Onko kokenusta kuhmon

En tiedä kumpi lääkäri oli meillä,mut jo puhelimessa hän teki diaknoosin ja sanoi että koira pitää lopettaa.Menin aivan shokkiin.Koiramme olisi täyttänyt 20.12.o6 15vuotta.Viimeisen vuoden aikana sai 2-3epilepsian tapaista kohtausta,jotka meni ohi äkkiä,muuten ollut terve.Tämän kaltaista kohtausta oli myös nyt,lisäksi oksentelua,kirkasta limaa mut ruoka pysyi sisällä,vapinaa,huohotusta.Menimme lääkärille joka niinsanotusti piikki kädessä odotteli,ei tehnyt elettäkään tutkiakseen koiraamme.Kysyin kuitenkin että voisko sydäntä kuunnella,hän kuunteli tovin(ei kertonut miltä sydän kuulosti)katsoi vain koiraa ja totesi,on se kyllä huonon näkönen ja kysyi,,,? laitetaanko piikki?kysymyksen kuultuani,tuntu että jalat menee alta.Ajattelin koiramme kärsimysiä ja myönnyin.Näin jälkeenpäin ajatellen lääkärin olisi pitänyt tutkia koira kunnolla ja tehdä jonkinlainen diaknoosi ja kertoa siitä myös minulle.Tiedä vaikka jotain olis ollu vielä tehtävissä.En tiedä vieläkään MIKÄ KOIRAAMME VAIVASI.Mielestäni puhelin keskustelun perusteella,potilasta näkemättä/tutkimattä ei pysty diaknoosia tekemään.Kyllä kyseisessä ammatissa ihmisen pitää olla empaattisempi,tutkia potilas oma-alotteisesti ja kertoa mitä on tehtävissä,vai onko mitään.

????????? kirjoitti:

En tiedä kumpi lääkäri oli meillä,mut jo puhelimessa hän teki diaknoosin ja sanoi että koira pitää lopettaa.Menin aivan shokkiin.Koiramme olisi täyttänyt 20.12.o6 15vuotta.Viimeisen vuoden aikana sai 2-3epilepsian tapaista kohtausta,jotka meni ohi äkkiä,muuten ollut terve.Tämän kaltaista kohtausta oli myös nyt,lisäksi oksentelua,kirkasta limaa mut ruoka pysyi sisällä,vapinaa,huohotusta.Menimme lääkärille joka niinsanotusti piikki kädessä odotteli,ei tehnyt elettäkään tutkiakseen koiraamme.Kysyin kuitenkin että voisko sydäntä kuunnella,hän kuunteli tovin(ei kertonut miltä sydän kuulosti)katsoi vain koiraa ja totesi,on se kyllä huonon näkönen ja kysyi,,,? laitetaanko piikki?kysymyksen kuultuani,tuntu että jalat menee alta.Ajattelin koiramme kärsimysiä ja myönnyin.Näin jälkeenpäin ajatellen lääkärin olisi pitänyt tutkia koira kunnolla ja tehdä jonkinlainen diaknoosi ja kertoa siitä myös minulle.Tiedä vaikka jotain olis ollu vielä tehtävissä.En tiedä vieläkään MIKÄ KOIRAAMME VAIVASI.Mielestäni puhelin keskustelun perusteella,potilasta näkemättä/tutkimattä ei pysty diaknoosia tekemään.Kyllä kyseisessä ammatissa ihmisen pitää olla empaattisempi,tutkia potilas oma-alotteisesti ja kertoa mitä on tehtävissä,vai onko mitään.

lääkärin taholta. Kaikki toimenpiteet olisi perusteltava ja selitettävä. Lopetustilanteessa muutama lämmin sana olisi paikallaan.
Meidän koira nukutettiin Sotkamossa.Siellä oli kaksi aivan ihanaa lääkäriä, jotka molemmat tutkivat röntgenkuvia ja koiraa. Toinen heistä kääri koiran kauniisti peitteeseen piikin jälkeen. Lähetteen röntgeniin teki kaupunginlääkärin sijainen, kuin enkeli hänkin. Kävimme vastaanotolla useamman kerran. Tulen aina kiitollisena muistamaan nämä lääkärit.

Suru rakkaan ystävän menetyksestä on suuri. Jälkeenpäin tulee mietittyä kaikenlaista, syyteltyä itseäkin. Voi olla, että on ollut oikein päästää koira sateenkaarisillalle, mutta kyllä omistajan pitäisi saada tietää miksi. Ja voisiko koiraa hoitaa.Vaikka onkin jo iäkäs.

Kuhmossa on kaupungin eläinlääkäri ja yksityinen, joka on ollut ainakin joskus kaupunginlääkärin sijaisena.
Kaupunginlääkärin vastaanoton varustetaso ei taida olla kummonen, muistaakseni yksityisellä on jotain laitteita.

Jaksamista sinulle.