Vartiotornin kirjallisuudessa kerrotaan että "tieto johtaa ikuiseen elämään", usein esitetään lainaus jakeesta:
Joh. 17:3: – Tämä merkitsee ikuista elämää, että että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.
Tarkoittaako kirjallisuuden jatkuva tutkiminen pelastusta? Kuinka paljon tutkimista tai ovelta ovelle saarnaamista takaa pelastuksen? Milloin tietää, että työtä on tehnyt tarpeeksi? Kuinka paljon on riittävää työmäärää, jotta saisi "ikuisen elämän siunauksen"? Milloin olet varma, että olet pelastunut?
Joh. 17:3: – Tämä merkitsee ikuista elämää, että että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.
Tarkoittaako kirjallisuuden jatkuva tutkiminen pelastusta? Kuinka paljon tutkimista tai ovelta ovelle saarnaamista takaa pelastuksen? Milloin tietää, että työtä on tehnyt tarpeeksi? Kuinka paljon on riittävää työmäärää, jotta saisi "ikuisen elämän siunauksen"? Milloin olet varma, että olet pelastunut?
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Joka ei töitä tee vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, hänelle luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi" - Room. 4:5
Jeesuksen Kristuksen vanhurskaus (vanhurskas = Jumalan hyväksymä, Jumalan mielisuosiossa oleva) luetaan sinun ansioksesi, ilman töiden paiskimista, lepää rauhassa!
Aloita päiväsi päivän tekstillä ja tutki siinä mainitut viitteet
Rukous ennen aamupalaa
lue uusimpia lehtiä( vartiotorni ja herätkää,ainoat suositellut lehdet), jos tulee mieleen kysymyksiä katso indeksistä jos aihetta on käsitelty ennenkin
lue henkilökohtainen raamatun luku ohjelman päiväosuus noin 3 lukua
valmistaudu muun ohella tulevaan kokoukseen, raamatunluku seurakunnan tahdissa ja ko. kirjoista, tai vt tutkistelu lehden viivaus ja jos sinulla on itsellä salilla ohjelmaa niin harjoittele lapulle kirjoitettua niin, että se näyttää luonnolliselta eikä lapusta luetulta
lue uusia konventissa julkaistuja kirjoja ja lehtiä
valmistaudu kokouksiin huom vaatteet
tutki perheesi kanssa jotain seuran julkaisua
Istu kirjantutkistelussa tunti ja osallistu siihen koska porukkaa on vain vähän
Mene palveluskokoukseen eri päivänä 2h kestävään johon olet valmistautunut etukäteen lukemalla käsiteltävä aineisto
Mene sunnuntain esitelmään ja taputa lopuksi, jonka jälkeen vartiotornin yjteinen tutkistelu, kesto yhteensä 2h
Kokoukset siis kolmena päivässä viikossa
Muista kenttäpalveluskokous yleensä lauantai, jonka jälkeen kentälle kokouksessa sovitun kaverimn kanssa
Raportoi vähintään 1 h kuukaudessa kenttäpalvelusta ettet tulisi leimatuksi epäsäännöllisenä julistajana
Vedä toisia ja kannusta heitä
Muista kierrosviikolla on runsaasti ohjelmaa ja pyydä kierosvalvojaa kotiisi syömään jo salin ilmotustauluun kirjoitetulle varaus lapulle jossa nimesi näkyy, jos sinulla ei ole ollut etu aikaisemmin tarjota heille ruokaa niin sinulta voidaan tulla kysymään
Muista salin siivous
ja nurmikon leikkuuvuorosi kesällä ja lumityövuorosi talvella
käy henkeviä keskusteluja salilla väliaikana
valmistaudu hyvissä ajoin konventtiin joka kestää 1- 3 päivää riippuen koneventista
Huh jäikö joku, no muista aina hyvä käytös, sillä vika on tietenkin sinussa jos et jaksa tai muuten potuttaa....tutki lisää tai pyydä henkilökohtainen tutkistelu joltain pätevältä todistajalta ja mene ajoissa nukkumaan ettet myöhästy kokouksista
Muista lahjoitukset salin lahjalaatikkoon jaole muutenkin esimerkillinen tehtäviesi suorittamisessa oli se sitten vaikka paskahuussin siivous,,,se kysyy nimittäin nöyryyttä ja jehovantoditajat tunnetaan hengenhedelmistään
(tyyliseikan vuoksi jätin pisteet pois)
Pelastusta ei voi ansaita millään lailla.ei voi itse ajatella että nyt olen käynyt kokouksissa ja kentällä saarnaamassa ja ollut muutenkin hyvä ihminen ja nyt sitten varmaan pelastun.pelastus tulee Jumaan armosta jota ei voi ansaita.Toki usko ilman tekoja on kuollut.
>>Pelastusta ei voi ansaita millään lailla.
Vt-seuran mukaan tuo teoreettinen (hengissä) pelastuminen ansaitaan teoilla. Kokouksissa ja käännytystyössä käymättömälle ei anneta toivoa hengissä selviämiselle. Itse asiassa tuollaista toimetonta henkilöä ei tarkkaan ottaen katsota edes jehovantodistajaksi.
Lahkon emolahkon raamatuntutkijain aikana oli toisin myös nämä asiat.
Kun Rutherford oli kaapannut jäämistön, oli jossain vaiheessa käytössä rahapalkatut grammarimiehet lahkon työssä, joiden ei tarvinnut olla edes lahkon jäseniä, heitä värvättiin tähän palkattuun työhön lehti-ilmoituksilla nimittäin.
Esim. taivaspaikat olivat täyttyneet ja varatut ensi kerran jo 1881, sitten 1935, mahtoiko sitten tuo pelastumisen ainoa mahdollisuus, levittää palkatta painotuotteita, tulla ennen vai jälkeen viimeisen taivaspaikkojen vahvistuksen ? Tuolloin 30 -luvulla asian käytännön toteutus organisaation pohjille asti on täytynyt joka tapauksessa kestää yli 1935:n, vaikka Rutherford olisi siitä päätöksen tehnyt jo aiemmin.
Sekin puoli asiassa on käynyt toteen, että ilmeisesti nyt saisi lahkosta potkut, jos kävisi esittelemään lahkon hegentuotteita, vartiotorneja 1930 -luvulta, ne olisivat kai muodolliselta nimeltään vanhaa valoa, koska ovat omaa tuotantoa, mutta niissä on varmastikin joitakin osia jotka ovat hyväksyttyjä kristillisissä piireissä ja sellaisina taas niitä kutsuttaisiin luopio-opeiksi.
>>Lahkon emolahkon raamatuntutkijain aikana oli toisin myös nämä asiat.
Varsinainen saarnaaminen potkaistiin loppuhuipentumana käyntiin muutama vuosi ennen vuoden 1925 maailmanloppua.
>>... oli jossain vaiheessa käytössä rahapalkatut grammarimiehet lahkon työssä, joiden ei tarvinnut olla edes lahkon jäseniä, heitä värvättiin tähän palkattuun työhön lehti-ilmoituksilla nimittäin.
Kerro lisää, tuollaisista työsuhteista en muista lukeneeni.
>>Esim. taivaspaikat olivat täyttyneet ja varatut ensi kerran jo 1881, sitten 1935,
Unohdit 1950-luvulla opetetun, vuonna 1931 tapahtuneen täyttymisen.
>> mahtoiko sitten tuo pelastumisen ainoa mahdollisuus, levittää palkatta painotuotteita, tulla ennen vai jälkeen viimeisen taivaspaikkojen vahvistuksen ?
Palkkiollisuudesta minulla ei ole muuta tietoa kuin kolporteeraajat, jotka elivät myymiensä kirjojen katteella, mutta eivät olleet palkattuja työntekijöitä. Saarnaamispakko otettiin käyttöön ensimmäisessä vaiheessaan vuonna 1919. 1930-luvulla otetta vielä kiristettiin.
>>Tuolloin 30 -luvulla asian käytännön toteutus organisaation pohjille asti on täytynyt joka tapauksessa kestää yli 1935:n, vaikka Rutherford olisi siitä päätöksen tehnyt jo aiemmin.
Alusta lähtien oli melkoisia ongelmia, jotka jatkuivat 1940-luvulle. Vasta toisen maailmansodan jälkeen puuha oli sillä tolalla, jota Rutherford havitteli. Nyt onkin sitten laskukausi ja käännytystyön raportteja suoritetaan kasvavassa määrin myös kynällä.
>>Sekin puoli asiassa on käynyt toteen, että ilmeisesti nyt saisi lahkosta potkut, jos kävisi esittelemään lahkon hegentuotteita, vartiotorneja 1930 -luvulta,
En ole kuullut vanhan kirjallisuuden lukemisesta erotetun, mutta 1930-luvun näkemyksiä opettava saa kyytiä välittömästi.
Tarkistin Turusesta. Hän kirjoittaa taivaspaikkojen täyttymisestä v. 1935 Rutherfordin saama ilmestys perusteena.
vanha vartiotorni kirjoittaa, että 1881 täyttyi taivaspaikat myös.
Turunen kirjoittaa että grammaritoimintaan ryhtyivät "Rutherfordin kannattajat". Muistikuvani mukaan on jossain kerrottu myös lehti-ilmoituksilla värvätyistä grammarikulkukauppiaista. Pidän muistikuvaa oikeana, siitä on pääeltävissä että myönteisen vastauksen edellytyksenä olisi palkkatarjous, joka tyydyttää. Tosin, jos kolporteeraajat ovat eläneet myyntinsä katteella, on asia miellettävissä myös (provisio)palkaksi ja jos sellaisen tiedon olen lukenut, on se voinut sekoittua tuohon grammarimyyntiin.
Näistä asioista on ehkä lahkon omassa historiikissa 1990 -luvulta.
>>Tarkistin Turusesta. Hän kirjoittaa taivaspaikkojen täyttymisestä v. 1935 Rutherfordin saama ilmestys perusteena.
Kiistääkö Turunen (ja jos, niin mikä painos ja mikä sivu?) tämän Vartiotorni-lehden maininnan totuudellisuuden:
"It seems from the Scriptures that God was specially taking out the spiritual class up until 1931, in a general way, and this does have some bearing on the matter. However, it is not conclusive. Since 1931 there are those who have entered the service and who give evidence of being begotten by the spirit and who have their hopes set upon being of the heavenly heirs. So there is evidence of some coming into the heavenly class since 1931; though not on a general scale, but only individuals here and there who are taken in to fill up the places of some who may turn unfaithful." (w52 Jan. 15 p. 63-64)
>>vanha vartiotorni kirjoittaa, että 1881 täyttyi taivaspaikat myös.
Juu ja moni muukin julkaisu, tästä tuskin kenelläkään aihetta tuntevalla on epätietoisuutta. Lisäksi tuona vuonna 1881 odotettiin elossa olevien ylöstempaamista.
>>Turunen kirjoittaa että grammaritoimintaan ryhtyivät "Rutherfordin kannattajat".
Melko luonnollista.
>> Muistikuvani mukaan on jossain kerrottu myös lehti-ilmoituksilla värvätyistä grammarikulkukauppiaista. Pidän muistikuvaa oikeana, siitä on pääeltävissä että myönteisen vastauksen edellytyksenä olisi palkkatarjous, joka tyydyttää.
Rohkenen epäillä muistikuvaasi, toki voit hälventää epäilyni, osoita mielikuvasi oikeaksi.
>> Tosin, jos kolporteeraajat ovat eläneet myyntinsä katteella,
Voit huoletta poistaa jos-sanan, tarkistitko muuten 'colporteur'-sanan merkityksen sanakirjasta?
>> on asia miellettävissä myös (provisio)palkaksi
Se oli yhtä paljon provisiopalkkaa kuin markkinoiden helppoheikinkin provisopalkka.
>>Näistä asioista on ehkä lahkon omassa historiikissa 1990 -luvulta.
Rehellisemmän kuvan saa kyseisen aikakauden alkuperäisten julkaisujen sisällöstä, niitä ei ole desinfioitu eikä kaunisteltu.
Ei Turunen kiistä.
Uskon enemmän Meilon kirjoitukseen kuin muistikuvaani tuosta asiasta, enkä tarkista.
Alkuperäiskirjoitus on todella parempi.
Grammari-tai kolportöörimiehet nousi mieleeni siksi, että he eivät ilmeisestikään itse olleet uskon perusteella liikkeellä vaan provision, kun aloituskirjoitus oli tuosta Jumalan tuntemuksen hankkimisesta.
Ja jossain vaiheessa on oppeihin ilmestynyt, että taivaspaikkojen ulkopuolelle jääneet ovat myös jotenkin ulkopuolella joidenkin Raamatun osien.
Liekö tuossa sattunut teologisesti ottaen isompia ajatusvirheitä, hyvähän se on jos ne tulee oikaistuksi, sitä vartenhan tässä kirjoiteltaneen että yhteisymmärrystä tulisi oikeiden tosiasioiden pohjalta.
Kiitän oikeista ja tarkoista tiedoista
>>Grammari-tai kolportöörimiehet nousi mieleeni siksi, että he eivät ilmeisestikään itse olleet uskon perusteella liikkeellä vaan provision, kun aloituskirjoitus oli tuosta Jumalan tuntemuksen hankkimisesta.
Alun kolportöörit olivat useimmat, elleivät käytännössä kaikki, raamatuntutkijoiden ekklesioiden jäseniä. Heillä oli jonkinasteinen oma uskonnollinen vakaumus, mutta nykymallinen saarnaaminen ei kuulunut kirjakauppiaan toimenkuvaan, sillä Matt. 24:14 katsottiin jo täytetyn ja meneillään oletettiin olevan ainoastaan elonkorjuun.
Varsinainen ovilla saarnaaminen ja siihen liittynyt nykymallinen, käännytykseen tähtäävä, saarnaaminen on myöhempää perua.
>>Ja jossain vaiheessa on oppeihin ilmestynyt, että taivaspaikkojen ulkopuolelle jääneet ovat myös jotenkin ulkopuolella joidenkin Raamatun osien.
Itse asiassa tuo jako oli heti Vt-seuran alkumetrien näkemys. Alkuvaiheessa oli kaksi taivaaseen menevää joukkoa, pieni ja suuri. Pienen joukon lukumääräksi Russell arvioi eräässä vaiheessa yhden miljoonan (tarkka lukumäärä oli ainaostan Jehovan tiedossa) ja suuren joukon kooksi noin 15 miljoonaa. Tuo suuri joukko oli uskovien kakkoslaatua ja heille ei suotu taivaassa kuolemattomuutta, joka suotiin pienelle joukolle.
Aivan samalla tavalla nykyinen suuri joukko on kakkoslaatua, Raamatun Uusi testamentti on kirjoitettu ainoastaan pienelle joukolle, jonka uskollisuus koetellaan ainoastaan kerran ennen taivasmatkaa. Suuren joukon uskollisuus koetellaan varmuuden vuoksi kaksi kertaa, pienellä joukolla on liittosopimus, suuri joukko lähinnä pyörii pienen joukon jaloissa ja sopimuksettomassa tilassa jne.