Tällä palstalla viitataan useinkin keskusteluissa sieluun. Itselläni ei ole mitään havaintoja tästä sielusta, joten voisiko joku esittää jotain todisteita tämän mainitun sielun olemassaolosta?
Ja todisteilla tarkoitan siis ihan tieteellisiä todisteita eikä mitään mutu-juttuja...
Ja todisteilla tarkoitan siis ihan tieteellisiä todisteita eikä mitään mutu-juttuja...
Vastaukset 18
Vanhimmat
...mieli. Se mikä suoltaa ajatuksia ja tunteita sun muuta. Uskovaiset on nimenneet sen sieluksi.
Mieli=sielu. Mielikuvitus= sielukuvistus.
Jumala esiintyy kai vain noille sielukuvitusrikkaille ihmisille. Mulla on vilkas mielikuvitus mitta mitää jumalallista en ole ikinä kokenut. Oisko tuo selitys?
uskonnoissa joissa sieluun vitataan tarkoitetaan sentään mieltä, eli "mielikö se vaeltaisi" kuoleman jälkeen uskovaisten mielestä, sinusta?
Tuo vaatii tosiaan tuota sinun kuuluisaa "vilkasta mielikuvitusta" jota mainostit.
...mieli=sielu="sydän". Yhtä ja samaa kaikki.
En tiedä mitälie termiä on käytetty ihmisen mielestä joskus aikoinaan. Mutta se on varmaa että "sielu"-nimen on uskovaiset keksineet itse.
Mieli se "on joka vaeltaa", jep.
Miinustettuna se fakta että ei mieli eikä sielu minnekään vaella vaan simahtaa kuollessa yhtälailla kuin ruumiskin.
Heitto: Ootko koskaan ollut tajuttomana?
>
"Riippuu mitä tarkoitat tajuttomalla"..täh.
ÖöÖöö. Jos lyöt pään ja menetät tajunnan...TAJUTTOMUUS.
Niin ota yhteyttä vanhoihin lääkäreihin, jotka ovat nähneet ja kuulleet melkein kaiken kuolevien ja kuolleista heränneiden kertomuksista.
Sieltä löytyy paljon tietoa, jopa leikkauspotilaiden kertomuksia, jotka ovat nähneet ja kuulleet kaiken, mitä ympärillä on tapahtunut, vaikka sen sinun vaatiman tieteellisyyden mukaan nukutettu potilas ei pysty mitään näkemään ja kuulemaan.
Joten sinuna jättäisin sen tieteen vähä takaviistoon, oottamaan vuoroaan.
Tiedän myös kertomuksia joissa ao.henkilö on nukkuessaan käynyt Siriuksella oppimassa viisailta olennoilta miten meidän pitää elää. Senkin tarinan on joku lääkäri kuullut, enkä taida uskoa sitäkään.
havainto, että sielu pimenee hetkeksi kokonaan, jos saa lapsena lievän aivotärähdyksen.
En ymmärrä, miten pään kolauttaminen vaikuttaa sillä tavalla aineettomaan sieluun, kun kuoleminen ei kuulema häiritse sen toimintaa ollenkaan.
lapsuudenkokemus, sieluni pimeni hetkeksi kun olin lyönyt takaraivoni ikkunan terävään alakulmaan.Sielunpimennys oli riittävän pitkä jotta kaverini Heikki ja Jarmo olivat ehtineet syödä kädessäni olleet kaksi karkkia. Suu niillä kävi vielä kun toinnuin ja toffeepaperit olivat levällään ympärilläni. Arvelen että sieluni oli oli ollut pimeänä puolisen minuuttia.
>Sieltä löytyy paljon tietoa, jopa leikkauspotilaiden kertomuksia, jotka ovat nähneet ja kuulleet kaiken, mitä ympärillä on tapahtunut, vaikka sen sinun vaatiman tieteellisyyden mukaan nukutettu potilas ei pysty mitään näkemään ja kuulemaan. >Joten sinuna jättäisin sen tieteen vähä takaviistoon, oottamaan vuoroaan.
Sinäkö ihminen pidät omia luulojasi kovinkin tieteellisenä?
Eikö sulle tiede oo vielä sanonu, että tiede ei tiedä itseasiassa vielä höykäsen pöläystä mistään?
ja eikö tiede oo sanonu, että se tulee olemaan aina altavastaajana kaikessa tutkimustyössään?
Kaikki on ollut valmiina aikojen alusta ja tiede on vasta heränny pikkusen rapsuttamaan Jumalan tekemiä ihmeitä.
Mutta jo nyt on tiede tehny suunnattomia ja peruuttamattomia virheitä, sotkien maailman tulevaisuuden saastuttamalla koko pallon, ja tuhoten täydellisesti luonnonmukaisen elämäntavan, yllyttäen typeriä ihmisiä yhä pahemmin kiihtyvään kilpailuun, kulutuksen ja markkinoiden käsiin antamillaan "työkaluilla".
Nyt on myöhäistä nikotella, kun paskat on jo housuissa. Esim. llmaston ja merien saastumisen suhteen.
Eikä se sinun kunnioittama tiede oo vieläkään keksiny keinoa, miten saada esim. Tsetsenian rääkkäys loppumaan ja miten maailmasta loppuisi valehtelu ja petokset.
Mitään tiedettä ei oo sen jälkeen tapahtunutkaan, kun joku huomasi, että omena putosi päähän ja kysyi, että miksi. Niin pitäisi olla vieläkin, mutta ei oo.
Nyt väännetään jo ihmiskloonauksesta, joka on mielisairauden merkki ja se on tieteen syy!
Kestää niinkauan kuin aivot ovat vahingoittumattomat. Ei siis kuolematon.
>>Kestää niinkauan kuin aivot ovat vahingoittumattomat. Ei siis kuolematon.
Sinä et tiedä, mistä oli puhe.
kun miettii vielä mikä on se sielu ja muuttuuko se persoonallisuuden mukana kun ihminen saa esim. aivojen otsalohkoon aivovamman, jolloin hänestä tulee ilkeä, levoton ja mistään välittämätön...mitä jos menettää uskonsa ja empatiansa aivovamman ja uudenlaisen persoonalisuutensa myötä, onko silloinkin tuomittu kadotukseen??
Kiitoksia vaan vastauksistanne, joiden informaatioarvo = tasan nolla. En kysynyt mielipiteitänne vaan joitain todisteita tästä kovasti mainostetusta sielusta. Yhtään ainoaa todistetta ei löytynyt. Tyhjästä kun on paha nyhjästä.
Olet siitä itse esimerkki. Sinä olet ajatus ja kuolematon. Taltioit mieleesi mielikuvia, joista teet halutessasi ainetta. Aivojasi käytät kuin tietokone keskusyksikköä. Jos joku kalauttaa sinua pesäpallomailalla pahasti päähän ja saat pysyvän aivovamman, et enää voi käyttää mieltäsi yhtä hyvin viallisten aivojen vuoksi. Tämä asia korjaantuu kuitenkin kuolemassa kun aivosi maatuvat etkä SINÄ tarvitse niitä enää. Se on siinä.
Hyvinhän se vanha sielu meissä jaksaa, jaksaisipa vain henkikin vielä paremmin ja ruumiskin kohtalaisen hyvin..
Eli 1. tessalonikalaiskirje , 5. luku käsittelee aluetta seuraavasti: (lähde netissä Raamattu uskonkirjat)
15 Katsokaa, ettei kukaan maksa pahaa pahalla. Pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille ihmisille. [Matt. 5:39 ]
16 Iloitkaa aina. [2. Kor. 13:11 ]
17 Rukoilkaa lakkaamatta. [Room. 12:12; Ef. 6:18; Kol. 4:2]
18 Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. [Ef. 5:20]
19 Älkää sammuttako Henkeä, [Ef. 4:30; 2. Tim. 1:6]
20 älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. [1. Kor. 14:39]
21 Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää.
22 Pysykää erossa kaikesta pahasta.
23 Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. [1. Kor. 1:8 ]
24 Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa. [1. Kor. 1:9, 10:13; Fil. 1:6]
Raamatun mukaan on siis 3-jako, ensin tärkein:
HENKI, SIELU, RUUMIS
Henki on se osa meistä, joka on yhteydessä Jumalan Pyhään Henkeen, jos on. Meistä se riippuu.
Joka tapauksessa hengen alueelle kuuluu esim, jos on joskus motannut jotakin tai varastanut jotakin ja tulee siitä paha omatunto. Meidän henkemme sanoo, että emme ole tehneet oikein.
Samoin silloin, kun ihminen on syntynyt uudesti ylhäältä ja täyttynyt Pyhällä Hengellä, Pyhä Henki on yhteydessä henkemme kanssa ja varoittaa
meitä vaaroista tai kannustaa meitä eteenpäin, antaa voimaa vaikeuksissa. Liikutaan siis USKON alueilla, ihmisen kasvun ja hyvyyden alueilla.
SIELU taas se osa meistä, jossa toimii järki, osittain varmaan tunteet ja tällaiset asiat, esim. pelko. Ei sielussa sinänsä mitään pahaa ole, oikein käytettynä. Kyllä meidän on harkittava asioita, valmisteltava tulevaa jne.
Mutta välillä sielu ja henki joutuvat vastakkain. Jumala sanoo: usko, elä Raamatun ohjeiden mukaan. Elä Raamatun asiat todeksi. Ne puhuvat elämää sinulle,
läheisillesi, luonnolle ympärilläsi. Järki saattaa sanoa: Haluan näin ja näin paljon voittoa tästä sijoituksesta, en välitä siitä,
onko naapurissani lyijyä tai elohopeaa. Elämme silloin sielun mukaan, ei hengen mukaan, joka muistuttaa Raamatun kohdasta Aadamille: Viljele ja varjele.
Jäljelle jää vielä ruumis, monessa hyvä, monessa paha.
Eli ruumis tarjoaa meille raamit, joissa henkemme ja sielumme elää täällä maan päällä.
Kuoleman jälkeen jää vain heki eli henkiruumis,
joka elää ikuisesti. Osa ruumiistamme toimii todennäköisesti yhdessä sielumme kanssa, esim. tunnemaailma on tällainen. Onhan esim. todistettu, että jos ihmisen aivoissa ärsytetään kokeessa tiettyä pistettä, siitä löytyy tietty muistikuva, usein vahvasti tunteilla latautunut.
Eli summa summarum: Täällä maan päällä meillä on henki, sielu ja ruumis. Henki on yhteydessä
Jumalaan, sielu miettii oman järkensä mukaan ja on usein kampittamassa henkeä = uskon alueita, sekä ruumis, joka auttaa tai kampittaa kahta edellistä.
Ja taivaassa meillä on vain henkiruumis, samoin kuin Jumalalla ja enkeleillä. Olemme verhottuja
valoon ja kirkkauteen, jos haluamme sitä jo täällä maan päällä.
Siunausta etsinnällesi!