Perintö verosta.
Meitä oli 2 poikaa -49 -64 ja 5 tyttöä.-39 -45 -46 -48 -52.
Vanhempani hoitivat asian seuraavasti:
Tytöille ei kuulu jättää mitään kiinteää omaisuutta, eikä kustantaa mitään koulutusta tytöt menkööt naimisiin.
Pojat olivat syntyneet vuonna 1949, 1964 tämä oli vanhempien iltatähti.
*1949 syntynyt poika osti kotitalon 1998, kauppa käsitti pellot päärakennuksen, rahaa ei käytetty. Talo siirtyi kauppakirjalla veljelle, kauppa hinta oli silloinen talossa ollut 55 000 mk velka, sekä syytingin nimeäminen ruokana ja asuinalana talosta, vanhusten loppuelämäksi. (1912, 1918)
Nyt 2006 talosta ja 2/3 maata, sai myytynä 270 000 €, arvokkain osuus rantaa 500m ja 4 h peltoa jäi vielä pohjamunaksi.
Nuorin poika *1964 osti vuonna1968 metsää 105 hehtaaria, kauppahintana oli 36 000mk, rahaa ei käytetty, hallinta jäi vanhemmille, kunnes poika täyttää 20 vuotta.
Kumpaakaan omaisuuden myyntiä tai siirtoa, ei koskenut perintövero eikä lahjavero, eikä niissä käytetty rahaa eikä kellään ollut asiaan mitään sanomista.
Metsä ”kauppa” tuli sisarten tietoon vasta äidin jälkeen perunkirjoituksissa 2003. Kauppa yli 20 vuotta vanha ei valitus oikeutta.
"Tyttöjä ei kouluteta" tehtiin kilpailuksi, ja siihen langettiin kiitettävästi.
Yksi koulutettiin yhteiskoulu 2,5 vuotta tutkinto Röntgenhoitajaksi.
Yksi kävi kolme vuotta Merkantiksi.
Yksi Sai lähteä kotoa ja kouluttautui opintovelkaa saaden Seminologiksi.
Yksi ”pääsi” Autokouluun.
Yksi määrättiin kotipiiaksi ja vanhempien vanhuuden hoitajiksi.
Perintövero ei ole Jumalan sana ja sen voi kiertää.
Laillista ryöstöä, kun edunvalvojana on omapoika.
Nuorin veljeni oli äitini pyynnöstä hänen edunvalvojansa.
Veli lypsi äidin tileiltä lähes 60 000 € alle vuodessa, määräaikaistilien loppuessa äidille ei ostanut edes alusvaateita.
Asian tultua ilmi, haimme yleisen edunvalvojan.
Yksi sisaruksista osti äidille sairaalaan vaateta, koska äidin vaatteet hajosivat päältä. Tämä oli siis aikana, jonka äiti oli sairaalahoidossa; ensi Dementiasta, sitten diagnoosi muuttui Alzheimerintaudiksi.
Vaatteet ostanut sisko, sai sitten perunkirjoituksissa rahansa pois, kuitteja vastaan, mutta vain muiden tyttöjen vaatimuksesta.
Edunvalvoja ei puutunut, eikä oikaissut tilien tyhjentämistä, asia oli tapahtunut ennen hänen ”virkaansa”. Naureskeli kyllä veljen nokkeluudelle.
Veli esitti äidin allekirjoittaman kauppakirjan, kaikesta talon IRTAIMESTA kauppahintana oli 5800mk, joka ei ollut edes yhden taulun hinta. Kauppakirjassa myyntipäivä oli heti isän kuoltua 1984.:))))))
Talon vaihtaessa omistajaa Veli haki ”Omistamansa” irtaimen, vei talosta jopa kiukaan, tarjoten sitä ensi talon isännälle 200€
Isäntä oli ostanut kiukaan 800mk 16 vuota sitten,
kun ei kauppoja syntynyt,
kaatoi ”Omistaja” kiukaan kivet talon pihaan,
rappujen viereen ja vei kiukaan.:)))))))))
Pätkä työt mitä ne ovat?
Nuorin veljeni oli maatalouslomittaja, joka kesä veljelleni. Nostaen tästä pätkätyöstä neljän viikon palkan puhtaan käteen, vuositulon ei muuta ei mennyt siis vero MUTTA veljeni ei mennyt maatilalta minnekään, vaan teki työnsä kuten ennenkin. Tilan päätökset ja hallinta oli vanhempien ja päätös oli tässä asiassa heidän. Itse tienasin tekstiilitehtaassa silloin 480mk / kk, veli sai pätkätyöstään 600mk/ neljässä viikossa ”Lomittajana”. :)))))
Meitä oli 2 poikaa -49 -64 ja 5 tyttöä.-39 -45 -46 -48 -52.
Vanhempani hoitivat asian seuraavasti:
Tytöille ei kuulu jättää mitään kiinteää omaisuutta, eikä kustantaa mitään koulutusta tytöt menkööt naimisiin.
Pojat olivat syntyneet vuonna 1949, 1964 tämä oli vanhempien iltatähti.
*1949 syntynyt poika osti kotitalon 1998, kauppa käsitti pellot päärakennuksen, rahaa ei käytetty. Talo siirtyi kauppakirjalla veljelle, kauppa hinta oli silloinen talossa ollut 55 000 mk velka, sekä syytingin nimeäminen ruokana ja asuinalana talosta, vanhusten loppuelämäksi. (1912, 1918)
Nyt 2006 talosta ja 2/3 maata, sai myytynä 270 000 €, arvokkain osuus rantaa 500m ja 4 h peltoa jäi vielä pohjamunaksi.
Nuorin poika *1964 osti vuonna1968 metsää 105 hehtaaria, kauppahintana oli 36 000mk, rahaa ei käytetty, hallinta jäi vanhemmille, kunnes poika täyttää 20 vuotta.
Kumpaakaan omaisuuden myyntiä tai siirtoa, ei koskenut perintövero eikä lahjavero, eikä niissä käytetty rahaa eikä kellään ollut asiaan mitään sanomista.
Metsä ”kauppa” tuli sisarten tietoon vasta äidin jälkeen perunkirjoituksissa 2003. Kauppa yli 20 vuotta vanha ei valitus oikeutta.
"Tyttöjä ei kouluteta" tehtiin kilpailuksi, ja siihen langettiin kiitettävästi.
Yksi koulutettiin yhteiskoulu 2,5 vuotta tutkinto Röntgenhoitajaksi.
Yksi kävi kolme vuotta Merkantiksi.
Yksi Sai lähteä kotoa ja kouluttautui opintovelkaa saaden Seminologiksi.
Yksi ”pääsi” Autokouluun.
Yksi määrättiin kotipiiaksi ja vanhempien vanhuuden hoitajiksi.
Perintövero ei ole Jumalan sana ja sen voi kiertää.
Laillista ryöstöä, kun edunvalvojana on omapoika.
Nuorin veljeni oli äitini pyynnöstä hänen edunvalvojansa.
Veli lypsi äidin tileiltä lähes 60 000 € alle vuodessa, määräaikaistilien loppuessa äidille ei ostanut edes alusvaateita.
Asian tultua ilmi, haimme yleisen edunvalvojan.
Yksi sisaruksista osti äidille sairaalaan vaateta, koska äidin vaatteet hajosivat päältä. Tämä oli siis aikana, jonka äiti oli sairaalahoidossa; ensi Dementiasta, sitten diagnoosi muuttui Alzheimerintaudiksi.
Vaatteet ostanut sisko, sai sitten perunkirjoituksissa rahansa pois, kuitteja vastaan, mutta vain muiden tyttöjen vaatimuksesta.
Edunvalvoja ei puutunut, eikä oikaissut tilien tyhjentämistä, asia oli tapahtunut ennen hänen ”virkaansa”. Naureskeli kyllä veljen nokkeluudelle.
Veli esitti äidin allekirjoittaman kauppakirjan, kaikesta talon IRTAIMESTA kauppahintana oli 5800mk, joka ei ollut edes yhden taulun hinta. Kauppakirjassa myyntipäivä oli heti isän kuoltua 1984.:))))))
Talon vaihtaessa omistajaa Veli haki ”Omistamansa” irtaimen, vei talosta jopa kiukaan, tarjoten sitä ensi talon isännälle 200€
Isäntä oli ostanut kiukaan 800mk 16 vuota sitten,
kun ei kauppoja syntynyt,
kaatoi ”Omistaja” kiukaan kivet talon pihaan,
rappujen viereen ja vei kiukaan.:)))))))))
Pätkä työt mitä ne ovat?
Nuorin veljeni oli maatalouslomittaja, joka kesä veljelleni. Nostaen tästä pätkätyöstä neljän viikon palkan puhtaan käteen, vuositulon ei muuta ei mennyt siis vero MUTTA veljeni ei mennyt maatilalta minnekään, vaan teki työnsä kuten ennenkin. Tilan päätökset ja hallinta oli vanhempien ja päätös oli tässä asiassa heidän. Itse tienasin tekstiilitehtaassa silloin 480mk / kk, veli sai pätkätyöstään 600mk/ neljässä viikossa ”Lomittajana”. :)))))
Vastaukset 2
Vanhimmat
oikeusasiamiehelle. Perinnönjaon toimeenpanon suorittaja on syypää virheisiin. Oliko testamenttia? Pitää selvittää korvausvelvollisuus, koska on huomattavan suuresta omaisuudesta kysymys. Syyte salaamisesta tms. virheellisestä toiminnasta kannattaa selvittää. Kunnan oikeusaputoimisto voi auttaa eikä ole hirveän kallista.
KYSYMYKSESSÄ ON SUORANAINEN LAINVASTAINEN MENETTELY. VÄÄRYYTTÄ EI PIDÄ HYVÄKSYÄ.
Tyttärillä on laillinen oikeus vaatia rintaperillisen lakiosan täydennystä veljiltää.
En kun haastehakemusta laatimaan.