ajan muihin
      kulkimiin verrattuna. Siinä happanivat pösöt,
      rellut, vauxhallit, esi-corollat ja opelit ihan
      silmissä rinnalla. Saipa joskus sanoa, että viepä
      naapuri tuo Autosi kauemmas, etteivät ruosteet
      tartu Moskaadoon. Vaihteensiirron/kytkimen kanssa
      tuli pikku treenin jälkeen hyvin toimeen ja
      huutavan perän äänikin jäi etupäässä
      ulkopuolisten iloksi. Tämä ujellus oli myös viite
      edellisen jutun "ajurilakkisten jarrumiesten
      laskeutumiseen". Ei tosiaan tiedetty onko mutkan
      takaa tulossa jopa lentokone. Mutta kaikkiaan
      Mosse oli vankkuuden perikuva verrattuna Polski
      Fiat 125p-malliin, tähän todelliseen 4-pyöräiseen
      katastrofiin. Varustelista oli kilometrin
      mittainen, joista pari vempelettä toimi ja itse
      kokonaisuus oli niin paperinen kuin olla saattoi.
      Ja en tänä päivänäkään Mersua veisi Moskadon
      synnyinsijoille, mihin se oli alunperin tehty ja
      siellä kuin kotonaan. Niissä maisemissa vannoisin
      edelleen Mossen, 80 okt. bensan ja pajavasaran
      nimeen.


    • Kaviaaria ja kaljaa kirjoitti:

      Jäi tuosta pois huomio, että maalipinta sai
      nopeasti tyylikkään mattaefektin, joka sinänsä ei
      poistanut erästä, ainakin tuota yksilöä
      koristanutta ominaisuutta. Korin ruosteensieto
      nimitäin oli ilmiömäinen tuon ajan muihin
      kulkimiin verrattuna. Siinä happanivat pösöt,
      rellut, vauxhallit, esi-corollat ja opelit ihan
      silmissä rinnalla. Saipa joskus sanoa, että viepä
      naapuri tuo Autosi kauemmas, etteivät ruosteet
      tartu Moskaadoon. Vaihteensiirron/kytkimen kanssa
      tuli pikku treenin jälkeen hyvin toimeen ja
      huutavan perän äänikin jäi etupäässä
      ulkopuolisten iloksi. Tämä ujellus oli myös viite
      edellisen jutun "ajurilakkisten jarrumiesten
      laskeutumiseen". Ei tosiaan tiedetty onko mutkan
      takaa tulossa jopa lentokone. Mutta kaikkiaan
      Mosse oli vankkuuden perikuva verrattuna Polski
      Fiat 125p-malliin, tähän todelliseen 4-pyöräiseen
      katastrofiin. Varustelista oli kilometrin
      mittainen, joista pari vempelettä toimi ja itse
      kokonaisuus oli niin paperinen kuin olla saattoi.
      Ja en tänä päivänäkään Mersua veisi Moskadon
      synnyinsijoille, mihin se oli alunperin tehty ja
      siellä kuin kotonaan. Niissä maisemissa vannoisin
      edelleen Mossen, 80 okt. bensan ja pajavasaran
      nimeen.

      Tulipa mieleen eräs kolari kyseisellä Mossella.
      Rehellisesti myönnettynä oli oma vikani. Siis,
      tulin kolmion takaa ja jostain ilmestyi eteen
      punainen Skoda. Ei siinä jarrua kerennyt
      kopeloimaan, kylkeen vain että muksahti. Siinä
      sitten tutkimaan että mitenkä kävi. Skodan
      kuskinpuolen takaovi meni totaalisesti matkustamon
      puolelle, Mosseen tuli vain n. ruokalautasen
      kokoluokkaa oleva painauma etukulmaan (lyhty
      säilyi ehjänä, ihme ja kumma!) Siitä sitten
      myöntämään rehellisesti syyllisyytensä ja kysymään
      mitäs maksais. Päästiin sopimukseen ja matka
      jatkui. Joten vankat oli pellit senaikaisissa
      Mosseissa. Sattuipa vielä semmoinen tappaus että
      kauppareissulta palatessa meni käännös pitkäksi
      talvella ja pöläytin lumipenkkaan. Oli
      ihmettelemistä kun kerrassaan mitään ei autosta
      hajonnut. Neuvostoautoksi kiitettävän kestävä
      yksilö mielestäni, tämä takavuosien Mosse.


    • Ex-Mosseilija kirjoitti:

      Tulipa mieleen eräs kolari kyseisellä Mossella.
      Rehellisesti myönnettynä oli oma vikani. Siis,
      tulin kolmion takaa ja jostain ilmestyi eteen
      punainen Skoda. Ei siinä jarrua kerennyt
      kopeloimaan, kylkeen vain että muksahti. Siinä
      sitten tutkimaan että mitenkä kävi. Skodan
      kuskinpuolen takaovi meni totaalisesti matkustamon
      puolelle, Mosseen tuli vain n. ruokalautasen
      kokoluokkaa oleva painauma etukulmaan (lyhty
      säilyi ehjänä, ihme ja kumma!) Siitä sitten
      myöntämään rehellisesti syyllisyytensä ja kysymään
      mitäs maksais. Päästiin sopimukseen ja matka
      jatkui. Joten vankat oli pellit senaikaisissa
      Mosseissa. Sattuipa vielä semmoinen tappaus että
      kauppareissulta palatessa meni käännös pitkäksi
      talvella ja pöläytin lumipenkkaan. Oli
      ihmettelemistä kun kerrassaan mitään ei autosta
      hajonnut. Neuvostoautoksi kiitettävän kestävä
      yksilö mielestäni, tämä takavuosien Mosse.

      Oliko 1500 mallissa vielä veivi:))Muistan että
      alkuajan 1300 oli ainakin kampipyöritys ja sitä
      ed. mallissa ihan varmana. Ei kai veivillä autoa
      ollut tarkoitus hädässäkään autoa käynnistää?
      Olikos vain helpottamaan moottorin pyörittämistä
      säätöhommissa tai antamaan pari kieppiä ennen
      kylmästarttia??;)


    • Scandinavia kirjoitti:

      Oliko 1500 mallissa vielä veivi:))Muistan että
      alkuajan 1300 oli ainakin kampipyöritys ja sitä
      ed. mallissa ihan varmana. Ei kai veivillä autoa
      ollut tarkoitus hädässäkään autoa käynnistää?
      Olikos vain helpottamaan moottorin pyörittämistä
      säätöhommissa tai antamaan pari kieppiä ennen
      kylmästarttia??;)

      Kyllä kyseinen Mosse käynnistyi avaimella
      kojelaudasta. Muistaakseni oli vasemman käden
      puolella se virtalukko. Mukavia kommentteja
      huumorilla höystettynä, näitä on ilo lukea. Tulee
      totisesti muistoja mieleen. Mosse oli
      nelivaihteinen, lattiavaihteella. Bensakorkki oli
      ensimmäisellä tankkauksella kovan etsimisen
      takana, oli nimittäin rekisterikilven takana siinä
      mallissa :)


    • Ex-Mosseilija kirjoitti:

      Kyllä kyseinen Mosse käynnistyi avaimella
      kojelaudasta. Muistaakseni oli vasemman käden
      puolella se virtalukko. Mukavia kommentteja
      huumorilla höystettynä, näitä on ilo lukea. Tulee
      totisesti muistoja mieleen. Mosse oli
      nelivaihteinen, lattiavaihteella. Bensakorkki oli
      ensimmäisellä tankkauksella kovan etsimisen
      takana, oli nimittäin rekisterikilven takana siinä
      mallissa :)

      Saksan tuotteisiin. BMW:n piirustuksilla tehty
      moottori tuliki jo ilmi. Mutta siis tämä vasemman
      puoleinen virtalukko. Se on ollut ja nykyään on
      vain Porschessa. Ja miksi siinä? Ratkaisu on
      kilparatojen perua, jolloin kuskit vielä lähtivät
      start-komennolla auton vierestä, avasivat oven,
      käynnistivät ja sitten matkaan. Aikoinaan Porsche
      laski, että kuljettaja voittaa muutaman sekunnin
      osan, kun virta-avain on heti käsillä oven
      puolella ja oikea yläraaja saadaan heti
      vaihteelle. Olisiko Mossella mietitty, että
      samanmoinen äkkilähtö on myös aroilla tarpeen,
      jos vaikka olisi susi persvilloissa liki kiinni
      tai piti päästä karhua karkuun ja rata-autoakin
      nopeammin...;)


    • Kaviaaria ja kaljaa kirjoitti:

      Saksan tuotteisiin. BMW:n piirustuksilla tehty
      moottori tuliki jo ilmi. Mutta siis tämä vasemman
      puoleinen virtalukko. Se on ollut ja nykyään on
      vain Porschessa. Ja miksi siinä? Ratkaisu on
      kilparatojen perua, jolloin kuskit vielä lähtivät
      start-komennolla auton vierestä, avasivat oven,
      käynnistivät ja sitten matkaan. Aikoinaan Porsche
      laski, että kuljettaja voittaa muutaman sekunnin
      osan, kun virta-avain on heti käsillä oven
      puolella ja oikea yläraaja saadaan heti
      vaihteelle. Olisiko Mossella mietitty, että
      samanmoinen äkkilähtö on myös aroilla tarpeen,
      jos vaikka olisi susi persvilloissa liki kiinni
      tai piti päästä karhua karkuun ja rata-autoakin
      nopeammin...;)

      Nyt se selvisi että miksi se oli vasemmalla
      puolella se virtalukko, olipa pahuksen hyvin
      järkeilty! Ne siperian sudet ja karhut sen on
      tietty saanu aikaseksi. Tästä Mossesta vielä,
      keula oli sen verran korkealla että eteen oli
      laitettu matalamman profiilin kumit että näkyy
      maantietä nokan yli. Ja sitten se öljypohjan
      tulppa sai osakseen melkoiset noitumiset
      ennenkuin suostui aukeamaan, voin vakuuttaa.
      Ruostetta tähän Mosseen ei kyllä kovinkaan
      helpolla pesiytynyt. Ja niin, kertaakaan se ei
      jättänyt tien päälle, aina vei perille.


    • Scandinavia kirjoitti:

      Oliko 1500 mallissa vielä veivi:))Muistan että
      alkuajan 1300 oli ainakin kampipyöritys ja sitä
      ed. mallissa ihan varmana. Ei kai veivillä autoa
      ollut tarkoitus hädässäkään autoa käynnistää?
      Olikos vain helpottamaan moottorin pyörittämistä
      säätöhommissa tai antamaan pari kieppiä ennen
      kylmästarttia??;)

      Mun mossessa oli kampi, tosin ei kait kukaan
      tosissaan yrittänyt käynnistää sillä. Etenkään
      talvipakkasilla. Venttiilien säädössä se oli hyvä
      apuväline. Sitäpaitsi, Mosse oli yksi parhaimpia
      lähtemään käyntiin. Lähti pakkasella kuin
      pakkasella. 33 asteen pakkasessakin.


    • Ex-Mosseilija kirjoitti:

      Kyllä kyseinen Mosse käynnistyi avaimella
      kojelaudasta. Muistaakseni oli vasemman käden
      puolella se virtalukko. Mukavia kommentteja
      huumorilla höystettynä, näitä on ilo lukea. Tulee
      totisesti muistoja mieleen. Mosse oli
      nelivaihteinen, lattiavaihteella. Bensakorkki oli
      ensimmäisellä tankkauksella kovan etsimisen
      takana, oli nimittäin rekisterikilven takana siinä
      mallissa :)

      Oli siinä veivi. ohjekirjassa luki että jos on kylmä pitää pyörittää muutama kierros veivillä ennen starttausta. Kylmä tarkoitti siperian kylmää siis 45C ja enemmän.


    • On agraarilegenda että mossen moottori olisi kopioitu bemarista, mosse oli märillä sylinteriputkilla bemu porattu lohkoon, mitat eri, venttiilikoppa on saman näköinen, muuta yhteistä ei ole.


    • Juurikin näin :)


    • Scandinavia kirjoitti:

      Oliko 1500 mallissa vielä veivi:))Muistan että
      alkuajan 1300 oli ainakin kampipyöritys ja sitä
      ed. mallissa ihan varmana. Ei kai veivillä autoa
      ollut tarkoitus hädässäkään autoa käynnistää?
      Olikos vain helpottamaan moottorin pyörittämistä
      säätöhommissa tai antamaan pari kieppiä ennen
      kylmästarttia??;)

      Kyllä niissä oli kyseinen salamarauta.ja mosse myös lähti helposti tällä käyntiin.ja oli toinenkin konsti saada käyntiin,takapyörä tunkilla ilmaan,virrat päälle ja iso valhde silmään.pyörästä heittämällä lähti


  • Elitejä liikenteessä pitkään aikaan.

    Naapuri tosin hommasi alkukesästä vm -63 Mossen kunnostettavakseen. Tekniikka pelaa jo, joten seuraavaksi pitäisi kuulemma kajota ulkokuoreen ja penkkien verhouksiin.

    Kärry on täysin alkuperäisessä kunnossa mukaan lukien kojelaudassa törröttävä venäläisin merkinnöin varustettu toimiva AM-radio.

  • nyt sinulla on sitten varmaankin Lada allasi?
    Olen kuullut kehuttavan, että olisi Mossen kanssa
    yhtä hyvää ja lujaa laatua?

    • Itäauto on vieläkin, on vain noita kaukoidän
      ihmeitä, nousevan auringon maasta kotoisin. Tällä
      hetkellä olemme oikein tyytyväisiä tähän
      nykyiseen autoomme. Mutta Mossessa oli sitä
      jotain, pakko myöntää.


    • Ex-Mosseilija kirjoitti:

      Itäauto on vieläkin, on vain noita kaukoidän
      ihmeitä, nousevan auringon maasta kotoisin. Tällä
      hetkellä olemme oikein tyytyväisiä tähän
      nykyiseen autoomme. Mutta Mossessa oli sitä
      jotain, pakko myöntää.

      Tässä vielä yksi episodi näin muistin aikaan.
      Tämä mosse ei ollut perheessä, vaan nuapurilla.
      Paikallisen suuren elintarviketehtailijan tytärtä
      oli tapana tuoda koulun pihaan firman
      edustuspelillä, muistaakseni mustalla Dodge
      Monacolla, oikein kuljettajan kanssa, joka
      tietenkin avasi takaoven nuorelle neidille.
      Urheilupäivänä kun sällit vietiin
      kiekkokasseineen kouluun oikein autolla, oli
      ehdoton kielto mennä mossella pihaan
      asti...siinähän olisi ollut oiva koulukiusamisen
      siemen, joten väki piti jättää mutkan taakse 500
      m päähän. Taustaksi, että kiesin takaovet eivät
      suostuneet talvipakkasilla aukeamaan sisältä
      käsin. Kerranpa oli kiire ja kyyti tuli pihaan
      asti ja juuri silloin tietenkin Dodgen
      vanaveteen. Sanoisinko, että jengi oli ihmeissään
      kun lakkipäisen lakeijan ovishown jälkeen Luosto-
      pipoinen kuski hyppäsi mossen puikoista ja avasi
      takaovet kölveille saman kaavan mukaan. Remakka
      oli melkoinen, ja koko tahaton temppu
      noteerattiin paremman luokan vittuiluksi ja
      mustapeltinen nolatuksi. Hienot koulukyydit
      neidiltä katkesivat hyväksi toviksi ja kulki
      bussilla siinä kuin muutkin.


    • Ex-Mosseilija kirjoitti:

      Itäauto on vieläkin, on vain noita kaukoidän
      ihmeitä, nousevan auringon maasta kotoisin. Tällä
      hetkellä olemme oikein tyytyväisiä tähän
      nykyiseen autoomme. Mutta Mossessa oli sitä
      jotain, pakko myöntää.

      Muistin erään syystalven loskakelin, ajelin
      Mossella eräällä valtatiellä. Siinä jossain
      vaiheessa nuo pissapojat päättivät lopettaa
      lorottelunsa kesken loskan lennon. Siinä sitä
      sitten ajettiin sokkona kuin lepakko konsanaan.
      Piti sivulasista katsoa, missä kohtaa keskiviiva
      kulki ja pysäyttää levikkeelle kun tilaisuus tuli.
      Hetkosen tuumailtua kouhaisin lunta ja rätkin sitä
      tuulilasiin. Kävihän se pissapojasta kunhan suli
      tarpeeksi ja eikun matkaan vain. Mukavan monta
      taukoa tuli sillä matkalla pidettyä ja monta
      jännittävää tilannetta koettua. Perille päästiin
      kuin päästiinkin ehjin nahoin :)


  • Tässä on ollut hyviä ja mukavia juttuja Mossesta,
    kiitos niistä.

    1500 oli nopea, ehkä pikkuisen liiankin nopea
    jarruihin nähden. Jarrut olivat muutenkin
    oikukkaat, niitä sai säätää joka kerta kohdalleen
    katsastukseen mennessä. Joka kerta katsastusmies
    katsoi muikeana dynamometrin viisareita...

    Ajo-ominaisuudet ovat oma juttunsa. Mosse on
    tehty huonoille teille, ja sille sopii
    huomattavasti paremmin kuin serkkunsa takaveto-
    Lada. Talvella nämä ominaisuudet tulevat hyvin
    esille.Liikkeelle lähtökyky on selvästi parempi
    ja hallittavuus, kunhan ei yrittänyt kylki edellä
    menoa. Hidas ohjaus ei oikein ollut sovelias
    siihen.
    Kesällä ja suoralla tiellä mossea joutuu
    ohjamaan, ettei se mene toiselle kaistalle.
    Kaarreominaisuudet ovat oma juttunsa. Ensi kerran
    kun ajoin vähän reilummin mutkaa, niin se tuntui
    kaatuvan. Mutta en onnistunut koskaan kaatamaan
    mossea, vaikka yritin entisen työpaikkani
    pihassa.
    Mosseen ei kannata ostaa turhan kalliita
    stereoita, sen verran meluisa.
    Muistoihin kuuluu sekin, kun haettiin nahkasohva
    Mustikkamaalta. Sohva katolle ja 5 jätkää
    kuormaksi. Oli siinä kai ihmettelemistä
    Itäväylällä.
    Ja sekin kun tulin Lahdentietä kaasupohjassa,
    hirveä möykkä ja 160 km mittarissa. Siinä oli
    bemareilla ihmettelemistä.

    Kaikista huonoista puolista huolimatta Mosse on
    sympaattinen ja huoleton auto, ei tarvinnut joka
    naarmusta polttaa päreitä.

    • Totta, nämä ovat mukavia, tosielämään liittyneitä
      muistoja. Mosse oli todellakin ihan oma lukunsa,
      sen ajamisessa ja käsittelemisessä oppi
      oivallisesti autoilun niksit, kun ne piti ihan
      opettelemalla oppia. Mossen jälkeen tulleet
      automerkit ovat sitten olleet merkillisen
      helpontuntuisia ajaa :) Lisäsit muuten yhden
      kokemuksen tästä Mossesta, perän
      luisto-ominaisuuden. Entinen Mosseni oli
      kaarteessa todellinen liukumiina, sai olla
      tarkkana kaasun kanssa, ettei olisi lähtenyt
      kylkimyyrynä ojan pohjaa kohti. Pari kertaa kun
      lähti perä liukumaan, sitä oppi tosiaan, miten
      kaasua kuuluu käyttää: hienostuneesti ja
      hissunkissun kurvissa. Suoralla oli sitten toinen
      juttunsa, lapikasta lattiaan ihan surutta :)


    • Ex-Mosseilija kirjoitti:

      Totta, nämä ovat mukavia, tosielämään liittyneitä
      muistoja. Mosse oli todellakin ihan oma lukunsa,
      sen ajamisessa ja käsittelemisessä oppi
      oivallisesti autoilun niksit, kun ne piti ihan
      opettelemalla oppia. Mossen jälkeen tulleet
      automerkit ovat sitten olleet merkillisen
      helpontuntuisia ajaa :) Lisäsit muuten yhden
      kokemuksen tästä Mossesta, perän
      luisto-ominaisuuden. Entinen Mosseni oli
      kaarteessa todellinen liukumiina, sai olla
      tarkkana kaasun kanssa, ettei olisi lähtenyt
      kylkimyyrynä ojan pohjaa kohti. Pari kertaa kun
      lähti perä liukumaan, sitä oppi tosiaan, miten
      kaasua kuuluu käyttää: hienostuneesti ja
      hissunkissun kurvissa. Suoralla oli sitten toinen
      juttunsa, lapikasta lattiaan ihan surutta :)

      Mulla oli Mossessa nastattomat ja niillä pärjäsin
      oikein hyvin koko talven täällä Hesassa.

      Mutka-ajo sujui talvella siihen asti hyvin, kunnes
      nopeutta oli liikaa. Hidas ohjaus ei oikein
      antanut anteeksi. Mutta takaveto-Lada jää
      reippaasti toiseksi Mosselle talvella...

      Ah niitä sähkölaitteita. Ne toimivat ihan
      tyydyttävästi, mitä nyt joskus ajovalot räpsy
      monttujen kohdalla. No sekin oli helposti
      korjattavissa. Ne sulakkeet, sopivaa sulakelankaa
      entisen palanneen tilalle. Toimiva ratkaisu sekin.


    • Miss caviar kirjoitti:

      Mulla oli Mossessa nastattomat ja niillä pärjäsin
      oikein hyvin koko talven täällä Hesassa.

      Mutka-ajo sujui talvella siihen asti hyvin, kunnes
      nopeutta oli liikaa. Hidas ohjaus ei oikein
      antanut anteeksi. Mutta takaveto-Lada jää
      reippaasti toiseksi Mosselle talvella...

      Ah niitä sähkölaitteita. Ne toimivat ihan
      tyydyttävästi, mitä nyt joskus ajovalot räpsy
      monttujen kohdalla. No sekin oli helposti
      korjattavissa. Ne sulakkeet, sopivaa sulakelankaa
      entisen palanneen tilalle. Toimiva ratkaisu sekin.

      Totta haastelet. Muistin juuri pari uutta
      kokemusta silloisesta Mossesta. Ajelin nuorena
      miehenä eräässä kaupungissa siellä jossain.
      Tarkoitus oli parkkeerata Mosse parkkiin ja
      jalkautua patikkamieheksi. Sopiva parkkikenttä
      löytyikin ja ryhdyin asettelemaan Mossea ruutuun.
      Siinäpä kävi niin, etten huomannut ruudun päässä
      olevan varsin korkeat pidätinkivet. Kävi niin,
      että parkkasin auton komean kumahduksen säestämänä
      pilttuuseen niin että kyllä kuului. Siinä sitten
      kattomaan pikkupaniikissa, miten kävi. Öljypohjaan
      tuli muikea uusiomuotoilu, ehjänä säilyi! Siinä
      sitten ihmettelemään kaikki mualiman ihmeet Mossen
      lujuudesta. Lisäksi Mossen ilmastointi oli aivan
      omaa luokkaansa, tuuletusräppänöitten virkaa
      hoitelivat varsin kunniakkaasti ovien karmit,
      jotka olivat muotoillut varsin huolettomasti,
      mojovat olivat suhinat ja hiusten hulmuamiset kun
      Mossella satasta päästeli :)


    • Ex-Mosseilija kirjoitti:

      Totta haastelet. Muistin juuri pari uutta
      kokemusta silloisesta Mossesta. Ajelin nuorena
      miehenä eräässä kaupungissa siellä jossain.
      Tarkoitus oli parkkeerata Mosse parkkiin ja
      jalkautua patikkamieheksi. Sopiva parkkikenttä
      löytyikin ja ryhdyin asettelemaan Mossea ruutuun.
      Siinäpä kävi niin, etten huomannut ruudun päässä
      olevan varsin korkeat pidätinkivet. Kävi niin,
      että parkkasin auton komean kumahduksen säestämänä
      pilttuuseen niin että kyllä kuului. Siinä sitten
      kattomaan pikkupaniikissa, miten kävi. Öljypohjaan
      tuli muikea uusiomuotoilu, ehjänä säilyi! Siinä
      sitten ihmettelemään kaikki mualiman ihmeet Mossen
      lujuudesta. Lisäksi Mossen ilmastointi oli aivan
      omaa luokkaansa, tuuletusräppänöitten virkaa
      hoitelivat varsin kunniakkaasti ovien karmit,
      jotka olivat muotoillut varsin huolettomasti,
      mojovat olivat suhinat ja hiusten hulmuamiset kun
      Mossella satasta päästeli :)

      Oli Mossessa käytännöllisiä asioita. Nimittäin
      tuulilasin vieressä olevan ilmanottoräppänän sai
      sisäpuolelta suljettua, kun vaan löysi oikea
      stongan sieltä jostain kojelaudan alapuolelta.
      Sieltä löytyi syylärin suojapellin käyttönarukin,
      ei tarvinnut pahvia ängetä syylärin eteen
      talvella!
      Mosse oli yksi parhaista lähtemään käyntiin
      talvella. Talvella sai pitää kunnon karvahattua
      päässä sisälläkin, sinne mahtui hyvin.


    • Ex-Mosseilija kirjoitti:

      Totta haastelet. Muistin juuri pari uutta
      kokemusta silloisesta Mossesta. Ajelin nuorena
      miehenä eräässä kaupungissa siellä jossain.
      Tarkoitus oli parkkeerata Mosse parkkiin ja
      jalkautua patikkamieheksi. Sopiva parkkikenttä
      löytyikin ja ryhdyin asettelemaan Mossea ruutuun.
      Siinäpä kävi niin, etten huomannut ruudun päässä
      olevan varsin korkeat pidätinkivet. Kävi niin,
      että parkkasin auton komean kumahduksen säestämänä
      pilttuuseen niin että kyllä kuului. Siinä sitten
      kattomaan pikkupaniikissa, miten kävi. Öljypohjaan
      tuli muikea uusiomuotoilu, ehjänä säilyi! Siinä
      sitten ihmettelemään kaikki mualiman ihmeet Mossen
      lujuudesta. Lisäksi Mossen ilmastointi oli aivan
      omaa luokkaansa, tuuletusräppänöitten virkaa
      hoitelivat varsin kunniakkaasti ovien karmit,
      jotka olivat muotoillut varsin huolettomasti,
      mojovat olivat suhinat ja hiusten hulmuamiset kun
      Mossella satasta päästeli :)

      80-luvun alussa lähdettiin Rovaniemeltä marjaan. Loppumatka oli tosi monttuista kosteahkoa polkua jossa oli korkeita heinätupaksia rengasurien välissä. Yksi kätki sitten korkeahkon kiven. Kolaus oli mieleenjäävä. Öljypohjaan tuli syvä painauma, mutta öljyt pysyi sisässä. Nykyautolla pohja olisi ollut murusina ja matkalaisilla äitiä ikävä.


    • Vihreä 1500 kirjoitti:

      80-luvun alussa lähdettiin Rovaniemeltä marjaan. Loppumatka oli tosi monttuista kosteahkoa polkua jossa oli korkeita heinätupaksia rengasurien välissä. Yksi kätki sitten korkeahkon kiven. Kolaus oli mieleenjäävä. Öljypohjaan tuli syvä painauma, mutta öljyt pysyi sisässä. Nykyautolla pohja olisi ollut murusina ja matkalaisilla äitiä ikävä.

      itelle kelpais volga m24. lada 1600 2106 ja wartburg 353. skoda 120ls. ja 3 moskvitshia


  • http://www.nettiauto.com/moskvitsh/elite/116495

    Eli hintaa on 21900euroa... vm. 1977.. Että näitten arvot nousee, niin Ladan kun Moskvitsh Eliten, kuin Vogankin.

    Sama autoliike Volga, hieman laitettu 19.900€uroa, että saa siinä hyvät kyydit, tuohon rahaan.

  • Kysymyksesi oli hyvä, mutta palsta on väärä! Täällä keskustellaan Ladoista ja jos vetoat siihen, että molemmat valmistetaan samassa maassa niin seuraava kysyy täällä jotain Tupolevin matkustajakoneista ja Iljushinin kuljetuskoneista..............

  • Niitä Elitejä ei taida paljoa liikenteessä olla, muuten kuin vähän ajettuja yksilöitä ;-)

    On nimittäin ainoa automalli, jonka 30 tkm kestotesti jouduttiin Tuulilasi-lehdessä lopettamaan kesken. Auto ei kerta kaikkiaan pysynyt kasassa loppuun saakka! Vaihteisto jouduttiin esimerkiksi hitsaamaan kiinnikkeistään useamman kerran takaisin paikoilleen kun meinasi tippua tielle. Jarrut oli luokattomat.
    Ja testiinkin se otettiin kuulemma lähinnä ulkopoliittisen painostuksen takia ...

    Heikomman esityksen taisi kyetä tarjoamaan vain maailman huonoimmaksi rankattu automalli, samasta ilmansuunnasta kotoisin oleva Jalta ...

    • Se työllistää ihmisen. Entäpä tänään?
      Mennään merkkin ja elektroniikka puolelle.
      Ostin Sony merkkisen RDR-HX710 DVD soittimen 250 kovalevyllä oleva ja kirjoittava soitin, ns. laatua.
      vuosi ja ns. normaalia käyttöä. Kirjoittava asema alkoi herjata levy likainen, siis uusi levy.
      Välillä kirjoitti ja käytin jopa Sonyn omia levyjä. No katsoa sitä ohjelmia voi ja nauhottaa, mutta tuo kirjoitus ei enää onnistu. Eli reilu vuosi.
      Entäpä kaverini. Osti samanlaisen suurinpiirtein samoihin aikoihin, eli silloin maksoi aika paljon noi Sonyn vehkeet. Hänelle ilmaantui sama ongelma ja sitten huoltoon, tietysti takuu oli mennyt jo umpeen.
      Huolto avasi ja kertoi että ei kannata korjata, on niin paljon uusittava ja se kirjoitus osa on made in China.
      Eli näin merkki on pilannut maineensa.
      Ei sitä laatua ole, mutta Venäjältä kohta laatua on, enemmän kuin lännessä .- .-

      http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/1242
      testi ei kerro kestävyyttä, olisivatpa katsoneet sisälle.


    • Ensimmäinen autoni oli isovanhemmilta peritty Elite 1300, vuosimalli taisi olla -70.
      Ihan kelpo ajopeli kaupunkiliikenteeseen kun oppi ne muutamat Mossen käynnistykseen liittyvät niksit. Käynnistäminen tuotti alussa tuskaa usein.
      Maantieajo suorastaan pelotti aluksi nuorta naisimmeistä jos yritti pysyä muun liikenteen tahdissa mutta kaikkeen tottuu.
      Ajelin tuolla punaisella kaunottarella monet vuodet ja ystävien neuvoista ja ohjeista piittaamatta vaihdoin sen vielä aikanaan Elite 1500: seen.


    • Mossemimmi kirjoitti:

      Ensimmäinen autoni oli isovanhemmilta peritty Elite 1300, vuosimalli taisi olla -70.
      Ihan kelpo ajopeli kaupunkiliikenteeseen kun oppi ne muutamat Mossen käynnistykseen liittyvät niksit. Käynnistäminen tuotti alussa tuskaa usein.
      Maantieajo suorastaan pelotti aluksi nuorta naisimmeistä jos yritti pysyä muun liikenteen tahdissa mutta kaikkeen tottuu.
      Ajelin tuolla punaisella kaunottarella monet vuodet ja ystävien neuvoista ja ohjeista piittaamatta vaihdoin sen vielä aikanaan Elite 1500: seen.

      Tuolla vuosia aiemmin kirjoitetuissa ihmettelivät että lähteekö veivistä käyntiin Mosse, itsellä oli Lada 1200 L, käytettynä ostettu ja veivi puuttui. Tein siihen veivin, oli kätevä apu venttiili- ja sytytyksen säädössä ja kerran toimenpiteiden jälkeen tiellä ajaessa ihmettelin vastaantulijoiden iloista ilmettä ja kulkupelin pysäytettyäni huomasin veivin jääneen keulaan, oli pysynyt matkassa. Latukka kyllä lähti veivistäkin käyntiin, virta päälle ja nykäisy veivistä, iloinen kehräys alkoi kuulua pellin alta, tietenkin jakoketjun säestämänä. Myin pois 80-luvun lopulla, myyjä sanoi että aja pihaan vaikka kymmenen niin maksaa saman hinnan kaikista, et kerkiä pihaan niitä ajaa kun hän myy. Venäläisille. Maksoivat hyvin siihen aikaan. Ei ihme että kauppaneuvos Paukkukin tuumasi että parempi tuote kuin hänen jauhomakkarat, satasella kun ostaa ja tonnilla myy niin hänen jauhomakkaran katekin on huonompi.


  • Ryssien tekeleiden kohdalla piti yestit keskeyttää, mutta kun vaikka SAKSASTA NSU:n moottori oli hileinä alle 30tkm, se olikin trendikkäämpää ja normaalimpaa, juurikin kalliimmassa kinnerissä!?

  • Tuosta mossesta oli myös ralli versio jossa moottori oli oikea Twincam, kaksi yläpuolista nokkaa siinä oli, eräs Kouvolalainen autokauppiaskin muistaakseni sellaisella jonkun jyskälän taisi ajaa.

    • Ja eikös mossen 1500 moottori ole BMW lisenssi kone?

      Sitä ei haluta muistella mistä moottoritekniikka on peräisin?


    • Olisiko ollut edesmenneen KK-Auton autokauppias R. Kossila??


    • Ja tuhat viissatanen tais kulkea ainakin 180 kertoo tutut.oli kuulemma tanssireissuilla ohittamaton peli


  • Joo enpä enempi tarkoitushakuisia autotestijuttuja ole nähnyt kuin mitä Tuulilasi on aikoinaan itäautoista tehny. Ja Mossen testiin viitaten -eiköhän hitsarin vaihtaminen olisi ollut paikallaan jos monta kertaa pettäny...

  • Se myytti että Mossen kone on kopio BMW:n koneesta on väärä. Venttiilikoppa on saman näköinen ja siihen se yhtäläisyys jääkin.

    • Ihanko venäläinen kone oli?


    • Vuonna 1967 tuotettiin Ufan moottoritehtaalla 1500 cm³:n iskutilavuuksinen moottori (80 hv SAE), jonka rakenne muistuttaa BMW:n moottoreita. Yhteistyötä ei tiettävästi moottorin suunnittelussa kuitenkaan ollut. Tekniikan Maailma -lehti vertaili BMW:n ja Moskvitshin maahantuojien avustuksella moottorinosia, ja johtopäätöksenä oli, että Moskvitšin moottorin osat eivät sopineet BMW-moottoreihin. Tällä moottorilla varustettiin sittemmin kaikki takavetoiset Moskvitšit: Mallit 412, 1500 ja 2140. Nämä olivat kaikki 408 malliin perustuvia, rakenteeltaan ja korin ulkoisilta muodoiltaan modernisoituja ja paranneltuja malleja. 1970-luvulla mukaan tuli myös avolavapakettiauto Elite Pickup. 1970-luvun loppupuolella Eliten etusäleikkö, ovien kahvat, kojelauta ja takavalot uusittiin ja erilliset tuuletusikkunat jäivät pois etuovista.

      1986 lanseerattiin etuvetoinen Moskvitš 2141 Aleko, joka oli ulkonäöltään hyvin samanlainen kuin iso Talbot. Mitään yhteistyötä näidenkään tehtaiden välillä ei ollut, vaikka monet ratkaisut olivat samankaltaisia. Monia prototyypeiksi jääneitä yritelmiä oli myös, mm. Moskvitš Kalita ja Knjaz Vladimir.

      Kaikkiaan Moskvitšeja tuotettiin yli neljä miljoonaa kappaletta. Tärkeimmät länsimaiset vientimaat olivat Suomi, Norja, Kreikka ja Itävalta. Belgiassa toimiva kokoonpanotehdas, Scaldia-Volga, kokosi Moskvitšeja merkillä Scaldia ja niitä varustettiin myös Perkins-dieselillä.

      OAO Moskvitsh ajautui konkurssiin 2002. Renaultin omistama Moskvitsh -tavaramerkki on otettu 2010 -luvun puolivälissä uudelleen käyttöön sellaisina malleina, kuin Duster ja Dacia.

      Moskvitš Suomessa

      wikipedia


  • Tuosta mossesta oli myös rallikäyttöön tehty Twincam versio, Konelalla oli ainakin sellainen ja taisi edesmennyt Rampe Kossilakin sellaisella ajella.

  • Ensimmäinen Elite minulla oli vm. 66 se nelilamppuinen. Seuraava oil farmari mallia 1500M olikohan vm.75 siitten pikup se lavamalli. Siinä oli myös 1500:nen kone. Kilometrejä en enään muista minkä verran ajoin niillä, mutta kaikki ajot mitä silloin piti niin niillä ajoin. Moottori remontteja, eikä kytkimiin ja vaihdelaatikko remontteja ei tarvinnut tehdä yhteenkään Eliteen. Hyviä autoja olivat, tyytyväinen olin niihin.

    • siis.Nelilamppuinen,60-luvun puolella oli isällä,Koneremppa piti tehdä sekä perä,jo aika alussa.Varmaan huonoa tuuria.
      Uutena haki Konelasta.


  • Tuosta ladan kammella käynnistämisestä,isäukollani oli 1200L malli josks 80 luvulla.Kerran yritettyään lähteä liikenteeseen ei lada startannutkaan(startissa vika).Isukki kaivoi takakontista kammen ja työnsi sen etupuskurissa olevaan reikään ,avasi konepellin ja skäänsi virranjakajan vieressä olevaa rinkulaa,joka on tarkoitettu juuri kampikäynnistämistä varten.Siintä sytkä ennakkoa vähän myöhäsemmäle,saatta nimittäin lyödä näpeille se kampi ,jos ei heti käynnistykkään,pari pyöräytystä ja itämaan ihme heräsi henkiin.Heitti kammen apukuskin jalkatilaan ja sano "kai se sieltä kaupan pihastakin lähtee".Oli se lähteny kun teki saman tempun.Vieressä oleva opel kuski oli kattonu et mitä tuo äijä tekee.Isukki laitto uuden starttimoottorin ladaan ei tarvinnu sen jälkeen kammella käynnistellä.

  • Olen tosi itä-autoilija, kun voin mainita vieläkin ajavani moskvits 2140:lla vm:1985 kesäisin... Oli jo kesän 2014 käyttiksenä lyhyehkössä ajossa ja kesässä tuli 5000km:ä. Toimi hyvin käytössä, vaan vauhtia 70 ei kehannu ylittää, kun kone huuti kuin teuraalle vietävä sika... Viides vaihde olisi pitänyt olla, vaan ajo-ominaisuudet olisivat muuttuneet ajo-omituisuuksi yli 80km/h ajettaessa :) Kokeilin jyrkässä alamäessä kulkua ja kulkuneuvo kulki noin 120km/h... Meno oli vaarallista ja melu korvia huumaavaa...

    Viime kesänä ajoin mossella vain parisen viikkoa ja laitoin ajokin seisomaan, kun en kehdannu maksaa vakuutuksia kahdesta autosta. Ensi kesänä taas otan mossen liikenteeseen jo kevään rospuutto keliin ja säästän käyttöautoani samaraa.

    Mosse on mennyt hyvin katsastuksista läpi viime vuosina, tosin taka kaaret alkaa lahota. Pakokaasu testiin on saanut kaasutinta säätää aina ja muutamia paikkoja on hitsattu pohjaan...

    Kova peli on toi mosse, kun on kestänyt noin 30 vuotta ulkona pahemmin ruostumatta. Ensi kesänä koitan myydä mossea pois, kun se ansaitsisi museoinnin eikä vain ajoa. Taka kaariakin olisi tyhmää korjata ilman koko auton maalausta ja tekniikka tarvitsisi täyden läpikäynnin...

    Ajelen mossella heinäkuun alkuun, jos tekniikka ei petä. Laitan sitten myyntiin, jos toinen myynti autoni Ford Escort -86 menee läpi katsastuksesta ilman suurempia korjauksia... Muutoin mossella ajelen vuoden loppuun...

  • Kaikenhan ne kopioi venäjällä.1500M laatikko oli aikaan LOTUS CORTINAN HEWLAND kopio,kolmosella menttin yli sataa,melkein 120 täysillä kierroksilla.varaosakirjoista SACHS kytkinlevy nro xxx" soveltuvuudet LOTUS CORTINA ja ELite 1500M keskiö 25,4mm"Mossen ainoa tuumanen osa!.NYt vielä huomasin että lattiakepin siiirtovivusto muistuttaa huomattavsati FORD TOPLOADER laatikon,mikä oli AC COBRA netistä läytyv'' kuvaa!.Melkein suorahampainen laatikko (äänekäs siksi)mutta pienet tehohäviöt,Moottoriviesti aikanaan mittasi takapyöristä enenmmäm tehoa kuin DATSUN 1600,totesivat"tehoa pitää olla enemmän kuin ilmoitetaan 80HV,tai tosipienet häviöt.Liikaa painoa ja korkeutta kilpahommiin,VOLGAN lyhennetyikka jousilla jäykkeni ja madaltui.Olin 70-l rallitallis asentajana,en Mossen

  • Mossen sylinterimitatkin oli kopioitu LOTUS CORTINASTA 82mm mäntä olikos 76mm isku?.Ilmeiseti sillä männänhalkaisijalla saa suuret venttiilit? ja hengitää kierroksilla.6500rm venttiilin jouset sekosi ja ei ottanut enempää,ei tullut tuhoa.

    • Valtavista tehoistaan huolimatta sillä 1500M.lläkään ei saanut ajaa yli 70 km/h muuten paloi joku venttilli. Noh muutenkin tietty jo historiakamaa


  • Nuorena kun kiinostuttiin virittämisestä,otettiin 2mm kannesta pois ja vauhtipyörää kevennettiin!.Vietiin amiksen opettajalle näytille,sanoi "mistähän saatais 1mm lisää kanteen".Kävi niin kuumana että suli mäntä tai paloi venttiili viikos.Ope sanoi "noin mekin nuorena tehtiin kun mitään ei tiedetty!.Moottoriviesti purki kestotestin jlk MOSSEN koneen" Onhan valtava kampiakseli kuin 2-Lkonees,vastapainot".Siihenkin syy löytyi.LOTUS kehitti cortinaa Colin Duckworth? muistaakseni kirjoitti mm 1963 TMssä julkaistu myös "Vastapainojen suurentaminen pienentää laakeripaineita", kampiakselien eräissä vaikeissa kuolokohdissa?.

  • En tiedä miksi minulla on Mossesta kovinkin paljon erilaiset kokemukset mitä monella kommentoijalla, nimittäin ne on enimmäkseen positiivisia. Perheemme ensimmäinen auto oli "Terästetty Elite 1500 M", vuosi oli 1971. Sillä isäni ajoi monta vuotta, korosti minulle pikku poikana, että auto pitää huolella sisäänajaa, että koneesta tulee kestävä ja toimiva. Niin hän tekikin, ja myös huolsi auton aina Konelassa huoltoohjelman mukaisesti, osti siihen melkein alkuunsa uudet renkaat, jolloin ajo-ominaisuudet muuttuivat aivan oleellisesti verrattuna alkuperäisillä ajoon. Tehtiin pitkiäkin reissuja ilman mitään ongelmia, mutta se jäi mieleen kun kerran sattui tilanne, että pakki ei mennyt päälle kunnolla, ja siihen joutui sitten soittamaan ohjetta, niin huoltomies neuvoi irroittamaan vaihdekepin juuresta haitarikumin ja tipauttamaan öljytipan kuulaan, joka kytki peruutusvalon päälle pakkia kytkiessä, ja siinä se korjaus oli tehty hetkessä -en tiedä vieläkään olisiko tuo voitelu jäänyt sitten jossain määräaiakaishullossa tekemättä. Itse ajokortin saatuani ajoin vielä vuosia samalla autolla, ja nuori kun olin, niin oli sillä mukava kiusata länsiautoja "kilpa-ajoissa", etenkin kun olivat kaksi tai kolme kertaa kalliimpia menijöitä. Tehostetut jarrutkin toimi koko auton käyttöajan erinomaisesti, enkä mitään ongelmaa niissä nähnyt -päin vastoin auto pysähtyi helposti ja nopeasti tarvittaessa, vieläpä pienellä poljinvoimalla hyvän alipainetehostimen ansiosta. Oli soratie tai talvikeli, niin koskaan ei tullut tilannetta että olisi kovassakaan menossa ns. karannut lapasesta.

  • Isällä oli Moskvitch kun oli töissä liikkessä missä niitä myytiin,piti suosia omaa merkkiä(ei pakko ollut).Kävin TEKUA ja pitkät päivät,oma auto hajosi ja kävin koulua isän mossella,sekin hajosi.Siinä oli joku tyyppivika 2 pytyn pakoventtiili paloi helposti.Ilmeisesti imusarja jakoi epätasaisesti bensan kun tulppakin oli erivärinen palojalki,kävi 2 laihalla?En kerennyt korjata oli opiskelussa kiirettä.Vieras asentaja sanoi se on tyyppivikaa.Oli täyskuparinen kannentiiviste,jo silloin moni ei osannut asentaa vaati 4 eri kiristykset.Nyt taas on metalli tiivisteitä.Kerran jäin Kuumolan tanssilavalla nokka seinääpäin ja pakki ei mennyt päälle,onnek ei ollu saattikeikka.Kun kaikki oli lähteneet ryömin alta laittaan pakin päälle siirtovivusta,ne kului nivelet väljäksi ja kepin apapään nailonholkit.

  • mossessa oli suunittelu(kopiointi) hyvä,mutta poliitikot määräs nostaan maavaraa huonojen teidentakia ja käyttään tuotannossa olemassaolevia osia jolloin paketti heikkeni.Samoin jos valmistuksessa työntekijät olis käyttäneet ruokatunnilla muuta ruokajuomaa kuin VODKA.

  • tutha enään kirjoittaa,mutta joka mosse ja lada tuli tutuksi konla-autossa lauttasaaressa heikkiläntiellä.silloin oli konelan pomona johtaja lappalainen ja korjaamo päällikönä kisonen.Eli aikaa on menyt jo ohi.

  • Ei anneta menneisyyden kuolla, vaan pidetään tutun merkin nimeä kansakunnan muistissa. Mosset on helppoja harraste-autoja museo-auto piireissä. Lada merkin soisi tulevan uudelleen myyntiin pohjoismaissa... Kirjoittelee jeppe joka ei haluaisi maailman "nykyaikaistuvan"... Toimin ns. kehityksen jarruna, kun käytän mossea, ladaa, salora 32"vm.1982, nokian 5110-puhelinta ja toisten tietokoneita. En soisi lada merkin häviävän...

  • Kaverilla Mosse aihiona, aikeena laittaa BMW kolmelitrainen V8 ja etuakselisto, taakse myös jotain vastaavaa. Saa nähdä miten sen saa katsastettua...

    • Saapi katsastettua, jos kunnostaa aihion katsastus kuntoon, ja katsastaa ns. pitkälle leimalle... Vaihtaa sitten joutuin tekniikan ja lähtee kylille kusetteleen nuoriso rasseja liikenne valoissa... Sekun on silleen että alustan muutoksia ei voi tehdä ja moottori tehoa saa kohottaa vain 20-25% alkuperäisestä. Hankkimalla uudet kilvet, jossa katsastus aika on elokuussa(rekisteri kilven vika nro. määrää) voi pitää ajokkia liikenteessä kaksi kesää ns. "virallisesti"...

      Se on sitten muistettava että "kissalan poikien" tullessa pitää olla nätisti ja katsastuksen päättyessä poistettava ajokki ajosta ja myytävä esim. jäärata-autoksi...

      Sen vielä mainitsen, että ajokin pitäisi muistuttaa mossea ulkoisesti... Suosittelisin käyttämään alkuperäisiä alustan osia ja alkuperäistä taka-akselia "kemppi-lukolla" ja tietenkin yksi pakoputki takana näkyvillä ja toinen piilossa alustassa. Eri auton vanteet ja tupla putkisto heti herättää huomion "kissalan pojissa"...

      Itse tyydyn ajamaan vm.1985 moskvits Elitelläni ihan alkuperäisenä, kun tekniikka soveltuu korille... Tympäydyin perässä roikkujiin viime viikolla, kun omalla mossella pääsee max.70km/h "kivuttomasti". Ratkaisin takana työntävien ajoneuvojen ärsytyksen laittamalla neuvostoliiton lipun takalasille... "Sielläpähän saavat näkeä punaista" ja en minäkään erota takalasista onko siellä autoa vai ei...

      "Vauhti hirmun" tekijöille sanon varoituksen sanan, Moskovitsin kori ja alusta ei ole suunniteltu koviin nopeuksiin, suosittelen kokeileen sen itse. Itse olen ajanut mossella alamäkeen 120km/h ja vauhti tuntui tappavalta mossessa...

      Terveisin: Entinen Propagandalada
      (Nm:n tarina... Pidin NL lippua ladassa... Sirpin ja vasaran vieressä oli pienempi EU tähti lippu ja sivulaseissa EU vastaista propagandaa esim: Brexit asiaa ja Kreikka 3tukipaketti; kuin suoraan sosialimista... Mielipiteeni on EU ON NL!)


  • https://fi.wikipedia.org/wiki/Moskvitš

    nyt se on dacia mersun moottorilla

  • ladaan mersurellu tdi niin mikäettei

  • Hyviä kommentteja. Mutta, en "virkaurallai" "onnistunut" (kesti25v) hylkäämään yhtään mossea. Ja sanotaanko tähän samaan"syssyn" yhtään "rättäriä" siis 2c.....

  • mosse on jopa parempi ja luotettavempi auto kuin nykyinen skoda/vw mallisto.

    • joo, näin on, prosentitkun, lasketaan. olen tosissani....


Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.