Julkistan nyt ympäristötuen euromäärän vuonna 2007. Se on C1-alueella kasvinviljelytilalla ,kahdella lisätoimenpiteellä, 113 euroa hehtaarille vuodessa.
Huomautuksena on annettu, että ympäristötuen määrä voi komission käsittelyssä pienentyä.
Suomen tilojen keskimääräinen pinta-ala on n. 30 hehtaaria. Joten vuodessa ko. tila saa ympäristötukea 3390 euroa miinus verot. Se merkitsee palkansaajille suurinpiirtein yhden kuukauden ansiota miinus verot. Tosin maajussin pitää tuosta 3390 euron rahamäärästä maksaa oman työpaikkansa ylläpitäminen miinus verot.
Muut tuet:
CAP-tilatuki 195 euroa/hehtaari/vuosi x 30 ha = 5850 euroa vuodessa.
LFA-tuki 218 euroa/hehtaari/vuosi x 30 = 6540 euroa vuodessa .
Mahdollinen nuoren viljelijän tuki 32 euroa/hehtaari/vuosi x 30 = 960 euroa vuodessa.
Kun laskee nämä keskimääräiset tuet yhteen, niin 30 hehtaarin tila saa tukea 16 740 euroa vuodessa.
Kokonaissummasta on vähennettävä tilan viljelyyn kuluva raha miinus verot.
Huomautuksena on annettu, että ympäristötuen määrä voi komission käsittelyssä pienentyä.
Suomen tilojen keskimääräinen pinta-ala on n. 30 hehtaaria. Joten vuodessa ko. tila saa ympäristötukea 3390 euroa miinus verot. Se merkitsee palkansaajille suurinpiirtein yhden kuukauden ansiota miinus verot. Tosin maajussin pitää tuosta 3390 euron rahamäärästä maksaa oman työpaikkansa ylläpitäminen miinus verot.
Muut tuet:
CAP-tilatuki 195 euroa/hehtaari/vuosi x 30 ha = 5850 euroa vuodessa.
LFA-tuki 218 euroa/hehtaari/vuosi x 30 = 6540 euroa vuodessa .
Mahdollinen nuoren viljelijän tuki 32 euroa/hehtaari/vuosi x 30 = 960 euroa vuodessa.
Kun laskee nämä keskimääräiset tuet yhteen, niin 30 hehtaarin tila saa tukea 16 740 euroa vuodessa.
Kokonaissummasta on vähennettävä tilan viljelyyn kuluva raha miinus verot.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä me kaupunkilaispojatkin tarvitsemme niitä hutsuja.
Erittelit vain viljelijän tuet, jotka vastaavat vuositasolla matalapalkka-alojen ansioita ja sanoit, että niistä itää vähentää vert ja vilejemisen kustannukset.
Osaisitko sanoa, mitkä ovat viljelijän keskitulot/ha, kun sato myydään markkinahintaan?
Jos saa viitesadon, 3500 kg /hehtaari, suuruisen sadon rehuviljasta (ohra ), niin 3500 kg x 30 ha = 105 tonnia . Markkinahinta on n. 95 euroa /tonni, jolloin alv-veroton hinta tilan koko viljamäärälle on 9975 euroa.
Kun lasketaan yhteen tuet 16 740 ja viljan myynti 9975 , niin saadaan koko vuoden rahamääräksi 26 715 euroa. Kun se jaetaan 30 hehtaarilla saadaan osamääräksi 890 euroa /ha/vuosi. Tästä pitää sitten käytännössä poistaa kulut ja verot.
Siinä pelkistettynä koko tuotto.
Edelleen on vaikea arvioida, mikä on maatalousyrittäjän tulo. Pitäisi tietää, kuinka paljon ovat nuo kulut ja verot ja sitten se hyvin olennainen tieto eli kuinka paljon työaikaa tähän kuluu vuodessa. MTK:n sivuilla on kuvaus viljelijän työstä, johon kuuluu mm. roudan sulamisen tarkkailu. Harvalle palkansaajalle sentään maksetaan siitä, että hän viettäisi kevättalven kuukaudet roudan sulamista tarkkaillen.
Minulle maksettiin kesätöissä siitä kun tarkkailin muovikoneen toimintaa. Tuskimpa sitä roudan sulamista tai ruohon kasvua nyt kukaan aamusta iltaan seuraa. Voi jeee.......
Suomessa oli vuonna 2005 hieman alle 70000 maatilaa. Kun nyt kerrotaan tämä keskiarvosi maatilojen määrällä, päästään summaan, joka on noin kaksi kolmaosaa budjettitietojen tukimääristä. Kenelle mahtaa se yksi kolmasosa mennä?
Tukien osalta pitäisi vielä erikseen selvittää päätoimisten tilojen osuus. Mikä on niiden keskimääräinen tuki. Sitten voitaisiin selvittää sivutoimisten suurtilojen osuus ja niiden keskimääräinen tuki. Edelleen voitaisiin selvittää se, kuinka suuren osa kaikista tuista lohkaisevat maatilojen suurimmat 10 %. Ettei vaan ole vähän niin kuin viinan kanssa läträtessä, että eniten rohmuavat rohmuavat vaikkapa puolet kaikista tuista. Nämä on julkaistavaksi paljon mielenkiintoisempia kuin sinun laskelmasi.
Kommenttisi herättää paljon kysymyksiä:
Kuinka määritellään, minkälainen tila on päätoiminen? Missä kulkee raja melko päätoimisen ja puolitoimisen tilan välillä? Entä onko sellainen pienen tilan omistaja, jolla olisi aikaa palkkatyöhönkin, mutta ei työtä saa, päätoiminen viljelijä vai ei?
Millä hehtaarimäärällä erotetaan sivutoiminen suurtila sivutoimisesta keskikokoisesta tilasta? Miten kohdellaan tilaa, jonka oma pinta-ala ei ole kummoinenkaan, mutta jolla on paljon vuokramaata tai jolla on iso navetta ja ostaa suuren osan rehustaan?
Entä kuinka kohdellaan tiloja, joilla on yhteiset navetat yhtymän muodossa, mutta peltoalat omissa nimissään?
Ja vaikka noistakin ongelmista selvittäisiin, mitä iloa asiasta olisi, kun tuloksena olisi edelleen vain keskiarvoja?
Ehkä olisi syytä julkaista kaikkien tilojen saamat tuet järjestelmällisesti. Mutta kuka ne julkaisee ja mistä rahoista julkaiseminen kustannetaan? Olisiko esimerkiksi Helsingin Sanomat velvoitettava julkaisemaan kaikkien tilojen tulot samaan tapaan kuin lehti julkaisee kunniamerkkien saajat itsenäisyyspäivänä? Tai Virallisen Lehden erikoisnumero?
Tosin kaikkien nimien julkaisemisen taitaa estää Suomen laki, kuten se kieltää kaikkien veronmaksajien tietojen julkaisemisenkin. Kokemäkeläinen verokalenteriyrittäjä on ratkaissut ongelman jättämällä julkaisematta kaikkien pienituloisimpien tiedot.
Vielä yksi kysymys: kuka nuo haluamasi tilastotiedot laskee ja millä rahoilla?
Tuo keskimääräistä suuruutta osoittava laskelma pätee myöskin kaikista suurimpiin ja kaikista pienimpiin tiloihin . Laskentaperiaate ja hehtaarikohtaiset tuet ovat kaikilla samat. Jonkin verran vaihtelua tuovat eri tuotantosuunnat kuten vihannesviljely, broilerin kasvatus , karjatilat jne. Erot eivät kuitenkaan ole suuria.
Oman lukunsa muodostavat tukipotista siivunsa lohkaisevat EU:n hallinto- neuvonta - ja valvonta- ja valvonnan valvonnan kulut.
Ao. linkissä on tutkittua tietoa maatalouden ansiorakenteesta ja- kehityksestä.
http://www.mtt.fi/tutkimus/talous/kirjanpitotilat/2004/2004_analyyseja.html
Keskimääräisen (30 ha) tilan tuotto on niin pieni, että jos aikoo elättää perheensä, on mentävä sivutoimeen. Silloin taas tulee ongelmaksi progressiivinen verotus.
Jos Wahlroos maksaa veroa sivutoimisena viljelijänä (työllistäjänä) , niin veroprosentti on korkein mahdollinen - jokohan menee yli sadan -