Kauha kuormaajista kysymyksiä?

Onko tuo turbiinikytkin siis sama kuin joissain autoissa automaattikytkin?

Sampo. kirjoitti:

Onko tuo turbiinikytkin siis sama kuin joissain autoissa automaattikytkin?

Saanut sellaisen käsityksen että ei niissä ole turbiinikytkintä, vaan momentinmuunnin ja sen perässä powershit laatikko! (clarkyksi yleisimmistä merkeistä)

Uudemmissa pienissä koneissa taitaa olla myös mehuvetoja, mutta niissä ei tule samanlaista momentin muuntumista penkkaan painaessa, vaan ne tukehtuvat! En osaa ilmiötä tarkemmin selittää. Vanhoissa volvo bolindereissahan on volvon traktorin normimanu laatikko!

Nimetön kirjoitti:

Saanut sellaisen käsityksen että ei niissä ole turbiinikytkintä, vaan momentinmuunnin ja sen perässä powershit laatikko! (clarkyksi yleisimmistä merkeistä)

Uudemmissa pienissä koneissa taitaa olla myös mehuvetoja, mutta niissä ei tule samanlaista momentin muuntumista penkkaan painaessa, vaan ne tukehtuvat! En osaa ilmiötä tarkemmin selittää. Vanhoissa volvo bolindereissahan on volvon traktorin normimanu laatikko!

Lue lisää

Ja kyllä autojen laatikoissa käytetään momentin muunninta, tosin pienemmässä mittakaavassa.

Nimetön kirjoitti:

Ja kyllä autojen laatikoissa käytetään momentin muunninta, tosin pienemmässä mittakaavassa.

Tuossa vähän aikaa sitten selvisi mulle että rekkoihinkin on saatavana automaattilaatikoita
allisonilta tuo oli aika uskomaton juttu. Tiesin entuudestaan että linja-autoista löytyy automaattilaatikoita. Aina on myös mietityttänyt
että saako traktoreihin automaatilaatikoita tai
paremminkin noihin pyörä kuormaajiin. Aika ihmeellistä olisi jos ei saisi kun kerran rekkoihinkin saa.

Sampo. kirjoitti:

Tuossa vähän aikaa sitten selvisi mulle että rekkoihinkin on saatavana automaattilaatikoita
allisonilta tuo oli aika uskomaton juttu. Tiesin entuudestaan että linja-autoista löytyy automaattilaatikoita. Aina on myös mietityttänyt
että saako traktoreihin automaatilaatikoita tai
paremminkin noihin pyörä kuormaajiin. Aika ihmeellistä olisi jos ei saisi kun kerran rekkoihinkin saa.

Lue lisää

traktoreissahan on niin hienot automaattilootat, että edes minkään laisia nykäisyjä ei kuulu! Ns. portaattomat laatikot!

Minunkin V500 on "portaaton" -olen aina vitsaillut nykyvehkeillä ajaville.

Tosiaan kuorma-autoihin on saatavilla automaatti lootia, mutta esim. tässä filmissä kuski vaihtaa tuplapolkaisulla fullerin nonsynkrovaihteet niin nopeasti, että nuo allisonin digipoksit ei edes kerkeä ykköstä silmään laittamaan:

http://www.youtube.com/watch?v=gvDYFq6f-w4

Huomatkaa myös kardaanin väännön aiheuttama kampeaminen!

Nimetön kirjoitti:

traktoreissahan on niin hienot automaattilootat, että edes minkään laisia nykäisyjä ei kuulu! Ns. portaattomat laatikot!

Minunkin V500 on "portaaton" -olen aina vitsaillut nykyvehkeillä ajaville.

Tosiaan kuorma-autoihin on saatavilla automaatti lootia, mutta esim. tässä filmissä kuski vaihtaa tuplapolkaisulla fullerin nonsynkrovaihteet niin nopeasti, että nuo allisonin digipoksit ei edes kerkeä ykköstä silmään laittamaan:

http://www.youtube.com/watch?v=gvDYFq6f-w4

Huomatkaa myös kardaanin väännön aiheuttama kampeaminen!

Lue lisää

on nykyisin myös täisin hydraulisia voimansiirtojakin! Yleisimmin juuri palvelukoneluokissa. Esim JCB. Eto peli ainakin lumi ym töissä ja ei hyydy mäkeen niinkuin muunninkone. Ajotuntuma JCB ssäkin niinkuin Willessä mutta ison kuormaajan teho.

Mut en silti huolis tuollaista voimansiirtoa montulle isoooon koneeseen ;-)

Nimetön kirjoitti:

Saanut sellaisen käsityksen että ei niissä ole turbiinikytkintä, vaan momentinmuunnin ja sen perässä powershit laatikko! (clarkyksi yleisimmistä merkeistä)

Uudemmissa pienissä koneissa taitaa olla myös mehuvetoja, mutta niissä ei tule samanlaista momentin muuntumista penkkaan painaessa, vaan ne tukehtuvat! En osaa ilmiötä tarkemmin selittää. Vanhoissa volvo bolindereissahan on volvon traktorin normimanu laatikko!

Lue lisää

Mitä eroja noissa turbiinikytkimissä, momentinmuuntimissa ja mehuvedoissa on toisiinsa verrattuna. Vai onko vaan eri valmistajalla eri nimi mutta toiminta on kuitenkin sama.

Nimetön kirjoitti:

traktoreissahan on niin hienot automaattilootat, että edes minkään laisia nykäisyjä ei kuulu! Ns. portaattomat laatikot!

Minunkin V500 on "portaaton" -olen aina vitsaillut nykyvehkeillä ajaville.

Tosiaan kuorma-autoihin on saatavilla automaatti lootia, mutta esim. tässä filmissä kuski vaihtaa tuplapolkaisulla fullerin nonsynkrovaihteet niin nopeasti, että nuo allisonin digipoksit ei edes kerkeä ykköstä silmään laittamaan:

http://www.youtube.com/watch?v=gvDYFq6f-w4

Huomatkaa myös kardaanin väännön aiheuttama kampeaminen!

Lue lisää

on voiman merkki,täs vehkees on syöttöä säädetty niinku on tapana sanoa,sekä "renki" kapiinissa!

eroja kirjoitti:

Mitä eroja noissa turbiinikytkimissä, momentinmuuntimissa ja mehuvedoissa on toisiinsa verrattuna. Vai onko vaan eri valmistajalla eri nimi mutta toiminta on kuitenkin sama.

Lue lisää

No kerrotaan vähän tekniikkaa.
Nestekytkin(turbiinikytkin) saa nimensä nesteestä, joka pumppu ja turbiinipyörien välityksellä siirtää moottorin antaman vääntömomentin vaiheistolle. Se toimii samalla vaimentimena, ja tasoittaa "kuormitushuippuja".
Nestekytkintä ei voi ylikuormittaa, eikä moottori sammu, vaan neste antaa periksi ja kytkin luistaa.

Neste kytkimen muodostaa kaksi pyörää, pumppu ja turbiinipyörät, sekä kotelo, jossa ne sijaitsee.

Nestekytkimen toimintaperiaate. pumppupyörä (moottorin puoleinen) alkaa pyörittämään pyörien välissä olevaa nestettä. Kun neste saaavuttaa tietyn nopeuden se lähtee nousemaan pyörien keskeltä ulkoreunallepäin. (sama tapahtuma kuin pyörittäisit pesuvadissa kättäsi ja saat nesteen virtaamaan) kun neste tulee ulkoreunalle se rupeaa pyörittämään turbiinipyörää ja sitä myöten vaihteistoa. Kun neste ei pysty pakenemaan, niin saadaan vetoa aikaiseksi.
Mikäli kierrosnopeus on alhainen, ei kone liiku.
Nestekytkin tarvitsee kaverikseen aina normaalilevykytkimen, mutta käytössa on normaalikytkimeen verrattuna se ero että kytkintä ei luistateta missään nimessä, vaan luisto annetaan hoidettavaksi nestekytkimelle.

Sitten Momentin muunnin. Erona turbiinikytkimeen on momentin muuntimessa yksi pyörä ns.johtopyörä, joka saa aikaan virtauksen joka nostaa momenttia koneen hyytyessä. Vaikea selittää yksin kertaisesti.

Mehuveto taasen koostuu hydrauliikasta, jossa muut.tilav. hydraulipumpulla tuotettu paine ja virtaus johdetaan säätyvätilavuuksiselle hydraulimoottorille. Hydraulimoottorilla sitten pyöritetään joko suoraan pyörää, jakovaihteistoa, perää taikka planeettavaihdetta. Pitää vielä erottaa hydrostaattis mekaaniset (joissain hydraulimoottorin ja renkaan välissä sijaitsee mekaaninen välitys) taikka sitten hydrostaattinen jossa hydraulipumppu sijaitsee suoraan pyörän navassa ilman mitään mekaanista voiman(tehon) siirtoa.

Nämä yllä luetellut on kaikki eri voimansiirtoratkaisuja sisältäen hyvät ja huonot puolensa.


Lisää löydätte Googlettamalla. Tuote merkkejä sitten on mm. hi-trol (valmetin turbiinikytkin) clark ja allison (momentinmuunnin vehkeitä ja powershifti laatikoita) sekä hydrostaatti puolella mm. sisu, sauer danfoss jne jne...

että pyöräkuormaajissa kirjoitti:

on nykyisin myös täisin hydraulisia voimansiirtojakin! Yleisimmin juuri palvelukoneluokissa. Esim JCB. Eto peli ainakin lumi ym töissä ja ei hyydy mäkeen niinkuin muunninkone. Ajotuntuma JCB ssäkin niinkuin Willessä mutta ison kuormaajan teho.

Mut en silti huolis tuollaista voimansiirtoa montulle isoooon koneeseen ;-)

Lue lisää

Monenlaista vemputinta on tullut ajan saatossa kokeiltua ja pidettyä,mutta olen jo pitemmän aikaa todennut että ei volvon voittanutta ole.
Omistamani koneet on painoluokaltaan 25 tonnia ja kyllä on pakko sanoa että kovakin kivi ja rompooli penkka on pehmeää sen edessä.
Ja ajo ominaisuudet mahtavat maantiellä ,ettei vain olisi parempi ajettava kuin henkiloauto.
Ja nopeus siinä himpan vaille 60 km/h ja ei takuulla hyydy mäkeen niinkuin tekee allisonin ja ZF laatikoilla olevat koneet.Kauhan täyttö ominaisuudet parhaat mahdolliset kun vain osaa oikean tyylin,sellainen kuski saa hypätä ohjaimista pois jonka käsittelyssä kone kaapii tyhjää.

Nimetön kirjoitti:

No kerrotaan vähän tekniikkaa.
Nestekytkin(turbiinikytkin) saa nimensä nesteestä, joka pumppu ja turbiinipyörien välityksellä siirtää moottorin antaman vääntömomentin vaiheistolle. Se toimii samalla vaimentimena, ja tasoittaa "kuormitushuippuja".
Nestekytkintä ei voi ylikuormittaa, eikä moottori sammu, vaan neste antaa periksi ja kytkin luistaa.

Neste kytkimen muodostaa kaksi pyörää, pumppu ja turbiinipyörät, sekä kotelo, jossa ne sijaitsee.

Nestekytkimen toimintaperiaate. pumppupyörä (moottorin puoleinen) alkaa pyörittämään pyörien välissä olevaa nestettä. Kun neste saaavuttaa tietyn nopeuden se lähtee nousemaan pyörien keskeltä ulkoreunallepäin. (sama tapahtuma kuin pyörittäisit pesuvadissa kättäsi ja saat nesteen virtaamaan) kun neste tulee ulkoreunalle se rupeaa pyörittämään turbiinipyörää ja sitä myöten vaihteistoa. Kun neste ei pysty pakenemaan, niin saadaan vetoa aikaiseksi.
Mikäli kierrosnopeus on alhainen, ei kone liiku.
Nestekytkin tarvitsee kaverikseen aina normaalilevykytkimen, mutta käytössa on normaalikytkimeen verrattuna se ero että kytkintä ei luistateta missään nimessä, vaan luisto annetaan hoidettavaksi nestekytkimelle.

Sitten Momentin muunnin. Erona turbiinikytkimeen on momentin muuntimessa yksi pyörä ns.johtopyörä, joka saa aikaan virtauksen joka nostaa momenttia koneen hyytyessä. Vaikea selittää yksin kertaisesti.

Mehuveto taasen koostuu hydrauliikasta, jossa muut.tilav. hydraulipumpulla tuotettu paine ja virtaus johdetaan säätyvätilavuuksiselle hydraulimoottorille. Hydraulimoottorilla sitten pyöritetään joko suoraan pyörää, jakovaihteistoa, perää taikka planeettavaihdetta. Pitää vielä erottaa hydrostaattis mekaaniset (joissain hydraulimoottorin ja renkaan välissä sijaitsee mekaaninen välitys) taikka sitten hydrostaattinen jossa hydraulipumppu sijaitsee suoraan pyörän navassa ilman mitään mekaanista voiman(tehon) siirtoa.

Nämä yllä luetellut on kaikki eri voimansiirtoratkaisuja sisältäen hyvät ja huonot puolensa.


Lisää löydätte Googlettamalla. Tuote merkkejä sitten on mm. hi-trol (valmetin turbiinikytkin) clark ja allison (momentinmuunnin vehkeitä ja powershifti laatikoita) sekä hydrostaatti puolella mm. sisu, sauer danfoss jne jne...

Lue lisää

Minä olen ollut tähän päivään asti siinä käsityksessä, että turbiinikytkin ja momentinmuunnin ovat yksi ja sama asia. Niissä ensiöpyörä eli johtopyörä pistää nesteen vinhaan pyörimisliikkeeseen rengasmaisessa kammiossa ja voima siirtyy toisiopyörälle tämän nesteen välityksellä. Kun toisiopyörää kuormitetaan ja sen pyöriminen hidastuu, kasvaa kuitenkin toisiopyörälle siirtyvä vääntömomentti. Tästä syystä turbiinikytkintä juuri nimitetään momentinmuuntimeksi. Voimansiirto on hydrodynaaminen ja sille on ominaista luisto. Vaikka toisiopyörää kuormitetaan niinkin paljon että se pysähtyy kokonaan, pääsevät ensiöpyörä ja sitä pyörittävä moottori pyörimään edelleen ja toisiopyörälle välittyy vääntömomenttia juuri 0-nopeudella kaikkein eniten.

Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä on turbiinikytkin varsin laiska eikä voimaa/momenttia siirry toisioon sanottavasti. Kytkimen luisto on erittäin suuri. Kytkin herää eloon kunnolla vasta kun moottoriin survotaan kierroksia.

Mekaaninen Power Shift -vaihteisto (ei: Power Shit!), joka turbiinikytkimen/momentinmuuntimen perään liitetään, on samantyyppinen planeettavaihteisto kuin autojen automaattivaihteistot. Nopeuksia kahdesta neljään (kolme lienee tavallisin). Erona automaattilaatikoihin on se, että nopeusalueen valitsee kuski eikä laatikko.

Hydrostaattisessa voimansiirrossa on hydraulipumppu ja hydraulimoottori. Välityssuhdetta voidaan muuttaa portaattomasti käytettäessä muuttuvatilavuuksista pumppua. Voimansiirto ei luista: ajettaessa toisio jumiin pysähtyy myös ensiö eli moottorin puoli.

Kukaan ei ole kieltänyt rakentamasta sellaistakaan viritystä, missä on hydrodynaamisen turbiinikytkimen perässä mekaanisen vaihteiston asemesta hydrostaattinen voimansiirto.

Öisin ja päivisin kirjoitti:

Minä olen ollut tähän päivään asti siinä käsityksessä, että turbiinikytkin ja momentinmuunnin ovat yksi ja sama asia. Niissä ensiöpyörä eli johtopyörä pistää nesteen vinhaan pyörimisliikkeeseen rengasmaisessa kammiossa ja voima siirtyy toisiopyörälle tämän nesteen välityksellä. Kun toisiopyörää kuormitetaan ja sen pyöriminen hidastuu, kasvaa kuitenkin toisiopyörälle siirtyvä vääntömomentti. Tästä syystä turbiinikytkintä juuri nimitetään momentinmuuntimeksi. Voimansiirto on hydrodynaaminen ja sille on ominaista luisto. Vaikka toisiopyörää kuormitetaan niinkin paljon että se pysähtyy kokonaan, pääsevät ensiöpyörä ja sitä pyörittävä moottori pyörimään edelleen ja toisiopyörälle välittyy vääntömomenttia juuri 0-nopeudella kaikkein eniten.

Moottorin käydessä tyhjäkäyntiä on turbiinikytkin varsin laiska eikä voimaa/momenttia siirry toisioon sanottavasti. Kytkimen luisto on erittäin suuri. Kytkin herää eloon kunnolla vasta kun moottoriin survotaan kierroksia.

Mekaaninen Power Shift -vaihteisto (ei: Power Shit!), joka turbiinikytkimen/momentinmuuntimen perään liitetään, on samantyyppinen planeettavaihteisto kuin autojen automaattivaihteistot. Nopeuksia kahdesta neljään (kolme lienee tavallisin). Erona automaattilaatikoihin on se, että nopeusalueen valitsee kuski eikä laatikko.

Hydrostaattisessa voimansiirrossa on hydraulipumppu ja hydraulimoottori. Välityssuhdetta voidaan muuttaa portaattomasti käytettäessä muuttuvatilavuuksista pumppua. Voimansiirto ei luista: ajettaessa toisio jumiin pysähtyy myös ensiö eli moottorin puoli.

Kukaan ei ole kieltänyt rakentamasta sellaistakaan viritystä, missä on hydrodynaamisen turbiinikytkimen perässä mekaanisen vaihteiston asemesta hydrostaattinen voimansiirto.

Lue lisää

Kyllä turbiinikytkin ja momentinmuunnin ovat kaksi eri asiaa!

Turbiinikytkimen yhteydessä yleensä käytetään mekaanista vaihteistoa, momentinmuuntimessa juuri tätä powershiftiä!

Tässä valtterin turbiinikytkin (normaali Voith-merkkinen)

http://valtramme.valtra.fi/main/Products/tractors/Mezzo/transmission/1_6.htm

Tässä momentinmuunnin (torque converter)

http://www.drivesubaru.com/Fall02/Fall02_TorqueConvert/Diagram.gif


Nämä asiat käyty koulussa metsäkoneen voimansiirron tunnilla!

tiedän kyllä kirjoitti:

Kyllä turbiinikytkin ja momentinmuunnin ovat kaksi eri asiaa!

Turbiinikytkimen yhteydessä yleensä käytetään mekaanista vaihteistoa, momentinmuuntimessa juuri tätä powershiftiä!

Tässä valtterin turbiinikytkin (normaali Voith-merkkinen)

http://valtramme.valtra.fi/main/Products/tractors/Mezzo/transmission/1_6.htm

Tässä momentinmuunnin (torque converter)

http://www.drivesubaru.com/Fall02/Fall02_TorqueConvert/Diagram.gif


Nämä asiat käyty koulussa metsäkoneen voimansiirron tunnilla!

Lue lisää

Minä taas luulen edelleen mitä luulen.

Ja sinä uskot ihan pokkana seuraavan mainosmiehen sanoman "totuuden"?

>Turbiinikytkin ei ole momentinmuunnin eikä se syö
>maantieajossa tehoja kuten muunnin. Ja kun
>turbiinikytkin ei kasvata momenttia, traktori ei
>myöskään koskaan sammu vahingossa.

Minä sitä nimittäin en usko. Momentinmuunnin ei ole (minulle) mitään muuta kuin tietyllä tavalla rakennettu turbiinikytkin.

Eikä momentinmuunnin "sammuta traktoria vahingossa".

Power Shift on muuten (minulle) ihan mekaaninen vaihteisto sekin, vaikka sattuu olemaan planeettapyörästörakenteinen.

Mitäpä jos kävisit sen voimansiirron oppitunnin uudelleen - ja tarvittaessa pyytäisit sitä opettajaasi myöskin uudelleen koulun penkille!

Minun ei tarvitse näistä mitään tietääkään. Minulle riittää, että luulen riittävän oikein.

Öisin ja päivisin kirjoitti:

Minä taas luulen edelleen mitä luulen.

Ja sinä uskot ihan pokkana seuraavan mainosmiehen sanoman "totuuden"?

>Turbiinikytkin ei ole momentinmuunnin eikä se syö
>maantieajossa tehoja kuten muunnin. Ja kun
>turbiinikytkin ei kasvata momenttia, traktori ei
>myöskään koskaan sammu vahingossa.

Minä sitä nimittäin en usko. Momentinmuunnin ei ole (minulle) mitään muuta kuin tietyllä tavalla rakennettu turbiinikytkin.

Eikä momentinmuunnin "sammuta traktoria vahingossa".

Power Shift on muuten (minulle) ihan mekaaninen vaihteisto sekin, vaikka sattuu olemaan planeettapyörästörakenteinen.

Mitäpä jos kävisit sen voimansiirron oppitunnin uudelleen - ja tarvittaessa pyytäisit sitä opettajaasi myöskin uudelleen koulun penkille!

Minun ei tarvitse näistä mitään tietääkään. Minulle riittää, että luulen riittävän oikein.

Lue lisää

http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=5293&sid=075213f749f731d9d31fe45612890a4b

tuosta kirjoitti:

http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=5293&sid=075213f749f731d9d31fe45612890a4b

Lue lisää

Tässä ote voimansiirto oppikirjasta:

"Momentinmuuntimen toimintaperiaate on samankaltainen nestekytkimen kanssa. Kummankin voimansiirto perustuu nesteen liikenopeuteen ja sen massaan, eli liike energiaan. Periaatteellisena erona on että momentinmuunnin muuntaa tietyin edellytyksin moottorin antamaa vääntömomenttia, eli toimii jopa yhtenä vaihteena. Tällöin momentinmuuntimen kanssa ei tarvitse niin monia vaihteita, kuin nestekytkimen kanssa"

Nimetön kirjoitti:

Tässä ote voimansiirto oppikirjasta:

"Momentinmuuntimen toimintaperiaate on samankaltainen nestekytkimen kanssa. Kummankin voimansiirto perustuu nesteen liikenopeuteen ja sen massaan, eli liike energiaan. Periaatteellisena erona on että momentinmuunnin muuntaa tietyin edellytyksin moottorin antamaa vääntömomenttia, eli toimii jopa yhtenä vaihteena. Tällöin momentinmuuntimen kanssa ei tarvitse niin monia vaihteita, kuin nestekytkimen kanssa"

Lue lisää

Saitte kuin saittekin minut viisastumaan.

Turbiinikytkimessä siis on vain liikkuvat ensiö- ja toisiopyörä, joiden välillä voima siirtyy nesteen välityksellä.

Momentinmuunnin on turbiinikytkin, jossa ensiö- ja toisiopyörien välille on lisätty nesteen virtausta suuntaava paikoillaanpysyvä osa, staattori. Vasta sen avulla on mahdollista saada toisiosta suurempi vääntömomentti kuin mitä moottorista saadaan ensiöön.

Nyt alkaa minullakin raksuttaa.

Mutta enhän minä tuolla edelläkään mitään väittänyt tietäväni, minä vain luulin!

Nimetön kirjoitti:

No kerrotaan vähän tekniikkaa.
Nestekytkin(turbiinikytkin) saa nimensä nesteestä, joka pumppu ja turbiinipyörien välityksellä siirtää moottorin antaman vääntömomentin vaiheistolle. Se toimii samalla vaimentimena, ja tasoittaa "kuormitushuippuja".
Nestekytkintä ei voi ylikuormittaa, eikä moottori sammu, vaan neste antaa periksi ja kytkin luistaa.

Neste kytkimen muodostaa kaksi pyörää, pumppu ja turbiinipyörät, sekä kotelo, jossa ne sijaitsee.

Nestekytkimen toimintaperiaate. pumppupyörä (moottorin puoleinen) alkaa pyörittämään pyörien välissä olevaa nestettä. Kun neste saaavuttaa tietyn nopeuden se lähtee nousemaan pyörien keskeltä ulkoreunallepäin. (sama tapahtuma kuin pyörittäisit pesuvadissa kättäsi ja saat nesteen virtaamaan) kun neste tulee ulkoreunalle se rupeaa pyörittämään turbiinipyörää ja sitä myöten vaihteistoa. Kun neste ei pysty pakenemaan, niin saadaan vetoa aikaiseksi.
Mikäli kierrosnopeus on alhainen, ei kone liiku.
Nestekytkin tarvitsee kaverikseen aina normaalilevykytkimen, mutta käytössa on normaalikytkimeen verrattuna se ero että kytkintä ei luistateta missään nimessä, vaan luisto annetaan hoidettavaksi nestekytkimelle.

Sitten Momentin muunnin. Erona turbiinikytkimeen on momentin muuntimessa yksi pyörä ns.johtopyörä, joka saa aikaan virtauksen joka nostaa momenttia koneen hyytyessä. Vaikea selittää yksin kertaisesti.

Mehuveto taasen koostuu hydrauliikasta, jossa muut.tilav. hydraulipumpulla tuotettu paine ja virtaus johdetaan säätyvätilavuuksiselle hydraulimoottorille. Hydraulimoottorilla sitten pyöritetään joko suoraan pyörää, jakovaihteistoa, perää taikka planeettavaihdetta. Pitää vielä erottaa hydrostaattis mekaaniset (joissain hydraulimoottorin ja renkaan välissä sijaitsee mekaaninen välitys) taikka sitten hydrostaattinen jossa hydraulipumppu sijaitsee suoraan pyörän navassa ilman mitään mekaanista voiman(tehon) siirtoa.

Nämä yllä luetellut on kaikki eri voimansiirtoratkaisuja sisältäen hyvät ja huonot puolensa.


Lisää löydätte Googlettamalla. Tuote merkkejä sitten on mm. hi-trol (valmetin turbiinikytkin) clark ja allison (momentinmuunnin vehkeitä ja powershifti laatikoita) sekä hydrostaatti puolella mm. sisu, sauer danfoss jne jne...

Lue lisää

Muistelen minäkin nestekytkimen ja momentinmuuntimen eroja.
NESTEKYTKIN on nimensä mukaan kytkin ja ei muuta välityssuhdetta. Sen muodostaa moottoriin kiinnitetty pumppupyörä ja vaihteistoon menevään akseliin kiinnitetty turbiinipyörä. Nestekytkimen pyörien siivet ovat suodat ja säteen suuntaiset. Nestekytkimen lisäksi tarvitaan aina mekaaninen kytkin, jonka "avulla" kytketään halutu vaihde. Kun vaide on kytketty ja mekaaninen kytkin on ylhäällä lisätään moottoriin kierroksia, niin pumppupyörä "heittää" keskipakoisvoimalla öljyn ulkokehälle ja sen siivet ohjaavat sen halutulla tavalla. Turbiinipyörällä on samanlaiset siivet ja virtaava oljy "iskeytyy" niihi, luovuttaen liike-energiaansa ja "pakottaen" sen pyörimään. Tällöin kytkimen sisällä oleva öljyn pyörivä virtaus on suurinmillaan, samoin myös luisto. Kun kone lähtee liikkeelle, niin myös turbiinipyörä aiheuttaa nesteelle keskipakovoiman, joka on vastakkainen pumppupyörän aikaansaaman kanssa, "vastustaen" näin sen pyörivää virtausta ja samalla luistoa. Näin turbiinipyörän pyörimisnopeus nousee ja kone lähtee liikkeelle joustavan pehmeästi. Teoriassa kun pummppu ja turbiinipyörä pyörivät täsmälleen samalla nopeudella (alamäki) niin moottori ja voimansiisto ovat täysin irti toisistaan, eli vastakkaissuuntaiset pyörivät virtaukset kumoavat toisensa. Kun (alamäessä) rullaava voima on suurempi luin moottorin (nostettaessa kaasua), niin moottori vastustaa pumppupyörän pyörimistä ja toimii jarruna.
Tulee myös muistaa, ettei nestekytkin ole koskaan täynnä öljyä, vaan n.80% tilavuudesta.
Lisäksi kun nestekytkimen kone "vedätetään" tiukkaa, eli kulku loppuu laskee moottorin kierrosluku alle 1000-kierroksen, mutta ei kuitenkaan sammu. Suojaa muun voimansiirron mm. iskuilta.

MOMENTINMUUNNIN muuttaa moottorin antamaa momenttia. Rakentellisesti se eroaa edellisestä periaatteessa kahdella tavalla. 1. siinä on muuntimen runkoon kiinniteety pyörimätön kolmas pyörä johtopyörä/staattori. 2. Muuntimen kaikkien pyörien siivet ovat kaarevia ja öljy virtaa niissä "kanavien" kautta. Muuntimen välityssuhteen suuruus riippuu kyseisten siipien kaarevuudesta. Kuitenkin se korvaa ainakin yhden mekaanisen vaihteen. Pumppupyörä saa nesteelle keskipakovoiman ja kaarevat siivet tietyn suunnan. Nestevirran "iskiessä" turbiinipyörän "kanavassa" oleville kaareville siiville joutuu muuttamaan suuntaansa ja tietenkin yrittää pakottaa sen pyörimään. Nesteen jättäessä turbiinipyörän ja kohdatessan pyörimättömän johtopyörän ja sen siivet, jotka ovat taasen vastakkaisuuntaiset turbiinipyörän siipien kanssa, mutta samansuuntaiset pummppupyörän kanssa. Kun öljy tulee turbiinipyörältä johtopyörälle öljyn virtaus ikäämkuin "pysähtyy" ja toimiin eräänlaisena "vipuvarren tukipisteenä" ja kasvattaa turbiinipyörän vääntömomenttia. Öljyllä on tietenkin vielä suuri nopeus palatessaan pumppupyörälle uutta kierrosta varten, itse asiassa suurempi kuin ulkokehällä, ja avustaa näin pumppupyörän / moottorin pyörimistä sisältämällään liike-energiallaan.

Nestekytkin toimii itse omana öljysäiliönään ja se on paineeton (lämpötila tietenkin nostaa hieman.
Momentinmuunntimella on aina oma öljysäiliö ja muunnin on aina täynnä oljyä, joka kiertää "jäähtymässä" säiliö-öljyn kanssa. Muuntimessa on aina pieni paine (ehä n. 1-2 bar), jolla varmistetaan, että muunnin on aina täynnä öljyä ja jäähdytyskierto pelaa.
Kuormitettaessa muunnin "jumiin", moottorin kierrosnopeus on huomattavasti suurempi kuin käytettäessä nestekytkintä, ne ovat suuduulestaan n. 1750 - 2000 kierosta minuutissa.

Tietenkin tälläisissä asioissa on muitakin yksityiskohtia johon en nyt puutu.

Aina Volvo kirjoitti:

Monenlaista vemputinta on tullut ajan saatossa kokeiltua ja pidettyä,mutta olen jo pitemmän aikaa todennut että ei volvon voittanutta ole.
Omistamani koneet on painoluokaltaan 25 tonnia ja kyllä on pakko sanoa että kovakin kivi ja rompooli penkka on pehmeää sen edessä.
Ja ajo ominaisuudet mahtavat maantiellä ,ettei vain olisi parempi ajettava kuin henkiloauto.
Ja nopeus siinä himpan vaille 60 km/h ja ei takuulla hyydy mäkeen niinkuin tekee allisonin ja ZF laatikoilla olevat koneet.Kauhan täyttö ominaisuudet parhaat mahdolliset kun vain osaa oikean tyylin,sellainen kuski saa hypätä ohjaimista pois jonka käsittelyssä kone kaapii tyhjää.

Lue lisää

että muutenhan tuo JCB on ihan paska. Mut lumitöissä ja haarukkatöissä hydraulinen voimansiirto rulettaa.

Mutta montulla.... painojakauma on väärä, kuormainen nosto/ murtovoiman suhde väärä, murtovoiman ja koneen painon suhde väärä, huono venttiilistö, onneton moottori (voimansiirto tarjoisi eväät rivakkaan menoon mutta motti hyytyy), todella surkea ohjaamo ja ym ym kehuttavaa.

Tää on tietty vaan oma mielipide, muut voi olla ihan eri mieltä. Pikku muutoksilla ihan hyvä palvelukoneeksi tai isoille karjatiloille.

Kestävyydestä en vielä tiedä, mutta olen jo hieman alkanut epäillä että pitäisköhän vaihtaa.

Jos olis rahaa ottaisin Ljungbyn, mutta täytyy varmaan katella Volvoo tai Cattia.

Onkos kellään muuten kokemuksia noista idän koneista (kiinalaisista) Tekeekö niilä yhtään mitään?

Se on tunnustettava kirjoitti:

että muutenhan tuo JCB on ihan paska. Mut lumitöissä ja haarukkatöissä hydraulinen voimansiirto rulettaa.

Mutta montulla.... painojakauma on väärä, kuormainen nosto/ murtovoiman suhde väärä, murtovoiman ja koneen painon suhde väärä, huono venttiilistö, onneton moottori (voimansiirto tarjoisi eväät rivakkaan menoon mutta motti hyytyy), todella surkea ohjaamo ja ym ym kehuttavaa.

Tää on tietty vaan oma mielipide, muut voi olla ihan eri mieltä. Pikku muutoksilla ihan hyvä palvelukoneeksi tai isoille karjatiloille.

Kestävyydestä en vielä tiedä, mutta olen jo hieman alkanut epäillä että pitäisköhän vaihtaa.

Jos olis rahaa ottaisin Ljungbyn, mutta täytyy varmaan katella Volvoo tai Cattia.

Onkos kellään muuten kokemuksia noista idän koneista (kiinalaisista) Tekeekö niilä yhtään mitään?

Lue lisää

Elä hyvä mies pane käsiäsi paskaan.
Volvon kun ostat niin sinulla on sen jälkeen aikaa muuhunkin kuin ainaiseen rassaamiseen ja öljyvuotojen korjaamiseen.
Jos et kovin isoa konetta tarvii niin ostat 70-90 volvon ,jos tehokasta vähän isompaa niin ehdottomasti 160 volvo .
Volvolla kun teet työsi niin vapaa aikasi voit sitten viettää sen elämän sulostuttajan kanssa eli emäntäsi kanssa.

Aina Volvo kirjoitti:

Elä hyvä mies pane käsiäsi paskaan.
Volvon kun ostat niin sinulla on sen jälkeen aikaa muuhunkin kuin ainaiseen rassaamiseen ja öljyvuotojen korjaamiseen.
Jos et kovin isoa konetta tarvii niin ostat 70-90 volvon ,jos tehokasta vähän isompaa niin ehdottomasti 160 volvo .
Volvolla kun teet työsi niin vapaa aikasi voit sitten viettää sen elämän sulostuttajan kanssa eli emäntäsi kanssa.

Lue lisää

täytyy sanoa että olen täysin samaa mieltä tässä asiassa.meillä 2 160 sarjan volvoa toinen hake kasoilla ja toinen soramontulla ja lumi yms töis. hultoihin ei ole tarvinnut liiemmälti aikoja tilailla vaikka turvekone esim käytössä suurinpiirtein 24/7. ennen oli 120 volvo joka ajettiin täysin loppuun mit-lukema oli reilusti yli 60t/h myyntri hetkellä ja meni vielä soramontulle uudelle omistajalle.

Ei ole vika muuntimessa jos eteenpäin kerran kulkee, sama muunnin se siellä molemmat suunnat vetää. 1112:ssahan on sähköisesti ohjattu powershifti ja suunnanvaihto, siellä pulma. Tsekkausjärjestys:
1) sulakkeet (irrota-puhdista pesä-vaihda uusi)
2) suuntaohjauskytkin (kärjet, liitin, kytkimen pesä)
3) suuntaventtiilin johto poikki (kojetaulu-hytin läpimeno-alueella varsinkin)
4) venttiilin liitin irti/hapettunut
5) venttiilin kela palanut
6) venttiilin kara jumittaa (ruoste/öljypiki)
Siinä järjestyksessä tavallisesti.

Virrat päälle (mutta moottori ei käynnissä) ja kokeilemaan vaihtoja ja kuuntelemaan toimivatko venttiilit. Yleismittarilla selviää tuleeko keloille ohjausjännitettä. Pelkkä jännite ei kaikkea kerro, ylimenovastus myös pitää ottaa huomioon.

Ohjekirjaa tai manuaalia ei löydy, joten fiilispohjalla mennään.

Valmetin rassaaja kirjoitti:

Ei ole vika muuntimessa jos eteenpäin kerran kulkee, sama muunnin se siellä molemmat suunnat vetää. 1112:ssahan on sähköisesti ohjattu powershifti ja suunnanvaihto, siellä pulma. Tsekkausjärjestys:
1) sulakkeet (irrota-puhdista pesä-vaihda uusi)
2) suuntaohjauskytkin (kärjet, liitin, kytkimen pesä)
3) suuntaventtiilin johto poikki (kojetaulu-hytin läpimeno-alueella varsinkin)
4) venttiilin liitin irti/hapettunut
5) venttiilin kela palanut
6) venttiilin kara jumittaa (ruoste/öljypiki)
Siinä järjestyksessä tavallisesti.

Virrat päälle (mutta moottori ei käynnissä) ja kokeilemaan vaihtoja ja kuuntelemaan toimivatko venttiilit. Yleismittarilla selviää tuleeko keloille ohjausjännitettä. Pelkkä jännite ei kaikkea kerro, ylimenovastus myös pitää ottaa huomioon.

Ohjekirjaa tai manuaalia ei löydy, joten fiilispohjalla mennään.

Lue lisää

Valmetin rassaaja. Siis kuten sanoit fiilispohjalla mennään. Sulle heti alkuun suuret kiitokset, ammattilaiselta saadusta neuvosta. Tulen tekemään juuri tekemäsi ohjeen mukaan. Mikäli mahdollista ja jos tarve vaati vielä asiantuntijaa
olisinko saanut kontaktitietosi. minä asun Laitilassa p 0400827710 sähköposti
[email protected]