Tästä on jokunen vuosi aikaa, kun sattui tilanne että tyttäreni(joka on nyt 14-v), oli tullut koulusta kotiin ja itse olin vielä työssä. Tytär oli yksin kotona, kun ovikello soi ja vanhempia kysyttiin (Olen yksinhuoltaja).
Tyttäreni vastatessa, että äiti on töissä, oli saanut käteensä lehtisen, jossa komeili piirroskuva kuusipäisestä hirviöstä. Ja sitä oli yksin ollessaan tutkinut ja ties mitä ajatuksia pienessä päässä mahtoi liikkua.
Kun sitten työstäni kotiuduin, tyttöni kertoi kahden tädin käyneen ovella ja jättäneen minulle tämän kyseisen lehtisen. Seuraava kysymys koskikin tätä kuusipäistä, hirvittävän näköistä olentoa; eli, "äiti, onko näitä oikeasti olemassa?" Silloin raivostuin mielessäni näille ihmisille. Hillitsin kiukkuni lapsen silmissä, mutta päätin, että minun lastani ei pelotella enää koskaan näillä asioilla, ja päätin myös että seuraavasta kerrasta teen rikosilmoituksen jos vastaavaa tapahtuu.
Se syy miksi tämä asia vuosien jälkeen tuli ajankohtaiseksi on, että taas poissa ollessani sain hiljattain tahtomattani lehtisen kotiovelleni, ja samainen kuusipäinen peto komeili edelleen etusivulla.
En halua olla suvaitsematon -päinvastoin. Jokainen saa mielestäni uskoa kuten haluaa, mutta toimintatapa kyseisessä uskonnonlevittämisessä ei minua miellytä, etenkään kun on kyse lapsista.
Kysynkin, onko teillä jehovantodistajilla jonkinlaisia ohjeita siitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa vanhemmat eivät ole kotona kyseisellä hetkellä. Tai, jos ketään ei ole kotona, onko teillä lupa jättää tällaisia lehtisiä, mikäli asunnon asukkaan kantaa ei kyseiseen uskontoon voi tietää.
Minä itse uskon Jumalaan. Minulla on ollut pienestä tytöstä asti hyvä suhde Kaikkivaltiaaseen, ja tätä uskoani haluan lapsillenikin opettaa. Se vain poikkeaa Jehovan uskosta, jollain tapaa, ja minulla on tähän täysi oikeus kuten kaikilla on. Minulle usko on tuottanut paljon iloa ja lohdutusta, pelottelu ei siihen kuulu. Haluaisin kuulla kommentteja jehovan uskon tunnustavilta -rakentavassa mielessä tietenkin.
Haluan korostaa vielä, etten halua loukata ketään, lähimmäisenrakkaus on osa minunkin uskontoani.
Tyttäreni vastatessa, että äiti on töissä, oli saanut käteensä lehtisen, jossa komeili piirroskuva kuusipäisestä hirviöstä. Ja sitä oli yksin ollessaan tutkinut ja ties mitä ajatuksia pienessä päässä mahtoi liikkua.
Kun sitten työstäni kotiuduin, tyttöni kertoi kahden tädin käyneen ovella ja jättäneen minulle tämän kyseisen lehtisen. Seuraava kysymys koskikin tätä kuusipäistä, hirvittävän näköistä olentoa; eli, "äiti, onko näitä oikeasti olemassa?" Silloin raivostuin mielessäni näille ihmisille. Hillitsin kiukkuni lapsen silmissä, mutta päätin, että minun lastani ei pelotella enää koskaan näillä asioilla, ja päätin myös että seuraavasta kerrasta teen rikosilmoituksen jos vastaavaa tapahtuu.
Se syy miksi tämä asia vuosien jälkeen tuli ajankohtaiseksi on, että taas poissa ollessani sain hiljattain tahtomattani lehtisen kotiovelleni, ja samainen kuusipäinen peto komeili edelleen etusivulla.
En halua olla suvaitsematon -päinvastoin. Jokainen saa mielestäni uskoa kuten haluaa, mutta toimintatapa kyseisessä uskonnonlevittämisessä ei minua miellytä, etenkään kun on kyse lapsista.
Kysynkin, onko teillä jehovantodistajilla jonkinlaisia ohjeita siitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa vanhemmat eivät ole kotona kyseisellä hetkellä. Tai, jos ketään ei ole kotona, onko teillä lupa jättää tällaisia lehtisiä, mikäli asunnon asukkaan kantaa ei kyseiseen uskontoon voi tietää.
Minä itse uskon Jumalaan. Minulla on ollut pienestä tytöstä asti hyvä suhde Kaikkivaltiaaseen, ja tätä uskoani haluan lapsillenikin opettaa. Se vain poikkeaa Jehovan uskosta, jollain tapaa, ja minulla on tähän täysi oikeus kuten kaikilla on. Minulle usko on tuottanut paljon iloa ja lohdutusta, pelottelu ei siihen kuulu. Haluaisin kuulla kommentteja jehovan uskon tunnustavilta -rakentavassa mielessä tietenkin.
Haluan korostaa vielä, etten halua loukata ketään, lähimmäisenrakkaus on osa minunkin uskontoani.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Kysynkin, onko teillä jehovantodistajilla jonkinlaisia ohjeita siitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa vanhemmat eivät ole kotona kyseisellä hetkellä. Tai, jos ketään ei ole kotona, onko teillä lupa jättää tällaisia lehtisiä, mikäli asunnon asukkaan kantaa ei kyseiseen uskontoon voi tietää."
Et ole vielä saanut vastausta tähän ilmeisesti sinua eniten askarruttavaan seikkaan, joten tässä yksi.
Kun aloittelin ovilla kiertämistä, niin neuvottiin jättämään traktaatti, niihin asuntoihin, missä ei ketään ollut kotona tai oven avasi liian nuori lapsi, jotta hänelle olisi voinut lehtiä esittää. Itse en jättänyt traktaattia jos oli mainostenjakokielto, musta se oli jo silloin mainos. Missään kirjassa en muista nähneeni ohjetta siitä mitä jätetään. Muistan jättäneeni semmoista paperia, minkä kantena on "paratiisi" maan päällä, ja muita ei niin pelottavilla kuvilla varustettuja painotuotteita.
Kiitän kaikkia vastaajia, sain jotain tietoa vastauksistanne.
Ajattelin itsekkin, että täytyy olla jonkinlaisia ohjeita eri tilanteista, ja tässä minun tapauksessani on varmasti tapahtunut ns.inhimillinen erehdys. En tunne millään tapaa vihaa jehovalaisia kohtaan, vaikkakin tapaus raivostuttikin.
Kuva "kuusipäisestä otuksesta" on jäänyt mieleeni kaikista vahvimpana, vaikka kyllä mielenkiinnosta luin lehtisen jonka viimeksi sain. Aiemmat kuvat joita muistan varhaisemmilta ajoilta (kauan kauan sitten, vuosia ennen näitä uusimpia), kuvasivat hymyileviä ihmisiä -eri ikäisiä, lehden sisältö ei niinkään ole jäänyt mieleeni. Kuten osuvasti olen joskus kuullut sanottavan; "ensivaikutelma on tärkein", pitää tässäkin paikkaansa. Pelottavilla kuvilla ei saada mielestäni aikaan kuin mielipahaa ja väärinkäsityksiä. Uskonnonhan ei tule olla pelottava eikä ahdistava asia -päinvastoin?
Uskon myöskin, ettei ovelta ovelle kiertäminen ole helppoa. Varmasti vaatii rohkeutta ja todellista uskoa omaan asiaansa. Siitä nostan hattua ken siihen tehtävään ryhtyy. Koskaan en ole suhtautunut kuitenkaan millään tavoin aggressiivisesti sanan levittäjään, vaan olen ystävällisesti ilmaissut oman kantani omasta vakaumuksestani hymyn kera.
Tärkeää oli tieto, että voin seuraavan kerran pyytää, että ovellemme ei enää pysähdyttäisi näissä merkeissä. Kiitos sinulle joka annoit ohjeen. Voin kertoa tämän läheisillenikin, jotka ovat kokeneet vastaavat tilanteet kiusallisina.
Jumalan siunausta kaikille toivotan, lähden pian Intiaan, ensi reissu, ja siellä kunnioitan heidän tapansa elää ja uskoa. Suvaitsevaisuutta, rakkautta ja erilaisen uskon kunnioitusta löytyy omasta uskostani, sitä toivon kaikilta lähimmäisiltänikin.
Uskon että puhut totisinta totta, ja niin teen minäkin. Nämä saamani lehtiset ovat aiheuttaneet keskustelua -ja hyvä niin! Pitää vissiin korjata sen verran , etta kyseessä oli siis SEITSENpäinen peto, koska tuntuu joitakin ihmisiä tämä asia vaivaavan -laskin siis väärin, enkä voi tarkistaa kun hävitän kyseiset lehtiset välittömästi.
Siis mikä on traktaatti?
lappunen jota ei voi sanoa vihkoksi tai lehdeksi esimerkiksi yksi a4 kokoinen paperi joka on taitettu kahtia tai sitäkin pienemmän mallinen. Sisältää jonkun uskonnollisen kirjoituksen.
Ok. Kiitti. -En ole sellaista koskaan saanut, mutta nyt tiedän.