Ruuasta ja terveydestä tehty lain vaatimusta ja uskontoa
Terveydenhoito ja terveellinen elämäntyyli ovat sinänsä tietysti hyviä ja terveydenhoito ja raittiustyö ovat positiivisia asioita, ja niissä adventistit ovatkin kunnostautuneet eri puolilla maailmaa. Siinä ei ongelmaa olekaan itsessään, mutta ongelma tulee siinä, että terveys- ja etenkin ruokakysymykset on integroitu vahvasti teologiaan, suorastaan pelastusoppiin. Ruokakysymyksistä varsinkin käsitellään "synnin kategorian" avulla ja koko terveys- ja ruokakysymyksestä tulee iloton, pelottava ja ihmisiä syyllistävä kuorma sekä oikeaoppisuuden kysymys. Päädytään helposti tuomitsevuuteen ruokatottumuksien tähden ja omahyväisyyteen sekä siihen, että syömisestä etenkin on tullut uskontoa. Adventismia voikin pitää juutalaisuuden, islamin ja hindulaisuuden tavoin ruokauskontona. Tämä kaikki on totaalisesti vastoin Uuden testamentin eksplisiittisesti ilmaistua oppia ja henkeä. Tarvitsee lukea vain Paavalin kirjeitä ja hieman Markuksen evankeliumia (jossa Jeesus julisti ruuat puhtaiksi ja lakkautti mooseslaiset puhtauslait) niin huomataan, miten kauas whitelainen "ruoka-adventismi" on etääntynyt UT:n vapauden ja armon teologiasta.
Ruokiin ja päivien viettämiseen liittyvät asiat eivät adventismissa ole todellakaan ehdonvallanasioita, vaan itse asiassa pelastukseen vaikuttavia asioita, joihin on kytketty Jumala-yhteys sekä synti:
1. lihansyöjät eivät pääse taivaaseen - 1Testimonials, s. 187; CD, s. 380-381
2. kahvin ja teen juominen on syntiä - Evangelism, s. 266
3. rukoukset eivät pääse taivaaseen, jos ruokapöydälläsi on voita, kananmunia tai lihaa -CD, s. 366.
EGW:n väitettyyn jumalallista alkuperää olevaan terveysoppiin sisältyy myös erinäisiä kiintoisia (ja täysin epätieteellisiä) oppeja. Esimerkkeinä väitteet, joiden mukaan:
1. sianlihasta tulee spitaali - CD, s. 393
2. peruukkien pitäminen ylikuumentaa aivoja - HR, lokakuu 1871
3. pienten, nauhoilla kiinnitettävien myssyjen pitäminen on osoitus saatanallisesta hallinnasta -1T, s. 188-189.
Sitä paitsi EGW:n "edistyksellisen terveysopinkin" alkuperä on plagiointi: hän kopioi terveysoppinsa toisilta kirjoittajilta (Review-lehti: 8.10.1876). Niinpä niissä heijastuu sen aikakauden terveyskäsitykset ja tietämys Raittiuden korostus on adventismissa ja EGW:n opeissa keskeistä, tupakointia ja alkoholia ei hyväksytä ollenkaan. Liike on varsin puritaaninen ja karun kalvinistinen, iloton ihmiskeskeinen perfektionismi ja epävarmuus pelastumisesta esiintyy selvästi perinteisessä whitelaisessa adventismissa. Koruja, meikkaamista, elokuvia ja maallista viihdettä ja musiikkia paheksutaan ja lapsille ei saisi EGW:n mukaan lukea satujakaan, vaan "vain sitä, mikä on totta" - eli Raamattua ja adventistien omia kirjoja pitäisi lukea, niin lasten kuin aikuisten.
Erittäin tyypillinen adventistinen (ja täysin UT:n teologian vastainen) on vaatimus noudattaa 3 Moos.11 lakia sallituista ja kielletyistä ruuista (tai siis eläimistä varsinaisesti). Lisäksi adventismi painottaa voimakkaasti siirtymistä vegetarismiin "ihmisen alkuperäisenä ja parhaimpana ruokavaliona" ja vastustetaan lihan käyttöä ravinnoksi (tai vähintäänkin sallitaan vain 3 Moos.11 mainittujen eläinten lihan syöntiä, jos joku ei lihasta luovu kokonaan). Peruste vegetarismin vaatimukselle oikeana ruokavaliona oli jälleen EGW:n saama "näky Jumalalta" ns. ruokauudistuksesta. Adventistit väittävät "luonnonlakien rikkomista" synniksi ja päättelevät, että lihan syönti - etenkin esim. jäniksen tai sian syöminen - on siten "luonnonlakien vastaista" ja näin ollen syntiä (toisin sanoen se on pelastumiseen ja Jumala-yhteyteen vaikuttava asia). Mutta tuollainen oppi ei ole mitään raamatullista teologiaa, eikä perustu UT:n mukaiseen evankeliumiin, vaan on pelkkää adventistista järkeilyä. Vrt. UT:n sanomaa esim. Room.14:1-12, 1 Kor.8, 1 Kor.10, Kol.2:14-23, Hepr.13:9. Ruoka ei ratkaise eikä vaikuta Jumala-suhteeseen eikä pelastukseen, ja sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista. Hepr.8:10 toteaa myös selkeästi, että ruokasäännöt ja peseytymisrituaalit perustuivat vain (vanhan liiton) ulkoisiin säädöksiin, ja olivat tarkoitetut olemaan voimassa vain "pysyvään järjestykseen" eli uuteen liittoon asti.
Miksi adventistit repäisevät vain muutamia lakeja Vanha liiton laista (sapatti, ruokalaki, kymmenykset), mutta sivuuttavat suurimman osan Mooseksen laista, eivätkä itsekään noudata kaikkia lakeja. Mooseksen laki on kokonaisuus, josta ihminen ei voi sekä juutalaisen teologian että apostoli Paavalin opin mukaan valita jotain noudatettavaksi ja sivuuttaa muita kohtia: joka haluaa noudattaa Mooseksen lakia on velvollinen pitämään koko lain. Epäjohdonmukaista teologiaa.
Terveydenhoito ja terveellinen elämäntyyli ovat sinänsä tietysti hyviä ja terveydenhoito ja raittiustyö ovat positiivisia asioita, ja niissä adventistit ovatkin kunnostautuneet eri puolilla maailmaa. Siinä ei ongelmaa olekaan itsessään, mutta ongelma tulee siinä, että terveys- ja etenkin ruokakysymykset on integroitu vahvasti teologiaan, suorastaan pelastusoppiin. Ruokakysymyksistä varsinkin käsitellään "synnin kategorian" avulla ja koko terveys- ja ruokakysymyksestä tulee iloton, pelottava ja ihmisiä syyllistävä kuorma sekä oikeaoppisuuden kysymys. Päädytään helposti tuomitsevuuteen ruokatottumuksien tähden ja omahyväisyyteen sekä siihen, että syömisestä etenkin on tullut uskontoa. Adventismia voikin pitää juutalaisuuden, islamin ja hindulaisuuden tavoin ruokauskontona. Tämä kaikki on totaalisesti vastoin Uuden testamentin eksplisiittisesti ilmaistua oppia ja henkeä. Tarvitsee lukea vain Paavalin kirjeitä ja hieman Markuksen evankeliumia (jossa Jeesus julisti ruuat puhtaiksi ja lakkautti mooseslaiset puhtauslait) niin huomataan, miten kauas whitelainen "ruoka-adventismi" on etääntynyt UT:n vapauden ja armon teologiasta.
Ruokiin ja päivien viettämiseen liittyvät asiat eivät adventismissa ole todellakaan ehdonvallanasioita, vaan itse asiassa pelastukseen vaikuttavia asioita, joihin on kytketty Jumala-yhteys sekä synti:
1. lihansyöjät eivät pääse taivaaseen - 1Testimonials, s. 187; CD, s. 380-381
2. kahvin ja teen juominen on syntiä - Evangelism, s. 266
3. rukoukset eivät pääse taivaaseen, jos ruokapöydälläsi on voita, kananmunia tai lihaa -CD, s. 366.
EGW:n väitettyyn jumalallista alkuperää olevaan terveysoppiin sisältyy myös erinäisiä kiintoisia (ja täysin epätieteellisiä) oppeja. Esimerkkeinä väitteet, joiden mukaan:
1. sianlihasta tulee spitaali - CD, s. 393
2. peruukkien pitäminen ylikuumentaa aivoja - HR, lokakuu 1871
3. pienten, nauhoilla kiinnitettävien myssyjen pitäminen on osoitus saatanallisesta hallinnasta -1T, s. 188-189.
Sitä paitsi EGW:n "edistyksellisen terveysopinkin" alkuperä on plagiointi: hän kopioi terveysoppinsa toisilta kirjoittajilta (Review-lehti: 8.10.1876). Niinpä niissä heijastuu sen aikakauden terveyskäsitykset ja tietämys Raittiuden korostus on adventismissa ja EGW:n opeissa keskeistä, tupakointia ja alkoholia ei hyväksytä ollenkaan. Liike on varsin puritaaninen ja karun kalvinistinen, iloton ihmiskeskeinen perfektionismi ja epävarmuus pelastumisesta esiintyy selvästi perinteisessä whitelaisessa adventismissa. Koruja, meikkaamista, elokuvia ja maallista viihdettä ja musiikkia paheksutaan ja lapsille ei saisi EGW:n mukaan lukea satujakaan, vaan "vain sitä, mikä on totta" - eli Raamattua ja adventistien omia kirjoja pitäisi lukea, niin lasten kuin aikuisten.
Erittäin tyypillinen adventistinen (ja täysin UT:n teologian vastainen) on vaatimus noudattaa 3 Moos.11 lakia sallituista ja kielletyistä ruuista (tai siis eläimistä varsinaisesti). Lisäksi adventismi painottaa voimakkaasti siirtymistä vegetarismiin "ihmisen alkuperäisenä ja parhaimpana ruokavaliona" ja vastustetaan lihan käyttöä ravinnoksi (tai vähintäänkin sallitaan vain 3 Moos.11 mainittujen eläinten lihan syöntiä, jos joku ei lihasta luovu kokonaan). Peruste vegetarismin vaatimukselle oikeana ruokavaliona oli jälleen EGW:n saama "näky Jumalalta" ns. ruokauudistuksesta. Adventistit väittävät "luonnonlakien rikkomista" synniksi ja päättelevät, että lihan syönti - etenkin esim. jäniksen tai sian syöminen - on siten "luonnonlakien vastaista" ja näin ollen syntiä (toisin sanoen se on pelastumiseen ja Jumala-yhteyteen vaikuttava asia). Mutta tuollainen oppi ei ole mitään raamatullista teologiaa, eikä perustu UT:n mukaiseen evankeliumiin, vaan on pelkkää adventistista järkeilyä. Vrt. UT:n sanomaa esim. Room.14:1-12, 1 Kor.8, 1 Kor.10, Kol.2:14-23, Hepr.13:9. Ruoka ei ratkaise eikä vaikuta Jumala-suhteeseen eikä pelastukseen, ja sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista. Hepr.8:10 toteaa myös selkeästi, että ruokasäännöt ja peseytymisrituaalit perustuivat vain (vanhan liiton) ulkoisiin säädöksiin, ja olivat tarkoitetut olemaan voimassa vain "pysyvään järjestykseen" eli uuteen liittoon asti.
Miksi adventistit repäisevät vain muutamia lakeja Vanha liiton laista (sapatti, ruokalaki, kymmenykset), mutta sivuuttavat suurimman osan Mooseksen laista, eivätkä itsekään noudata kaikkia lakeja. Mooseksen laki on kokonaisuus, josta ihminen ei voi sekä juutalaisen teologian että apostoli Paavalin opin mukaan valita jotain noudatettavaksi ja sivuuttaa muita kohtia: joka haluaa noudattaa Mooseksen lakia on velvollinen pitämään koko lain. Epäjohdonmukaista teologiaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämän sanon 35v kokemuksella adventtikirkosta. Onko sinulla hengellinen/ihmissuhde ongelma?Känny Jeesuksen puoleen ,Hän parantaa tunnevammat.Kokemusta on.
Jos olen syyllistynyt valheellisen tiedon levittämiseen, niin olisi reilua, että hiukan perustelisit väitettäsi. Taidan olla vain ongelma sinulle.
ovat sinun ongelma. Sinun satusi olkoo satujen luokkaa, sen jo lapsikin tajuaa. Käänny Jeesuksen puolee, Hän parantaa tunnevammat!Maran ata